• Ei tuloksia

Oikeus tila vuokrasopimuksen päättyessä

Yleisiä perusteita

D. Oikeus tila vuokrasopimuksen päättyessä

Vuokrasuhtecn päät.tyessä olisi luonnollisinta, että sit.ä jatkettaisiin edelleen. 'iin onkin useassa vuokrasopimuskaavakkeessa, kuten vuokra-kausista puhuttaessa on mainitt.u, annettu vuokramiehelle joko oikeus vuokrasuhteen jat.kamiseksi määräajaksi yli sovit.un vuokrakauden tai etuoikeus saamaan määrätyillä ehdoilla tontt.i uudestaan vuokralle siinä t.apauksessa että kaupunki ei aio sitä toisin käyt.t.ää. Edellisist.ä jatkamis-muodosta on jo edellisessä tchty selkoa vuokra-ajoista puhuttaessa, koska

1) Main. mietintö s. 22.

Åsuintontli.en vuokra.

' . '

se suoranaisesti perustuu alkuperäiseen vuokrasuhteeseen. Jälkimäisestä on esimerkkiä ainoastaan Hangosta. Hangon muissa v uokrasopimuskaa-vakkeissa sanotaan yksinkertaisesti, että tonttiin, jol(a alkuperäisen ajan kuluttua uudelleen vuokrataan, on viimeisellä vuokramiehellä etuoikeus, mutta kylpypuiston huvilain sopimuskaavaklwissa liitetään tähän se ehto, että vuokramiehen on suostuttava korkeimpaan tarjoukseen, jonka joku muu tekee. Tämä tarjous ei saa olla asianomaisten kau punginviranomais-ten määräämää vähintä vuohahintaa alempi. Mutta jos vuokrapalsta siirtyy toiselle vuokramiehelJe, on tämä, ellei asiasta voida hyvällä sopia, velvollinen lunastamaan rakennukset SO'vintolautakunnan määräämästä hinnasta. Ellei entinen vuokramies tyydy tähän hintaan, on hänellä oikeus ennen määräajan kuluttua poistaa rakennukset.

Kun vuokrakausi päättyy, on Suomessa yleisenä, joskaan ei poikkeuk-settomana sääntönä vuokramiehen velvollisuus poistaa vuokratontilla omistamansa rakennukset, saamatta niistä mitään korvausta.

Hangon maanvuokrasopimuksissa sanotaan: .Vuokrakauden pää-tyttyä eli jos tämä välikirja jostakin syystä sitä ennen on lakannut ole-masta voimassa, ei vuokraaja ole oiJHlutettu kaupungilta saamaan kor-vausta vuokrapalstalJe tehdystä työstä, istutuksista y. m. eikä myöskään palstalle rakennetuista rakennuksista, jotka vuokraajan tulee omalla kus-tannuksella muuttaa pois, ellei muuta välipuhetta synny.~ Samantapaisia säännöksiä on Hangon muissa tontinvuokrasopimuksissa paitse edellä mainituissa kylpypuiston huviloita koskevissa.

Helsingin vanhemmissa tontinvuokrasopimuksissa säädetään: ~Vuok­

ran päättyessä on vuokramies velvollinen ellei kaupungin tahi jälkeen tule-van vuokramiehen kanssa ole toisin sovittu, omalla kustannuksella heti purkamaan ja tilalta pois viemään kaikki sinne rakennetut huoneet, ra-kennukset, aidat ja muut. laitokset.» Omituista kyllä Böölen esikaupungin vuohasopimuksissa ei ole mainittu mitään vuokramiehen velvollisuuksista tai oikeuksista tässä kohden, vt:\an on nähtävästi jätetty menettely entisen käytännön varaan. Helsingin Vallilan vuokl'asopimusten määräyksistä tulee vasta tuonnempana puhe.

Hämeenlinnan vuokratonttien sopimuskaavakkeessa säädetään että, jos vuokrattu tontti ennen vuokrakauden loppua ei ole kaupungin rakennus-tonttialueeseen yhdistetty eikä vuokramies myöskään ole tonttia omakseen lunastanut, hän on velvolJinen pois viemään kaikki tontilla olevat raken-nukset ja istutukset, ellei kaupunki niitä tahdo lunastaa, mutta ei ole oikeu-tettu saamaan minkiiänJaista korvausta tontilla tekemistään tasoittamis-ja täyttämistöist.ä.

