Vuosina 2004-2006 arvioidaan ja kehitetään erityisesti opetuksen laadun arviointimatriisiin koottuja laatu- ja tulosalueita. Matriisi sisältää neliportaisen sanallisen määrittelyn keskeisistä opetuksen alueista välttävästä erinomaiseen laatuun. Erityisesti huippulaatua kuvaavat koh-dat ovat sellaisia, joihin hyvä laatu -kategorian ominaisuudet ovat kumuloituneet. Huippulaa-dun perustana ovat hyvän laaHuippulaa-dun elementit, joita ei ole toistettu enää viimeisessä sarak-keessa. Arviointimatriisi on kirjoitettu pääosin laitoksen näkökulmasta, mutta joissain kohdin myös tiedekunta-, koulutusohjelma- tai oppiainetaso voi olla perusteltu tarkastelutaso. Matrii-sia tulee soveltaa joustavasti ottaen huomioon eri alojen väliset erot.
SISÄLLYS
LAATU- TAI TULOSALUEET
1. OPETUKSEN JA TUTKIMUKSEN YHTEYS 1.1. Opetus, opiskelu ja tutkimus
1.2. Yliopistopedagoginen tutkimus opetuksen tukena 2. OPETUKSEN TAVOITTEET
2.1. Opetuksen tavoitteet ja ydinaines 2.2. Opiskelijakeskeisyys
3. OPETUSTOIMINNAN JOHTAMINEN 3.1. Opetustoiminnan strategiatyö
3.2. Opetuksen laadunvarmistus
3.3. Koulutuksen suunnittelu ja opetussuunnitelmatyö 3.4. Opetusansiot virkojen täytössä
3.5. Opetuksen kehittämishankkeet 3.6. Kansainvälisyys
4. OPETUKSEN TOTEUTUS 4.1. Opetusmenetelmät
4.2. Oppimisen ohjaus ja henkilökohtainen palaute 4.3. Opinto-ohjaus ja neuvonta
4.4. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäyttö 4.5. Oppimateriaalit
4.6. Työelämäyhteydet
5. OPPIMISTULOKSET 5.1. Ydinaineksen osaaminen 5.2. Oppimaan oppiminen
5.3.Tenttijärjestelmä ja oppimisen arviointi 5.4. Suoritusten arvostelukriteerit 6. RESURSSIT
6.1. Henkilöstöresurssien hallinta 6.2. Opettajien pedagoginen osaaminen 6.3. Tilojen ja laitteiden hallinta 6.4. Opiskelijarekrytointi 7. PALAUTE JA SEURANTA 7.1. Opiskelijapalaute
7.2. Työelämäpalaute 7.3. Työllistymisen seuranta 8. JATKO-OPISKELU
8.1. Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja asema 8.2. Ohjaus ja opetustarjonta
8.3. Tutkijakoulut ja jatkokoulutusyhteistyö 8.4. Erikoistumiskoulutus
LUOKITTELUTAULUKKO TILASTOTIETOJA
43
Laatu- tai tulosalue Välttävä laatu ja tulos Kehittyvä laatu ja tulos Hyvä laatu ja tulos Huippulaatu ja erinomainen tulos
1. OPETUKSEN JA TUTKIMUKSEN YHTEYS
1.1. Opetus, opiskelu ja tutkimus
Laitoksen opetuksen traditiona on opettajakeskeinen ja oppi-kirjoihin perustuva opetuskäy-täntö. Monien mielestä on mahdotonta soveltaa tieteellis-tä työtapaa ja käyttieteellis-tää alan uusimpia tutkimustuloksia ma-teriaalina perusopetuksessa.
Laitoksella on tutkimusryhmiä ja/tai yksittäisiä opettajia, jotka kytkevät opetustyön ja tutkimustyön yhteen.
Laitos on ottanut huolekseen varmistaa sen, että heti opin-tojen alusta lähtien opiskelijat saavat kontaktin laitoksen tutkimustyöhön. Professorit ovat mukana jo ensimmäisen vuoden opetuksessa. Alan uusimmalle tiedolle tehdään tilaa opetusohjelmissa. Opet-tajia kannustetaan integroi-maan opetusta ointegroi-maan tutki-mustyöhön ja laitoksen pro-jekteihin.
