Koulutuksen järjestäjän suoritusrahoitus lasketaan seuraavasti:

Koulutuksen järjestäjän suoritusrahoitus perustuu kustannusryhmän, tutkintotyypin ja poh-jakoulutuksen kertoimilla painotettujen vuoden 2016 tutkintojen osuuteen kaikkien järjestä-jien painotetuista tutkinnoista

Koulutuksen järjestäjän suoritusrahoitus varainhoitovuodelle 2018, € = Laskennallinen rahoitus, € x 0,05 x (Järjestäjän vuoden 2016 tutkintojen painotettu pistemäärä / Kaikkien järjestäjien vuoden 2016 tutkintojen painotettu pistemäärä yhteensä)

Järjestäjäkohtaisesti suorituspisteiden/rahoituksen määräytyminen on tarkistettavissa OPH:n valtionosuudet yksikön www-sivujen raportilta v92yts18.lis:

Perus- ja suoritusrahoituksen järjestäjäkohtainen laskenta

Koulutuksen järjestäjän tutkintojen määrät kustannusryhmittäin on tarkistettavissa OPH:n rahoituslasken-nan valmistelutaulukosta (Vuoden 2018 rahoituksen perusteena käytetyt tut-kintotiedot vuodelta 2016):

Järjestäjäkohtaiset v.2016 suoritetut ammatillisen koulutuksen tutkintomäärät kustannus-ryhmittäin

Koulutuksen järjestäjän tutkintojen määrät tutkinnoittain on tarkistettavissa OKM:n suori-tepäätösten valmistelutaulukon liitteestä 2 (Alustava rahoituslaskelma 2018 (taulu 2.11.) : http://minedu.fi/suoritepaatosten-valmistelu

5 5 Järjestäjän profiilikerroin ja kustannusryhmien kertoimien asettaminen

Järjestäjän profiilikerroin on järjestäjän vuoden 2016 painotettujen opiskelijavuosien ja pai-nottamattomien opiskelijavuosien välinen suhde. Painotetut opiskelijavuodet lasketaan ker-tomalla järjestäjän eri kustannusryhmien mukaiset opiskelijavuodet ko. kustannusryhmän kertoimella. Vuoden 2018 alustavassa rahoituslaskelmassa käytetyt kertoimet ovat opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperustei-den (682/2017) mukaisia. Vuonna 2018 koulutuksen ja tutkintojen, erityisen tuen järjestämi-sen, majoituksen ja henkilöstökoulutuksen osalta on tiettyjä poikkeuksia, jotka on kuvattu tarkemmin asetuksen siirtymäsäännöksissä (15–18 §).

Järjestäjäkohtaisen profiilikertoimen määräytyminen on tarkistettavissa OPH:n valtionosuu-det yksikön www-sivujen raporteilta v92yt7s18.lis:

Perus- ja suoritusrahoituksen järjestäjäkohtainen laskenta vuodelle 2018

Esimerkki profiilikertoimen, suorituspisteiden ja rahoituksen laskennasta on liitteessä 2.

5 5 1 Kustannusryhmien kertoimien ja muiden painokertoimien määrittäminen

Kustannusryhmien kertoimet on laskettu vuoden 2015 kustannustietojen perusteella. Tie-topohjana on käytetty vuoden 2015 koulutusala- ja tutkintokohtaista porrastusta (20 kustan-nusryhmää) ja kustannuksissa on otettu huomioon vain varsinaiset koulutuksen kustannuk-set. Kustannusryhmien asettamisen lähtökohtana oli, että jatkossa tutkintoon johtavassa koulutuksessa olisi 20 sijasta viisi kustannusryhmää. Kullekin 20 porrastukselle laskettiin kustannus per opiskelijavuosi (opiskelija, opiskelijatyövuosi) ja katsottiin, mihin näistä vii-destä kustannusryhmästä kukin sijoittuisi yksikkökustannuksensa perusteella. Tämän jäl-keen laskettiin jokaisen viiden kustannusryhmän sisällä siihen kuuluvien tutkintojen kustan-nukset yhteen ja kustankustan-nukset jaettiin ryhmään kuuluvien tutkintojen opiskelijavuosien

yhteismäärällä, joka muodostaa kustannusryhmän yksikkökustannuksen. Indeksointia varten lasketaan vielä kaikkien tutkintojen kustannukset yhteen ja jaetaan opiskelijavuosien yhteismäärällä, jotta saadaan kaikkia tutkintoja koskevat yksikkökustannukset. Yksikkökus-tannukset indeksoitiin siten, että kaikkien tutkintojen kertoimeksi tulee yksi, kunkin viiden kustannusryhmän kertoimeksi tulee ryhmän yksikkökustannuksen perusteella ykkösestä poikkeava kerroin (suurempi tai pienempi). Majoituksen korotuskertoimet on laskettu vastaa-valla periaatteella vuoden 2015 majoituksen kustannuksista ja majoituksen osalta on säily-tetty entinen kolmiportaisuus.

