Kosteus- ja homeongelmat
Kosteus- ja sisäilmaongelmista on tehty useita kanteluita. Perusopetuksen järjestäjänä kunnan tulee lain mukaan huolehtia terveellisestä ja turvallisesta opetusympäristöstä. Oikeusasiamies katsoi, että kunnan taloustilanne ei vähennä perusopetuksen järjestäjän vastuuta oppilaiden opiskeluympäristön turvallisuudesta. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia fyysises-ti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisen opiskeluympäristön toteutumisesta. Kouluissa tulee jatkuvasti ilmi sisäilmaongelmia. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Toisissa kunnissa on toimivat sisäilmatyöryhmät, mutta toisissa ei ole edes etukäteen sovittua toimintamallia siitä, miten on-gelman ilmetessä toimitaan. Apulaisoikeusasiamies tähdensi, että vastuullisten viranomaisten on selkeästi tiedotettava, mitä kulloinkin tiedetään koulurakennuksen kosteus- ja homevaurioiden terveyshaitoista ja niiden syistä. Yhtä tärkeää on myös kertoa, mikä asiaa tutkittaessa on vielä epäselvää ja mitä ei tiedetä.
Lomautukset ja säästöt
Oikeusasiamies totesi, että opetushenkilöstön lomauttaminen ei sinänsä ole lainsäädännön vastais-ta. Lomautuspäätöksiä on pidetty lainmukaisina, kun lapsille on kyetty turvaamaan oikeus saada opetusta. Hallinto-oikeus oli pitänyt ratkaisussaan kunnassa toteutettua opettajien lomautusta lainvastaisena. Kuntapäättäjät olivat nähneet perusopetuksen ja opetusryhmäkokojen suurentami-sen erääksi tärkeimmistä kuntatalouden säästökohteista. Oikeusasiamies totesi kertomuksessaan kuntiin kohdistuneiden noin miljardin euron säästötavoitteiden vaikuttaneen olennaisesti myös koulutuksen järjestämisen edellytyksiin.
Maksujen periminen
Kertomusten mukaan oikeusasiamies on todennut lakiin perustumattomat maksut virheellisiksi.
Oikeusturvapalvelut
Moneen otteeseen oikeusasiamies on todennut, että aluehallintovirastojen mahdollisuudet antaa opetusalan oikeusturvapalveluita ja tukea kunnille ovat ilmeisesti uudistuksen myötä vähenty-neet. Oikeusasiamiehen kanslian tekemillä tarkastuksilla oli käynyt ilmi, että kuntien odotukset suhteessa valtion aluehallintoon riippuvat kuntien koosta ja omista resursseista. Suuret kaupungit suoriutuvat myös oikeusturvasta omin resurssein. Monesti niiden laillisuusresurssit ovat jopa merkittävästi suuremmat kuin aluehallintoviraston. Sen sijaan pienissä kunnissa omat resurssit ovat vähäiset, ja yhteys aluehallintoon on uusien organisaatioiden vuoksi heikentynyt.
Kansainvälistä suojelua hakevien lasten oikeus maksuttomaan perusopetukseen Apulaisoikeusasiamies kiirehti lainsäädännön valmistelua, joka turvaa maksuttoman perusope-tuksen. Kysymys on perustuslain 16 §:n ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 28 artiklassa jokaiselle lapselle tunnustetusta oikeudesta.
Kiusaamistapaukset
Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kunkin kiusaamistapauksen jälkeen opetus- ja oppilashuol-tohenkilöstön olisi tullut tehdä yhteistyötä osapuolina olleiden oppilaiden kotien kanssa, jotta pitkäkestoinen koulukiusaaminen olisi voitu tehokkaasti ehkäistä ja kiusaamiskierre katkaista.
Oppilashuolto ja muut tukitoimet
Oppilashuollon, kuntoutuksen ja muun koulunkäynnin ja oppimisen tuen saatavuus riippuu lapsen asuinpaikasta ja kotikunnan taloustilanteesta. Lapsen yksilöllisiä tarpeita ei pystytä aina huo mioimaan. Koulu- ja opiskeluympäristöjen esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on ongel-mia. Tämä voi vaikeuttaa esimerkiksi lähikouluperiaatteen toteutumista ja ylipäätään vammaisten koululaisten integroitumista yleisen opetuksen piiriin.
