2 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA
3.3 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää esi- ja perusopetukseen rahoitusta sellaisen toimin-nan osalta, jota valtiovarainministeriön hallinnoima kuntien ikäluokkapohjainen valtionosuus ei kata. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta rahoituksen osuudesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009).
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima esi- ja perusopetuksen rahoitus:
− lisäopetuksen rahoitus
− pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus
− joustavan perusopetuksen lisärahoitus
− sisäoppilaitoslisä
− koulukotikorotus
− maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus
− muille kuin oppivelvollisille järjestettävän esi- ja perusopetuksen rahoitus
− perusopetuksen aineopetuksen rahoitus
− kaksivuotisen esiopetuksen ensimmäisen vuoden rahoitus (yksityiset ns. kielikoulut)
− rahoitus yksityisen opetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen
− ulkomailla järjestettävän perusopetuslain mukaisen opetuksen rahoitus
− yksityisten opetuksen järjestäjien harkinnanvaraiset avustukset
Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää hallinnoimastaan rahoituksesta opetuksen järjestäjä-kohtaisesti.
3 3 1 Rahoituksen määräytyminen
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus perustuu yleensä oppilasmääriin ja oppi-lasta kohti vahvistettaviin yksikköhintoihin. Varainhoitovuoden rahoitus lasketaan varainhoi-tovuotta edeltäneen tilastointipäivän 20.9. oppilasmäärän mukaan. Vuoden 2018 rahoituksen laskennassa on käytetty tilastointipäivän 20.9.2017 oppilasmääriä, jotka opetuksen järjestäjät ovat ilmoittaneet Tilastokeskuksen oppilastiedonkeruussa.
Edellä mainitusta poiketen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalta rahoitettavan perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus perustuu läsnäolokuukausien määrään ja läsnäolokuukautta kohden määrättyyn yksikköhintaan ja oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen rahoitus sekä perusopetuksen aineopetuksen rahoitus kurssimäärään ja kurssia kohden määrättyyn yksikköhintaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman rahoituksen yksikköhintojen laskennan perus-teena on valtiovarainministeriön vuosittain vahvistama kotikuntakorvauksen perusosa, josta johdetaan esi- ja perusopetuksen yksikköhinnat käyttäen rahoituslain mukaisia kertoimia.
Vuonna 2018 yksikköhintoja laskettaessa kotikuntakorvauksen perusosasta (6.511,92) vähen-netään pysyvänä säästönä kuitenkin 236,07 euroa. Yksityisten perusopetuksen järjestäjien yksikköhintaa korotetaan lisäksi arvonlisäveron osuudella, joka on 3,57 prosenttia vuonna 2018.
Lisäksi vuosien 2017-2019 rahoituksessa huomioidaan kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen väliaikaista alentamista vastaava vaikutus alentamalla kuntien ja kuntayhty-mien valtionosuuden laskennassa käytettävää rahoitus-/valtionosuusprosenttia. Kunnille ja kuntayhtymille myönnetään tällöin perusopetuksen järjestämiseen valtionosuutta 98,97 pro-senttia valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Valtionosuusprosentin alentaminen ei koske kuitenkaan joustavan perusopetuksen lisärahoitusta.
Lisäopetuksen rahoitus
Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista, yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta (ns. kymppiluokka). Lisäopetukseen voi-daan ottaa nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna.
Lisäopetuksen yksikköhinta määräytyy valtiovarainministeriön päättämän kotikuntakorvauk-sen perusosan perusteella siten, että kotikuntakorvaukkotikuntakorvauk-sen perusosasta (6.511,92) vähen-netään ensin 236,07 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 1,26. Vuonna 2018 yksikköhinta on 7.907,57 euroa. Yksityisten opetuksen järjestäjien yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 3,57 prosentilla.
Opetuksen järjestäjälle myönnetään lisäopetukseen rahoitusta euromäärä, joka saadaan, kun edellä kerrotulla tavalla laskettu yksikköhinta kerrotaan lisäopetuksen (20.9.) oppilas-määrällä.
Niistä lisäopetuksen oppilaista, jotka ovat oppivelvollisuusaikanaan olleet pidennetyn oppi-velvollisuuden piirissä, saa myös pidennettyä oppivelvollisuutta vastaavaa lisärahoitusta.
5-vuotiaat esiopetuksen oppilaat, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten oppivelvollisuus alkaa yleistä oppivel-vollisuusikää vuotta aiemmin. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää viisi vuotta.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden, jotka täyttävät viisi vuotta esiope-tuksen alkamisvuonna, yksikköhinta lasketaan siten, että kotikuntakorvauksen perusosasta (6.511,92) vähennetään ensin 236,07 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 1,41. Vuonna 2018 yksikköhinta on 8.848,95 euroa ja on saman suuruinen kuin kuusivuotiaiden kotikuntakor-vauksen euromäärää.
Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus
Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle on tullut tehdä hallintopäätös pidennetyn oppivel-vollisuuden piiriin ottamisesta sekä päätös erityisen tuen antamisesta.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. Oppi-velvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11vuotta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusrahoituksen (6-15-vuotiaiden VM rahoitus ja 6-16-vuotiaiden kotikuntakorvaukset sekä 5-vuotiaiden esiopetusoppilaiden ja yli 16-vuoti-aiden OKM:n rahoitus) lisäksi opetuksen järjestäjälle lisärahoitusta pidennetyn oppivelvol-lisuuden piirissä olevien oppilaiden perusteella. Lisärahoitus ei koske maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilaita, oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen eikä aine-opetuksen oppilaita.
Pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoitus määräytyy valtiovarainministeriön päättämän kotikuntakorvauksen perusosan perusteella siten, että kotikuntakorvauksen perusosasta (6.511,92) vähennetään ensin 236,07 euroa. Muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisten osalta erotus kerrotaan luvulla 2,97 ja vaikeimmin kehitysvammaisten osalta erotus kerro-taan luvulla 4,76. Vuonna 2018 muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisten yksikköhinta on 18.639,27 euroa ja vaikeimmin kehitysvammaisten yksikköhinta on 29.873,05. Yksityisten ope-tuksen järjestäjien yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 3,57 prosentilla.
Joustavan perusopetuksen lisärahoitus
Perusopetuslain 5 §:n mukaan kunta voi järjestää kunnan päättämässä laajuudessa perus-opetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusperus-opetuksen toimintaa.
Opetusta ja toimintaa toteutetaan pienryhmämuotoisesti osaksi koulussa ja osaksi työpai-koilla tai muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Lisäksi käytetään nuorten tukimuotoja, kuten ongelmien varhaista havaitsemista ja varhaisen puuttumisen keinoja sekä yksilöllisesti kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja. Toimintaa toteutetaan moniammatilli-sena yhteistyönä. Perusopetuksen perusrahoituksen lisäksi opetuksen järjestäjälle voidaan myöntää joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin lisärahoitusta euromäärä, joka saadaan, kun joustavan perusopetuksen toimintaan osallistuvien oppilaiden määrä kerrotaan toimintaa varten oppilasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.
Vuodelle 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö on valtion talousarvion rajoissa vahvistanut joustavan perusopetuksen yksikköhinnaksi 3.100,00 euroa oppilasta kohti. Yksityisen opetuk-sen järjestäjän yksikköhinta on 3.210,67 euroa.
Joustavan perusopetuksen toimintaan vuonna 2018 maksetaan rahoitusta 126 kunnalle ja yhdelle kuntayhtymälle yhteensä 1 897 oppilaasta.
Sisäoppilaitoslisä
Jos perusopetuslain mukainen opetus järjestetään sisäoppilaitoksessa, myönnetään ope-tuksen järjestäjälle sisäoppilaitokseen kuuluvan majoiope-tuksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta rahoitusta euromäärä, joka saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta vähenne-tään 236,07 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 0,46 ja sisäoppilaitoksessa majoitettujen oppi-laiden määrällä. Vuonna 2018 sisäoppilaitoslisä on 2.886,89 euroa oppilasta kohti ja yksityi-sen opetukyksityi-sen järjestäjän arvonlisäverollinen yksikköhinta on 2.989,95 euroa.
Sisäoppilaitoslisä koskee kansanopistoissa järjestettävää perusopetusta ja niitä yksityisiä opetuksen järjestäjiä, jotka opetuksen järjestämisluvan perusteella järjestävät opetusta sisä-oppilaitoksessa.
Koulukotikorotus
Yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle, jonka perusopetuksen järjestämisluvan mukaisena erityisenä koulutustehtävänä on koulukotiopetuksen järjestäminen, myönnetään koulukoti-opetusta saavista oppilaista koulukotikorotus. Koulukotikorotuksen oppilaskohtaisen koro-tuksen määrä saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta (6.511,92) vähennetään 236,07 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 1,86 ja saatuun yksikköhintaan lisätään yksityisten ope-tuksen järjestäjien arvonlisäverokorotus 3,57 prosenttia. Vuonna 2018 koulukotikoroope-tuksen yksikköhinta on 12.089,81 euroa oppilasta kohden.
Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus
Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu esi- ja perusopetusikäisille maahantajataustaisille lapsille ja nuorille. Opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muut-taneet, että Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret. Vuoden 2018 alusta alkaen oppivelvollisuusiän ylittäneille ei voida järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta.
Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus mää-räytyy läsnäolokuukausien määrän ja läsnäolokuukautta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Läsnäolokuukaudella tarkoitetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 30 kalenteripäivän pituista ajanjaksoa, jona oppilas on ollut opetuksen järjestäjän oppilaana.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnäolokuukautta. Tällöin opetuksen laajuuden on vas-tattava yhden vuoden oppimäärää, joten keskimäärin yhtenä rahoitukseen oikeuttavana läs-näolokuukautena opetusta tulisi olla 6-10-vuotiailla 100 h ja tätä vanhemmilla 111 h.
Yksityiselle opetuksen järjestäjälle, jonka opetuksen järjestämisluvassa on määritelty opis-kelijoiden sallittu enimmäismäärä, voidaan varainhoitovuonna rahoituksen perusteeksi
hyväksyä enintään kuukausimäärä, joka saadaan, kun luvan osoittama opiskelijoiden enim-mäismäärä kerrotaan luvulla yhdeksän.
Varainhoitovuoden rahoitus maksetaan valmistavassa opetuksessa arvioidun suoritemäärän perusteella. Arvioon perustuvat rahoitukset tullaan tarkistamaan toteutuneiden suoritteiden mukaisiksi varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavana vuonna (esim. vuoden 2018 arvi-oitu raharvi-oitus tarkistetaan toteutumaa vastaavaksi vuonna 2020).
Läsnäolokuukausien arvio- ja toteumatietojen ilmoittaminen rahoitusta varten:
Läsnäolokuukauden yksikköhinta saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta (6.511,92) vähennetään 236,07 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 0,186. Opetuksen järjestäjälle myön-netään perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitusta euromäärä, joka saadaan ker-tomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikköhinta (1.167,31 euroa/yksityisen 1.208,98 euroa) läsnäolokuukausien lukumäärällä.
Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus eli aikuisten perusopetus (koko oppimäärää suorittavat)
Perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetun muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen koko oppimäärää (aikuisten perusopetus) suorittavien rahoitus määräytyy kurssimäärän ja kurs-sia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.
Suoritettujen kurssien arvio- ja toteumatietojen ilmoittaminen rahoitusta varten:
Rahoituksen perusteeksi hyväksyttävien oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen kurssien enimmäismäärä on rajoitettu, koska tavoitteena on opiskelijan tehokas eteneminen perusopetuksesta edelleen toisen asteen koulutukseen ja/tai työelämään. Aikuisten perus-opetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä enintään 100 kurssia sellaisen opis-kelijan osalta, joka tarvitsee koko alku- ja päättövaiheen opetuksen ja enintään 130 kurssia sellaisen opiskelijan osalta, joka tarvitsee lisäksi luku- ja kirjoitustaitovaiheen opetuksen.
Mikäli yksityisen opetuksen järjestäjän järjestämisluvassa on määritelty aikuisten perusope-tuksen osalta opiskelijoiden sallittu enimmäismäärä, varainhoitovuoden rahoiperusope-tuksen perus-teeksi voidaan hyväksyä enintään kurssimäärä, joka saadaan, kun luvan osoittama opiske-lijoiden enimmäismäärä kerrotaan luvulla 30. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että toiminta on järjestämisluvan mukaista myös toiminnan laajuuden osalta.
Varainhoitovuoden rahoitus maksetaan aikuisten perusopetuksessa arvioidun suoritemäärän perusteella. Arvioon perustuvat rahoitukset tullaan tarkistamaan toteutuneiden suoritteiden mukaisiksi varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavana vuonna (esim. vuoden 2018 arvi-oitu raharvi-oitus tarkistetaan toteutumaa vastaavaksi vuonna 2020).
Yksikköhinta saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta (6.511,92) vähennetään 236,07 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 0,046. Opetuksen järjestäjälle myönnetään aikuisten
perusopetuksen rahoitusta euromäärä, joka saadaan kertomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikköhinta (288,69 euroa/yksityisen 299,00 euroa) kurssien lukumää-rällä.
Perusopetuksen aineopetuksen rahoitus (yksittäiset oppiaineet)
Perusopetuksen opiskelijana voi olla myös oppivelvollisuusiän ylittänyt henkilö, jonka tarkoi-tuksena on ainoastaan yhden tai useamman perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiai-neen suorittaminen.
Aineopetuksen rahoitus varainhoitovuodelle lasketaan varainhoitovuotta edeltäneenä luku-vuotena suoritettujen perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kurssien määrän mukaan.
Vuoden 2018 rahoitus määräytyy aikavälillä 1.8.2016–31.7.2017 suoritetuista aineopiskelun kursseista. Rahoituksen määrä saadaan, kun suoritettujen kurssien määrä kerrotaan kurs-sia kohden vahvistetulla yksikköhinnalla. Vuoden 2018 yksikköhinta on 234,70 euroa. Yksityis-ten opetuksen järjestäjien yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 3,57 prosentilla.
