Nuorten tietoyhteiskunta-asenteet perusmuuttujatasolla

Nuorten asennoitumista tietoyhteiskuntaa kohtaan selvitettiin samalla tavalla kuin nuorten arvoja käyttämällä viisiportaista Likert-asteikollista mittaria. Suhtautumista tietoyhteiskuntaan mittaavat väittämät pyrittiin rakentamaan nuorten tietoyhteiskuntaan liittyvää arkea vastaaviksi. Tämän vuoksi mittarista on jätetty tietoisesti pois sellaisia tekijöitä, jotka muissa selvityksissä ja tutkimuksissa ovat olleet tärkeitä tekijöitä. Yksi tällainen tekijä liittyy tietoyhteiskunnan taloudelliseen puoleen, joka ei tässä tutkimuksessa ollut keskeisessä asemassa. Toinen keskeinen tekijä, joka erotettiin tietoyhteiskuntamittarista omaksi taustamuuttujakseen, oli nuorten median käyttötottumukset. Näin saadaan selvitettyä tietoyhteiskunta-asenteiden ja median käytön keskinäinen suhde. Keskeiseen asemaan tietoyhteiskunnan tutkimisessa nousi ennen muuta internet ja tietotekniikka nuorten arkeen liittyvällä tasolla. Ne kuuluvat tänä päivänä erottamattomasti lähes jokaisen nuoren arkitodellisuuteen.

Nuorten tuli arvioida kyselylomakkeessa 11 väittämää. Väittämistä 7 arvioitiin asteikon myönteiselle puolelle (keskiarvo 3 tai yli) kun taas 4 väittämää sijoittui asteikon kielteiselle puolelle (keskiarvo alle 3:n).

TAULUKKO 36. Korkeimman keskiarvon saaneet osiomuuttujat ja niiden saamat keskiarvot ja –hajonnat

Muuttuja Ka Kh

Haluan hoitaa ostokseni mieluummin oikeassa kaupassa

kuin internetissä 4.54 0.78

Tiedonhaku internetistä on mukavampaa kuin kirjoista 3.93 1.09 Internetin kansainväliset verkkoyhteydet tekevät

suomalaisista kansainvälisempiä 3.86 0.92

Internet on epäluotettava, koska sitä voidaan käyttää

väärän tiedon levittämiseen 3.49 1.01

Internetin julkaisuvapautta tulisi rajoittaa väkivallan ja

kaupallisen seksin osalta 3.43 1.41

Voimakkaimmin yksittäisistä väittämistä nuoret reagoivat verkkokaupankäyntiin.

Enemmistö nuorista on täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa väittämän ”Haluan hoitaa ostokseni mieluummin oikeassa kaupassa kuin internetissä” (ka = 4.54; kh = 0.78) kanssa. Tulosta ei tulkita yksinomaan ja ainoastaan kielteisyydeksi verkkokaupankäyntiä kohtaan, vaan siinä voi osaltaan näkyä myös yleinen epäluottamus verkkokauppaan liittyviä turvallisuusriskejä kohtaan. Verkkokauppaa ei siis koeta vielä riittävän luotettavaksi. Melko yhtenäiseen mielipiteeseen viittaa myös keskihajonta. Myös väittämien ”Tiedonhaku internetistä on mukavampaa kuin kirjoista” (ka = 3.93; kh = 1.09) ja ”Internetin kansainväliset verkkoyhteydet tekevät suomalaisista kansainvälisempiä” (ka=3.86; kh = 1.17) keskiarvot nousivat korkeiksi.

Korkeat keskiarvot osoittavat, että internet on löytänyt paikkansa tiedonhakukeinona ja sen, että nuoret suhtautuvat avoimesti verkkopalveluihin, kun ne ovat luotettavia ja turvallisia. Toisaalta väittämien korkea keskihajonta osoittaa, että nuorten mielipide on jakaantunut. Vaikka enemmistö suhtautuukin myönteisesti tiedonhakuun verkosta ja uskoo internetin tekevän suomalaisista kansainvälisempiä, on myös joukko joka on selkeästi eri mieltä. Tiedonhaku verkosta on yleistynyt nuorten keskuudesta jo pelkästään siitä syystä, että se kuuluu koulujen ja oppilaitosten arkipäivään. Erilaiset tiedonhakukoneet, tietokannat ja oppimisympäristöt ovat yleistyneet. Tämä on ollutkin monen oppilaitoksen ja yrityksen tietostrategian keskeinen tavoite.

