Oikeudellisen tulkinnan perusteluaineistona voidaan käyttää oikeushistoriallisia argumentteja. Lisäksi oikeushistorian tuntemus edesauttaa sääntelyn yhdistämistä oikeaan systeemiyhteyteen.259 Tästä syystä on syytä käydä läpi yleisen turvaamistoimen kehitystä. Koko turvaamistoimisäännöstön historia on tämän tutkimuksen laajuuteen nähden liian suuri asia käsiteltäväksi.260
4.1.1 Komiteanmietintö 1901:9
Ensimmäistä kertaa yleisluontoisen turvaamistoimen säätämistä esitettiin vuonna 1901 kokoontuneen komitean mietinnössä. 261 Riita-asian oikeudenkäynnistä tehdyn lakiehdotuksen 247.2 §:n mukaan oikeuden puheenjohtajan olisi tullut määrätä asianosaisen pyynnöstä joutuisuuden niin vaatiessa siitä, että asianosaisen oikeuden säilyttämiseksi tulee se esine, josta riita oli ollut tai josta sellainen oli syntymässä, pannaan takavarikkoon. Lisäksi ehdotuksen mukaan oli mahdollista ryhtyä muuhun, pääasiassa sitomattomaan toimenpiteeseen.262 Syynä ehdotetuille säännöksille oli se, että oikeuden puoleen kääntyminen oli tarpeen turvata silloinkin, kuin oikeus ei ollut koolla.
Lisäksi ehdotusta on perusteltu sillä, että vaikka oikeus olisikin koolla, voi asian vireillepanosta syntyä liiaksi viivästystä silloin, kun kyseessä on hyvin kiireellinen asia.263
Menettelyn soveltamisedellytyksenä edellytettiin kiirettä tai sellaista pakottavuutta, että määräyksen antamatta jättäminen olisi voinut vahingoittaa asianosaista. Lisäksi edellytykseksi asetettiin se, ettei määräys saanut sitoa pääasiassa. 264 Erityisesti perusteluissa viitataan Ranskan par référé -menettelyyn.265 Ehdotetun säännöksen tavoitteeksi esitettiin asianosaisten oikeuksien tehokas suojaaminen menettämiseltä sekä
259 Aarnio 1989, s. 236–237.
260 Ks. Havansi 1975, 16–39, jossa on selvitetty turvaamistoimisäännöstön historiaa silloin voimassa olleeseen UL:in saakka.
261 Ks. KM 1901:9, s. 70–71, jossa ehdotettu säännös on sijoitettu oikeuden puheenjohtajalle kuuluvia toimenpiteitä koskevan luvun alle.
262 KM 1901:9, s. 71. Ehdotetuista toimenpiteistä ensimmäinen vastaa pitkälti nykyistä takavarikkoa, kun taas jälkimmäinen rinnastuu yleisen luonteensa vuoksi nykyiseen yleiseen turvaamistoimeen.
263 KM 1901:9, s. 295–296. Ehdotuksella tavoiteltiin yksinkertaista ja nopeaa menettelyä, joka edesauttaisi valtion oikeudenhoidon tehokkuutta. Oikeussuojan antaminen kuuluu nykyäänkin olennaisesti turvaamistoimiprosessiin.
264 KM 1901:9, s. 297. Ehdotetut soveltamisedellytykset eivät lausu hakijan vaateen todennäköisyydestä taikka vaaran todennäköisyydestä mitään.
265 KM 1901:9, s. 297–298.
oikeuden jouduttaminen ja kulujen vähentäminen.266 Ehdotuksen 248.2 §:n mukaan hakija oli velvollinen korvaamaan toimesta aiheutuneet kulut, mikäli oikeus hylkäsi toimenpiteen tai se muutoin raukesi.267 Ehdotettu vahingonkorvausvastuu oli ankara.268 Toimenpidettä ei olisi voinut määrätä ehdotuksen 250.2 §:n mukaan antamatta vastapuolelle mahdollisuutta tulla kuulluksi. 269 Erikseen korostettiin menettelyn kiireellisyyttä.270
Komitean mietintö ei johtanut yleisen turvaamistoimen säätämiseen vielä tässä vaiheessa.