Kaksivuotisen esiopetuksen ensimmäinen vuosi (yksityiset ns. kielikoulut)
Esiopetus, jota opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän järjestämisluvan nojalla annetaan pääosin tai kokonaan vieraalla kielellä, voi kestää kaksi vuotta. Vieraalla kielellä annettava opetus tarkoittaa muuta kuin suomen-, ruotsin-, saamen-, romanin- tai viittomakielellä tapahtuvaa opetusta.
Valtionosuusrahoitusta myönnetään ensimmäiselle esiopetusvuodelle niiden oppilaiden osalta, jotka täyttävät viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna. Oppilaskohtainen yksikkö-hinta vastaa kuusivuotiaiden kotikuntakorvauksen määrää. Vuonna 2018 yksikköyksikkö-hinta yksityi-sille opetuksen järjestäjille on 3.867,24 euroa.
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkava ja laajeneva toiminta
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitusta koskevaa sään-nöstä on tarkennettu vastaamaan vakiintunutta käytäntöä. Rahoitus myönnetään, kun jär-jestäjälle myönnetään järjestämislupa tai kun järjestämislupaa laajennetaan tai kun opetus laajennetaan uudelle luokka-asteelle. Rahoitusta maksetaan aloittamiskuukauden alusta sen varainhoitovuoden loppuun, jolta järjestäjälle ei makseta esi- ja perusopetuksen kotikun-takorvausta. Rahoitus perustuu oppilasmääräarvioon, jota Opetushallitus kysyy opetuksen järjestäjältä ennen toiminnan alkamista.
Ulkomailla järjestettävän perusopetuslain mukaisen opetuksen rahoitus
Perusopetuslain mukaiseen ulkomailla järjestettävän opetuksen oppilaskohtainen yksikkö-hinta lasketaan siten, että kotikuntakorvauksen perusosasta (6.511,92) vähennetään 236,07 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 1,23. Vuoden 2018 laskennallinen yksikköhinta on 7.994,87 euroa /oppilas (sisältäen yksityisten opetusten järjestäjien arvonlisäverokorotuksen 3,57%).
Lisäksi ulkomailla toimivan opetuksen järjestäjän yksikköhinnan korottamisesta tai alenta-misesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Säädökseen kirjattu korotus tai alennus määritellään prosenteissa määrän ollessa enintään 20 prosenttia korotusta tai alennusta laskennallisesta yksikköhinnasta.
3 3 2 Valtionavustukset
Yksityisten opetuksen järjestäjien harkinnanvaraiset avustukset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää ylimääräistä avustusta yksityiselle opetuksen järjestäjälle, jonka kustannukset ovat sille määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä huomattavasti keskimääräistä korkeammat. Avustusta voidaan myöntää myös valtionosuusjärjestelmän muutosten vaikutuksen tasoittamiseen. Avustus maksetaan muun valtionosuusrahoituksen mukana kuukausittain. Harkinnanvaraisesta avustuksen hakemisesta ja hakuajasta tiedotetaan yksityisille opetuksen järjestäjille erik-seen vuosittain.
3 3 3 Oppilas- ja opiskelijamäärien laskeminen
Esi- ja perusopetuksen rahoitus vuodelle 2018 määräytyy edellä kerrotulla tavalla oppilasta kohden määrättyjen yksikköhintojen ja 20.9.2017 oppilasmäärän mukaan lukuun ottamatta perusopetukseen valmistavan opetuksen, aikuisten perusopetuksen ja perusopetuksen aine-opetuksen rahoitusta.
Rahoituslaissa tarkoitetun perusopetuksen rahoituksen tarkistamisesta on luovuttu. Vuoden 2017 rahoituksesta alkaen rahoitus varainhoitovuodelle määräytyy varainhoitovuotta edel-täneen vuoden syyskuun 20. päivän oppilasmäärän mukaan eikä rahoitusta enää tarkisteta varainhoitovuoden lopussa kahden vuoden keskiarvon mukaiseksi.
4 LUKIOKOULUTUS
4 1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhtei-sölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulko-mailla järjestettävää opetusta varten. Järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa kou-lutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Järjestämisluvan saanei-den kunnallisten ja yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien lisäksi lukiokoulutusta voivat järjestää myös valtion oppilaitokset ja yliopistojen harjoittelukoulut.
Vuonna 2018 järjestämisluvan saaneita kunnallisia tai yksityisiä lukiokoulutuksen valtion-osuuden/ rahoituksen saajia on 260. Lisäksi lukiokoulutusta järjestetään kolmessa valtion koulussa ja 8 yliopistojen harjoittelukoulussa (normaalikoulussa).
Tässä luvussa käsitellään kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin myönnettävää valtionosuusrahoitusta, joka määräy-tyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta.