Teknillinen korkeakoulu, maanmittausosasto. Lahti, 2007. < http://lib.tkk.fi/Diss/2007/isbn9789512287949/
isbn9789512287949.pdf>. 17.12.2007.
19 Perttula 2003, 236; Suomen maatalouden historia 1 2003, 350,354.
2H Jonkun tilan maat, jotka olivat muiden tilojen maiden takana.
21 Suomen maatalouden historia 1 2003, 359-360.
22 Suomen maatalouden historia 1 2003, 360-362.
23 Finpyyn kylän isojakoasiakirjat 1774, kotitilukset. MMH A73 l/7a-b, KA.
24 ibid.
25 ibid.
26 ibid.
27 ibid.
28 Finpyyn isojako, kotipellot ja niityt, 1774. MMH A73 1/3—1/6, KA.
29 Finpyyn isojakoasiakirjat 1793, ulkotilukset. MMH A73 l/12a-14b, KA.
30 ibid.
31 ibid.
32 Söörmarkun Ylikylän isojakoasiakirjat 1780-1793. MMH A73 9/13a-15b, KA.
33 ibid.
34 Söörmarkun Alikylän isojakoasiakirjat 1783-1795. MMH A73 9/20a-23a, KA.
35 Söörmarkun Ylikylän isojakoasiakirjat 1780-1793. MMH A73 9/13a-15b, KA.
36 Söörmarkun Ylikylän kotitilukset 1780. MMH A73 9/3-4, KA.
40 Söörmarkun Alikylän kotitilukset 1783. MMH A73 9/16-17, KA.
41 Perttula 2003, 239-240.
42 Perttula 2003, 246-248; Lassilan isojakoasiakirjat 1786—
1808. MMH A73 6/9a-28b, KA.
43 Lassilan kylän kotitilukset. MMH A73 6/1-2, KA.
44 Perttula 2003, 240-44.
45 Perttula 2003, 245-248.
46 Noormarkun kylän isojakokartta 1799. MMH A73 7/7-10, KA.
47 Noormarkun kylän isojakoasiakirjat. MMH A73 7/lla-7/16b, KA.
48 ibid.
49 Noormarkun kylän isojakokartta, ulkotilukset. MMH A73 7/3-8, KA.
50 Noormarkun kylän kotitiluksia. MMH A73 7/9, KA.
51 Rudanmaan isojakoasiakirjat 1796. MMH A73 8/3a-3b, KA; Björkqvist & Björkqvist 1993, 98. Ks. Rudanmaan isojakokartta sivu 45.
52 MMHA 73 8/3a-3b, KA.
53 Perttula 2003, 285-287; Kairilan asiakirjat 1786-1794.
MMH A73 4/1-6, KA; Ks. Kairilan kruununmaan kartta s. 46.
54 Perttula 2003, 287.
55 Avellan 1928, 176.
56 Suomen maatalouden historia I 2003, 362.
57 Perttula 2003, 246.
58 Nordlund s.a., 1-3.
59 Suomen maatalouden historia 1 2003, 356.
60 Suomen maatalouden historia 1 2003, 461-463.
61 Björkqvist & Björkqvist 1993, 98.
Ma a l a i s k u n t a m u u t t u v a s s a m a a i l m a s s a ( 1 6 9 - 1 8 0 )
1 Lintunen 2001,111-114.
2 Noormarkun pitäjänkokouksen pöytäkirjat 1865-1870.
Ahlaisten kirkonarkisto. Noormarkku-Norrmark. Pitä
jänkokouksen pöytäkirjat 1843-1909. JK 122, SMK.
3 Ks. esim Söörmarkku eilen ja tänään -kyläkirja 2004, 18.
4 Ks. Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 10.2.1868, NA.
5 Suomen taloushistoria 2 1982, 27.
6 Vuosittainen tuontimäärä oli noin 10 000 hehtolitraa. Ks.
Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 28.3.1904, NA.
