5 TUTKIMUKSEN OIKEUSLÄHTEISTÄ, TULKINTATEHTÄVÄSTÄ
5.3 Oikeudellisesta systematisoinnista
Tulkintatehtävän lisäksi systematisoin tutkimuksessani ulkomaalaislain ja rikoslain normistoa. Systematisoinnin tarkoituksena on koota irralliset oi-keusnormit yhtenäiseksi johdonmukaiseksi ja mahdollisimman aukottomaksi järjestelmäksi.188 Oikeus on luonteeltaan ristiriitainen, mutta se pyrkii poista-maan ristiriitaisuuttaan ja luopoista-maan itsestään johdonmukaisen järjestelmän.189 Systematisointitehtävän avulla oikeusjärjestyksestä pyritään luomaan helpom-min ymmärrettävä ja hallittava kokonaisuus.190 Oikeusvarmuuden, lainkäyttörat-kaisujen ennakoitavuuden ja yhdenvertaisuuden periaate edellyttävät oikeusjär-jestyksen johdonmukaista systeemiä.191 Systematisointi on välttämätön apukeino yleisimpien tulkintasääntöjen löytämiseksi, koska kaikkiin tapauksiin ei sovelta-misohjetta pystytä johtamaan säännöksen sanamuodosta eikä sitä voida kirjoit-taa lain esitöihin.192
185 Tapani DL 2004, s. 929; Tolvanen 2005a, s. 205.
186 Ks. sanamuodonmukaisesta tulkinnasta mm. Aarnio 1989, s. 165–166; Laakso 1990, s. 147–148; Peczenik 1995, s. 330–331; Waaben 1997, s. 75–79; Siltala 2003, s. 331 ja 334–336; Tolonen H. 2003, s. 109–110; Laakso 2012, s. 339–342. Ks. myös MacCormick 2005, s. 125–127; Huhn 2008, s. 19–20; Bobbitt 2010, s. 136–137.
Ks. systemaattisesta tulkinnasta mm. Laakso 1990, s. 159–163; Peczenik 1995, s. 335–336; MacCormick – Summers 2002, s. 513–514; Tolonen H. 2003, s. 110; Huovila 2005, s. 63–67; Huhn 2008, s. 25–29; Bobbitt 2010, s. 137–138; Laakso 2012, s. 354–357.
Ks. historiallisesta tulkinnasta mm. Laakso 1990, s. 112–113; Jareborg 2001, s. 108–109; Siltala 2003, s. 331 ja 338–340; Tolonen H. 2003, s. 110; Huhn 2008, s. 31–38; Bobbitt 2010, s. 137–138; Laakso 2012, s. 302–309.
Ks. myös Peczenik 1988, s. 256–267; Peczenik 1995, s. 241–259.
Ks. teleologisesta tulkinnasta mm. Aarnio 1989, s. 239–242; Laakso 1990, s. 166–167; Nuutila 1997, s. 57–58;
MacCormick – Summers 2002, s. 518–521; Siltala 2003, s. 331 ja 341–343; Koponen 2004, s. 14–19; MacCor-mick 2005, s. 132–137; Alexy 2010, s. 240–244; Bobbitt 2010, s. 138–140; Laakso 2012, s. 357–362. Ks. laajasti Peczenik 1988, s. 296–304; Peczenik 1995, s. 362–377; Tolvanen 1999b, s. 236 ja 243–249; Tolonen H. 2003, s.
152–160; Tapani DL 2004, s. 928–939; Tolvanen 2005a, s. 212–220; Huhn 2008, s. 51–69.
187 Oikeuskäytännössä vakiintunut tulkinta noudattaa niitä perusteita, jotka ovat muotoutuneet preju-dikaateissa, muussa oikeuskäytännössä taikka viranomaistoiminnassa, Siltala 2003, s. 340; Siltala 2004, s. 451–452. Ks. oikeuskäytännössä vakiintuneesta tulkinnasta Siltala 2003, s. 331 ja 340–341; Huhn 2008, 41–43; Bobbitt 2010, s. 140. Ks. myös Peczenik 1988, s. 247–256; Peczenik 1995, s. 232–241.
