6. Nuorten asenteet tietoyhteiskuntaa kohtaan
6.3. Nuorten tietoyhteiskunta-asenteiden ja taustamuuttujien välinen yhteys
Tässä luvussa tarkastellaan taustamuuttujien eli luokittelevien muuttujien vaikutusta tietoyhteiskunta-asenteisiin. Aluksi tarkastellaan sosiodemografisten taustamuuttujien vaikutusta tietoyhteiskunta-asenteisiin ja tämän jälkeen median käyttötottumusten ja identiteetti- ja elämäntapamuuttujien vaikutusta tietoyhteiskunta-asenteisiin.
6.3.1. Sosiodemografisten taustamuuttujien yhteys tietoyhteiskunta-asenteisiin
Kuten aikaisemmin on jo todettu, sukupuoli on yksi selitysvoimaisin muuttuja tarkasteltaessa nuorten arvoja. Sen on todettu olevan ehkä yksi voimakkaimmin sosiaalista käyttäytymistä selittäviä tekijöitä (Nummenmaa ym. 1997, 69). Näin oli myös arvojen kohdalla.
TAULUKKO 39.Sukupuolen yhteys nuorten tietoyhteiskunta-asenteisiin:
varianssianalyysin tuloksia
Tytöt Pojat
Asenne Ka Kh Ka Kh F p ETA2
Kriittisyys 3.31 0.68 2.70 0.76 73.442 0.000 0.15
Optimistisuus 3.14 0.65 3.26 0.69 3.017 0.083 0.01
p .001 erittäin merkitsevä, p .001 ja .01 merkitsevä ja p .01 ja .05 melkein merkitsevä
Sukupuoli osoittautui selitysvoimaiseksi tekijäksi tarkasteltaessa sekä tietoyhteiskuntakriittisyyttä että -optimistisuutta (ks. taulukko 39).
Tietoyhteiskuntakriittisyyden kohdalla ero tyttöjen ja poikien välillä on erittäin merkitsevä. Tytöt suhtautuvat poikia kriittisemmin tietoyhteiskuntaan (F = 73.442; p = .000). Tyttöjen tietoyhteiskuntakriittisyyden voidaan olettaa olevan yhteydessä tyttöjen muutenkin pehmeämpiin arvoihin. Erityisen voimakasta ei kriittisyys
kuitenkaan ole kummallakaan sukupuolella. Myös tietoyhteiskuntaoptimistisuuden kohdalla sukupuolten keskiarvoissa oli eroa. Ero ei kuitenkaan ollut merkitsevä. Pojat ovat tyttöjä optimistisempia ja suhtautuvat tietoyhteiskuntaan myönteisemmin.
TAULUKKO 40.Oppilaitoksen yhteys nuorten tietoyhteiskunta-asenteisiin:
varianssianalyysin tuloksia
Lukio Ammatillinen
Asenne Ka Kh Ka Kh F p ETA2
Kriittisyys 2.89 0.70 2.70 0.74 6.824 0.009 0.02
Optimistisuus 3.19 0.67 3.22 0.68 0.230 0.632 0.00
p .001 erittäin merkitsevä, p .001 ja .01 merkitsevä ja p .01 ja .05 melkein merkitsevä
Tutkimuksessa selvitettiin myös oppilaitoksen yhteyttä nuorten tietoyhteiskunta-asenteisiin. Tutkimukseen osallistuneet nuoret opiskelivat toisen asteen oppilaitoksessa, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Oppilaitos selitti merkitsevästi ainoastaan tietoyhteiskuntakriittisyyttä (ks. taulukko 40). Lukiolaiset ovat jonkin verran ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia kriittisempiä suhteessaan tietoyhteiskuntaan (F = 6.824; p = .009). Jos eri oppilaitoksissa opiskelevien välillä ei ole merkitsevää eroa, voidaan tilannetta Suomen näkökulmasta pitää onnistuneena. Yksi syy lukiolaisten kriittisempään asenteeseen voi olla ero lukion ja ammatillisen koulun painotuksissa. Siinä missä ammatillinen koulutus tähtää käytännön ammattityöhön, niin lukion on luonteeltaan yleissivistävä