Internetillä on eittämättä myös kansainvälistäviä vaikutuksia. Se tuo salamannopeasti maailman koko kirjon - hyvän ja pahan, kauniin ja ruman, tiedon ja epätiedon – päätelaitteisiimme. Sen kautta voimme olla reaaliyhteydessä toisella puolella maapalloa oleviin ihmisiin videokonferenssien, webkameroiden ja -puhelimien kautta. Lisäksi tietokoneisiin ja internetiin syntyy koko ajan lisää uusia sisältöjä ja sovellukset laajenevat ja yksinkertaistuvat. Elämme monessa suhteessa maailmankylässä, jossa media toimii ihmisen aistien jatkeena (McLuhan 1964 ja 1967). Nuorten käsityksiä tietoyhteiskunnan tulevaisuudesta mittasi väittämä "Tieto-ja informaatiotekniikan ammatit ovat mielestäni tulevaisuuden huippuammatte"Tieto-ja" (ka

= 3.06; kh = 1.03). Nuorten mielipiteet jakautuivat tasaisesti niin, että lievä enemmistö uskoo väittämään. Korkea keskihajonta osoittaa, että nuorilla on eroavia käsityksiä asiasta.

Vaikka merkittävä osa nuorista pitääkin tiedonhausta verkossa, he pitävät kuitenkin internetiä monin tavoin epäluotettavana. Väittämän "Internet on

epäluotettava, koska sitä voidaan käyttää väärän tiedon levittämiseen" (ka = 3.49; kh

= 1.01) keskiarvo osoittaa, että nuoret ovat lähdekriittisiä ja valveutuneita sekä tiedostavat internetistä löytyvän tiedon luotettavuuteen liittyvät ongelmat. Internetiin liittyvää anarkistista vapautta, joka on johtanut monenlaisiin ongelmiin ja internet-pohjaisen rikollisuuden kasvuun, nuoret pitävät ongelmana. He ovat sitä mieltä, että

"Internetin julkaisuvapautta tulisi rajoittaa väkivallan ja kaupallisen seksin osalta" (ka

= 3.43; kh = 1.41). Kuten monessa muussakin tietoyhteiskuntaa tarkastelevassa väittämässä, niin myös tässä nuorten mielipiteet jakautuvat kahtia. Erittäin korkea keskihajonta osoittaa tämän. Enemmistön mielestä julkaisuvapautta tulisi rajoittaa.

Pelkoihin liittyy myös väittämä "Pelkään, että kehittynyttä tietotekniikkaa käytetään tulevaisuudessa ihmisten kontrolloimiseen" (ka = 2.97; kh = 1.15). Keskihajonta osoittaa, että nuorten mielipiteet jakautuvat myös tässä melko voimakkaasti.

Vaikka nuoret hakevatkin mielellään tietoa internetissä, he suhtautuvat torjuvasti verkko-opiskeluun. Väittämän ”Haluaisin opiskella ainakin joitakin opintoja internetin avulla” (ka = 2.70; kh = 1.14) keskiarvo jäi melko alhaiseksi. Verkko-opiskelun vierastaminen saattaa johtua siitä yksinkertaisesta syystä, että se on nuorille vierasta. Vieraus taas voi johtua siitä, ettei verkkoa ole totuttu käyttämään opiskelutarkoituksessa tai siitä, että halutaan säilyttää opiskelussa sosiaaliset kontaktit. Näin verkko-opiskelun yllättävän laaja vierastaminen voi olla kannanotto perinteisen lähiopiskelun puolesta. Toisaalta keskihajonta korkea keskihajonta kertoo siitä, että löytyy joukko nuoria, jotka ovat halukkaita opiskelemaan verkon kautta. Kun tarkastellaan kysymystä ihmissuhteiden solmimisesta internetissä, huomataan, että nuoret eivät ole erityisen vakuuttuneita internetistä ihmissuhteiden luomisen välineenä. Väittämän ”Internet on varteenotettava väline luoda ihmissuhteita” (ka = 2.22; kh = 1.12) keskiarvo jää yllättävän alhaiseksi. Korkea keskihajonta osoittaa, että mielipiteet hajaantuvat ja on olemassa joukko nuoria, joille internet on väline sosiaalisten suhteiden luomiseksi. Voidaankin oikeutetusti kysyä, onko internet syventänyt kommunikaation laatua sen lisäksi, että se on lisännyt sitä. Verkossa on kyllä paljon vakavasti otettavaa ihmissuhteiden ympärille rakentunutta toimintaa.

Huolimatta epäluottamuksesta ja kriittisyydestä tietoyhteiskunnan ja verkkotodellisuuden heikkouksia kohtaan, tietotekniikan kehitys ei ahdista enemmistöä nuorista. Väittämän ”Tietotekniikan nopea kehitys ahdistaa minua”

keskiarvo on alhaisin kaikista väittämistä (ka = 2.13; kh = 1.14). Korkea keskihajonta

osoittaa, että eriäviä näkemyksiä löytyy. Pienehköä joukkoa tietotekniikan nopea kehitys ahdistaa, kun taas suurta enemmistöä ei.

Toisen näkökulman tietoyhteiskuntaan saa kun tarkastellaan väittämää "Ilman hyvää tietokoneen käyttötaitoa on vaikea pärjätä nykymaailmassa" (ka = 3.18; kh = 1.17). Keskiarvo on yllättävän alhainen. Keskihajonta osoittaa nuorten jakautuvan voimakkaasti kahteen joukkoon suhteessa tietokoneen käyttötaitojen tarpeellisuuteen.