Ei-tutkintoon johtavan koulutuksen kustannusryhmäkertoimet perustuvat myös viisipor-taiseen kustannusryhmäjakoon ottaen huomioon sen, että niiden rahoitus maksetaan koko-naisuudessaan perusrahoituksena. VALMA ja TELMA ovat kustannusryhmää kaksi vastaavia ja muu tutkintoon johtamaton koulutus on kustannusryhmää yksi vastaava, huomioiden, että koulutuksesta voidaan periä opiskelijamaksuja.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusrahoitusta koskeva kerroin on asetettu siten, että valtionosuudella rahoitetaan 85 % kustannuksista ja 15 % olisi opiskelijamaksuilla katet-tavaa, joka vastaa aiempaa käytäntöä. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suoritusrahoi-tusta koskeva kerroin on asetettu siten, että opiskelijamaksuosuuden huomioimisen lisäksi otetaan huomioon se, että lisäkoulutuksessa tutkintoja ja tutkinnon osia syntyy aikaisemman osaamisen perusteella opiskelijavuotta kohden enemmän kuin perustutkintokoulutuksessa.

Oppisopimuskoulutuksella ei ole omaa kerrointa vaan sitä rahoitetaan samalla painolla kuin muulla tavoinkin järjestettyä koulutusta.

Erityisopetuksen korotuskerroin on pidetty entisessä tasossa. Vaativan erityisen tuen teh-tävän korotuskertoimet on asetettu siten, että pelkästään vaativan erityisen tuen koulutusta järjestävien järjestäjien rahoituksen taso kokonaisuutena kerrointen puolesta säilyy enti-senä. Rahoituksen taso voi yksittäisen järjestäjän osalta poiketa ylös- tai alaspäin.

Henkilöstökoulutuksen alennuskertoimet on asetettu siten, että rahoituksesta lasken-nallisesti 50 % olisi työnantajan osuutta ja 50 % valtionosuusrahoitusta. Tutkintoon johta-vassa koulutuksessa henkilöstökoulutuksen suoritusrahoitus on valtionosuusrahoitusta, joka otetaan huomioon perusrahoituksen kertoimessa. Henkilöstökoulutuksen kertoimet ovat miinusmerkkisiä (sekä tutkintoon johtavan että ei-tutkintoon johtavan) siitä syystä, että henkilöstökoulutus on laskettu täysimääräisesti valtionosuusrahoituksessa mukana olevaksi siinä vaiheessa, kun suoritteet jaetaan kustannusryhmän mukaisiin ryhmiin. Siksi samat opiskelijavuodet vähennetään alennuskertoimella painotettuina, jotta päästään 50/50 % jakoon.

Suoritettuja tutkintoja pohjakoulutuksen perusteella painottavat kertoimet on asetettu siten, että ilman ammatillista pohjakoulutusta (ilman korkeakoulu, ammatillinen yms. tutkintoa) olevien tutkinnot ovat 72 pisteen arvoisia ja ennestään perusasteen jälkeisen tutkinnon (pl. ylioppilastutkinto) omaavien tutkinnot 18 pisteen arvoisia. Pohjakoulutuksen mukaiset painotukset 72 ja 18 on asetettu siten, että niitä käytetään myös siinä vaiheessa, kun rahoi-tusta kohdennetaan suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden määrän perusteella (vuodesta 2020 alkaen). Tätä porrastusta ei ole tutkinnon osien osaamispisteissä.

5 6 Arvonlisäverokorvaus

Yksityisen koulutuksen järjestäjän saama arvonlisäverokorvaus määräytyy yksityisten jär-jestäjien saaman perusrahoituksen suhteessa vuoden 2016 yksityisten koulutuksen järjes-täjien kustannustiedon keruun yhteydessä ilmoittamista toteutuneista arvonlisäverokustan-nuksista valtionosuudella rahoitetussa ammatillisessa koulutuksessa.