oppilaitos, joka valmistaa nuoria korkeampiin opintoihin. Tämän tähden nuoret törmäävät lukiossa useamman oppiaineen puitteissa tieteelliseen ja kriittiseen ajatteluun. Erojen pienuus tosin viittaa, että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tasa-arvo toteutuu melkoisen hyvin, eikä oppilaitosten välille ole syntynyt suurta eroa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös asuinpaikan vaikutusta tietoyhteiskunta-asenteisiin. Merkittäviä eroja ei asuinpaikankaan kohdalla löytynyt. Nuorten tietoyhteiskunta-asenteet ovat asuinpaikan suhteen homogeenisia. Tulos on sinällään mielenkiintoinen. Se kertoo meille nuorten yhtenevistä käsityksistä suhteessa nykyiseen tietoyhteiskuntaan. Kummankaan tietoyhteiskunta-asenteen kohdalla ei ilmennyt voimakasta eroa suuntaan tai toiseen. Alueelliseen tasa-arvoisuuteen perustuva strategia infrastruktuurin rakentamisen ja palvelujen
saatavuuden suhteen voi osaltaan olettaa vaikuttavan yhtenäisten asenteiden syntyyn. Tosin yhtenäisyys voi johtua myös siitä, että tietoyhteiskunta ei herätä suuria intohimoja nuorissa. Keskeistä kuitenkin on, ettei nähtävissä ole voimakasta alueellista jakautumista suhtautumisessa tietoyhteiskuntaan. Syrjäytymisen estäminen on keskeinen kysymys suomalaiselle tietoyhteiskunnalle, joka on kytkeytynyt hyvinvointiyhteiskuntaan ja sitoutunut tasa-arvoon (Castells & Himanen 2001, 15). Suomessa alueellista tasa-arvoa ovat ylläpitäneet koululaitokset ja kirjastot, joissa kaikilla on mahdollisuus käyttää tietokoneita ja internetiä. Myös kotitalouksiin on pystytty hankkimaan melko paljon tietokoneita ja verkkoyhteyksiä.
Samoin laajakaista on yleistynyt nopeasti kotitalouksissa. (Nurmela ym. 2006, 21.)
6.3.2. Nuorten median käyttötottumuksien yhteys tietoyhteiskunta-asenteisiin
Seuraavaksi tarkastellaan median käyttöä. Media voidaan ymmärtää osaksi tietoyhteiskuntaa, koska joukkoviestinnän kulutusta pidetään yhtenä tietoyhteiskunnan indikaattorina (Lintilä, Savolainen & Vuorensyrjä 2000, 49). Myös median merkitystä tietoyhteiskunnassa voidaan pitää keskeisenä.
TAULUKKO 41. Nuorten internetin käyttötottumusten yhteys tietoyhteiskunta-asenteisiin:
varianssianalyysin tuloksia
Kriittisyys 3.07 0.76 3.03 0.66 2.73 0.67 2.60 0.73 9.101 .000 0.06
Optimistisuus 2.94 0.66 2.98 0.64 3.27 0.64 3.48 0.66 12.380 .000 0.08
p .001 erittäin merkitsevä, p .001 ja .01 merkitsevä ja p .01 ja .05 melkein merkitsevä
Internetin käyttö sen sijaan näyttää olevan keskeinen tekijä nuorten suhtautumisessa tietoyhteiskuntaan (ks. taulukko 41). Internetiä voidaan pitää keskeisenä tietoyhteiskunnan indikaattorina. (Castells 2001, 1-2.) Etenkin nuorten tietoyhteiskuntasuhteessa sillä on keskeinen rooli. Internetin käytöllä on selvä yhteys
sekä tietoyhteiskuntakriittisyyteen (F = 9.101; p = .000) että -optimistisuuteen (F = 12.380; p = .000). Tietoyhteiskuntakriittisyys on yhteydessä internetin vähäisempään käyttöön, kun taas tietoyhteiskuntaliberaalisuus ennakoi internetin käytön paljoutta.
