päättyessä irti
177 Erikoistyöelitosopimukset laativat ja hyväksyvät työnantaja-
ja työntekijäjärjestöt keskenään ilman sovinto-oikeuksia ja on jo
kaisen erikoissopimuksen päättymispäivä 31 p. toukok. 1914, mistä päivästä nämä kuitenkin jatkuvat edelleen vuoden kerrallaan, ellei niitä jommaltakummalta puolelta irtisanota, mikä irtisanominen pitää tapailtua viimeistään 5 kuukautta ennen päättymispäivää, huomioonottamalla mitä yleissopimuksen irtisanomisesta on tämän sopimuksen 15 § 2 momentissa säädetty.
Helsingin rakennusteollisuuden työriitojen käsittelysäännöt.
Allekirjoittaneet Helsingin rakennusteollisuuden työnantajain ja työntekijäin järjestöt ovat hyväksyneet seuraavat säännöt, joita on noudatettava, kun järjestöjen välisen yleissopimuksen taikka muun työehtosopimuksen tulkitsemisesta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä yhtäältä työnantajajärjestön tai sen jäsenen kesken.
1 §. Kun työpaikalla syntyy erimielisyyttä työehdoista, on aina ensiksi koetettava työväen paikallisen luottamusmiehen väli
tyksellä saada sovinto aikaan. Jos sellaista luottamusmiestä ei ole valittu tai jollei välitysyritys onnistu, on viipymättä kutsuttava asianomaisten järjestöjen asiamiehet riitaa selvittämään.
Jos on kulunut 14 päivää siitä päivästä, samaa päivää kui
tenkaan lukuunottamatta, jolloin se tapaus on sattunut tai asiain
tila päättynyt, jota väitetään voimassaolevan sopimuksen rikko
miseksi, ei asiaa enää voida näiden sääntöjen mukaisesti panna vireille.
2 §. Siinä tapauksessa että sovintoa ei aikaansaada 1 §:ssä mainituilla toimenpiteillä, on asia ennen kolmen päivän kuluttua ilmoitettava sovinto-oikeuden puheenjohtajalle, joka niin pian kuin mahdollista asian sovittelua varten määrää kokouksen, johon on kutsuttava asianomaisten järjestöjen puheenjohtajat ja asiamiehet.
3 §. Jos 2 §:ssä mainittu sovitteluyritys on jäänyt tulosta vaille ja järjestö tai yksityinen riitapuoli tahtoo saada asian pää
tetyksi sovinto-oikeuden tuomiolla, on sovinto-oikeuden puheen
johtajalle ennen kahdeksan päivän kuluttua järjestön toimesta tehtävä tästä kirjallinen ilmoitus, jossa tarkoin esitetään riitakysy
myksen laatu. Siinä tapaksessa, että kantajana on yksityinen henkilö, on samalla asetettava hyväksyttävä vakuus niistä kus
tannuksista, jotka voivat aiheutua sovinto-oikeuteen vetoamisesta.
4 §. Sovinto-oikeuteen valitsevat kaikki työnantajajärjestöt yhteisesti kaksi jäsentä, kaikki työntekijäjärjestöt kaksi jäsentä sekä kutakin erikoissopimusta kohden sen allekirjoittaneet järjes
töt kummaltakin puolen yhden jäsenen. Kullekin jäsenelle on samassa järjestyksessä valittava varajäsen.
12
Sovinto-oikeuden puheenjohtaja valitaan kaikkien oikeuden- jäsenten yhteisessä kokouksessa; hänen tulee olla lainopillisesti sivistynyt, puolueeton henkilö. Elleivät jäsenet voi vaalista sopia, on puheenjohtaja Helsingin Kaupunginvaltuuston Työväenasiain lautakunnan määrättävä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kalen
terivuodeksi kerrallaan.
Sittenkun ensi kerta on valittu sovinto-oikeuden puheenjoh
taja, vahvistaa oikeus kaikkien jäsenten yhteiskokouksessa itsel
leen työjärjestyksen ja ottaa avukseen sihteerin.
5 §. Sovinto-oikeuden on niin pian kuin mahdollista otet
tava käsiteltäväkseen asia, joka on sen päätettäväksi lykätty.