Laitoksella on selkeä visio tiedeyhteisöllisestä opetus-käytännöstä: opiskelija ym-märretään tiedeyhteisön jä-seneksi ja opettajat sekä tut-kijat toimivat yhteistyössä opetuksen järjestämisessä.
Opettajat kokevat tehtäväk-seen perehdyttää opiskelijat oman alansa viimeisimpään tietoon ja uusimpiin menetel-miin myös oman tutkimuk-sensa aluetta laajemmin.
Opiskelu, opetus- ja tutkimus-työ integroituvat koko opinto-jen ajan.
1.2. Yliopistopedagoginen tutkimus opetuksen tuke-na
Laitoksella ei tunneta yliopisto-opetusta ja -oppimista koske-vaa tutkimusta eikä olla kiin-nostuneita sen sovelluksista opetusmenetelmiin.
Yksittäiset opettajat ovat pe-rehtyneet oppimisen tutki-mukseen, yliopistopedago-giikkaan ja tieto- ja viestintä-tekniikan opetuskäytön uu-simpiin innovaatioihin. Laitos sallii opettajille tämän, vaikka ei aktiivisesti tuekaan heitä.
Opettajia kannustetaan tutus-tumaan yliopistopedagogisiin tutkimustuloksiin ja heille an-netaan mahdollisuuksia so-veltaa niitä opetukseensa.
Laitoksen opetuskokeilut ovat tunnettuja.
Laitoksella käytetään kan-sainvälistä yliopistopedago-gista ja oppimisen tutkimusta opetuksen kehittämisen tuke-na ja innoittajatuke-na sekä ope-tusmenetelmien perustana.
Parhaimpiin käytäntöihin tu-tustutaan ja niistä otetaan oppia. Useat laitoksen opetta-jat ovat myös aktiivisia oman opetuksensa tutkijoita ja he raportoivat kokeiluistaan sekä kotimaassa että kansainväli-sesti.
44
2. OPETUKSEN TAVOITTEET
2.1. Opetuksen tavoitteet ja ydinaines
Opetuksen tavoitteet ja ope-tussuunnitelmat on kirjattu opinto-oppaisiin. Niillä ei ole kovinkaan paljon merkitystä tai apua yksittäisten opettajien opetuksen suunnitteluun tai toteutukseen. Opettajille ja opiskelijoille on epäselvää, miten ja milloin tavoitteisiin voisi vaikuttaa. Alan opetuk-sessa ei ole eritelty, mikä on ydinainesta. Opiskelijat eivät tiedä, mikä on alan asiantunti-jan välttämätöntä ydinosaamis-ta.
Laitoksella ja oppiaineissa keskustellaan opetuksen ta-voitteista vain silloin kun tut-kintovaatimuksia tai koulu-tusohjelmaa joudutaan uudis-tamaan perusteellisemmin.
Tällöin sovitaan yhdessä eri osa-alueiden osuuksista ja tavoitteista. Opetettavan ai-neksen ajantasaisuudesta huolehditaan. Ydinainesana-lyysi on tuttu asia, mutta toi-menpiteisiin ei ole ryhdytty.
Laitoksella keskustellaan ja päätetään opetussuunnitel-masta ja oppimistavoitteista säännöllisesti. Oppimistavoit-teista sovittaessa on otettu huomioon myös työelämän tarpeet. Laitoksella on tehty opetettavan aineksen ydinai-nesanalyysi, jonka perusteel-la tutkintovaatimukset ovat uudistuneet. Niissä erottuu selkeästi kaikilla pakollinen ydinaines ja keskenään va-linnaiset, vaihtoehtoiset osiot.
Lisäksi on jätetty tilaa opiske-lijan vapaasti valittaville täy-dentäville opinnoille.
Opetussisällöt ja oppimista-voitteet on valittu niin, että ne muodostavat tasapainoisesti sekä akateemiset vaatimuk-set että työelämän odotukvaatimuk-set kattavan kokonaisuuden.
Laitoksella käytetään oman alan tutkintovaatimuksista päätettäessä hyväksi myös kansainvälistä vertailutietoa.
Opettajat ja opiskelijat tietä-vät, mikä on oman alan vält-tämätöntä ydinainesta tutkin-tovaatimuksissa. He osallis-tuvat myös aktiivisesti ydinai-neksen määrittelyyn ja arvi-ointiin. Laitoksella uudiste-taan työelämäpalautteen ja alan kansainvälisen kehityk-sen valossa ydinainekkehityk-sen määrittely tietyin väliajoin.
2.2. Opiskelijakeskeisyys Opetuksen suunnittelussa ei oteta huomioon opiskelijoiden osaamista ja tarpeita. Opiskeli-jat eivät voi juurikaan vaikuttaa opiskelutapoihin, työskentely-menetelmiin tai opetusmene-telmiin. Opiskelussa on hyvin vähän valinnaisuutta ja vaihto-ehtoja. Opiskelijoille ei tarjota joustavia tapoja opiskella ver-kon välityksellä.
Monet opettajat käyttävät opetuksessaan opiskelijoita aktivoivia menetelmiä. Opis-kelijoilla on mahdollisuus käyttää erilaisia suoritustapo-ja opinnoissaan. Yksittäiset opettajat antavat oppimista tukevaa henkilökohtaista pa-lautetta.
Laitoksella on käytössä mo-nipuoliset opetusmenetelmät ja opettajat saavat koulutusta niiden käyttöön. Opiskelijapa-lautetta kootaan kattavasti ja opiskelijat saavat myös pa-lautetta oppimisestaan. Hen-kilökohtaiset opintosuunni-telmat ovat käytössä ja niiden toteutumista seurataan ohja-ukseen yhdistettynä. Laitos tarjoaa opiskelijoille myös
Laitoksen opetustyön onnis-tumisen mittana on opiskeli-joiden oppimistulokset ja nii-den laatu. Erilaiset oppijat otetaan huomioon. Opiskeli-jakeskeisyyden periaatetta sovelletaan niin, että tärkeim-pänä opetustyön tavoitteena pidetään ymmärtämiseen perustuvaa, syvällistä oppi-mista ja laadukasta osaamis-ta. Laitoksen
opetusmene-45
vaihtoehtoisia, joustavia opis-kelua tukevia verkkopohjaisia opetusratkaisuja.
telmät, opiskelutavat, arvos-teluperusteet ja palautejärjes-telmät ovat linjassa tämän periaatteen kanssa. Opiskeli-jat osallistuvat tasa-arvoisesti opetuksen tavoitteiden ja sisällön suunnitteluun.
3. OPETUS-TOIMINNAN JOHTAMINEN
3.1. Opetustoiminnan strategiatyö
Laitoksella ei ole tietoa yliopis-ton tai tiedekunnan opetuksen strategioista eikä omaa näke-mystä asiasta. Laitoksella on epäselvää, kuka vastaa ope-tustoiminnan linjoista, päätök-senteosta ja työnjaosta.
Yliopiston ja tiedekunnan strategiat tunnetaan ja laitok-sella on keskusteltu niistä, mutta omat näkemykset ovat jääneet kirjaamatta. Päätök-siä omista linjauksista tai strategioiden sovelluksista ei ole tehty.
Laitoksella on työstetty oma opetuksen strategia ja se on linjassa tiedekunnan ja yli-opiston strategioiden kanssa.
Laitoksen johtaja ja johtoryh-mä ovat aktiivisia strategian toteuttamisessa.
Laitoksen johto on sitoutunut strategioiden toteuttamiseen ja seuraa niiden vaikutuksia.
Opetushenkilökunnan työnja-ko ja resurssien työnja- kohdentami-nen tapahtuu strategisten linjausten perusteella. Strate-gia valmistellaan ja toteute-taan niin, että koko henkilö-kunta ja opiskelijat ovat mu-kana työssä.
3.2. Opetuksen laadun-varmistus
Opetuksen laatu on jokaisen opettajan yksityinen omantun-non kysymys. Opetuksen laa-tua ei seurata. Opiskelijoiden etenemisestä tai oppimistulos-ten laadusta ei ole tarkkaa tietoa.
Opetuksen laadusta ja opis-kelijoiden opintojen etenemi-sestä on keskusteltu, ja yksit-täiset opettajat kehittävät opetustaan keräämänsä pa-lautteen avulla. Opiskelijoiden etenemistä ja oppimistuloksia on selvitetty satunnaisesti.