Myös tietoyhteiskuntaoptimistisuus indikoi internetin vähäisempää käyttämistä ja vastaavasti tietoyhteiskuntapessimistisyys internetin käytön vähäisyyttä.
TAULUKKO 42. Nuorten kirjojen lukemistottumusten yhteys tietoyhteiskunta-asenteisiin:
varianssianalyysin tuloksia
Kriittisyys 2.62 0.69 3.06 0.64 3.18 0.65 2.97 0.77 15.930 .000 0.11
Optimistisuus 3.18 0.67 3.20 0.64 3.25 0.67 3.26 0.76 0.299 .826 0.00
p .001 erittäin merkitsevä, p .001 ja .01 merkitsevä ja p .01 ja .05 melkein merkitsevä
Kirjojen lukemisen ja tietoyhteiskuntakriittisyyden välillä löytyi yhteys (F = 15.930; p = .000). Enemmän kirjoja lukevat nuoret ovat tietoyhteiskuntasuhteessaan kriittisempiä. (ks. taulukko 42). Tietoyhteiskuntaoptimistisuus ei sen sijaan ole yhteydessä kirjojen lukemiseen. Keskiarvoja tarkasteltaessa huomataan, että kirjoja enemmän lukevat ovat optimistisempia tietoyhteiskuntasuhteessaan kuin vähemmän lukevat. Tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.
TAULUKKO 43. Nuorten elokuvien katselutottumusten yhteys tietoyhteiskunta-asenteisiin:
varianssianalyysin tuloksia
Kriittisyys 2.90 0.64 2.88 0.73 2.76 0.69 2.03 0.75 6.090 .000 0.04
Optimistisuus 2.93 0.67 3.23 0.62 3.26 0.73 3.35 0.58 4.094 .007 0.03
p .001 erittäin merkitsevä, p .001 ja .01 merkitsevä ja p .01 ja .05 melkein merkitsevä
Yhteys löytyi myös tietoyhteiskunta-asenteiden ja elokuvien katsomisen välillä (ks. taulukko 43). Tietoyhteiskuntakriittisyys on yhteydessä elokuvien katsomisen
vähyyteen (F = 6.090; p = .000). Tietoyhteiskuntaoptimistisuus on yhteydessä elokuvien katsomisen paljouteen (F = 4.094; p = .007). Elokuvien katsomisen yhteys tietoyhteiskunta-asenteisiin on yllättävä, koska television katselemisella ei ole niihin yhteyttä.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että suhtautuminen tietoyhteiskuntaan on yhteydessä median käyttötottumuksiin. Tietoyhteiskuntakriittisyys on yhteydessä internetin vähäisempään käyttöön ja elokuvien vähäisempään katselemiseen.
Samoin se on yhteydessä kirjojen lukemisen paljouteen.
Tietoyhteiskuntaliberaalisuus taas ennakoi internetin käytön ja elokuvien katselemisen paljoutta. Voidaan sanoa, että tietoyhteiskuntakriittisyyden ja -liberaalisuuden välillä kulkee raja, joka vaikuttaa nuorten median käyttötottumuksiin.
Kun tietoyhteiskuntakriittiset lukevat enemmän kirjallisuutta, niin tietoyhteiskuntaliberaalit käyttävät mieluummin sähköisiä medioita. Raja kriittisyyden ja liberaalisuuden välillä on todennäköisesti myös nuorten maailmankuvaan muodostumiseen vaikuttava tekijä.
