Ammattijärjestön toimikunnan ja S. Puutyöntekijäin liitto- toimikunnan kehoituksesta osasto v. 1908 alkupuolella kä
sitteli seuraavaa työtaisteluissa noudatettavaksi aijottua ohje- sääntöehdotusta.
»Kiertokirje N:o 10.
Ammattiliittojen ja Paikallisjärjestöjen osastoille.
Työväen ammatillisen liikkeen toimihenkilöiden neuvot
telukokouksessa tammik. 19 -21 p:nä 1908 hyväksyttiin liit
tojen ja paikallisjärjestöjen toimintaan mikäli mahdollista sovellutettavaksi seuraavat
Ohjeet työtaistelussa Hyökkäyslakko.
A. 1. Liittohallinnon tulee ajoissa vähintäin 3 kuu
kautta ennen työsopimuksen irtisanomispäivää vaatia osastoa ryhtymään toimenpiteisiin uuden työsopimus- ja
tariffiehdo-tuksen laatimista varten, jos osaston jäsenet tahtovat paran
taa entisiä sopimuksia.
2. Liittohallinnon tulee ajoissa tarkastaa osastonsa työ
sopimus- ja tariffiehdotus ja heti antaa siitä ote oman lau
suntonsa ohella Ammattijärjestön toimikunnalle, joka jos aijottu irtisanominen tulee vaikuttamaan toisten liittojen työ
oloihin antaa siitä samalla tiedon näille liitoille.
3. Ellei Ammattijärjestön toimikunta vastusta työsopi
muksen irtisanomista tulee liittohallinnon määräpäivänään osaston puolesta se irtisanoa; ja esittää samalla työnantajille uusi työsopimus tariffeineen.
4. Ennenkun hittohallinto osaston puolesta työsopimuk
sen irtisanoo, tulee sen vaatia kultakin mahdollisesti lakkoon joutuvalta jäseneltään kirjallinen vapaaehtoinen sitoumus, että hän suostuu olemaan työstä pois niin kauan kun liitto- hallinto siitä toisin päättä. Nämä sitoumukset säilytetään liiton kansliassa ja annetaan taistelun päätyttyä asianomaisille takaisin.
5. Liiton toimitsijan ja osaston edustajan tulee koko irtisanomisajan koettaa olla neuvotteluissa isännistön kanssa.
Jos lakossa on useampia eri ammattiosastoja tai lakkolaisten luku on suuri, annettakoon osaston edustajille täydellinen valtakirja neuvotteluja varten.
6. Jos syntyy erimielisyyttä liiton edustajain ja osaston edustajain välillä neuvotteluissa, ratkaisee hittohallinto asian, osaston edustajain ollessa keskenään yksimieliset; muussa tapauksessa on liiton edustajain kanta määräävä.
7. Liittohallinnolla on oikeus muutella osaston esittämää työsopimusta, jos siinä huomataan olevan sellaisia vaatimuk
sia, joita nähtävästi ei voida saada läpiajetuksi.
8. Ellei työsopimusta ennen ole ollut, ja osasto aikoo ryhtyä vaatimaan parannuksia, tulee sen hyvissä ajoin tehdä siitä ilmoitus liittohallinnolleen, joka ryhtyy tarpeen vaati
miin toimiin työsopimuksen aikaansaamiseksi.
9. Mitä edellä on sanottu liittohallinnoista, koskee pai
kallisjärjestöjen toimikuntia niihin osastoihin nähden, jotka eivät kuulu ammattiliittoihin.
r
117 B. 1. Neuvottelujen ei johtaessa sovintoon, alkaa työn
seisaus, jolloin asioita osasto ohjaa liittohallinnon ohjeiden mukaan. Lakkopaikalla tulee liiton edustajan olla mahdolli
simman usein.
2. Avustuksen jakamisesta huolehtii osaston rahaston
hoitaja, jonka tulee siitä tehdä tili liitolle sen vaatimalla ta
valla.
3. Rahastonhoitajan tulee toimittaa osaston kokouspai
kassa joka päivä lakossa olevien nimenhuuto ja merkitä sil
loin lakkolaisien avustuskuittiin, että jäsen on lakossa. Avus- tuskuitit toimittaa osastolle liittohallinto.
4. Liiton avustus jaetaan kerran viikossa ja avustusta maksaessa vaihdetaan aina avustuskuitti uuteen; vanha lähe
tetään avustuksen saaneen allekirjoituksella varustettuna liiton rahastonhoitajalle.
5. Liittohallinnon tulee ohjailla osastoja niin että yhteis
ten keittiöiten, yhteisostojen, y.m.s. avulla lakkolaiset saisivat mahdollisimman huokealla tarveaineensa.
6. Lakon alkaessa olisi mahdollisuuden mukaan pan
tava toimeen oppi- ja luentokursseja, jotka kestävät taistelun ajan.
7. Työnseisauksen aikana on liittohallinnon johdettava neuvotteluja työnantajan kanssa ja vastauskirjelmät ovat laa
dittavat perusteelliset.