Laitoksella on käytössä pa-lautejärjestelmä, joka ottaa huomioon sekä opetuksen että oppimisen. Tuloksia käsi-tellään yhdessä ja ne vaikut-tavat opetuksen suunnitte-luun ja toteutukseen niin, että myös opiskelijat voivat huo-mata vaikutukset. Myös op-pimistavoitteiden toteutumista ja opintojen etenemistä seu-rataan systemaattisesti.
Laitoksella on käytössä laatu-järjestelmä, joka kattaa ope-tuksen ja oppimistavoitteiden toteutumisen lisäksi myös opetuksen tukipalvelut opet-tajille ja opiskelijoille. Laa-dukkaan opetuksen kriteerit on määritelty. Laatujärjestel-mä kytkeytyy toimivalla taval-la taval-laitoksen toiminnanohjaus-prosessiin sekä tiedekunnan laadun varmistukseen. Palau-te vaikuttaa laitoksen toimin-taan ja uudet opettajat pe-rehdytetään
laatujärjestel-46
mään.
3.3. Koulutuksen suunnit-telu ja opetussuunnitel-matyö
Laitos sen enempää kuin opet-tajatkaan eivät ole selvillä kou-lutuksen kokonaisuudesta.
Opettajat eivät tiedä, mitä toi-set opettajat opettavat. Ope-tusohjelman toimivuutta ei seu-rata.
Laitoksella on yksittäisiä opettajia, jotka huolehtivat omien opintojaksojensa yh-teensopivuudesta muihin ja ovat tietoisia strategioiden vaatimuksista opetuksen to-teutuksessa. Laitoksella ei ole syntynyt käytäntöjä, joi-den avulla opetuksen suun-nittelua toteutettaisiin tehok-kaasti ja kattavasti.
Opettajat ja opiskelijat tietä-vät, mikä on oman laitoksen ja oppiaineen opetuksen osuus koko tutkinnosta. Ope-tuksen ydinainesanalyysia ja kuormittavuuden selvitystä sekä opintojaksojen välisten yhteyksien kehittämistä teh-dään systemaattisesti. Laitos edellyttää opettajilta jatkuvaa opetuksen sisältöjen kehittä-mistä, opintopolun esteiden poistamista ja kokonaisuuksi-en toimivuudkokonaisuuksi-en varmkokonaisuuksi-entamis- varmentamis-ta. Opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon JOO-opintojen ja Suomen virtuaa-liyliopiston tarjoamat mahdol-lisuudet.
Laitoksella on selkeä opetus-suunnitelma, jota toteutetaan kattavasti. Samalla huolehdi-taan, että laitoksen tarjoama opetus ja ohjaus ovat toimiva osa koko tutkintoa. Opetus-suunnitelmatyöhön osallistuu koko laitosyhteisö mukaan lukien opiskelijat. Tavoitteita asetettaessa ollaan tietoisia alan kansainvälisistä vaati-muksista. Tavoitteiden toteu-tumista seurataan selvittä-mällä opiskelijoiden oppimis-tulosten laatua ja opintojen etenemistä.
3.4. Opetusansiot virkojen täytössä
Opetusansioita, kuten pedago-gista kouluttautumista ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäy-tön monipuolisia taitoja, ei ote-ta huomioon opetustehtäviin valittaessa. Opetusmeriitteihin suhtaudutaan epäillen ja vä-heksyvästi.
Opettajilla on yliopistoportfo-lioita ja niitä käytetään viran-haussa. On kuitenkin epäsel-vää, miten opetusansiot arvi-oidaan tai mikä on laitoksen asenne opetusansioihin.
Laitos on laatinut selkeät pe-riaatteet opetusansioiden johdonmukaiselle huomioon ottamiselle ja toteuttaa niitä.
Tiedekunnan virantäytön pe-riaatteiden ja käytäntöjen (mm. opetustaidon arviointi) mahdollisuudet hyödynne-tään täysimääräisesti. Portfo-lioiden tekemiseen kannuste-taan, ja asenneilmapiiri ope-tusansioiden meritoivuutta kohtaan on myönteinen.