Yksityisen koulutuksen järjestäjän arvonlisäverokorvaus = Koulutuksen järjestäjän perusrahoitus varainhoitovuodelle / Kaikkien yksityisten koulutuksen järjestäjien perus-rahoitus varainhoitovuodelle x Kaikkien koulutuksen järjestäjien valtionosuudella rahoi-tetun ammatillisen koulutuksen toteutuneiden arvonlisäverojen kokonaismäärä vuonna 2016

Järjestäjäkohtaisen arvonlisäverokorvauksen määräytyminen on tarkistettavissa OPH:n valtion osuudet yksikön www-sivujen raporteilta v92yt7s18.lis:

Arvonlisäverokorvauksen järjestäjäkohtainen laskenta vuodelle 2018

5 7 Kunnallisten koulutuksen järjestäjien

perusrahoituksesta tehtävä ns KIKY - vähennys

Laskettaessa perusrahoitusta varainhoitovuodelle 2018 ammatillisen koulutuksen määrära-haan tehdään laskennallinen euromääräinen lisäys, joka on 10 272 000 euroa.

Tämän jälkeen kunkin ammatillisen koulutuksen järjestäjinä toimivan kunnan ja kuntayhty-män (kunnallinen koulutuksen järjestäjä) rahoituksesta vähennetään euromäärä, joka saa-daan, kun 10 272 000 euroa jaetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjinä toimivien kuntien ja kuntayhtymien perusrahoituksen määräytymisperusteena käytettävillä suoritteilla ja ker-rotaan kyseisen koulutuksen järjestäjän perusrahoituksen määräytymisperusteena käytettä-villä suoritteilla.

Kunnallisen koulutuksen järjestäjän perusrahoituksesta vähennettävä euromäärä = Kunnallisen järjestäjän vuoden 2018 painotettu tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä / kaikkien kunnallisten järjestäjien vuoden 2018 painotettu tavoitteellinen kokonaisopiske-lijavuosimäärä x 10 272 000 €

Järjestäjäkohtaisen kiky-vähennyksen määräytyminen on tarkistettavissa OPH:n valtion-osuudet yksikön www-sivujen raporteilta v92yt7s18.lis:

Kiky- vähennyksen järjestäjäkohtainen laskenta vuodelle 2018

5 8 Ammatillisen koulutuksen rahoituspäätös

Koulutuksen järjestäjäkohtainen ammatillisen koulutuksen rahoituspäätös vuodelle 2018 sisältää yhteenvedon käyttökustannuksiin myönnetystä valtionosuudesta eriteltynä perus- ja suoritusrahoitukseen ja arvonlisäverokorvaukseen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskennallista eikä rahoitusta tarkisteta jälkikäteen toteutuman mukaiseksi.

Rahoituspäätöksessä on huomioitu jo kunnalliselle järjestäjälle tehty Kiky- vähennys.

Järjestäjäkohtaisen rahoituksen määräytyminen on tarkistettavissa OPH:n Valtionosuu-det-yksikön www-sivujen raporteilta YKSITYISKOHTAINEN LASKELMA KÄYTTÖKUSTAN-NUKSIIN MYÖNNETYSTÄ VALTIONOSUUDESTA/RAHOITUKSESTA (EUROA) VUODELLE 2018:

Yksityiskohtainen laskelma myönnetystä rahoituksesta vuodelle 2018

Mahdollisissa oikaisuissa ja korjauksissa ja koulutuksen järjestäjille varainhoitovuoden 2018 aikana myönnettävässä perusrahoituksen lisäpäätöksissä käytetään ensikertaisen päätök-sen mukaista painotetun opiskelijavuoden hintaa, joka on 8173,81 €/painotettu opiskelijavuosi ja mahdollisissa suoritusrahoituksen oikaisuissa suorituspisteen hintana 23,75 €/suoritus-piste.

LIITE 1 Esimerkkejä järjestäjän rahoituksen laskennasta

Esimerkki 1:

Järjestäjän A painotettujen tavoitteellisten opiskelijavuosien osuus painotetusta kokonais-määrästä on 3,0 %. Jos perusrahoituksena opiskelijavuosien suhteessa jaettava euromäärä on yhteensä 1,56675 mrd € -> järjestäjän saama perusrahoitus 3,0 % x 1,56675 mrd € = 47,0025 milj euroa.

Järjestäjän A suoritusrahoituksen osuus on 3,2 % painotetuista suorituspisteistä. Jos suo-ritusrahoituksena jaettava rahoitus on yhteensä 83.485 milj. euroa -> Järjestäjän saama suoritusrahoitus on 3,2%* 83.485 milj €= 2,672 milj. euroa

Järjestäjän A laskennallinen rahoitus on yhteensä 47,0025 + 2,672 = 49,7 milj euroa

Esimerkki 2:

Järjestäjän B painotettujen tavoitteellisten opiskelijavuosien osuus painotetusta kokonais-määrästä on 1,0 %. Jos perusrahoituksena opiskelijavuosien suhteessa jaettava euromäärä on yhteensä 1,56675 mrd € -> järjestäjän saama perusrahoitus 1 % x 1,56675 mrd € = 15,6675 milj euroa. Lisäksi järjestäjä saa harkinnanvaraista rahoitusta 0,5 milj euroa. Järjestäjän perusrahoitus 16,1675 milj. euroa.