Jos riita koskee yleissopimuksen soveltamista tai tulkintaa, muodostavat puheenjohtaja ja järjestöjen yhteisesti molemmin puolin valitsemat neljä jäsentä oikeuden. Jos sitä vastoin riita koskee jonkun erikoissopimuksen soveltamista tai tulkintaa, tulee olla asiata käsittelemässä puheenjohtaja, kaksi äskenmainituista jäsenistä, yksi kummaltakin puolen, työjärjestyksen tarkemmin määräämässä järjestyksessä sekä puheenalaista erikoissopimusta kohden valitut kaksi jäsentä.
Jos on epäilys siitä, koskeeko riitakysymys yleissopimuksen vai erikoissopimuksen soveltamista ja tulkintaa, on sovinto-oikeu
den niin muodostettuna, kun ensin mainittiin, tästä päätettävä.
Elleivät riitapuolet sovi lykkäyksestä, on välitystuomio julis
tettava ennen neljäntoista päivän kuluttua sen jälkeen, kun oikeus ensi kerran istunnossaan asiaa käsitteli.
Välitystuomio on riitapuolia velvoittava.
6 §. Kun välitystuomion täytäntöönpano voi tulla kysymyk
seen, on asioita sovinto-oikeudessa käsiteltäessä ja ratkaistaessa niin meneteltävä, että välitystuomio voidaan panna' täytäntöön ulosottolain säännösten mukaisesti.
7 §. Oikeuden kansliakustannukset ovat puoleksi työnanta
jain ja puoleksi työntekijäin järjestöjen suoritettavat, jota vastoin ne kustannukset, jotka johtuvat asiain käsittelystä näiden sään
töjen mukaan, ovat riitapuolten suoritettavat sovinto-oikeuden pää
töksen mukaan.
Palkkiota jokaiselta oikeuden kokoontumispäivältä saa puheen
johtaja viisikymmentä markkaa ja jäsen kymmenen markkaa. Sih
teerin palkkio määrätään työjärjestyksessä.
Jos erityinen kokous on pidetty ainoastaan päätöksen julista
mista varten, ei siitä lueta eri palkkiota.
8 §. Jos voimassa oleva yleissopimus tai erikoissopimus asianmukaisen irtisanomisen tapahduttua on lakannut voimassa olemasta eikä uutta sopimusta ole saatu aikaan, ovat nämä sään
nöt edelleenkin sovellutettavat kaikkiin sopimusaikana syntynei
siin riitaisuuksiin.
9 §. Allekirjoittaneet työnantajain ja työntekijäin järjestöt
170
kaikki sitoutuvat sekä omasta puolestaan tarkoin noudattamaan näitä sääntöjä että myös kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla velvoittamaan jäseniään ehdottomasti noudattamaan niitä ja kaik
kia niihin perustuvia päätöksiä.
Yleissopimuksen ja välitysmiehen ehdotuksen tultua hy
väksytyksi, olivat riitakysymykset palautuneet siihen, missä ne olivat tammikuussa ennen neuvottelujen katkeamista.
Kuten aikaisemmin on mainittu suostuivat amm. osastot silloin siihen, että jos yleissopimuksesta päästään yksimieli
syyteen, niin asiallisia muutoksia vaaditaan ainoastaan rap
parien ja sementtityöntekijäin sopimuksiin, jota vastoin muut sopimukset jatketaan sellaisinaan kahdeksi vuodeksi, huo
mioon ottamalla kuitenkin sellaiset muutokset ja selvennyk
set, jotka aiheutuvat yleissopimuksesta.
Vaikka yleissopimus täten olikin hyväksytty, ei sitä vielä allekirjoitettu, vaan jätettiin se riippuvaksi siitä, päästäänkö riidan alaisista yksityissopimuksista yksimielisyyteen. Neu
vottelut alotettiin heti rapparien ja sementtityöntekijäin työ
ehtosopimuksista, koska niihin piti tulla asiallisia muutoksia.