7 Porin-Kankaanpään-Haapamäen rautatie 1912, 14.
8 Suomen maatalouden historia 1 2003, 467.
9 Suomen taloushistoria 2 1982, 27-28.
10 Taulukon tiedot on kerätty Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjasta 28.3.1904, NA.
11 Porin-Kankaanpään-Haapamäen rautatie 1912, 13-14.
12 Tuomola 2000, 71-75.
17 Puumala 1933, 189; Söörmarkku eilen ja tänään -kyläkirja 2004, 22.
18 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 18.9.1899, NA.
19 Suomen taloushistoria 2 1982, 44.
20 Suomen maatalouden historia 2 2004, 390, 404.
21 Puumala 1933, 189; Kaapeli 1999, 9; Pöytäkirja 6.3.1906.
Protokolls bok för tiden 24/8 1903-31/12 1906. KC 01 102, AAOy.
22 Porin-Kankaanpään-Haapamäen rautatie 1912, 16; Puu
mala 1933, 189-190.
23 Kaapeli 1999, 9-10; Taide-ja kulttuuriyhdistys mylly-KONSTin www-sivut.
< http://www.myllykonsti.com/index.html>. 12.10.2007.
24 Suomen taloushistoria 2 1982, 89-90.
25 Suomen taloushistoria 2 1982, 18, 89-90; Hentilä 1999, 27-29.
26 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 2.4.1872, NA.
27 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 16.12.1872, 18.4.1876,13.5.1878, NA.
28 Lintunen 2001, 68.
29 Anttila 1974, 56; Suomen maatalouden historia 2 2004, 192.
30 Suomen maatalouden historia 2 2004, 144-145.
31 Ks. esim. Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 27.1.1903, 5.2.1906, NA.
32 Sääntöjä suunnittelivat maanmittari Achilles Wahlroos, kansakoulunopettaja F. Palonen ja hevoshoidonneuvoja F. Melleri. Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 25.9.1883, NA Pöytäkirjassa lienee tarkoitet
tu F. Melliniä.
33 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 13.3.1882, 25.9.1883, 26.11.1888, 14.12.1896, NA; Sö
derberg 1934, 3.
34 Lintunen 2001, 74.
35 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 9.12.1907, NA.
36 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirjat 29.4.1908, 21.12.1908, NA.
37 Noormarkun Säästöpankki sai kunnalta ilmaiseksi käyt
töönsä toimintaansa varten kunnantalon niin sanotun juttukamarin eteisineen. Ensimmäisinä neljänä toimin
tavuotena pankki oli auki joka kuukauden ensimmäise
nä ja kolmantena torstai-iltana kello 19-22. Söderberg 1934, 6, 16.
38 Suomen taloushistoria 2 1982, 109; Alapuro 2001, 123.
39 Uusitalo 1972, 8-9.
40 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirja 20.2.1922, NA.
41 Uusitalo 1972, 11-17; Lintunen 2001, 75.
42 Uusitalo 1972, 11-17.
46 Suomen taloushistoria 2 1982, 347.
47 Teollisuustyöväki. Haastattelut 1969. Haastattelut 1972.
Porin Puuvilla. SatM.
48 Varatyö oli ilmeisesti uusi nimitys aikaisemmalle hätä
aputyö -käsitteelle. Varatyöt olivat noormarkkulaisille tilapäisesti järjestettyjä töitä.
49 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirjat 30.12.1948, 13.-14.12.1949, NA.
Ka t o v u o s i a, p u l a v u o s i a, k u o l o n v u o s i a ( 1 8 1 - 2 0 4 )
1 Turpeinen 1986, 166-167, 233.
2 Turpeinen 1986, 164-165.
3 Kun halla nälän tuskan toi 1991, 95-97, 108-109; Puumala 1933, 137.
4 Ks. Turpeinen 1986, 216.
5 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 10.2.1868, NA.