Järjestäjän B suoritusrahoituksen osuus on 0,9% painotetuista suorituspisteistä. Järjestäjän saama suoritusrahoitus on 0,9 %* 83,485 milj €= 0,751 milj euroa

Järjestäjän B laskennallinen rahoitus on yhteensä 16,1675 + 0,751 = 16,9 milj euroa Yksityisille koulutuksen järjestäjille maksetaan lisäksi arvonlisäverokorvausta yksityisten järjestäjien saaman perusrahoituksen suhteessa. Jos järjestäjä B olisi yksityinen koulutuk-sen järjestäjä ja kaikkien yksityisten koulutukkoulutuk-sen järjestäjien perusrahoitukkoulutuk-sen määrä olisi 453,638 milj euroa ja yksityisten järjestäjien vuoden 2016 toteutuneiden arvonlisäverokulujen määrä yhteensä on 25,073 milj euroa, Järjestäjän B arvonlisäverokorvaus olisi

Arvonlisäverokorvaus järj B = 16,1675/453,638 x 25,073 milj = 0,89359 milj euroa.

Esimerkki 3: Kiky-vähennys

Järjestäjä A olisi kunnallinen koulutuksen järjestäjä. Järjestäjän saama laskennallinen perusrahoitus on 3,0 % x 1,56675 mrd € = 47,0025 milj euroa.

Järjestäjän A tavoitteellisten painotettujen opiskelijavuosien määrä on 5.700 ja kaikkien kun-nallisten järjestäjien yhteenlaskettu tavoitteellisten painotettujen opiskelijavuosien määrä on 137.916

Järjestäjän A perusrahoitukseen tehtävä Kiky-vähennys = 5 700/137 916 x 10 272 milj euroa = 0,424 milj euroa Järjestäjän A saama laskennallinen rahoitus olisi siis yhteensä edeltä 47,0025 milj euroa – 0,424 +2,672 milj = 49,3 milj euroa

LIITE 2 Esimerkki 4 järjestäjä L profiilikertoimen, suoritus-pisteiden ja rahoituksen laskenta:

Koulutuksen järjestäjän L toteutumatiedot:

− Perustutkinto opiskelijavuodet vuodelta 2016 kustannusryhmässä 1 yht. 1530

− Perustutkinto opiskelijavuodet vuodelta 2016 kustannusryhmässä 2 yht, 550

− Ammattitutkinto opiskelijavuodet vuodelta 2016 kustannusryhmässä 1 yht 189

− Kaikki opiskelijavuodet vuonna 2016 yhteensä 2268

− Lisäksi lisäpainoa tuovat erityistä tukea saavien opiskelijavuodet (Hojks-opiskelijat) vuodelta 2016 yht 70

YHTEENSÄ PAINOTETUT OPISKELIJAVUODET 2 268 1 760

Profiilikerroin perusrahoitus (1760 / 2268) = 0,77600

Profiilikertoimen laskennan vaiheet

Edellä summa kaikki opiskelijavuodet x

niiden painot + lisäpainot seuraavista 2 268 1 727

Lisäpainot seuraavan sivun taulukko: Yhteensä 33 Painotetut opiskelijavuodet yhteensä 1727 +33= 1760

Erityisopiskelu ilman erit. tuen tehtävää; tutk. joht.

x Erityisopiskelun opiskelijavuodet 70 0,47 0,47 33 Erityisopiskelu ilman erit. tehtävää; valmentava x

Erityisopiskelun opiskelijavuodet - 0,47 0,47 0 Erit. tuen tehtävä; tutk.joht; erityisopiskelija x 0

Erityisopiskelun opiskelijavuodet - 1,42 1,42 0 Erit. tuen tehtävä; tutk.joht; vaikeasti vammainen

x Erityisopiskelun opiskelijavuodet - 1,43 1,43 0

Erit. tuen tehtävä; TELMA&VALMA; vaikeasti

vammainen x Erityisopiskelun opiskelijavuodet 2,47 2,47 0

Erit. tuen tehtävä; TELMA&VALMA; -Henkilöstökoulutus x Ryhmä1 x Pt x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet -0,53 -0,37 0

-Henkilöstökoulutus x Ryhmä2 x Pt x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet -0,53 -0,52 0

-Henkilöstökoulutus x Ryhmä3 x Pt x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet -0,53 -0,65 0

-Henkilöstökoulutus x Ryhmä4 x Pt x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet -0,53 -0,84 0

-Henkilöstökoulutus x Ryhmä5 x Pt x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet -0,53 -1,23 0