Seuraavaa ja lopullista askelta kohti yleistä turvaamistointa saatiin odottaa vuosisadan lopulle saakka.
4.1.2 Turvaamistoimilainsäädännön uudistus
Turvaamistoimista päättäminen ehdotettiin siirrettäväksi ulosottoviranomaisilta tuomioistuimille alioikeusuudistuksen yhteydessä. 271 Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät jäivät ulosottoviranomaiselle.272 Turvaamistoimista päättäminen sen sijaan katsottiin rinnastuvan tuomitsemistoimintaan. 273 Turvaamistoimista päättäminen oli aiemmin säädetty ulosottoviranomaisen tehtäväksi, koska aiemmin tuomioistuimet pitivät etenkin maalla vain harvoin istuntoja, eikä turvaamistoimiprosessi olisi ollut riittävän nopea ja tehokas tuomioistuimien käsissä.274 Käräjäoikeuksien istuntomäärien ja kansliassa käsiteltävien asioiden kasvun vuoksi ei enää ollut syytä asettaa turvaamistoimista päättämistä ulosottoviranomaisen tehtäväksi.275 Lisäksi siirtoon on voinut vaikutta yleinen ihmisoikeuksien kehitys.276 OK 7:3:än ehdotettiin otettavaksi uusi, yleisluontoinen turvaamistoimi. 277 Kun säädökselle oli Suomen oikeudessa tarvetta, ja kun oikeusvertailu osoitti useissa muissa maissa olevan vastaavan tyyppinen säännös, oli ehdotus perusteltu. 278 Lain
266 KM 1901:9, s. 298.
267 KM 1901:9, s. 71.
268 Ks. KM 1901:9, s. 299–300, jossa lausutaan hakijan velvollisuudesta korvata kaikki toimenpiteestä johtuneet kulut ja vahingot. Perustelut eivät siis rajoita hakijan vastuuta vain vastapuolelle aiheutuneisiin kuluihin, niin kuin voimassa oleva säännös.
269 KM 1901:9, s. 72. Sen sijaan kutsutun vastapuolen vaaditusta toimenpiteestä tietoinen poissaolo ei olisi estänyt asian ratkaisemista.
270 KM 1901:9, s. 301.
271 HE 179/1990, s. 1.
272 HE 179/1990, s. 10.
273 HE 179/1990, s. 3 ja 10.
274 HE 179/1990, s. 3.
275 HE 179/1990, s. 3 ja 10.
276 Ks. Jokela 2012, s. 142. Siirtoa on edellyttänyt Jokelan mukaan se, että ihmisoikeussopimukset edellyttävät, että jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva asia riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen käsiteltäväksi.
277 HE 179/1990, s. 11.
278 HE 179/1990, s. 7–9 ja 11.
alkuperäisessä ehdotuksessa OK 7:3.1:n 3 kohdan mukaan tuomioistuin voi oikeuttaa hakijan tekemään tai teettämään jotakin vastapuolen kustannuksella.279 Lakivaliokunta ehdotti kohtaa muutettavaksi niin, että siitä poistetaan sanat ”vastapuolen kustannuksella”, koska teettämiskuluista päätetään OK 7:10:n mukaan pääasian yhteydessä. Muutoin ulosottomies olisi voinut periä kustannukset vastapuolelta ennen pääasian ratkaisua.280 Lakivaliokunta ehdotti lakiin myös eräitä teknisiä muutoksia.281 Suuri valiokunta puolsi hallituksen esityksen muuttamista lakivaliokunnan ehdottamalla tavalla.282 OK 7 luvun muutos säädettiin lakivaliokunnan kannan mukaisena.