6 Tyhjistä viljamakasiineista ks. esim. Puumala 1933, 137.
7 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 10.2.1868, 4.4.1868, 4.5.1868, 11.5.1868, NA.
8 Ks. esim. Lahti & Uusitalo 1959, 11.
9 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 10.2.1868, NA.
10 Vaivaisjyvät olivat erillinen verotusmuoto. Ks. lisää vai-vaismaksusta Lahti & Uusitalo 1959, 29.
11 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 26.10.1868, NA.
12 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 15.11.1869, 27.12.1869, NA.
13 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 22.1.1872, 24.2.1874, NA.
14 Puumala 1933, 137.
15 Leiviskä on vanha painomitta. Yksi leiviskä on 20 naulaa, joka taas on noin 8,5 kg. Ks. esim. Suomen maatalou
den historia 1 2003, 621.
16 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirja 10.2.1868, NA.
17 Turpeinen 1986,161-162, 233.
18 Kun halla nälän tuskan toi 1991, 129-131.
19 Suomen taloushistoria 2 1982, 141-142.
20 Ks. esim. Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 27.4.1903, 3.10.1904, 25.6.1907, 26.10.1907, NA; Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirjat 20.12.1909, 21.4.1914, NA.
21 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirjat 14.9.1912, 28.12.1912, 11.10.1915, NA.
22 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 2.1.1917, NA.
23 Kun halla nälän tuskan toi 1991, 31-33.
24 Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 1.8.1892, 15.8.1892, NA.
Sivujen1 7 3 - 1 8 5 lähdeviitteet 4 7 8
-27 Suomen maatalouden historia 2 2004, 266-267, -273--275.
28 Kero 1970, 26, 253-255; Kero 1974,220; Korkiasaari 1989, 23-26.
29 Neville Public Museums Historic Postcard Series, Green Bay, WI. Susanna Sallisen kokoelma.
30 Kero 1970, 256-258.
31 Taulukko perustuu myönnettyjä passeja koskeviin tietoi
hin, joten on olemassa pieni virhemarginaali todelliseen siirtolaismäärän verrattuna. Jotkut henkilöt saattoivat hankkia passin useamman kerran. Toisaalta kaikki pas
sin hankkineet eivät välttämättä lähteneetkään siirtolai
siksi. Kero 1970, 26-28, 86, 98.
32 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 12.4.1915, NA.
33 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirjat 12.4.1915, 25.9.1915, NA. Lainan suuruus oli 10 000 markkaa.
34 Elintarvikelautakunnan jäsenet nimitettiin yleensä eri yhteiskuntaryhmistä. Ks. Suomen maatalouden historia 2 2004, 287.
35 Suomen maatalouden historia 2 2004, 279-283.
36 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 5.3.1917, NA.
37 Ks. Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 11.4.1917, NA.
38 Viljan jako oli tapahtunut vuoden 1917 huhtikuuhun saak
ka Noormarkun työväenosuuskaupan viljamakasiinista.
Ks. Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 30.4.1917, 39 Ks. Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 14.11.1917,NA.
40 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirjat 25.9.1917,NA.
22.10.1917, NA. Voin ostossa päiväannos sai olla enin
tään 30 g / henkilö.
41 Välimäki 1994,3.
42 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 6.8.1917, NA;
Ks. Puumala 1933, 232. Puumalan mukaan venäläiset olisivat lähteneet Noormarkusta vasta elokuussa 1917.
43 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 25.9.1917, NA.
44 Suomen taloushistoria 2 1982, 142-144; Satakunnan his
toria 2006 VII, 168-169.
45 Toimikuntaan kuuluivat konttoristi J. Salmi, mylläri Frans Mäkelä, suutari J. V. Söderlund, palstatilallinen Frans Korkeamäki, talollinen Vihtori Savoja vuokraaja Artturi Harjanne. Torpparihäätöjen estämisen pohtimi
sen taustalla oli Satakunnan maanviljelijäinyhdistyksen johtokunnalta saatu kirje. Ks. Noormarkun kuntakoko
uksen pöytäkirja 19.7.1915, NA.