Kuopion tontinvuokrasopimuksissa velvoitetaan vuokramiestä vuokra-kauden lopussa, ellei muuten ole sovittu, viipymättä omalla kustannuksel-laan muuttamaan pois tontilta kaikki huoneet, muut laitokset ja aitaukset.

'.8

TOlllinvuokra Suomessa.

-Rauman sopimusten mukaan voidaan vuokrakauden mentyä umpeen toistaiseksi jatkaa vuokrasopimusta, jos kaupunki siihen suostuu ja vuok-raaja niin haluaa. Sellaisenaan tämä määräys on jokseenkin turha; tär-keämpi on jatko, jossa sanotaan, että vuokramies vastakkaisessa tapauk-sessa on velvollinen korvaukse~ta siirtämään l'akennuksensa pois, ellei sopimusta niiden lunastaniisesta kaupungille saada aikaan.

Turun omankodintonttien vuokrasopimukset sisältävät vuokrakauden lopullisen päättymisen varalta edellisistä osaksi jonkun vCI'ran poikkeavat.

määräykset. Niiden mukaan ovat vuokrakauden päättyessä rakennukset, ellei kaupunki ole niitä lunastanut vuokramiehen toimesta tontilta pois-tettavat, mutta tonttia ympäröivä aita sekä tontilla löytyvät puut ja pen-saat ovat sitä vastoin jätettävät paikoilleen ja lankeavat kaupungille.

Nämä säännökset ilmenevät muunnettuina Turun kaupungin asuntotont -tien vuokrakaavoissa: ~Vuoha-ajan päättyessä on vuokl'aaja velvollinen, ellei kaupungin tai jälleentulevan vuok l"aaj an k a n s sao I e toi s i n s 0 v i t t u, heti omalla kustannuksellaan pur-kamaan ja tontilta pois viemään kaikki sinne maan päälle rakennetut huo-neet, rakennukset ja muut laitokset. Tonttia ympäröivä aita, tontilla kasvavat puut ja pensaat sekä kai k kim aan 0. I a i s e 1. j 0 h d 0 1.

ovat sitävastoin jätettävät paikoilleen ja lankeavat kaupungille kor vauk-setta.. ~ämä erotukset johtuvat tietenkin siitä, että jälkimäisille talo n-asemille rakennetaan arvokkaamma.t rakennukset ja laitokset ja että näi-den tonttien rakennuksista ei missään tapauksessa ole edellytetty vuokra-kauden lopussa korvausta suoritettavaksi, mikä taas on Illäärätyillä eh-doilla katsottu mahdolliseksi ja säädetty Turun oman kodin tonteille.

Yhtävähän kuin Helsingin Böölen esikaupungin on Heinolan, Kaj aa-nin, Oulun, Porvoon, Porin ja Viipurin sopimuskaavakkeissa mainittu mitään asiaintilasta vuokrakauden päättyesSä. !\Iutta koska rakennukset ovat vuokramiehen omat eikä roomalaista säännöstä .superlicies solo cedit..

ole meillä tunnustettu eikä myös ole mitään Säädetty rakennusten lunasta-misesta, niin on pidettävä selvänä, että vuokramies on velvollinen ja oikeu-tettu silloin heti muuttamaan pois kaikki vuokratulla talonasemalla omis-tamansa rakennukset, aitaukset ja muut laitolrset. Puut, pensaat ja muut i"stutukset lienevät maan liitännisinä jätettävät maanomistajalle, eikä niistä voida korvausta vaatia, jos ei siitä ole erikseen sovittu.

Lunastusperiaate eli kaupungin velvollisuus lunastaa vuokratontiUa olevat rakennukset esiintyy Suomessa ainoastaan t-Ielsingin Vallilan ja Tllrun omankodintonttien vuokrasopimuksissa niiden säännösten yhtey-dessä, jotka koskevat vuokrakauden mahdollista edelleen jatkamista mää-räajaksi. On sentähden välttämätöntä tässä toistaa nämä säännökset _kokonansa.