188 Husa 1995, s. 201.
189 Tolonen H. 1988, s. 191.
190 Ks. Husa 1995, s. 200; Tepora LM 1998, s. 776; Ross 2004, s. 202. Systematisoinnin ideaalina on pidetty oikeusjärjestelmää, jossa järjestelmän osat liittyvät toisiinsa käsitteellisesti ja loogisesti yhteen ja tällä ta-valla muodostavat aukottoman ja ristiriidattoman systemaattisen kokonaisuuden, Hirvonen A. 2012, s. 95.
191 Nuutila 1996, s. 103–104; Huovila 2005, s. 63.
192 Koponen 2004, s. 23.
Systematisointi edesauttaa ja helpottaa lain soveltajan ja tulkitsijan työtä.193 Systematisointi tarjoaa lainkäyttäjälle näkökulman siihen, miten ratkaistavana olevaa oikeusongelmaa voidaan lähestyä.194 Tapaukset voidaan systematisoinnin avulla jaotella oikeudellisiin kategorioihin, jotka määräävät tietyn ratkaisun.195 Näin ollen ratkaisijan ei tarvitse joka kerran arvioida, mistä näkökulmasta ja mis-sä järjestyksesmis-sä hänen on alettava jäsentää käsilläolevaa tapausta, ja minkälai-siin kysymykminkälai-siin hänen on vastattava. Jos teko ei ole tunnusmerkistönmukainen, ei ratkaisijan tarvitse arvioida tekijän syyllisyyttä.196 Jos esimerkiksi epäillyssä lu-vattomassa työnteossa konkreettinen teko ei täytä minkään myöhemmin esitettä-vien luvattoman työnteon muotojen tunnusmerkkejä, ei esimerkiksi työnantajan tahallisuuden arvioimisella ole asian ratkaisemisen näkökulmasta minkäänlaista merkitystä. Myöskään vastuun kohdentamista koskeviin kysymyksiin erilaisissa monimutkaisissa hankintaketjutuksissa ei tällöin tarvitse kiinnittää huomiota.
Systematiikka jäsentää oikeusnormeja ja tekee ennakoitavan ja yhden-mukaisen oikeudenkäytön mahdolliseksi, minkä lisäksi systematisointi yk-sinkertaistaa oikeusjärjestelmää ja tekee siitä helpommin sovellettavaa.197 Rikosoikeusdogmatiikan tehtävänä on luoda rationaalinen ja yhdenmukainen järjestelmä siitä normimateriaalista, joka koostuu rikoslain yleisen ja erityisen osan säännöksistä sekä erikoisrikosoikeuteen kuuluvista säännöksistä.198 Lappi-Seppälä korostaa, että systematisoinnin tarkoituksena on oikeudellisen aineksen saattaminen helpommin hallittavaan ja yleisempään muotoon, mutta samanai-kaisesti yksityiskohdissaan selvempään ja käytännön kannalta soveltamiskelpoi-sempaan muotoon.199
Systematisoinnissa alkuperäinen sääntöjärjestelmä korvataan uudella, sa-mansisältöisellä ja samat ratkaisut tuottavalla selkeämmällä systeemillä. Jos al-kuperäinen systeemi on epätyydyttävä, systematisoinnin avulla korvataan epä-tyydyttävä systeemi toisella, yleiskatsauksellisemmalla systeemillä.200 Siltalan mukaan oikeudellinen systematisointi on voimassa olevan oikeuden sääntöjen ja niihin rinnastuvien tulkinta- ja ratkaisuperusteiden keskinäisten suhteiden määrittämistä konfliktinratkaisunormien201 ja oikeudellisten pääsääntö/poik-keussääntö -luokitusten avulla. Oikeudellisen systematisoinnin avulla oikeuden
193 Roxin LM 1989, s. 320. Ks. myös Lappi-Seppälä 1992, s. 218; Ross 2004, s. 202; Frände 2012, s. 4. Lain-opillinen systematisointi on juristin tapa nähdä ja tulkita todellisuutta, Lehtimaja Oikeus 1981, s. 37.