46 Satakunnan historia VII 2006, 166.
47 Satakunnan historia VII 2006, 164, 166; Kangas 2006, 40.
48 Kangas 2006, 40. Tiedot ovat peräisin Noormarkun seu
rakunnan kuntakokouksen pöytäkirjasta 19.3.1901, NA.
49 Finpyyhyn on laskettu mukaan Noormarkun kylästä Tommilammin ja Viikin talot alustalaisineen. Kangas 2006, 40.
52 Lahti & Uusitalo 1959, 62.
53 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirja 18.4.1925, NA.
54 Suomen maatalouden historia 2 2004, 255-256, 234, 306-308.
55 Norrmarks 8-timmars arbetsdag 1917-1918. N 04 004, AAOy; Ks. aiheesta myös Grahn 2006, 72-73.
56 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirjat 6.8.1917, 25.9.1917, 22.10.1917, NA. Valtion apua oli mahdollista saada vain uuden sadon valmistumiseen saakka. Saatu apu oli korkeintaan 3 000 markkaa kilometriltä.
57 Välimäki 1994, 3.
58 Lintunen 2000,31-32.
59 Vuoden 1918 sodasta on käytetty eri nimityksiä, kuten sisällissota, vapaussota, kapina ja kansalaissota. Käytän pääasiassa kansalaissota -termiä. Kansalaissodasta pu
huttiin laajasti jo vuoden 1918 aikana niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Termi vakiintui myöhemmin molempien osapuolien käyttöön kansalliseen eheyteen pyrittäessä. Ks. esim. Lintunen 2000, 10.
60 Ylikangas 2003, 15-20.
61 Ylikangas 2003,21.
62 Välimäki 1994, 4-5; Salmi s.a., 1-2. Noormarkun työvä
enkaartin tarkkaa perustamisajankohtaa ei tiedetä. Puu
malan mukaan Lassilan ja Söörmarkun järjestyskunnat olisi perustettu jo vuoden 1917 elokuussa ja Noormar
kun suojeluskuntaan olisi liittynyt 20 miestä. Ks. Puu
mala 1933, 232-233.
63 Huvila Ilja Vainiola olivat A. Ahlström Osakeyhtiön omistamia rakennuksia.
64 Välimäki 1994, 6-8, 13-14; Puumala 1933, 234; Salmi s.a., 9-10.
65 Puumala 1933, 235-236; Lintunen 2000, 47.
66 Välimäki 1994, 9.
67 Puumala 1933, 236-237; Välimäki 1994, 14-15; Tähkä 1962, 279. Koliahteella saivat surmansa johtaja Rafael Ahlström, kansakoulunopettaja, kuntakokouksen pu
heenjohtaja Jussi Ahonen, konttoristit Fredrik Blom, Sigurd Grandell, Yrjö Hernberg, Filip Jansson, Walter Lucander, Torsten Molander, Karl Råbergh ja Frans Si
pilä, kauppias Juho Friberg, puutarhurit Karl Grönholm ja Karl Wessman, agronomi Lauri Paasikoski, työnjoh
taja Nikolai Lindfors ja metsänvartija Artturi Kauranen.
Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimi
tiedoston mukaan metsänvartija olisi ollut nimeltään Artur Kauronen. Ks. Vuosina 1914-22 sotaoloissa sur
mansa saaneiden nimitiedosto. <http://
vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/
main?lang=fi>. 16.1.2005. Koliahteen ruumiiden koh
taloista on esitetty useita tulkintoja.
68 Puumala 1933, 237-238. Pääsiäislauantaina 30.3. punaiset tulittivat Haanmäen ahteella neljällä tykillä. Valkoisia kohti ammuttiin 600 tykin panosta. Noormarkun
71 Välimäki 1994, 19-20.
72 Välimäki 1994, 21. Noormarkkulaisia on arvioitu kuol
leen vankileireillä noin 70.
