opetuksen ja koulutuksen järjestäjien näkemyksiä kulttuurisen monimuotoisuuden kehittämistarpeista

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin avokysymyksellä, missä asioissa hei-dän mielestään on vielä eniten kehitettävää. Avokysymykseen vastasi 238 opetuksen ja koulutuksen järjestäjää (63 prosenttia kyselyyn vastanneista). Vastaajien mukaan kehittämiskohteiksi nousevat

1. henkilöstön osaaminen 2. opetusjärjestelyt 3. toiminnan organisointi 4. resursointi

5. oppimateriaalit

6. yhteistyö kodin ja koulun välillä 7. tulkkipalvelut sekä

8. tiedotus.

Vastaajat saattoivat mainita useamman kuin yhden kehittämiskohteen vastauksessaan.

Kaikkein taajimmin vastauksissa viitataan henkilöstön osaamisen kehittämiseen, joka sai hieman yli 100 mainintaa, ja toiseksi eniten opetusjärjestelyihin, joihin viitataan yli 70 vastauksessa. Myös toiminnan organisointi joko sisäisesti tai instituutioiden välillä esitetään kehittämisen kohteeksi yli 60 vastauksessa.

Henkilöstön osaamiseen liittyvissä vastauksissa viitataan ylipäätään henkilöstön kou-luttamiseen tai yksilöidymmin heidän monikulttuurisuusosaamisensa kehittämiseen, asenteiden muuttamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen sekä pedagogisen osaamisen kehittämiseen, kuten alla olevat esimerkit osoittavat:

Kulttuurinen monimuotoisuus käsittää asioita hyvin laajasti. Henkilöstön kouluttaminen monikulttuurisuuden eri teemoista on jatkuvasti kehitettävä asia.

Kantaväestöisen henkilökunnan asenteissa. Opettajien kielitietoisen opetuksen tiedostamisessa ja näkökulman viemisessä opetukseen.

Asennekasvatus, ennakkoluulojen pois kitkeminen, opiskelijoiden ja henkilökunnan asennoituminen maahanmuuttajaopiskelijoihin

Henkilöstön asenteessa on vielä parantamisen varaa, kaikki eivät huomioi maahanmuuttajia lainkaan (ei ymmärrystä tai halua ymmärtää)

Kunskapen om olika kulturer för lärare.

Luokanopettajien ja aineenopettajien koulutus (kielitietoisuus, S2-pedagogiikka) Opettajien pedagogiseen osaamiseen liittyviä kehittämiskohteita ovat myös taito eriyttää opetusta, arviointi ja samanaikaisopetus. Oppilaitoksia tarkastellaan joissakin vastauksissa yhteisöinä niin, että asenteilla ja monikulttuurisuusosaamisella viitataan sekä henkilöstöön että opiskelijoihin, kuten yllä olevasta lainauksesta näkyy. Yhtei-söllinen näkökulma heijastuu myös vastauksissa, joissa viitataan kaikkeen oppilaitok-seen toimintaan erittelemättä sitä oppiaineittain tai toimijoittain: ”Kielitietoisuuden tiedostaminen kaikilla tasoilla oppilaitoksen arjessa”.

Opetusjärjestelyjä koskevat kehittämiskohteet liittyvät useimmiten kieliopintoihin.

Erityisesti suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestelyt todetaan kehittämisen kohteiksi, ja S2-opetuksen määrää pidetään liian vähäisenä. Myös oman äidinkielen opetuksen tarjoaminen sekä omankielisen opetuksen järjestäminen nostetaan esiin.

Opetuksen järjestelyjen yhteydessä viitataan usein myös resursseihin järjestää ope-tusta, kuten alla olevat esimerkit osoittavat.

Lisäkoulutustarve Lukioon valmistava opetus S2:n järjestäminen omana opetuksena, Opiskelijoiden maahanmuuttajataustan huomioiminen opetuksessa. S2-kieleen lisää resurssia. Tällä hetkellä tarjoamme vain neljä kurssia S2-kieltä.

Omakielistä opetusta ei ole pystytty järjestämään, koska koulutusta on kahdeksassa eri yksikössä eivätkä resurssit ole riittäviä.

oman äidinkielen opetusta pitäisi lisätä (lasten määrä ryhmää kohden pienemmäksi) Omankielistä tukea ei vielä käytetä kouluissamme, tämä mahdollisuus kannattaa varmasti hyödyntää jatkossa ja miettiä kuinka se voidaan toteuttaa.

Osa opetusjärjestelyjä koskevista kehittämiskohteista on ilmaistu lyhyesti, esimerkiksi tukiopetus tai oman äidinkielen opetus sen enempää vastausta avaamatta tai peruste-lematta. Opetusjärjestelyjä koskevissa kehittämisehdotuksissa nostetaan esiin myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tai oppilaiden pieni määrä oppilaitoksessa, minkä vuoksi S2-, oman äidinkielen tai omankielisen opetuksen järjestämistä pidetään kalliina tai ylipäätään hankalana järjestää.