-Henkilöstökoulutus x Ryhmä1 x At&Eat x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet - -0,53 -0,32 0 -Henkilöstökoulutus x Ryhmä2 x At&Eat x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet - -0,53 -0,45 0 -Henkilöstökoulutus x Ryhmä3 x At&Eat x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet - -0,53 -0,55 0 -Henkilöstökoulutus x Ryhmä4 x At&Eat x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet - -0,53 -0,72 0 -Henkilöstökoulutus x Ryhmä5 x At&Eat x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet - -0,53 -1,05 0 -Henkilöstökoulutus x

RyhmäEiTutkintotavoitteinen x

Henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet - -0,50 -0,32 0

Esimerkki järjestäjä L suorituspisteiden laskenta:

Koulutuksen järjestäjän L toteutumatiedot:

− Perustutkinnot vuodelta 2016 kustannusryhmässä 1 ei pohjatutkintoa yht. 383

− Perustutkinnot vuodelta 2016 kustannusryhmässä 1 on pohjatutkinto yht. 58

− Perustutkinnot vuodelta 2016 kustannusryhmässä 2 ei pohjatutkintoa yht. 127

− Perustutkinnot vuodelta 2016 kustannusryhmässä 2 on pohjatutkinto yht. 27

− Ammattitutkinnot vuodelta 2016 kustannusryhmässä 1 ei pohjatutkintoa yht. 15

− Ammattitutkinnot vuodelta 2016 kustannusryhmässä 1 on pohjatutkinto yht. 66

− Kaikki tutkinnot vuonna 2016 yhteensä 676

10861

Tutkintojen määrä Tutkinnon pisteet Tutkintotyyppi Kustannusryhmä (yht. kerroin) Pisteet

Ryhmä1 x Pt x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot 383 72 1,00 0,70 50,40 19 303

Ryhmä2 x Pt x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot 127 72 1,00 0,99 71,28 9 053

Ryhmä3 x Pt x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot - 72 1,00 1,23 88,56 0

Ryhmä4 x Pt x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot - 72 1,00 1,59 114,48 0

Ryhmä5 x Pt x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot - 72 1,00 2,33 167,76 0

Ryhmä1 x At&Eat x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot 15 72 0,60 0,70 30,24 454

Ryhmä2 x At&Eat x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot - 72 0,60 0,99 42,77 0

Ryhmä3 x At&Eat x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot - 72 0,60 1,23 53,14 0

Ryhmä4 x At&Eat x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot - 72 0,60 1,59 68,69 0

Ryhmä5 x At&Eat x EiPohjatutkintoa x Tutkinnot - 72 0,60 2,33 100,66 0

Ryhmä1 x Pt x OnPohjatutkinto x Tutkinnot 58 18 1,00 0,70 12,60 731

Ryhmä2 x Pt x OnPohjatutkinto x Tutkinnot 27 18 1,00 0,99 17,82 481

Ryhmä3 x Pt x OnPohjatutkinto x Tutkinnot - 18 1,00 1,23 22,14 0

Ryhmä4 x Pt x OnPohjatutkinto x Tutkinnot - 18 1,00 1,59 28,62 0

Ryhmä5 x Pt x OnPohjatutkinto x Tutkinnot - 18 1,00 2,33 41,94 0

Ryhmä1 x At&Eat x OnPohjatutkinto x Tutkinnot 66 18 0,60 0,70 7,56 499

Ryhmä2 x At&Eat x OnPohjatutkinto x Tutkinnot - 18 0,60 0,99 10,69 0

Ryhmä3 x At&Eat x OnPohjatutkinto x Tutkinnot - 18 0,60 1,23 13,28 0

Ryhmä4 x At&Eat x OnPohjatutkinto x Tutkinnot - 18 0,60 1,59 17,17 0

Ryhmä5 x At&Eat x OnPohjatutkinto x Tutkinnot - 18 0,60 2,33 25,16 0

YHTEENSÄ 676 30 520

Koulutuksenjärjestäjä L (yksityinen) ESIMERKKI RAHOITUKSEN LASKENTA

Suoritusrahoitus ^Tutkinnot laskentavuodelta 2016 5 %

Tutkintojen pisteet järjestäjä L 1 352 30 520

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskenta järjestäjä L

Ammatillisen koulutuksen rahoitus 1 703 581 000 2018

Järjestäjä L perusrahoitus osuus % 0,809686 % ( 1552/191679 x 100%)

Järjestäjän L harkinnanvarainen rahoitus -

Järjestäjän L perusrahoitus euroa 12 685 760 (0,809686 x 1.566.750.146) Kiky- vähennys -

Kaikkien järjestäjien painotetut suorituspisteet yhteensä 3515040

Järjestäjän L painotetut suorituspisteet yhteensä 30 520

Järjestäjän L osuus suoritusrahoituksesta 0,86828 % ( 30520 / 3515040 x 100%)

Järjestäjän L suoritusrahoituksen euromäärä 724 879 (0,86828 x 83.484.859) Järjestäjän L perus, suoritus ja vaikuttavuusrahoitus yhteensä 13 410 639

Yksityinen järjestäjä Alv-korvaus 701 155 (12.685.760/453.638.490 x 25.073.064)

6 VAPAA SIVISTYSTYÖ

6 1 Rahoitettava toiminta

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, lii-kunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot.