Tietoyhteiskunta-asenteista tietoyhteiskuntaoptimistisuus on yhteydessä tietoyhteiskuntaliberaalisuuden tavoin internetin käytön ja elokuvien katselemisen paljouteen. Tietoyhteiskuntapessimistisyys taas on internetin käytön ja elokuvien katselemisen vähäisyyteen.
Medioista television katselemisella, lehtien lukemisella ja radion kuuntelemisella ei ole yhteyttä tietoyhteiskunta-asenteisiin.
6.3.3. Nuorten poliittisten käsitysten, nuorisoryhmään samaistumisen ja uskontokunnan yhteys tietoyhteiskunta-asenteisiin
Poliittinen aate ei ole yhteydessä kumpaankaan nuorten tietoyhteiskunta-asenteeseen. Keskiarvoja tarkasteltaessa huomataan, että vihreän aatteen kannattajat suhtautuvat kriittisemmin tietoyhteiskuntaan. Liberaalein suhtautuminen tietoyhteiskuntaan on oikeistoaatteen kannattajilla. Yhteys ei kummankaan kohdalla ole tilastollisesti merkitsevä.
TAULUKKO 44. Puoluesamaistumisen yhteys nuorten tietoyhteiskunta-asenteisiin: varianssianalyysin tuloksia
Tietoyhteiskunta-asenne F p ETA2
Tietoyhteiskuntakriittisyys 2.342 0.011 0.06
Tietoyhteiskuntaoptimistisuus 0.346 0.968 0.01
p .001 erittäin merkitsevä, p .001 ja .01 merkitsevä ja p .01 ja .05 melkein merkitsevä
Sen sijaan puoluesamaistuminen on yhteydessä tietoyhteiskunta-asenteisiin (ks. taulukko 44). Se selittää tietoyhteiskuntakriittisyyttä. Kriittisimmin tietoyhteiskuntaan suhtautuvat kristillisdemokraattien ja vihreiden kannattajat.
Liberaalein suhtautuminen tietoyhteiskuntaan on kokoomuksen ja RKP:n kannattajilla.
TAULUKKO 45. Uskontokuntaan kuulumisen yhteys nuorten tietoyhteiskunta-asenteisiin: varianssianalyysin tuloksia
Tietoyhteiskunta-asenne F p ETA2
Tietoyhteiskuntakriittisyys 4.266 0.006 0.03
Tietoyhteiskuntaoptimistisuus 0.383 0.765 0.00
p .001 erittäin merkitsevä, p .001 ja .01 merkitsevä ja p .01 ja .05 melkein merkitsevä
Myös uskontokunta selittää tietoyhteiskuntakriittisyyttä (ks. taulukko 45). Yhteys on tilastollisesti merkitsevä (F = 4.266; p = .006). Vapaiden suuntien seurakuntiin kuuluvat nuoret suhtautuvat tietoyhteiskuntaan kriittisimmin ja uskontokuntiin kuulumattomat liberaaleimmin. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että uskontokuntaan kuuluminen tai uskonnottomuus on yhteydessä tietoyhteiskuntakriittisyyteen. Kysymys tässä yhteydessä kuuluu, onko yksi tietoyhteiskuntakriittisyyteen vaikuttava tekijä uskonnollisuuden taustalla oleva konservatiivisuus ja vastaavasti, onko tietoyhteiskuntaliberaalisuuden taustalla uskontokuntiin kuulumattomien liberaalisuus.
TAULUKKO 46. Nuorisoryhmään samaistumisen yhteys nuorten tietoyhteiskunta-asenteisiin: yksisuuntaisen varianssianalyysin tuloksia
Tietoyhteiskunta-asenne F p ETA2
Tietoyhteiskuntakriittisyys 7.006 0.000 0.14
Tietoyhteiskuntaoptimistisuus 2.543 0.008 0.05
p .001 erittäin merkitsevä, p .001 ja .01 merkitsevä ja p .01 ja .05 melkein merkitsevä
Ryhmään samaistuminen on selittää kumpaakin tietoyhteiskunta-asennetta (ks.
taulukko 46). Se on yhteydessä sekä tietoyhteiskuntakriittisyyteen (F = 7.006; p = .000) ja tietoyhteiskuntaoptimistisuuteen (F = 2.543; p = .008). Ryhmistä kriittisimmin tietoyhteiskuntaan suhtautuvat ekologistit, humanistit ja sitoutuneet kristityt.