8. Liittohallinnon on heti lopetettava lakko, kun se näyttää hyödyttömältä.
9. Paikallisjärjestön toimikunnan tehtävät ovat samat kun liittohallinnon.
10. Jos ammattijärjestön kannatusta on pyydetty ja saatu, ottaa se liittohallinnon asemasta taistelun johdon käsiinsä.
C. 1. Taistelu on saatava päättymään työsopimukseen, jonka ohella on, jos urakkatyötä tehdään, työtariffi ja jos erikoiset järjestyssäännöt ovat käytännössä, myöskin järjestys
säännöt.
2. Työsopimus ja tariffi olisivat laadittavat liiton yhtei
sen kaavan mukaan; eri paikkakuntien vaatimat muutokset kuitenkin huomioon ottamalla,
3. Työsopimuksen, tariffin ja järjestyssäännöt allekir
joittaa liittohallinnon valtuuttama, ja on se painettuna kir
jaseksi jaettava osaston jokaiselle jäsenelle.
Työnsulku.
1. Työnantajain julistaessa työnsulun, kuuluu kokonaan taistelun johto liittohallinnolle, tai jos Ammattijärjestön apua saadaan, sen toimikunnalle.
2. Sulun julistettua on työläisten pysyttävä rauhallisena, odotettava liittohallinnon ohjeita eikä missään tapauksessa ole vastalakkoa julistettava.
3. Liittohallinto päättää työnsulun loputtua jatketaanko työnseisausta; ellei liittohallinto katso sitä mahdolliseksi, on työhön mentävä.
Puolustuslakko.
1. Puolustuslakkoon osasto ryhtyy liittohallinnon avulla ja menetellään samoin kuin hyökkäyslakossa.
A vustuslakko.
1. Avustuslakko on tehtävä mitä suurimmalla varovai
suudella, ja ennenkuin liittohallinto siihen luvan antaa, on sen- kysyttävä Ammattijärjestön mielipidettä.
Yleisiä määräyksiä.
1. Lakkovaatimuksiin ei ole tinkimisen varaa jätettävä.
2. Useampain osastojen lakkoon tai sulkuun joutuessa on liittohallintojen oltava keskenään vuorovaikutuksessa.
Muutoin hoitaa kukin liitto itse asiansa. Yhteiset lakko- komiteat ovat haitallisia.
3. Kukin liitto avustaa ainoastaan omia jäseniään.
4. Paikallisjärjestö avustaa etupäässä niitä osastoja, jotka eivät kuulu ammattiliittoihin, samoin kuin se työtaisteluissa veroittaakin ainoastaan näitä osastoja.
119 5. Yksityisiä selkkauksia on vältettävä.
6. Työtaisteluun joutuneiden lukua yleensä on koetet
tava supistaa niillä keinoilla, joita kulloinkin esiintyy.
Ammattijärjestön toimikunnan puolesta Eero Haapalainen.»
Osasto joka kohdassa, missä puhutaan liittotoimikunnan oikeudesta yhdessä ammattijärjestön toimikunnan kanssa erimielisyydet ratkaista tai muuttaa osaston tekemää työehto- sopimusehdotusta tai johtaa työtaistelua, lisättiin: »Osasto tai osaston edustaja». Näissä osaston tekemissä muutos
ehdotuksissa ilmenee suuri epäluulo liittotoimikuntaa koh
taan.
Ammatin muutos, ja siitä johtuva liiton ja osaston muutos. V. 1908 osasto käsitteli ammattijärjestön valtuus
ton tekemää seuraavaa ehdotusta ja hyväksyi sen:
^Kaikille Suomen Ammattijärjestön alaisille osastoille.
Suomen Ammattijärjestön Valtuuston kokouksessa huhtikuun 27 p:nä tänä vuonna tehtiin kaikkia Suomen Ammattijärjestön alaisia järjestöjä koskeva seuraava päätös:
»Jos Suomen Ammattijärjestön alaisen liiton, paikallisjärjes
tön tai yksityisen yhdistyksen jäsen vaihtaa ammattia siirtymällä entisestä ammatista toiseen, on hän velvollinen kolme (3) kuu
kautta uudella ammattialalalla työskenneltyään yhtymään siihen paikkakunnalla löytyvään ammattiosastoon, jonka ammattialalla hän työskentelee. Ja tapahtukoon tämä siirtyminen ilman min
käänlaisia sisäänkirjoitusmaksuja uudelle järjestölle, jos siirtyvä jäsen voi esittää vanhan järjestönsä täysin maksetun jäsenkirjan.»
Suomen Ammattijärjestön Toimikunta saattaen tämän Val
tuuston päätöksen täten arvoisan osaston tietoon, kehottaa Teitä tästä edespäin noudattamaan tätä yhteistä päätöstä.
Helsingissä, 11 p:nä kesäkuuta 1908.
Suomen Ammattijärjestön Toimikunnan puolesta:
Eero Haapalainen K. Vartiainen puheenjohtaja. sihteeri.»