Oppilaan sulkeminen yleisopetuksen ulkopuolelle
Syvästi kehitysvammaisten lasten opetus oli rajattu järjestettäväksi kahden nimetyn koulun erityisluokilla. Siten opetus yleisopetuksen opetusryhmässä lapsen lähikoulussa oli suljettu ko-konaan pois kehitysvammaisilta oppilailta. Apulaisoikeusasiamies totesi, että yhdenvertaisuuden periaate ja syrjinnän kielto ohjaavat ja rajoittavat opetuksen järjestäjän harkintavaltaa päätettäessä opetuksen käytännön järjestelyistä. Opetuspaikkaa koskevan päätöksenteon tulee aina perustua ensi sijassa lapsen etuun, lasta koskevaan tietoon ja tapauskohtaiseen harkintaan.
Oppilaan luokkaretkelle pääsyn epääminen
Opetussuunnitelmaan kuuluva luokkaretki on muun opetuksen kanssa yhdenvertaista koulun toimintaa, johon kaikilla luokan oppilailla on oikeus osallistua. Oppilaan kurinpidossa ei voida käyttää muita kuin perusopetuslaissa säädettyjä kurinpitokeinoja. Oppilasta ei voida jättää pois luokkaretkeltä vain yleisenä varotoimenpiteenä.
Päivänavauksista vapauttaminen
Uskonnolliselle päivänavaukselle vaihtoehtoinen toiminta tulisi järjestää niin, että oppilaiden omantunnon- ja uskonnonvapaus toteutuu täysimääräisesti. Myös päiväkodeissa uskonnon har-joittaminen tulee järjestää perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.
Uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksen antamista samassa ryhmässä
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lainsäädäntö antaa opetuksen järjestäjälle harkintavaltaa ope-tusryhmien muodostamisessa, eikä se kiellä eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksen antamista samassa ryhmässä. Opetusryhmien muodostamisessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että kunkin uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa toteutuu perusopetuslain vaatimus opetussuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Ostettujen palvelujen laatu
Useissa kanteluissa arvosteltiin kaupungin menettelyä vaikeasti vammaisten lasten koulu- ja päi-väkotikuljetusten järjestämisessä. Oikeusasiamies totesi, että kunnan on huolehdittava ostamiensa palvelujen laadusta ja asianmukaisuudesta.
Vammaisen lapsen koulukuljetus
Oikeusasiamies totesi, että kun kyse on vammaisesta ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevasta lapsesta, tulee kuljetusjärjestelyjä koskevan päätöksenteon aina perustua ensisijassa lapsen etuun, lasta koskevaan tietoon ja tapauskohtaiseen harkintaan. Hyväksyttäviä perusteita ei ollut sille, että kantelijalta oli kuljetuspäätöksen tekemiseksi edellytetty toistuvasti uusia lääkärintodistuksia, kun kyse oli ollut vaikeavammaisesta, pysyvästi sairaasta lapsesta.
Valmistavan opetuksen järjestäminen
Yhdenvertaisuuden periaate ja syrjinnän kielto ohjaavat ja rajoittavat opetuksen järjestäjän harkintavaltaa opetuksen käytännön järjestelyistä päätettäessä. Kunnan velvollisuus järjestää perusopetusta sen alueella asuville lapsille ei riipu lasten oikeudellisesta asemasta tai siitä, onko heillä oleskeluun vaadittavia asiakirjoja. Kunnalla opetuksen järjestäjänä on velvollisuus tulkita kaikkea sääntelyä perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti ja valittava kussakin tapauksessa lapsen ja oppilaan ihmisoikeuksia parhaiten toteuttava ratkaisu.
Sairaalaopetuksen rahoitus
Opetusvirasto oli evännyt maksusitoumuksen oppivelvollisuusiän ylittäneen nuoren opetuk-sen järjestämisestä toisessa kunnassa, jossa tämä oli sairaalahoidossa. Perusopetuslaissa ei ole tyhjentävästi säännelty perustuslain 16 §:n 1 momentin turvaamista oikeuksista. Lapsen edun ensisijaisuus on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusperiaatteista, jotka on aina otettava huomioon muita sopimuksessa turvattuja oikeuksia toteutettaessa. Lapsen oikeuksien sopimusta sovelletaan Suomessa kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin. Yhdenvertainen oikeus opetukseen on perustavanlaatuinen perus- ja ihmisoikeus.