Laitosjohto on selkeästi sitou-tunut siihen, että opetusansi-ot ja hyvä opetustyö opetusansi-otetaan johdonmukaisesti huomioon riittävällä painoarvolla. Käy-täntö on luonteva ja ennustet-tava ja sen toimivuudesta on jatkuvaa näyttöä. Laitos ja tiedekunta seuraavat viran-täytön periaatteiden toteutu-mista.
3.5. Opetuksen kehittä-mishankkeet
Laitoksella ei ole käynnissä opetuksen
kehittämishankkei-Yksittäiset opettajat ovat sa-tunnaisesti mukana muiden
Laitos on ollut mukana useis-sa kehittämishankkeisuseis-sa ja
Laitos on edelläkävijä monis-sa uudistuksismonis-sa.
Kehittämis-47
ta. Kehittämistyötä ei tehdä osana virkatyötä.
tahojen kehittämishankkeissa tai tekevät yksinäistä kehitys-työtä. Laitoksella ei kannuste-ta kokeiluihin, mutkannuste-ta oman opetuksen toteutukseen ei puututa eikä uudistusten te-koa rajoiteta.
hyödyntänyt niiden tuloksia.
Opettajien kehittämisehdo-tukset otetaan huomioon ope-tuksen suunnittelussa ja työ-tehtävien jaossa. Opiskelijat ovat mukana kokeiluissa.
hankkeet suunnitellaan osa-na muuta toimintaa ja niiden kokemukset saadaan osaksi toiminnan suunnittelua. Kaikki opettajat ja opiskelijat voivat osallistua tai saada tietoa kokeiluista. Laitoksella seura-taan myös muiden laitosten ja yliopistojen uudistuksia ja niistä otetaan oppia. Laitos toimii aktiivisesti oman tie-teenalansa opetuksen kehit-tämisen verkostoissa.
3.6. Kansainvälisyys Kansainvälisyyden merkitystä opetuksen laadun osatekijänä ei pidetä tärkeänä. Laitoksella ei juurikaan käy ulkomaalaisia vierailevia opettajia tai vaihto-opiskelijoita. Omia opiskelijoita ei kannusteta lähtemään vaih-toon.
Yksittäiset opettajat ovat ol-leet opettajavaihdossa ja hyödyntävät kontaktejaan opetuksessa sekä opiskelijoi-den liikkuvuudessa yliopisto-jen välillä. Opiskelijoiden ul-komailla suorittamat opinto-jaksot voidaan hyväksilukea osittain.
Laitoksen opettajien kansain-välisiä kontakteja ja yhteis-työverkostoja hyödynnetään opetuksen toteutuksessa.
Opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa opinnois-taan ulkomailla. Laitoksella työskentelee useita ulkomaa-laisia opettajia ja opiskelijoita.
Laitoksella on määrätietoista toimintaa opetuksen kansain-välisyyden hyväksi. Opettajia kannustetaan kansainväli-seen opetukkansainväli-seen ja heille järjestetään mahdollisuuksia tähän. Laitos osallistuu aktii-visesti opetuksen kansainvä-lisiin verkostoihin ja muuhun yhteistyöhön. Ulkomaalaisten opettajien ja opiskelijoiden integroitumista laitosyhtei-söön tuetaan.
4. OPETUKSEN TOTEUTUS
4.1. Opetusmenetelmät Opetusmenetelmiä ei tietoises-ti pohdita. Opetus toteutetaan vanhalta pohjalta rutiininomai-sesti.
Yksittäiset opettajat kokeile-vat tilanteisiin sopivia uusia opetusmenetelmiä, opettele-vat erilaisia menetelmiä ja ottavat selvää mahdollisuuk-sista.
Laitoksella on panostettu opetusmenetelmien kehittä-misen tukeen. Opetusmene-telmiä pohditaan yhteisesti laitostasolla ja niiden yhteys opetuksen tavoitteisiin ja op-pimisen arviointiin sovelta-misen periaate on ymmärret-ty, joten laitoksella on
käytös-48
tään. Opettajia rohkaistaan kokeiluihin ja pedagogiseen koulutukseen. Opettajat osaavat tehdä opetukseensa sisältöjen ja tavoitteiden mu-kaisesti oikean mediavalin-nan.
sä monipuolinen ja tarkoituk-senmukainen opetusmene-telmävaranto. Opettajien pe-rehtymistä opetusmenetel-miin ja niiden perusteisiin tuetaan systemaattisesti ma-teriaalien ja koulutuksen avul-la. Laitoksella seurataan ope-tuksen ja oppimisen tutki-mukseen liittyviä julkaisuja.
