Hakijan väittämän oikeuden laatu

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että immateriaalioikeuksia turvaavia väliaikaiskieltoja määrätessä tulisi painoarvoa antaa niin sanotulle tehokkuusperiaatteelle.⁴⁹⁷ Mainittu periaate saa institutionaalista tukea teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdystä sopimuksesta (SopS 5/1995)⁴⁹⁸ sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2004/48/EY teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta.⁴⁹⁹ TRIPS-sopimuksen 41 artiklan 1 kohta velvoittaa jäsenvaltion mahdollistamaan tehokkaat toimet sopimuksen soveltamisalaan kohdistuvien immateriaalioikeuksien loukkauksien estämiseksi.⁵⁰⁰ TRIPS-sopimuksen 50 artiklan 1 kohdan mukaan viranomaisilla tulee olla oikeus määrätä nopeista ja tehokkaista turvaamistoimenpiteistä. Mainitun täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 1 a) kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomainen voi pyynnöstä määrätä oikeudenloukkaajaa vastaan määräaikaisen kiellon, jonka tarkoituksena on estää immateriaalioikeuden loukkaukset.⁵⁰¹

Täytäntöönpanodirektiiviä implementoitaessa on todettu, että Suomen lainsäädäntö vastaa pitkälti direktiivin vaatimuksia.⁵⁰² Sama koskee myös mahdollisuutta määrätä turvaamistoimi immateriaalioikeuden suojaksi.⁵⁰³ Samoin on todettu TRIPS-sopimusta kansallisesti täytäntöön pantaessa. ⁵⁰⁴ Kuitenkin, vaikka lainsäädäntö täyttäisikin mainittujen ylikansallisten instrumenttien vaatimukset, tulee kansallista lakia soveltaa tavalla, joka myös tosiasiassa toteuttaa näiden instrumenttien tavoitteita.⁵⁰⁵ Tästä syystä

497 Norrgård DL 2004, s. 1074–1075.

498 Sopimus on saatettu kansallisesti voimaan lailla Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen ja sen liitesopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä (16/1995).

499 Direktiivi on implementoitu useammalla eri lailla. Ks. HE 26/2006, s. 1.

500 Lisäksi TRIPS-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaan sopimuksessa tarkoitettuja immateriaalioikeuksia koskevan täytäntöönpanomenettelyn tulee olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen.

Menettely ei saa olla liian monimutkainen, kallis taikka kohtuuttomien määräaikojen tai aiheettomien viivästysten rasittama. Ks. Norrgård 2002, s. 48–50, jonka mukaan suomalainen prosessi täyttää TRIPS-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan vaatimukset.

501 Viitatussa kohdassa ei kuitenkaan nimenomaisesti edellytetä tehokkaita toimia niin kuin TRIPS-sopimuksessa tehdään. Tehokkuusperiaate mainitaan kuitenkin täytäntöönpanodirektiivin 3 artiklan 1 ja 2 kohdissa.

502 HE 26/2006, s. 17.

503 Ks. esimerkiksi HE 26/2006, s. 24, jonka mukaan mahdollisuus antaa väliaikainen kielto OK 7:3:n perusteella täyttää täytäntöönpanodirektiivin vaatimukset.

504 HE 296/1994, s. 102.

505 Ks. Euroopan unionin oikeuden osalta Craig – de Búrca 2015, s. 209–216.

tehokkuusperiaatteella voi olla merkitystä turvaamistoimen määräämisedellytyksiä arvioitaessa.⁵⁰⁶ Institutionaalista tukea kannanotto saa oikeuskäytännöstä.⁵⁰⁷

Tehokkuusperiaatteella voi olla merkitystä kohtuusharkinnassa silloin, kun hakijan suojattava oikeus on sellaista laatua, ettei sitä saada kuin väliaikaisin kielloin tehokkaasti suojattua. Esimeriksi oikeus patenttiin tarkoittaa oikeutta kieltää muita käyttämästä patentoitua keksintöä.⁵⁰⁸ Ilman kieltoseuraamusta olisi kyse vain hakijan oikeudesta korvaukseen.⁵⁰⁹ Immateriaalioikeuksien osalta tehokas oikeussuoja saavutetaan usein vain väliaikaisella kiellolla.⁵¹⁰

Myös EIS 13 artikla edellyttää, että jokaisella on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, silloin kun hänen sopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu. ⁵¹¹ Tehokkaita oikeussuojakeinoja edellytetään siinäkin tapauksessa, että henkilön oikeuksia ja vapauksia koskevat loukkaukset on aiheuttanut viranomainen. Mainitun artiklan voidaan tulkita vaikuttavan turvaamistoimen määräämisen edellytyksiin siten, että se kallistaa rajatapauksessa laintulkitsijan turvaamistoimen määräämisen kannalle, jos turvaamistoimi nopeana toimenpiteenä turvaisi hakijan oikeuden.⁵¹² Pelkkää kanteen nostamisen mahdollisuutta ei ole pidettävä EIS 13 artiklassa tarkoitettuna tehokkaana oikeussuojakeinona.