73 Välimäki 1994, 16-17.
74 Ks. esim. Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 17.6.1918, NA.
75 Välimäki 1994, 23.
76 Vuoden 2004 rahaksi muunnettuna noin 3 558 000 mk/
598 412, 64 e, kun rahan arvonkerroin on 1,779.
77 Välimäki 1994, 23.
78 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 17.6.1918, NA.
79 Kuntakokouksen pöytäkirja 2.12.1918, NA. Kuntakoko
uksen ja kunnanvaltuuston pöytäkirjoista ei käy kui
tenkaan ilmi, mitä tapahtui työväenyhdistysten ja Porin työväenosuuskaupan Noormarkun haaramyymälän omaisuuksille ja työväentaloille.
80 Noormarkun kuntakokouksen pöytäkirja 22.4.1918, NA;
Salmi s.a., 53.
81 Linnainmaa 1966, 116.
82 Mestattu tarkoittaa ampumalla teloitettua. Tiedot on tallennettu vuonna 1919 laaditun papiston tilaston kertomassa muodossa, jossa mestattu -termiä käytettiin laajasti. Ks. Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saa
neiden nimitiedosto.
83 Walfrid Bärlund kuitenkin luettiin punaiseksi. Ks. Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto.
84 Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimi
tiedosto.
85 Linnainmaa 1966, 115; Vuosina 1914-22 sotaoloissa sur
mansa saaneiden nimitiedosto.
86 Linnainmaa 1966, 115-116. Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto. Nimitiedoston pe
rusteella olisi 1.5. mestattu viisi noormarkkulaista ja yksi on merkitty kaatuneeksi. Näistä henkilöistä neljän kuolinpaikkaa ei ole merkitty tiedostoon, ja yhden kaatuneeksi luetun noormarkkulaisen kuolinmaaksi on ilmoitettu Venäjä.
87 Kokemäellä, Laviassa, Raumalla, Urjalassa ja Vaasassa kuoli kaikissa yksi noormarkkulainen.
88 Muun muassa Koliahteella surmansa saaneiden Walter Lucanderin ja Karl Wilhelm Råberghin kuolinkunta on merkitty tuntemattomaksi.
89 Taulukkoon laskettu ne surmansa saaneet, jotka olivat tuolloin kirjoilla Noormarkussa. Näistä myös 67 asui Noormarkussa. Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto.
90 Alastaro, Espoo, Halikko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Kaarina, Lapväärtti, Pomarkku, Pirttikylä, Rauma, Tampere, Siipyy ja Suodenniemi.
91 Vuosina 1914-1922 sotaoloissa surmansa saaneiden nimi
tiedosto. Taulukoissa ei mainita, kuuluivatko kuolleet punaisiin vai valkoisiin.
22.4.1918, 17.6.1918, NA.
95 Suomen taloushistoria 2 1982, 208.
96 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirjat 19.11.1920, 28.2.1921, 27.9.1921, NA.
97 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirjat 13.3.1926, 20.4.1927, 11.6.1927, 14.7.1928, NA; Lahti & Uusitalo 1959, 71.
98 Suomen maatalouden historia 2 2004, 420-421.
99 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirjat 5.9.1931, 16.4.1932, 30.9.1932, NA.
100 Suomen maatalouden historia 2 2004, 437.
101 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirjat 5.9.1931, 16.4.1932, 30.9.1932, NA; Ks. Lahti & Uusitalo 1959, 73.
102 Suomen maatalouden historia 2 2004, 421-427, 438.
103 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirjat 27.1.1934, 3.9.1934, NA. Ks. tehdyistä tila-ja maakaupoista lisää esim. Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirjat 2.9.1935, 19.4.1937,19.12.1938, NA.