Asui1l/on/fien v/.Wkra. - - -

' .9

Helsingin VallHan sopimust.en asianomainen kohta kuuluu seuraavasti:

.Siinä tapauksessa että kaupunki vuokrakauden päätt.yessä tarvitse tonttia kaduntasoit.uksen tai alueen uuden jaoituksen toimeenpanemiseksi, on vuokranottajaJla oikeus saada vuokra pitennet.yksi kymmeneksi vuodeksi ja sitten vieläkin kymmeneksi vuodeksi, jos hän tyytyy kaupungin kum -paisellakin kCl'ralla viimeistään kolme vuotta ennen vuokrakauden päät -tymistä määräämään veroon, Jos vero nousee enemmällä kuin 50 %:110.

yli viime määl'änsä eikä vuokranottaja siihen tyydy, on kaupunki oelool-linen lunaslamaan rakennukset sovintolautakunnan edellä mainitussa jär -jestyksessä toimittaman arvioimisen mukaan niiden silloisesta teknillisestä arvosta, arvonnouSun määrästä kuitenkin vähennettyä 25 % ensimäisen vuokranpitennyksen päättyessä. Sanottuun arvioon ei saa hakea muu -tosta.. Näissä ehdoissa on kuitenkin kakSI merkittävää epäselvyyttä.

Ensiksikin puhut.aan ainoastaan rakennusten lunastamisesta; jos näillä tarkoitetaan ainoastaan asuinrakennuksia, joita yksinomaan mainitaan siinä sopimuksen kohdassa mikä koskee kaupungin sllol'itettavaa lunastusta etuostooikeut.ta käytettäessä (vel't, ed. s. !tO), niin voidaan kysyä, kuinka käy ulkohuoneiden, ja joka tapauksessa ei sanota mitään aitauksista, istu-t.uksista ja muista mahdollisista laitoksista. Toiseksi jääpi ihmetellcn kysymään, mitä arvonnousu Ilo. t.ai sen osalla on t.ckcmistä teknillisen arvon ja sen vähennyksen kanssa. Arvoitukselle saapi kuit.enkin selityksen Hel-singin kaupungin 1908 vuoden valiokuntamietinnön perust.eluist.a (s. 17);

niidcn mukaan olisi arviohinnasta vähennet.tävä 25 % ensimäisen vuokran-pitenn)'ksen päättyessä. Arvonnousuist.a ei siis I)erusteluissa ole puhet.ta-kaan tässä yhteydessä. Asiaa tuskin voi ymmärtää muuten kuin että valiokunnan ehdot.taman vuokl'asopimuskaavakkeen I,uotsinkieliseen t eks-tiin on t.ullut painovirhe: »värdestegringsbeloppet.» kun pitäisi olla $vä r-del'ingsbeloppeh, mikä sana onkin ruotsinkielisissä PCI'ust.eluissa. Tämä painovirhe on sitten kulkenut eteenpäin kaupungin valtuuston päätökseen ja painettuihin sopimuskaavakkcisiin ja tulee ehkä muutaman kymmenen vuoden päästä käytäntöön sovellettava no. aikaansaamaan somia selkka uk-sin, ellei kaupunki varo nostamasta vuokramaksua enemmällä kuin 50 %:lIa.

Lopuksi voisi tässä tehdä saman muistutuksen kuin Tukholman Enskede-sopimuksist.a: lunastusvelvollisuuden voimaanastuminen jää sen pienen eroavaisuuden varaan, onko vuokramaksua korotettu 50 vai 51

% .

Turun omankodintonttien vuokraJ\ausi on, kuten jo ennen on mai-nittu, 60 vuotta ja voidaan pidentää vielä 20 vuodella korotet.tua vuok ra-maksua vastaan, jonka määrän al'violautakunta. Jos vuokra pidennetyltä vuokra-ajalta määrättäisiin korkeammaksi kuin lIskottujen miesten (= al'-violautakunnan) ](iinteistöst.ä saatavaksi laskema t.ulo, on kaupunki, jos tontinhaltija niin vaat.ii, velvollinen lunastamaan tontilla löytyvät raken -nukset., jota vast.oin tonttia ympäröivä ait.aus ynnä tontilla löytyvät puut.

ja pcnsaat kOI'vauksetta joutuvat. kaupungille; ja määrää kerrotussa suh

-' .