Pelkkä hakijatahon oikeussuojan tehokkaan toteutumisen korostaminen ei kuitenkaan ole asianmukaista, vaan tulkinnassa on otettava huomioon myös vastapuolen tehokkaan oikeussuojan toteutuminen. Turvaamistointa määrättäessä voidaan usein havaita, että täytäntöön pantuna turvaamistoimi vaikuttaa vastapuolen oikeuksiin niin, ettei ennen turvaamistointa vallinnutta oikeustilaa saada pelkällä vahingonkorvauksella ennallistettua. EIS 13 artiklan tulkinta pelkästään hakijan oikeussuojaa puoltavana argumenttina on hylättävä, ja siirryttävä kiinnittämään huomiota myös vastapuolen oikeussuojan toteutumiseen.⁵¹³

506 Ks. Norrgård DL 2004, s. 1074–1075. Ks. myös TRIPS-sopimuksen osalta Norrgård 2002, s. 183–186.

507 KKO:n oikeuskäytännössä asia on ollut esillä tapauksessa KKO 2003:118, joka koski turvaamistoimen määräämistä hyödyllisyysmallioikeudella suojatun oikeuden turvaamiseksi. Asiassa esittelijä viittasi nimenomaisesti TRIPS-sopimuksen jäsenvaltioille asettamiin vaatimuksiin nopeista ja tehokkaista turvaamistoimista. Samoin TRIPS-sopimukseen on viitattu ratkaisun MAO 821/15 perusteluissa.

508 Norrgård DL 2004, s. 1063.

509 Norrgård DL 2004, s. 1063.

510 Ks. Norrgård DL 2004, s. 1067.

511 Vastaavanlainen määräys on KP-sopimuksen 2 artiklan 3 kohdassa.

512 Havansi 1994, s. 10.

513 Ks. Savola DL 2001, s. 459–460, jossa käsitellään sitä, voivatko EIS:n määräykset suojata myös turvaamistoimia vastaan.

5.3.4 Hakijan oikeuden todennäköisyys

Mitä todennäköisempi hakijan vaade on, sitä harvemmin määrätty turvaamistoimi on kohtuuton.⁵¹⁴ Norrgård on sitonut esityksessään kohtuusharkinnan pitkälti juuri hakijan oikeuden todennäköisyyteen. Norrgårdin malli koskee immateriaalioikeudellista väliaikaiskieltoa, mutta ajatusta voidaan soveltaa myös muihin turvaamistoimiin. Mallin mukaan turvaamistoimi voidaan määrätä silloin, jos hakijan vaade-edellytyksen todennäköisyys on tasoa ”ei ilmeisen perusteeton”, jos samalla vastapuolelle syntyvän haitan määrä on pieni.⁵¹⁵ Jos hakijan vaade-edellytyksen todennäköisyys on tasoa

”todennäköisempi kuin vastapuolen oikeus”, voidaan turvaamistoimi määrätä, jos hakijalle syntyvä haitta olisi yhtä suuri taikka suurempi, kuin haitta, joka syntyisi vastapuolelle.⁵¹⁶ Jos hakijan oikeus on selvästi todennäköisempi kuin vastapuolen, voidaan määräys antaa, vaikka vastapuolelle syntyisikin hakijaa suurempi haitta, jollei tämä haitta ole selvästi suurempi, kuin haitta joka syntyisi hakijalle turvaamistoimen määräämättä jättämisestä.⁵¹⁷ Mikäli hakijan oikeus on ilmeinen, voidaan turvaamistoimi määrätä vastapuolelle syntyvistä seuraamuksista huolimatta.⁵¹⁸

Norrgårdin mallissa kohtuusharkinta tapahtuu siis vertailemalla hakijan oikeuden todennäköisyyttä ja osapuolille syntyviä haittoja. ⁵¹⁹ Tässä tutkielmassa käytetty kohtuusharkinta ottaa kuitenkin huomioon muitakin näkökohtia, joten Norrgårdin mallia ei sovelleta sellaisenaan, vaan ainoastaan kuvastamaan sitä, miten hakijan oikeuden todennäköisyys vähentää turvaamistoimen kohtuuttomuuden riskiä.⁵²⁰

Aiempana tutkielmassa on esitetty, että ns. etukäteisnautintaa koskevat edellytykset sidottaisiin selvemmin OK 7:3.2:n edellyttämään kohtuusharkintaan. ⁵²¹ Kohtuusharkinnan soveltaminen pelkän korotetun vaade-edellytyksen sijasta mahdollistaisi sen, että hakijan oikeudelle asetettavia vaatimuksia voitaisiin korottaa sitä mukaan, mitä lähempänä hakijan turvaamistoimivaade olisi itse pääasian vaadetta.

Samalla päästäisiin eroon siitä, että etukäteisnautintaan johtavat turvaamistoimet tulevat KKO:n käytännössä hylätyksi sen vuoksi, etteivät ne täytä vaade-edellytystä.

Hylkäämispäätös vaade-edellytyksen täyttymättä jäämisen perusteella on ongelmallinen, koska OK 7:3 ei edellytä minkään turvaamistoimen osalta vaade-edellytykseltä muuta,

514 Ks. Savola DL 2001, s. 441 ja Norrgård 2002, s. 331.

515 Ks. Norrgård 2002, s. 331.

516 Ks. Norrgård 2002, s. 331.

517 Ks. Norrgård 2002, s. 331.

518 Ks. Norrgård 2002, s. 331.

519 Ks. Norrgård DL 2004, s. 1068.

520 Todettakoon, ettei KKO:n enemmistö ole tähän mennessä omaksunut Norrgårdin ajatuksia.

521 Samaa on ehdottanut esittelijä tapauksessa KKO 2003:118.

kuin sen, että hakijan tulee saattaa oikeutensa todennäköiseksi. Sen sijaan kohtuusharkinta mahdollistaa poispääsyn tästä kielellisestä ongelmasta.