194 Nuutila 1996, s. 104; Tolonen K. 2000, s. 53. Ks. myös Lappi-Seppälä 1992, s. 215–216; Tolvanen 1999b, s. 161. Systematiikka antaa puitteet laintulkinnalle osoittaessaan sen kontekstin, johon käsilläoleva oikeudellinen ongelma asemoituu, Laakso 2012, s. 450. Ks. tarkemmin systematiikasta johdettavien lainopillisten ratkaisujen eduista ja haitoista Nuutila 1996, s. 103–112.
195 Roxin LM 1989, s. 320.
196 Nuutila 1996, s. 104. Ks. myös von Liszt 1929, s. 2.
197 Nuutila 1996, s. 104. Ks. myös Jareborg 2001, s. 19; Frände 2012, s. 4.
198 Boucht – Frände 2008, s. 22; Frände 2012, s. 4.
199 Lappi-Seppälä 1997, s. 192.
200 Aarnio 1989, s. 293 ja 295. Ks. systematisoinnista myös Siltala 2003, s. 368–377; 906–908; Siltala 2004, s. 696–698; Hirvonen A. 2012, s. 93–96.
201 Oikeudellisia konfliktinratkaisunormeja ovat mm. lex superior derogat legi inferiori, lex posterior derogat legi priori ja lex specialis derogat legi generali. Ks. tarkemmin Siltala 2003, s. 368. Ks. myös Klami 1983, s.
191–192; Ross 2004, s. 131–132; Tuori – Kotkas 2008, s. 121–123.
säännöt on esitettävissä ristiriidattomana ja keskenään yhteen sovitettuna koko-naisuutena.202 Laakso huomauttaa, että oikeustieteen systematisointitehtävä liittyy osittain systemaattiseen laintulkintaan, jossa pyrkimyksenä on johdonmukaisen normisysteemin muodostaminen.203
Tässä tutkimuksessa tarkoituksenani on esittää luvattoman työnteon muo-dot selkeänä kokonaisuutena sekä kuvailla yleiskatsauksellisemmalla tavalla eri toimijoiden vastuuasema. Ulkomaalaislaissa tai rikoslaissa ei ole selkeästi määritelty sitä, milloin ulkomaalainen tekee luvattomasti Suomessa ansiotyötä.
Tämän vuoksi tarkoitukseni on luoda ulkomaalaislaissa säänneltävien laillisen oleskeluoikeuden ja laillisen työnteko-oikeuden pohjalta uusi järjestelmä – lu-vattoman työnteon muodot –, jossa on selkeästi esitetty: 1.) milloin ulkomaalainen oleskelee Suomessa laittomasti 2.) milloin ulkomaalainen tekee Suomessa töitä luvattomasti ja 3.) missä kulkee luvattoman ja laillisen työnteon raja. Tämän lisäk-si systematisointi näkyy tutkimuksessani ulkomaalaislain ja rikoslain välisten systeemiyhteyksien esille tuomisessa sekä pyrkimyksenä luoda rationaalinen ja yhdenmukainen järjestelmä tutkimuksen aihepiiriin kuuluvista rikoslain ylei-sen ja erityiylei-sen osan sekä erikoisrikosoikeuden säännöksistä. Systematisointi kohdistuu myös tiettyjen käsitteiden täsmentämiseen. Tutkimuksessa pyrin täsmentämään ulkomaalaisoikeudellisia käsitteitä, joilla on merkitystä rikosoi-keudellisten säännösten soveltamisen ja tulkinnan kannalta. Tällaisia käsitteitä ovat muun muassa maassa oleskelun edellytykset, laiton oleskelu ja luvaton työnteko.
Systematisointitehtävän vuoksi tutkimuksella on myös teoreettisen rikoslainopin piirteitä.
202 Siltala 2003, s. 138, 368 ja 906. Ks. myös Tolonen H. 1988, s. 190–192. Ks. laajasti MacCormick 2005, s.189–205.
203 Laakso 1990, s. 160.