Vapaan sivistystyön rahoitus määräytyy vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja asetuksen (805/1998) mukaan. Rahoituksen saamisen ehtona on opetus- ja kulttuuriminis-teriön myöntämä ylläpitämislupa, jossa määritellään oppilaitoksen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Vapaan sivistystyön lain mukainen ylläpitämis-lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle.

Vuonna 2018 vapaan sivistystyön rahoituksen piirissä olevia oppilaitoksia on yhteensä 303, joista 76 kansanopistoa, 11 valtakunnallista ja 3 alueellista liikunnan koulutuskeskusta, 180 kansalaisopistoa, 20 kesäyliopistoa ja 12 opintokeskusta.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatil-lisen koulutuksen rahoitus määräytyy kyseessä olevan koulutusmuodon rahoitusperusteiden mukaisesti.

6 2 Vapaan sivistystyön rahoituksen yleiset perusteet

Vapaan sivistystyön rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin suorit-teiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhintoihin. Suoritepäätökset tehdään valtion talousarvion rajoissa. Rahoitusta ei tarkisteta varainhoitovuoden päättyessä.

Vuoden 2018 valtion talousarviossa vapaan sivistystyön kaikkien oppilaitosmuotojen oppilai-toksille valtionosuuteen oikeuttavien suoritteiden enimmäismäärät ovat samat kuin vuoden 2017 valtionosuusrahoituksen perusteeksi myönnettävissä olleiden suoritteiden määrät.

Vuoden 2018 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2015 toteutuneisiin kustannuksiin. Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitosmuotokohtaisiin keskimääräisiin yksikköhintoihin vaikuttaa val-tiontalouden säästötoimet, joiden vaikutuksesta yksikköhintoihin ei ole tehty joka vuosi kus-tannustason muutoksesta aiheutuvaa indeksitarkistusta.

Vuonna 2018 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen mukaan kan-sanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston tai kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään 100 prosentin valtionosuus sellaiseen oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen, joka on hyväksytty opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumis-suunnitelman mukaisen omaehtoisen koulutuksen rahoitus siirtyi opetus- ja kulttuuriminis-teriön hallinnonalalle vuodesta 2018 lukien.

6 3 Kansanopistot

Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvatta-vat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.

Kansanopistojen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opiskelija-viikkojen määrän ja opiskelijaviikkoa kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

6 3 1 Yksikköhinnan laskenta

Kansanopistojen vapaan sivistystyön korottamattoman yksikköhinnan pohja-arvo vuonna 2018 on 251,21 euroa /opiskelijaviikko.

Yksikköhintaa korotetaan seuraavien tekijöiden perusteella (A 805/1998, 3§):

− opistossa majoitettujen opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30%

− vaikeasti vammaisten opiskelijaviikkojen osalta 97% kansanopistoille, joiden pääasial-lisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus (ns. erityiskansanopistot), ja 32% kansanopistoille, joiden koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus

− niistä opiskelijaviikoista, jotka osana kansanopiston ylläpitämisluvan mukaista kou-lutustehtävää ovat työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettua koulutusta tai erityisestä syystä määrättävää muuta erityistä koulutusteh-tävää, yksikköhintaa korotetaan 26%

Yksikköhinta lasketaan seuraavasti:

(pohja-arvo x opiskelijaviikot + korotus -% x pohja-arvo x korotettavat opiskelijaviikot): opis-kelijaviikot

Yksityisen kansanopiston ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 6,43 %:lla (L 632/1998, 13 a §)

6 3 2 Rahoituksen määräytyminen

Kansanopistojen vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla sille vahvistettu opiskelijaviikkojen määrä opiskelijaviikkoa kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