Liberaalein suhtautuminen tietoyhteiskuntaan on oikeistopopulisteilla ja nörteillä.
Optimistisimmin tietoyhteiskuntaan suhtautuvat nörtit ja elämyshakuiset bailaajat.
Pessimistisimmin tietoyhteiskuntaan suhtautuvat ekologistit.
6.3.4. Taustamuuttujien ja tietoyhteiskunta-asenteiden kokonaistarkastelu
Lopuksi tarkastellaan monisuuntaisen varianssianalyysin (yleisen lineaarisen mallin) avulla sitä, miten taustamuuttujat vaikuttavat tietoyhteiskunta-asenteisiin. Yleisen lineaarisen mallin avulla selvitetään tässä tutkimuksessa mallin omavaikutuksia.
Tässä yhteydessä ei tutkita mallin tekijöiden yhdysvaikutuksia, vaikka malli huomioi kaikkien tekijöiden suhteen toisiinsa. Taulukoissa esitetään vain mallin tilastollisesti merkitsevät tulokset.
TAULUKKO 47.Taustamuuttujien selityskyky tarkasteltaessa nuorten tietoyhteiskuntakriittisyyttä: yleisen lineaarisen mallin tuloksia
Tietoyhteiskuntakriittisyys
Taustamuuttuja F p df ETA 2
Ryhmään samaistuminen 3.468 .000 9 0.05
Sukupuoli 41.778 .000 1 0.07
Kirjojen lukeminen 19.657 .000 1 0.03
Internetin käyttö 19.045 .000 1 0.03
R2= .306 (korjattu R2= .284) df2 = 395
Tarkasteltaessa taustamuuttujien vaikutusta tietoyhteiskuntakriittisyyteen, havaitaan, että mallista löytyy neljä tietoyhteiskuntakriittisyyttä selittävää taustamuuttujaa (ks. taulukko 47). Nämä ovat ryhmään samaistuminen (F = 3.468; p
= .000), sukupuoli (F = 41.778; p = .000), kirjojen lukeminen (F = 19.657; p = .000) ja internetin käyttäminen (F = 19.045; p = .000). Eetan neliöllä tarkasteltuna selitysvoimaisin tekijä on sukupuoli. Myös ryhmään samaistuminen on selitysvoimainen.
TAULUKKO 48.Taustamuuttujien selityskyky tarkasteltaessa nuorten tietoyhteiskuntaoptimistisuutta: yleisen lineaarisen mallin tuloksia
Tietoyhteiskuntaoptimistisuus
Taustamuuttuja F p df ETA 2
Television katsominen 3.946 .048 1 0.01
Internetin käyttö 36.685 .000 1 0.08
Elokuvien katsominen 3.628 .058 1 0.01
R2= .106 (korjattu R2= .100) df2 = 399
Nuorten tietoyhteiskuntaoptimistisuutta selittää kokonaistarkastelussa kolme tekijää (ks. taulukko 48). Nämä ovat television katsominen (F = 3.946; p = .048), internetin käyttö (F = 36.685; p = .000) ja elokuvien katsominen (F = 3.628; p = .058).
Aivan erityisessä asemassa tietoyhteiskuntaoptimismia tarkasteltaessa on internet.
Tulos vahvistaa osaltaan väitettä internetin keskeisestä merkityksestä informaation aikakaudella (Castells 2001). Eetan neliöllä tarkasteltuna vain internetiä voidaan pitää selitysvoimaisena tekijänä.