50 1'ontill('uokra Suomessa.

t.eessa tulevan kOl'vuuksen uskotut michet arvioimalla rakennusten tek-nillisen arvon. Tästä arvioimisesta ei saa valittaa. Se on toimitettava niin hyvissä ajoin, että tuloksesta viimeistään vuotta ennen vuokrakauden loppua voidaan antaa vuokramiehelle tieto. Nämä TUI'un omankodin-tonttien lunastusmääräykset ovat paljon kehitetympiä ja tarkempia, kuin edellä kerrotut Vallilan tonttien lunastusehdot. Voi ehkä tehdä mu istu-tuksen Turussa noudateUua itse periaatetta vastaan, jonka mukaan lu na5-tusvelvoUisuus on rajoitettu ainoastaan omankodintontteihin ei.kä ulotettu myöskin n. k. asuntotontteihin. Tosin tulee lunastusvelvoJlisuuden täyt-täminen edellisessä tapauksessa kaupungille huokeammaksi, mutta jos lunastusvelvollisuutta soveltamalla tahdotaan ehkäistä rakennusten rap-piolle laskemista vuokt'akauden lopulla, niin on tämän periaatteen toteut-taminen paljon täl'keämpi tavallisilla asuntotonteilla, joiden l'akennukset ovat tarkoitetut vuolnattaviksikin, kuin omankodintonteilla. Tässä o\'at kaupungin puhtaasti rahataloudelliset ja asuntopoliittiset edut toisilleen vastakkaiset.

Tällaisesta pulmasta voidaan helpommin selvitä, jos varataan aikojen kuluessa rahastoa vuokratonteille tehtyjen rakennusten lunastamiseksi, niinkuin tekevät Ruotsin valtio ja Haag'in kaupunki. Sa'mallaista menet-telyä on meillä ehdotettu Vaasan kaupunginvaltuuston asuntokomitean mietinnössä v:lta 1909 (s. 17), Siinä on nimittäin ehdotettu, että tontit an:

nettaisiin vuokralle 60 vuodeksi, että vuokramaksu olisi kokoonpantu kah-desta osasta, nimittäin 4 %:sta tontinal'vosta ja

Yz

%:St3 sille tehtyjen rakennusten arvosta, ja että vuokrakauden päättyessä tontti rakennuksi-neen olisi luovutettava kaupungille, jonka kuitenkin tulisi vuokramienelle maksaa rakennusten alkuperäinen arvo. Tätä lunastamista varten olisi jälkimäinen osa vuokramaksusta varattava rahastolcsi, jota olisi lcoroillaan tarkoin kasvattaminen ja jota a'inoastaan saisi käyttää mainittuun lu nas-tukseen (mietinnön s, 26), r-.Iietinnön ponnet, jotka sisälsivät ylläolevat vuokramaksun laskemisperusteet, hyväksyttiin Vaasan kaupunginvaltuus-ton kokouksessa 15 p. marraskuuta 1911, ja lienee kai katsottava, että val-tuusto sillä myös oli hyväksynyt ehdotuksen lunastusrahaston perustami-sesta, vaikl{akin se esiintyi ainoastaan perusteluissa. Silloin päätettyä uutta vuokrajärjestelmää ei vielä ole päästy käytännössä toteuttamaan, vaan käytännölliset toimenpiteet tässä kohden ovat vielä yksityiskohtais·

ten valmistelujen varassa,

Kaupunkikuntain oikeus pysyväisten erikoisrahastojen muodostami-seen on ollut epäilyksien alainen ja onkin sen val'assa minkälaatuisista \'a-roista kulloinkin on l,ysymys. Vaasan valtuusto ei ole epäillyt oikeutus-taan varata tontinvuokrarahoja erityiseksi rahastoksi. ',-un kuitenkin tämä kysymys on erinomaisen tärkeä vastaiselle tontinvuokrapolitiikaJle, eritoten lunastuspcl'iaatteen siinä soveltumiselle, on tätä tlltkimnsta varten