4.2. Oppimisen ohjaus ja henkilökohtainen palaute
Opiskelija ei saa henkilökoh-taista palautetta oppimises-taan, osaamisestaan tai opin-tojensa etenemisestä. Laitok-sella ei ole opettajatuutoreita.
Opetus on pääosin massaluen-toja ja kirjatenttejä, joiden tu-lokset saa ilman, että tapaa opettajaa.
Jotkut opettajat järjestävät opetuksensa niin, että opiske-lijat saavat myös henkilökoh-taista palautetta osaamises-taan. Laitoksella voivat yksit-täiset opettajat toimia tuuto-reina, mutta sitä ei oteta huomioon työnjaossa tai pal-kassa.
Laitos on aktiivinen ohjauk-sen kehittämisessä ja opetta-jatuutoroinnin järjestämises-sä. HOPSien tekemiseen tarjotaan ohjausta ja välineitä.
Niiden toteutumista seura-taan. Myös opiskelijoiden ryhmässä oppimista tuetaan.
Laitos tarjoaa opiskelijoille myös verkon kautta ajasta ja paikasta riippumattomasti ohjausta.
Ohjauksen kehittäminen ja opettajatuutorointi ovat osa laitoksen opetuksen kehittä-misen strategiaa. Henkilökoh-taisen palautteen avulla tue-taan opiskelijoiden syvällistä oppimista. Opiskelijat tekevät opintosuunnitelman (HOPS), jonka perusteella sovitaan opintojen etenemisestä.
Opettaja(tuutori) tukee ja oh-jaa opiskelijan valintoja. Oh-jaus ja tuutorointi otetaan huomioon osana opetusteh-tävien jakoa.
4.3. Opinto-ohjaus ja neu-vonta
Opinto-ohjaus on vastaanotto-aikojen varassa. Toimivat vas-tuuhenkilöt ja työnjako puuttu-vat.
Vastuuhenkilöihin ja työnja-koon panostetaan. Opinto-ohjaus selkeästi osoitetaan joidenkin tehtäväksi ja sitä seurataan.
Opinto-ohjaus ymmärretään koko laitoksen henkilökunnan tärkeäksi tehtäväksi ja osaksi opiskelijoiden opintojen ete-nemisen edistämistä. Ohjaus-työtä arvostetaan laitoksella ja se otetaan huomioon työ-aikaa laskettaessa.
Opinto-ohjausta on riittävästi kaikissa opintojen vaiheissa.
Työnjako eri paikoissa toimi-vien ohjaukseen osallistutoimi-vien välillä on selvä ja he ovat tietoisia toistensa työstä. Yh-teistyö on sujuvaa. Laitoksel-la on selkeä opinto-ohjauksen strategia, jota toteutetaan systemaattisesti ja seurataan
49
vuosittain. Laitos tarjoaa opiskelijoille jatkuvasti ylläpi-detyn laadukkaan opinto-ohjaukseen liittyvän verkko-palvelun.
4.4. Tieto- ja viestintätek-niikan (tvt) opetuskäyttö
Laitos ei panosta tvt:n opetus-käyttöön, vaan se on yksittäis-ten opettajien innostuksen va-rassa.
Opettajilla on selkää ja näky-vää innostusta uusien medio-iden ja teknologiomedio-iden käyt-töön oppimisympäristöjen kehittämissä. Lai-tos/tiedekunta on laatinut strategian tvt:n opetuskäytös-tä.
Laitoksella on panostettu huomattavasti opetustekno-logian sekä henkisiin että materiaalisiin resursseihin ja tukipalveluihin. Laitoksel-la/tiedekunnalla on tvt:n ope-tuskäytön strategia, jonka toimeenpano ja tuloksellisuu-den seuranta on organisoitu.