Kaikista muista sopimuksista, joihin piti tulla vaan pienempiä muutoksia ja selvennyksiä, neuvotteleminen jätettiin siksi kun nähdään, johtavatko neuvottelut rapparien ja sementtityön
tekijäin kanssa sovintoon.
Neuvottelut edistyivät hitaasti, mutta vihdoin saatiin mo
lemmin puolin hyväksytyksi sementtityöntekijäin työehtoso
pimus ja jälelle jäi enää vaan rapparien sopimus, jossa oli tehty sellainen muutos, että se välttämättä aiheutti myöskin muutoksen ulkotyöläisnaisten sopimukseen. Näistäkin olisi mahdollisesti päästy yksimielisyyteen, mutta väliin tuli uusia seikkoja, jotka lopulta estivät sovinnon syntymisen.
Neuvottelujen pitkittyessä ja sen jälkeen kun yleissopi
mus oli hyväksytty, huomattiin että rakennusteollisuus alkoi vilkastua. Tämä nostatti rohkeutta muutamissa amm. osas
toissa. Alettiin selittää, että tulossa oleva sovinto oli liian laiha, jonka takia yleissopimusta ei saisi hyväksyä vaikka se olikin helmikuussa hyväksytty.
Kirvesmiesten ammattiosasto 13 päivänä toukokuuta
kä-sitteli sovittelumiesten ehdotusta, jolloin sopimus osaston mielestä oli niin huononnettu, ettei se muka enää kelvan
nut mihinkään, kun siitä oli uusien työehtosopimusten laa
timisesta pakolliset sovinto-oikeudet poistettu.
Muita huononnuksia ei yleissopimukseen oltu tehty.
Yleissopimuksessa oli työpäivän pituus määrätty 9-tuntiseksi;
urakkatyössä tuntipalkka taattu. Mutta se syy hylätä sovittelu
miesten ehdotukset ei ollut todellinen vaan todellinen syy oli, että arveltiin olevan sopivan ajan palkkojen korottami
selle.
Osasto oli 26 päivänä helmikuuta hyväksynyt Tri Ehrn
roothin kirjelmän ja yleissopimusehdotuksen, jolloin maini
tun sopimuksen 11 §:n lisättiin nuo sanat: »käydä työ pai
kalla». Mutta tämä korjaus olikin yleissopimusehdotukseen tällä välin tehty. Osaston asiamiehelle oli ehdotuksen 11
§:ssä taattu oikeus käydä työpaikalla.
Kun sovittelut uusien vaatimusten johdosta joutuivat seisahduksiin, koska työnantajat eivät niitä hyväksyneet, niin välimies lähetti riitapuolille seuraavan kirjelmän:
»Helsingin rakennusteollisuuden työnantajain ja työntekijäin järjestöille.
Sittenkun yleisen sovittelulautakunnan kokouksessa viime kuluneen helmikuun 28 p:nä oli alustavasti sovittu uudesta Hel
singin rakennusteollisuuden työehtoja koskevasta yleissopimuk
sesta sekä saman teollisuuden työriitojen käsittelysäännöistä ja tämän ohessa mitä eri ammattien erikoissopimuksiin tulee mää
rätty, että ainoastaan sementtityömiesten ja rapparien tariffit otettaisiin täydellisen, asiallisen käsittelyn alaisiksi ja että uunin- tekijäin tariffiin tehtäisiin lisäyksiä, kun sitävastoin erikoistyöehto- sopimukset muuten korjattaisiin ainoastaan mikäli uusien yleis
sopimuksien säännökset tai nykyään voimassa olevien säännös
ten muodossa ilmenevät, molemmin puolin myönnetyt epäsel
vyydet sitä vaativat, on asianosaisten kesken mainitun päivän jälkeen sovitteluja toimitettu näin hyväksytyllä perustalla.
Mainittujen sovittelujen tulokset ovat seuraavat:
Alustavasti on laadittu uudet työehtosopimukset asfalttityön- tekijöille, sementtityöntekijöille, uunityöntekijöille, sekatyönteki- jöille, tulenkantajille ja rakennusajureille sekä myös kivityönteki- jöille, sittenkun viimeksimainittujen erikoissopimukseen kuuluva hinnoittelu oli sovinto-oikeudessa laadittu.
18,