ABuinumuien I't/okro. 51

Suomen Kunnallisella KeskustoimiSlolla asiasta pyydetty lausunto, mikä tähän suomennettuna jäljennetään:

- ~Voimassaolevan kunnallisasetuksen säännösten mukaiseksi ei vo i-tane katsoa sitä, että taksoilellu;a varoja pannaan rahastoksi vastaisiin tarpeisiin. Tämän käsityksen todistaa osaltaan oikeaksi Huotsin oikeuskäy-täntö; kysymyksen ratkaisun oikeudellinen perusta on siellä oleellisesti sama kuin omassa maassamme.

Tästä ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, ett.ä sama peri-aute olisi so\"Clettava muullaisiinkin kunnan val'oihin. .\Iitii tulee kunnalle tulevaan viinal1oiuovarojen osuuteen, on yleisesti oltu sitä mieltä, ettei sel-laisten val'ojen mhastoksi val'aamiselle ole laillista estettä. Samaa mieltä on oltu lainavaroihin nähden, ja tässä suhteessa voidaan myös viitata nuot-sin oikeus käytäntöön.

Ei liene myöskään ole\'an perusteltua aihetta siihen, eUii sellaista kel'-tyvien tontinvuokrain vamamista, josta nyt lähinnä on kysymys, arvos-teltaisiin samojen perusteiden mukaan, kuin milloin on kysymys suorastaan taksoittamalla saatujen vUI'ojen rahastoon panemisesta. Vuokmtuloihin vel'rattavia ovat tässä suhteessa esim. valtion kunnalle myöntämät varat, kuten \'iina- ja koiraverol'ahat, ja sellaisia varoja kunta voi, ruotsalaisten entispäätösten mukaan, esteettömästi määrätä lisiksi kunnallisia tarkoi-tuksia edistäviin I'ahastoihin. Ja kuitenkin voitaisiin tällaisistakin varoista syyllä väittää, että niiden I'ahastoon varaaminen saattaa välillisesti korottaa vuotuista taksoitusmääl'ää, kun sitä vastoin tontinvuokramaksujell varaa-misella ei olisi tällainen seuraus, niitä J\lIn todenmukaisesti vähennettäisiin vastaavassa määrin, ellei osa niistä varattaisiin ennen mainittua laatua oleviin vastaisiin tarpeisiin. Samallainen tulkinta, jolla kunnan päätös-valtail'lille tomielimille "myönnetään täydellinen harkintavapaus käyttääk-seen varoja kunnan etuja pUl'haiten vastaavalla tavalla, näyttää olevan pidettävä oikeana myöskin l'luomalaiseen oikeuteen nähden, jonka sään-nöl,set nyt puheenalaisessa suhteessa kuuluvat samoin kuin Ruotsin lain-si:iädännössä (1873 vuoden kunnallisal'letus § 6 ja 7).

Sellainell I'ahastoksi val'aaminen, josta nyt on kysymys, ei muuten ole maassamme vallan tuntematon. Tampereella on vuodesta 1875 ollut ole-massa l'akennusl'ahasto, johon kaupunginvaltuusto aika ajoin on siirtänyt val'oja, jotka ovat. kel'tyneet muun muassa tontinlunastul(sista ja maan-vuokramaksuista. ~1itään muistutuksia näiden toimenpiteiden laillisuutta

\rastaan ei ole kuulunut.»

-Oikeustilasta vuokrasuhteen päättyessä Helsingin kaupunginvaltu us-ton valiokunta Y. 1910 antamassaan mietinnössä 1) antoi lausunnon, jossa

L) 1·lcls. ktl\lp. valt. pAin. asiakirjat 1910 N:o 6\ s. 23-:110.