Laitoksen/tiedekunnan verk-kosivuille on koottu ja kehitet-ty opetuksen kehittämispalve-lut.
Laitoksella on selkeä, käy-tännössä toimiva visio ja stra-tegia tvt:n pedagogisesta käytöstä ja merkityksestä, ja tuloksia seurataan. Opetus-teknologian käyttö ja kehittä-minen ymmärretään yhdeksi tärkeäksi työkaluksi opetuk-sessa ja sitä käytetään tavoit-teen ja tarkoituksen mukai-sesti. Opetusteknologian käyttöön liittyy aktiivista tut-kimus- ja kehittämistyötä, joka on kansallisesti ja kan-sainvälisestikin arvostettua.
4.5. Oppimateriaalit Oppimateriaalit ovat usein kii-reisesti kyhättyä ja kasailtua:
monisteita, kalvoja, dioja, tms.
ilman yhtenäistä linjaa ja pe-dagogista perustelua.
Yksittäisillä opettajilla on huo-mattavaa kehittämistä ope-tusmonisteiden, oppikirjojen, verkkokurssien tms. muodos-sa. Laitos ei kiinnitä asiaan huomiota.
Laitos koordinoi ja tukee kai-kenlaisen oppimateriaalin tekoa sekä sen säilytystä, saatavuutta ja jakelua. Peda-gogiseen laatuun panoste-taan ja opetusteknologian käyttöä tuetaan. Opettajia kannustetaan hankkimaan opetusmateriaalin tekoon uusia taitoja.
Koko laitosyhteisö osallistuu oppimateriaalin kehittämi-seen. Opiskelijat on integroitu mukaan toimintaan. Oppima-teriaalien yhteissuunnittelu on hyvin toteutuva periaate. Ma-teriaalit ovat julkisia ja kaikki-en opettajikaikki-en käytössä.
4.6. Työelämäyhteydet Opiskelijat eivät voi sijoittaa harjoittelua osaksi opintojaan.
Laitoksella ei ole hyödynnetty opettajien ja tutkijoiden yhteyk-siä opetuksen sisältöjä tai
me-Työelämäharjoittelua voi suo-rittaa vapaaehtoisesti, mutta usein se jää ylimääräisiksi opinnoiksi tutkinnossa. Opis-kelijan on itse hankittava
har-Harjoittelu on osa tutkintoa ja laitos järjestää harjoittelu-paikkoja. Useimmiten harjoit-telusta saa myös palkkaa, mutta ei aina. Harjoittelun
Harjoittelu on olennainen osa opintoja ja tutkintoa. Laitok-sella ollaan ajantasalla sen suhteen, mitä osaamista työ-elämässä tarvitaan.
Harjoitte-50
netelmiä mietittäessä. joittelupaikka. Opettajien kautta voi saada kontakteja työelämään.
avulla opiskelijat saavat käsi-tyksen työelämän vaatimasta osaamisesta. Laitoksella on myös tarjota tietoa työelämän vaatimuksista.
lu on kytketty osaksi opintoja niin että se tukee valmistu-neiden nopeaa työllistymistä.
Harjoittelussa syntynyttä osaamista ja kokemusta seu-rataan sekä opiskelijoiden raportoinnin että työnantaja-kontaktien avulla.
5. OPPIMISTULOKSET 5.1. Ydinaineksen osaa-minen
Laitoksella ei ole selkeää käsi-tystä, oppivatko opiskelijat alan asiantuntijuuden kannalta oi-keita asioita.
Yksittäiset opettajat seuraa-vat oppimistuloksia koettaen hahmottaa opiskelijoiden osaamista ydinaineksen hal-linnan näkökulmasta.
Laitoksella on tehty opetetta-van aineksen ydinainesana-lyysi, ja ydinaineksen oppi-mistulosten seuraamiseen aiotaan panostaa jatkossa.
Opettajat ja opiskelijat tietä-vät, mikä on oman alan vält-tämätöntä ydinainesta tutkin-tovaatimuksissa. He osallis-tuvat aktiivisesti ydinaineksen osaamisen arviointiin. Oppi-mistavoitteiden saavuttamista seurataan systemaattisesti.