Yksityisille kansanopistoille myönnettävän valtionosuuden määrä on 57 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta ja kunnallisten kansanopistojen valtionosuuden määrä vuonna 2018 on 56,16 prosenttia valtionosuuden perusteesta. Edellä mainittu johtuu siitä, että vuoden 2018 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailu-kykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla. Työnantajamaksujen alenemisen ja rahoitusvastuun muutosten vaikutus huo-mioidaan alentamalla kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuden laskennassa käytettävää rahoitus-/valtionosuusprosenttia, jonka avulla valtionosuuden laskennallisesta perusteesta lasketaan valtionosuuden saajalle myönnettävän valtionosuuden määrä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama opiskelijaviikkojen määrä perustuu kyseisen kan-sanopiston aiempina vuosina toteutuneiden opiskelijaviikkojen määriin sekä valtion talousar-viossa jaettavissa olevaan opiskelijaviikkojen kokonaismäärään. Opetus- ja kulttuuriministe-riön rahoituksen perusteeksi vahvistamat opiskelijaviikkomäärät määräytyvät 90 prosentti-sesti opistokohtaisten kiintiöiden mukaan, jolloin opistojen vuosien 2009-2013 toteutuneiden opiskelijaviikkojen keskiarvo suhteutetaan kaikkien opistojen keskiarvoista yhteenlaskettuun määrään ja rahoitusvuodelle jaettavissa olevien opiskelijaviikkojen tasoon. Opistojen välinen suhteellinen osuus jaettavissa olevista opiskelijaviikoista pysyy vuosittain samana ja kiintiöi-den laskennan perusteena olevat vuodet eivät myöskään muutu.

Rahoituksen perusteeksi vahvistettavien opiskelijaviikkojen määrästä 10 % muodostuu ns.

liikkuvasta osasta. Vuodelle 2018 opiskelijaviikkojen liikkuva osa lasketaan vuosien 2014-2016 toteutuneiden opiskelijaviikkojen keskiarvon mukaan suhteutettuna kaikkien opistojen keski-arvoista yhteenlaskettuun määrään ja rahoitusvuodelle jaettavissa olevien opiskelijaviikkojen tasoon. Jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston ylläpitämisluvassa mainittu kou-lutustehtävä, otetaan oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen yhteismäärästä huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen kaikista toteutuneista lähiopetuksen opiskelija vii koista.

Työs säoppimisen opiskelijaviikoista otetaan kuitenkin aina huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen kaikista toteutuneista lähiopetuksen opiskelijaviikoista.

Mikäli opiston kolmen vuoden toteutuneiden opiskelijaviikkojen keskiarvo jää alle myönnettä-vissä olevan suoritemäärän, opistolle myönnetään korkeintaan keskiarvon mukainen määrä suoritteita.

Vuonna 2018 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen nojalla opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut rahoituksen perusteeksi vahvistetuista opiskelijavii-koista niiden opiskelijaviikkojen määrän, joihin myönnetään 100 prosentin valtionosuus.

Valtionosuus on tarkoitettu maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman mukaiseen omaeh-toiseen koulutukseen. Vuodelle 2018 vahvistetun kotoutumiskoulutuksen opiskelijaviikkojen määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuoden 2016 toteutuneiden ja vuoden 2018 arvi-oitujen opiskelijaviikkojen määrät. Vuoden 2018 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla, mistä johtuen kunnallisten kansanopistojen kotoutumiskoulutuksen val-tionosuuden määrä vuonna 2018 on 98,53 prosenttia valval-tionosuuden perusteesta.

Raportti kansanopistojen yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista

6 4 Kansalaisopistot

Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittä-miselle.

Kansalaisopistojen rahoitus määräytyy ja kulttuuriministeriön vahvistaman opetus-tuntien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

6 4 1 Yksikköhinnan laskenta

Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2018 on 83,77 euroa/opetustunti.

Yksityisen kansalaisopiston ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 3,58 %:lla (L 632/1998, 13 a §)

6 4 2 Rahoituksen määräytyminen

Kansalaisopiston valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministe-riön ko. opistolle vahvistama opetustuntien määrä opetustunnin yksikköhinnalla.

Yksityisille kansalaisopistoille myönnettävän valtionosuuden määrä on 57 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta ja kunnallisten kansalaisopistojen valtionosuuden määrä vuonna 2018 on 55,97 prosenttia valtionosuuden perusteesta. Edellä mainittu johtuu siitä, että vuoden 2018 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailu-kykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 pro sentilla. Työnantajamaksujen alenemisen ja rahoitusvastuun muutosten vaikutus huomi oidaan alentamalla kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuden laskennassa käytettävää rahoitus-/valtionosuusprosenttia, jonka avulla valtionosuuden laskennallisesta perusteesta lasketaan valtionosuuden saajalle myönnettävän valtionosuuden määrä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamasta opetustuntien määrästä 90% perustuu kiin-tiöön, jolloin jaettavissa olevien opetustuntien opistokohtaiset määrät pysyvät suhteellisesti samansuuruisina vuodesta toiseen.