52 1'onlimmokra Suomessa.

valiokunnan jäsenet., herrat Karl Söderholm. Leo Ehmroolh ja W. F. Heim-biirger asettuivat. sille kannalle, että vuokra-ajan päätyttyä tontilla olevain rakennusten ja muitten kiinteäin laitost.en tulisi jout.ua kaupungille ja että eräillä edellytyksillä olisi lunastusperiaatetta sovclleLtava. Tämä lausunto ansaitsee meillä uudenaikaisten periaatteittensa vuoksi tässä kertaamista. Valiokuntamietinnön asianomainen kohta kuului seuraavasti:

- .Vuokra-ajan päätyttyä tulisi lontti ynnä sille rakennetut rak~n·

nukset. ja kiinteät laitokset. jouLumaan kaupungille. Olisiko kaupungin tällöin suoritettava lunastus tai ei, lienee jossain määrin lehtåvä riippuvaksi siitä tarkoituksesta, jota varten rakennukset aijotaan. Jos alueelle

raken-net.aan laajoja rakennuksia, näyt.t.ää lunast.arnisvclvollisulIs käyvän kau -pungille rasit.t.avaksi, jot.en t.ämä seikka vuoh asopimusta t.ehdessä on ot.et.-t.ava huomioon. Jos Iwitenkin vuokra-ajan viimeisten viidentoista vuoden kuluessa uusi asunt.orakennus olisi tontille rakennutettu toisen sijaan, jonka tulipalo tai muu syy on hävittänyt, tai t.ontilla ennestään oleva asUIl-tomkennus siitä syystii tullut. melkoisilta osiltaan uudestarakennetuksi, lienee vuokraaja oikeutettava saamaan kaupungilta kor'vauksen, joka su h-teellisena siihen aikaan, jolloin uuden rakennuksen rakentaminen tai enti·

sen korjaaminen tapahtui, vastaa viidestä \"iiteenkymmeneen prosenttiin rakennuksen rakennusarvosta arvioimisen mukaan, jonka toimittaa välitys-lautakunta, johon kaupunki ja vuokraaja \-alitscvat kumpikin jäsenensä ja nämä yhteisesti kolmannen. Kaupungin tulee kuitenkin siinä tapauk-sessa saada vapaasti kor'vnuksen asemesta tar'jota vuoKraajalle vuokran

pitennystä samanlaisilla ehdoilla, kuin ovat viimeksi määrätyt, ja niin pitkäksi aikaa, ettu. vuokr'aajalle taataan tontin hallinta ul'violta yiidek si-kolmatta vuodeksi talon rakentamisesta tai korjaamisesta lukien. Kysy-myksen ratkaiseminen, tuleeko vuokra-aika pitennettäväksi yllämaini~un korvauksen asemesta, tulee vuokraajan herättää niinpian kuin uutisraken-nus tai entisen korjaaminen on päätt.ynyt. tai vaihtoehtoisesti niinpian kuin piirustukset uutisrakennusta tai korjattavaa rakennusta varten ovat vah -vistetut. los vuokl'aoikeus on kiinnitetty saatavasta, pitäisi sellaisen lunas·

tuksen kuulua kiinnityksenhaltijalle määrältään niin sUUI'ena. joka tarvit-taisiin tämän saatavan peittämiseksi.~

-E. Asuntopoliittisia erikoismääräyksiä.

Luovut.ettaessa asuintontteja rakellnettaviksi on Suomen kaupull-geissa viime aikoina käytet.ty vuokrajäl'jestelmää nimenomaisten asunto· poliittist.en tarkoitusperien saavuttamiseksi. Usean kaupungin vnokl'a -sopimuksessa puhutaan nimenomaan työväentontltista, työväensiirtolan

Asuinu)nuiell "lIokra. :-=---'-' 53

tonteista, omankodintonteista j. n. e. Mutta paitse tuollaisista yleisistä nimityksistä ja jäl'jestelmän yleisistä piirteistä selviävät nuo. sosiali poliitti-set tarkoitukset erityisesti vuokrasopimusten yksityiskohtaisista sään nök-sistä, jotka kohdistuvat vuokramiesten yhteiskunnalliseen asemaan, oma-kotiaatteeseen, asukkijärjestelmän ehkäisemiseen y. m. Tällaisia erikois-määräyksiä ei kuitenkaan ole kaikissa nyt käsitellyissä sopimuskaavoissa;

niitä puuttuu kokonaan Hangon, Helsingin vanhemmissa ja Böölen esi-kaupungin, Kuopion, Porin, Turun asuntotonttien ja Viipul'in vuokra-sopimuskaavak keis:;a.