5.2. Oppimaan oppiminen Laitoksella ei tiedetä, miten oppimaan oppiminen voisi liit-tyä sen tehtäväkenttään ja alan sisältöjen opettamiseen.
Yksittäiset opettajat ovat pe-rehtyneet oppimisen ja opis-kelutekniikoiden erilaisiin muotoihin. He yrittävät tukea omilla kursseillaan erilaisia oppijoita mm. tarjoamalla vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Laitoksella on panostettu siihen, että opiskelijoiden opiskelutaidot kehittyisivät.
Opinnoissaan viivästyneitä tai oppimisvaikeuksiin törmän-neitä opiskelijoita osataan ohjata myös tiedekunnan tai yliopiston tarjoamien tukipal-velujen piiriin.
Laitoksen opetuksessa on otettu huomioon oppimaan oppimisen näkökulma. Sen merkitys ymmärretään val-mistuneiden asiantuntijoiden työelämätaitona. Elinikäisen oppimisen periaate tulee opiskelijoille tutuksi osana alan asiantuntijan työtä.
5.3.Tenttijärjestelmä ja oppimisen arviointi
Tentit toteutetaan perinteisen rutiinin pohjalta. Arviointi käsi-tetään lähinnä kontrollin ja val-vonnan kysymyksenä.
Yksittäisillä opettajilla on tent-tikokeiluja, tenttejä koskevas-ta palautteeskoskevas-ta ollaan kiinnos-tuneita ja tenttijärjestelmää kehitetään opiskelijoiden toi-veiden mukaisesti.
Laitoksella on monipuolinen ja joustava tenttikäytäntö.
Tenttien kehittämistä käsitel-lään laitostasolla pedagogi-sista lähtökohdista. Laitoksel-la ymmärretään, että oppimi-sen arviointimenetelmät oh-jaavat opiskelijan oppimista voimakkaasti.
Laitoksella on monipuolinen ja pedagogisesti hyvin perus-teltu oppimisen arviointikäy-täntö. Opettajat valmenne-taan arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Oppimisen arviointi ja niistä saatu palau-te ohjaavat opiskelijoita syväl-liseen oppimiseen ja
ymmär-51
tämiseen. Arviointimenetel-mät tukevat oppimisen tavoit-teita ja käytettyjä opetusme-netelmiä.
5.4. Suoritusten arvoste-lukriteerit
Laitoksella ei ole koottua tietoa opintojaksojen tai tutkielmien arvosanajakautumista. Opetta-jat eivät tunne toistensa arvos-telukäytäntöjä. Opiskelijoilla ei ole tietoa arvosteluperusteista.
Opettajat vertailevat arviointi-käytäntöjä ja jotkut ovat työs-täneet arvostelukriteereitä saataville. Opiskelijoilla on satunnaista tietoa käytännöis-tä. Tutkielmien ja gradujen arvosana-asteikkoa käyte-tään vinoutuneesti.
Laitoksella on koottua tietoa arvosanoista ja arviointikäy-tännöistä. Opettajille on ohjei-ta arvostelukriteereistä ja – käytännöistä. Myös opiskelijat saavat tietoa näistä. Arvoste-luasteikkoja ohjataan käyttä-mään yhtenäisin perustein ja koko asteikkoa hyödyntäen.
Laitoksella on yhdessä pää-tetty noudatettavista arvoste-luperusteista ja niiden toteu-tumista seurataan. Laitoksella on tietoa oman alan kansain-välisistä oppimistavoitteista.
Opiskelijat saavat ymmärret-tävää, luotettavaa ja perustel-tua tietoa siitä, mitä heiltä vaaditaan ja odotetaan mis-säkin opintojen vaiheessa.
Palautteen avulla tuetaan opiskelijoiden syvällistä pätevyyden ja muun tarpeelli-sen osaamitarpeelli-sen varmistaminen ei ole täysin onnistunut laitok-sella. Työnjakoa ja tehtävien priorisointia ei mietitä yhdessä.
Palautteen avulla tuetaan opiskelijoiden syvällistä pätevyyden ja muun tarpeelli-sen osaamitarpeelli-sen varmistaminen ei ole täysin onnistunut laitok-sella. Työnjakoa ja tehtävien priorisointia ei mietitä yhdessä.