Edellisen lisäksi opetusjärjestelyjen kehittämiskohteet koskevat erilaisen tuen tar-joamista opiskelijoille, esimerkiksi tukiopetuksen järjestämistä. Lisäksi valmistavan opetuksen tarjonta, niin perusopetukseen kuin perusopetuksen jälkeisiin amma-tillisiin opintoihin ja lukiokoulutukseen esitetään kehittämisen kohteeksi. Myös perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen kehittämiseen viitataan, kuten myös ylipäätään nivelvaiheiden kehittämiseen. Muutamissa vastauksissa nostetaan myös koko opiskelupolun kehittäminen esiin.

Erityisen tuen antamisessa suomi2-opiskelijoille (ryhmiä, joissa enemmän aikaa opiskelijaa kohden)

valmistavan opetuksen organisoiminen esiopetukseen Nivelvaiheessa perusopetuksesta toiselle asteelle.

Perusopetuksen myöhäisessä vaiheessa Suomeen muuttaneiden oppilaiden ehyen koulupolun rakentamisessa on vielä kehitettävää.

Toiminnan organisointiin luokitellut kehittämiskohteet liittyvät sekä organisaa-tion sisäiseen että organisaatioiden väliseen toimintaan, jolla tarkoitetaan joko hallinnollisten dokumenttien (strategian tai muun vastaavan kuvauksen) laatimista tai hallinnollisten prosessien, kuten ohjauksen ja tietojärjestelmien, kehittämistä.

Toiminnan kehittämisellä viitataan myös moniammatillisen yhteistyön kehittämi-seen koulutusorganisaatioiden tai eri hallinnollisten toimijoiden välillä tai eri alojen opettajien yhteistyöhön koulutusorganisaation sisällä.

Mikäli maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä lisääntyisi, erityisesti kototuttamisvaiheessa olevien, meillä olisi eniten kehitettävää yhtenäisten toimintamallien luomisessa ja kuvaamisessa sekä resurssien kohdentamisessa Käytäntöjen yhteinäistäminen organisaation eri oppilaitoksissa

opiskelijavalinnan järjestelmät

Yhteistyö TE-toimiston kanssa kotoutumissuunnitelman ja urasuunnitelman hyödyntämisessä.

ohjausjärjestelmä, jolla ohjataan opiskelijoita erityisasiantuntijoiden piiriin - resursointi - osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen kehittäminen (ECVET yhtenä osana)

Neljänneksi yleisimmässä kehittämiskohteessa viitataan yleisesti resursseihin tai toivotaan yksinkertaisesti lisää resursseja. Resursseja pidetään esimerkiksi liian riittämättöminä paikkakunnan koon vuoksi tai maahanmuuttajien pienen määrän vuoksi. Resursseja toivotaan myös kohdennettavan ”enemmän sinne missä on

mo-nikulttuurisia perheitä”, tai todetaan, että ”maahanmuuttajien asioihin on satsattava myös rahallisesti”. Lisäksi toivotaan valtion rahoitusosuuden kehittämistä ja resursseja myös oman äidinkielen opetuksen, suomi toisena kielenä -tuntien ja valmistavan opetuksen järjestämiseen sekä oppimateriaalien kehittämiseen ja laatimiseen.

Oppimateriaaleja koskevissa kehittämisehdotuksissa esitetään tarve selkokielisille materiaalille tai ylipäätään materiaaleja kaivataan enemmän. Myös niiden laatu noste-taan esiin: ”oppimateriaalit paremmiksi, erityisesti S2:ssa” tai ”kielellisten valmiuksien huomioiminen ammatillisten perustutkintojen opetuksessa ja oppimateriaaleissa”.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskevissa vastauksissa viitataan yhteistyön kehittä-miseen tai esitetään maahanmuuttajataustaisten oppijoiden huoltajaverkoston nykyistä parempaa hyödyntämistä ja huoltajien huomioimista. Vastauksissa kiinnitetään huo-miota myös kantaväestön vanhempien asenteiden muokkaamiseen: ”Asennekasvatusta lähinnä tarvitaan lasten ja oppilaiden huoltajille, jotta «umpisuomalaiset» hyväksyvät myös maahanmuuttajataustaiset mukaan osaksi arkea.” Tulkkauspalveluita toivotaan lisää, ja niitä sekä tulkkien käyttämiseen liittyviä käytänteitä toivotaan kehitettävän.

Tiedotusta koskevat kehittämisehdotukset liittyvät tiedottamiseen kotoutumisen alkuvaiheessa tai erityisesti vanhemmille kohdistuvaan tiedottamiseen, esimerkiksi

”vanhemmille annettavan kirjallisen informaation kääntäminen useammalle kielelle”.

Tiedottaminen usealla eri kielellä nostetaan myös esiin.

8.5 opettajien näkemyksiä kulttuurisen