Heinola "Plaanin" Lyömiesasuntotonttien vuokrasopimuksissa ilmenee sosialinen tal'koitus ainoastaan nimessä. Tarkempien yhteisk untapoliit-tisten määräysten antaminen on niissä laiminlyöty. Tämän johdosta ja koko vuokrasuhteiden epävakaisuuden tähden ovatkin näiden työväe n-.asuntojen terveydelliset olot sangen epätyydyttävällä kannalla.

Helsingin Vallilan alueen vuokJ'asopimuksissa on scul'aavat sosiali -poliittiset säännökset: ,>4:I(si Vuokrat.ilalle ei saa harjoittaa mallas- eikä väkijuomain anniskelua eikä myyntiä. ~ ~ 11:ksi Vuokranottaja on vel-vollinen tilalla olevan huoneiston vuokralle antamiseen nähden vaa rin-ottamaan mitä siitä erittäin määrätään. 12:ksi Vuokranottaja on \relvolli -nen hankkimaan pääsyn tilan huoneistoihin asunnontarkastuksen toimit-tamista varten. ~ ~ J6:ksi Jos asukkien ottamisesta annettua kieltoa dkotaan, tulee Ranatoimikamarin antaa vuokramiehelle varotus sekä, jollei oikaisua määl'ätyn ajan kuluessa tapahdu, korottaa veroa ~ ~."

Valitettavasti 11 :nnessä ja 16:nnessa kohdassa edellytettyä asukkienkieltoa. ei vieläkään ole annettu eikä myös vakinaista asuntojentarkastusta ole Vallilaan aikaansaatll sen paremmin kuin koko Helsinkiinkään, vaikka sitä koskeva kysymys jo useat vuodet on ollut terveydenhoitolautakunnan

\'almisteltavana.

Hämeenlinnan tontinvuokl'asopimuksissa ei ole muuta yhteisk unta-poliittista erikoissäännöstä l\Uin anniskelun kielto.

Kajaanin PUl'olan asutusalueen sopimuskaavakkeissa on määräys, ettei tonttimaalla saa asua sellaisia henkilöitä, joita rahatoimikamal'i kiel-tää siellä ·olemasta. Tätä sangen ylimalkaista valtaa voi kamari käyttää sekä terveydellisesti että siveellisesti tyydyttävien olojen aikaansaamiseksi ja pysyttämiseksi mainitulla alueella. Pelättävissä ehkä vain on, ettei näin laajaa toimivaltaa tulla soveltamaan samalla tarmolla kuin suppeam-pia ja tarkempia säännöksiä ja ohjeita.

Oulun Alalaanilan työväensiirtolan. \'uokrasopimuksilla on selvä oma n-kodinjärjestelmän leima, kuten näkyy seuraavista määräyksistä: ,>Vu ok-I'aamalleen palstaJle on vuohansaaja oikeutettu rakentamaan hyväksytyn piirustuksen mukaan asuinrakennuksen, joka 'siSältää korkeintaan 2 huo-netta, keittiön ja el'ityisellä luvalla yhden lämmitettävän vinttikamarin

54 'fo/llinvu%:a Suomessa.

sekä t.al'peelliset ulkohuoneet. - - Vuokransaaja kielletään pitämästä vuokralaisia palstalle rakennetuissa huoneissaan.» Asuntohygienian ja

·tarkasLuksen etujen turvaamiseksi on vielä säädetty, cLtii vuokramies on velvollinen alistumaan niiden määräysten alaiseksi m. m. puhtaana])jdon ja terveydenhoidon suhteen, jotka kaupungin viranomaiset määräävät noudatettaviksi.

OmankodintYYI)piin kuuluvat myöskin POflloon !\Iyllymäen asuin-tontit. Itse varsinaisen sopimuksen edelle on vuokrakaavakkeisiin pai-nettu seuraava, tämän asuLusryhmän asuntopoliittista merldt~Tstä kuvaava alku lause:

~Valmistaakscon ruumiillisen t.yön tekijöille Porvoon kaupungissa

~Valmistaakscon ruumiillisen t.yön tekijöille Porvoon kaupungissa