Koska OK 7 lukua uudistaessa ei ole ollut kyse vain puhtaan teknisestä säännösten siirtämisestä ulosottolainsäädännön puolelta oikeudenkäyntiä koskevaan säädökseen, olisi asiassa ollut aiheellista pyytää perustuslakivaliokunnan mietintö.
Lainvalmisteluasiakirjoista ei selviä, miksi perustuslakivaliokuntaa ei ole asiassa kuultu.
Perustuslakivaliokunnan kuulemisella olisi voinut olla tärkeää lausuttavaa etenkin OK 7:3.2:n 5 kohdan mukaisen yleisen toimenpidemääräyksen rajoista. Lisäksi hallituksen esityksen esimerkkiluettelo283 menettelytavoista, joilla vastapuoli voi hakijan oikeutta loukata, on paljon velkaa ruotsalaiselle lainvalmistelulle. Osaksi esimerkit ovat suoraan Ruotsin esitöistä käännettyjä.284 Tältä osin lainvalmistelua ei voida liiasta vaivannäöstä moittia. Esitöiden kääntämiseen vuoden 1938 Ruotsin vastaavista esitöistä voidaan pitää ongelmallisena jo sen vuoksi, että kääntämällä vanhoja esitöitä saadaan esimerkeiksi ajallisesti jo merkityksensä menettäneitä tyyppitapauksia.
4.1.3 Vuoden 2007 muutokset
Yleistä turvaamistointa koskevaa OK 7:3:ä on muutettu sen säätämisen jälkeen kerran, jolloin OK 7:3.3:in otettiin selventävä maininta siitä, että määrättyjen toimenpiteiden voimaantulo edellyttää turvaamistoimen täytäntöönpanoa. Vastapuolen kannalta ongelmana oli, että OK 7:3.1:n perusteella voitiin määrätä kielto, joka ei ainakaan näennäisesti edellyttänyt ulosottoviranomaisen täytäntöönpanoa. Esimerkkinä tästä on tilanne, jossa A hakee uhkasakon uhkaista kieltoa B:lle prosessissa, jossa B on läsnä. Jos hakija ei hakenut turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanoa, ei tämän tarvinnut
279 HE 179/1990, s. 30.
280 LaVM 19/1990, s. 1–2.
281 LaVM 19/1990, s. 2–3. OK 7:10 siirtyi uudistuksessa silloisesta UL:sta, mutta siirrossa oli jäänyt kumoamatta UL:n puolelle jäänyt säännös. Lakivaliokunta ehdotti silloisen UL 8:5.2:n kumoamista.
Samoin ehdotettiin OK 7:12:n sanamuodon muuttamista siten, että se vastasi yleisesti käytettyä terminologiaa, sillä hallituksen esityksessä puhuttiin vuoroin yleisestä alioikeudesta ja alioikeudesta. Tilalle ehdotettiin sanaa käräjäoikeus.
282 SuVM 338/1990, s. 1.
283 HE 179/1990, s. 14.
284 SOU 1938:44, s. 202. Saman on huomannut myös Savola DL 2001, s. 440.
myöskään asettaa vakuutta syntyvien vahinkojen varalta.285 Kun oli epäselvyys siitä, tarvitseeko hakijan ylipäätänsä hakea päätöksen täytäntöönpanoa ulosottomieheltä, lainkohtaan ehdotettiin muutettavaksi niin, että hakijan tulee asettaa vakuus ennen kuin päätös tulee voimaan. 286 Lakivaliokunnan mukaan hallituksen esittämää muotoilua oli kuitenkin pidettävä liian suppeana, koska silloinkin, kun hakija on tuomioistuimen päätöksellä vapautettu asettamasta vakuutta, tulee päätöksen täytäntöönpanoa hakea ulosottomieheltä. 287 OK 7:3:n muutos hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisena.288