Liikkuva osan perusteella vahvistetaan 10 % opetustunneista. Liikkuvan osan jakosuhteet lasketaan kansalaisopistojen toiminta-alueilla väestöpohjassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Väestöpohjan muutoksissa seurataan toiminta-alueiden väestön kokonaismää-rää, työttömien määkokonaismää-rää, vieraskielisten määrää ja 63 vuotta täyttäneiden määrää. Liikkuvan osan laskennassa väestön kokonaismäärän muutoksen painoarvo on 70% ja kaikkien muiden kriteereiden muutosten painoarvo on 10%. Vuonna 2018 väestömuutosten osuus liikkuvassa osassa perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin Tilastokeskuksen tietoihin, työttömyysti-laston osalta vuosien 2011 ja 2015 väliseen muutokseen ja muiden väestötietojen osalta vuo-sien 2013 ja 2017 väliseen muutokseen.

Mikäli opiston kolmen vuoden toteutuneiden tuntien keskiarvo jää alle myönnettävissä olevan suoritemäärän, opistolle myönnetään korkeintaan keskiarvon mukainen määrä suoritteita.

Vuonna 2018 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen nojalla opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut rahoituksen perusteeksi vahvistetuista opetustunneista niiden opetustuntien määrän, joihin myönnetään 100 prosentin valtionosuus. Valtionosuus on tarkoitettu maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman mukaiseen omaehtoiseen koulutuk-seen. Vuodelle 2018 vahvistetun kotoutumiskoulutuksen opetustuntien määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuoden 2016 toteutuneiden ja vuoden 2018 arvioitujen opetustuntien määrät. Vuoden 2018 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla, mistä johtuen kunnallisten kansalaisopistojen kotoutumiskoulutuksen valtionosuuden määrä vuonna 2018 on 98,19 prosenttia valtionosuuden perusteesta.

Raportti kansalaisopistojen yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista

6 5 Kesäyliopistot

Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottu-vat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö.

Kesäyliopistojen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opetustun-tien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella

6 5 1 Yksikköhinnan laskenta

Kesäyliopistojen vapaan sivistystyön yksikköhinta vuonna 2018 on 156,94 euroa/opetustunti.

Yksityisen kesäyliopiston ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 6,49 %:lla (L 632/1998, 13 a §)

6 5 2 Rahoituksen määräytyminen

Kesäyliopiston vuotuinen valtionosuuden laskennallinen peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön ko. opistolle vahvistama opetustuntien määrä opetustunnin yksikköhinnalla.

Yksityisille kesäyliopistoille myönnettävän valtionosuuden määrä on 57 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta ja kunnallisten kesäyliopistojen val-tionosuuden määrä vuonna 2018 on 56,23 prosenttia valval-tionosuuden perusteesta. Edellä mai-nittu johtuu siitä, että vuoden 2018 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukyky-sopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosen-tilla. Työnantajamaksujen alenemisen ja rahoitusvastuun muutosten vaikutus huomioidaan alentamalla kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuden laskennassa käytettävää rahoitus-/

valtionosuusprosenttia, jonka avulla valtionosuuden laskennallisesta perusteesta lasketaan valtionosuuden saajalle myönnettävän valtionosuuden määrä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama opetustuntien määrä perustuu kyseisen kesäy-liopiston toteutuneiden opetustuntien määriin ja valtion talousarviossa jaettavissa olevan opetustuntien kokonaismäärän mukaan. Vuodelle 2018 vahvistetun opetustuntien määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuosien 2015 ja 2016 toteutuneiden ja vuoden 2017 arvioi-tujen opetustuntien määrät.

Vuonna 2018 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen nojalla opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut rahoituksen perusteeksi vahvistetuista opetustunneista niiden opetustuntien määrän, joihin myönnetään 100 prosentin valtionosuus. Valtionosuus on tarkoitettu maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman mukaiseen omaehtoiseen koulutuk-seen. Vuodelle 2018 vahvistetun kotoutumiskoulutuksen opetustuntien määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuoden 2016 toteutuneiden ja vuoden 2018 arvioitujen opetustuntien määrät. Vuoden 2018 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla, mistä

joh-tuen kunnallisten kesäyliopistojen kotoutumiskoulutuksen valtionosuuden määrä vuonna 2018 on 98,65 prosenttia valtionosuuden perusteesta.

joh-tuen kunnallisten kesäyliopistojen kotoutumiskoulutuksen valtionosuuden määrä vuonna 2018 on 98,65 prosenttia valtionosuuden perusteesta.

In document Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus - Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2018 (sivua 34-0)