104 Ks. esim Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirjat 18.12.1931, 23.7.1932, NA.
105 Suomen taloushistoria 2 1982, 321, 326.
106 Ks. Söörmarkku eilen ja tänään -kyläkirja 2004, 27.
107 Tampereen yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkiston www-sivut. < http://www.uta.fi/kirjasto/
kasikirjoitusarkisto/nuorten.htm >. 3.3.2006. Nuorten Talkoot -liike oli voimassa vuosina 1941-1949.
108 Nuorten Talkoot - kiertokirje 16.2.1944 kunnallislauta
kunnille, kaupungin-ja kauppalan valtuustoille, NA.
109 Talvisodan pikkujättiläinen 1999, 738-752.
110 Noormarkun Joulu 1999, 13.
111 Söörmarkun osastonjohtajana toimi rouva Kaisa Ormä.
Söörmarkku eilen ja tänään -kyläkirja 2004, 26.
112Jokiainen 1991, 12; Noormarkun Joulu 1999,13-14.
113Jokiainen 1991, 12.
114Jokiainen 1991, 12-13.
115 Talvisodan pikkujättiläinen 1999, 822, 825; Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto; Liitteet 2 ja 3. Talvi-ja jatkosodassa kaatuneet, Noormarkkuun
haudatut tai siunatut.
116 Suomen maatalouden historia 2 2004, 465-479.
117 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirja 29.9.1947, NA.
118 Suomen maatalouden historia 2 2004, 488-489.
119 Vuosikertomus ja kirjanpidollisia tietoja Noormarkun tehtaalta v. 1940. N 01 210, AAOy.
120 Noormarkun kunnanvaltuuston pöytäkirjat 27.1.1940, 27.5.1940, NA.
121 Vuosikertomus ja kirjanpidollisia tietoja Noormarkun tehtaalta v. 1941. N 01 210, AAOy; Noormarkun kun
nanvaltuuston pöytäkirja 11.8.1941, NA; Suomen maa
talouden historia 2 2004, 474.
122 Suomen maatalouden historia 2 2004, 474-476.
Sivujen 1 9 4-20 4 lähdeviitteet 4 8 0
-muotoista tehdasmaista taloudellista toimintaa. Sana on latinaa ja alun perin tarkoittanut työhuonetta, jossa raaka-aineet muokataan käsivoimin.
3 Schybergson 1992, 40-43.
4 Schybergson 1992, 40-43.
5 Tuomola 2000, 47.
6 Taive 1990, 104-105; Suomen taloushistoria 2 1982, 18-19.
7 Taive 1990, 104-105.
8 Viidestä suutarista yhden nimi ei käy selvästi ilmi ruotsin
kielisestä luettelosta.
9 Luettelo pitäjäin käsityöläisistä 1828-1844. Ulvilan kih
lakunnan henkikirjoittaja. Muut luettelot 1828-1844.
1876-1885. Bc 1, TMA.
10 Lassilan, Söörmarkun ja Noormarkun kylien pitäjänkä-sityöläiset. Luettelo pitäjäin käsityöläisistä 1828-1844.
Ulvilan kihlakunnan henkikirjoittaja. Muut luettelot 1828-1844. 1876-1885. Bc 1, TMA.
11 Olander 1983, 1-2; Schybergson 1992, 40-41.
12 Varatuomari K. J. Lönegren oli yksi Porin seudun yrit
teliäimpiä liikemiehiä 1850-ja 1860-luvuilla. Noor
markun ruukin lisäksi Leineperin ruukki oli hänen omistuksessa vuosina 1858-1870. Lisäksi hän oli Porissa osakkaana konepaja-ja olutpanimoyrityksissä. Schy
bergson 1992, 41.
13 Antti Ahlström sai ruukin edulliseen hintaan. Ruukin kauppahinta oli 182 200 mkja myöhemmin arvoksi kirjanpidossa määritettiin 400 000 mk. Schybergson 1992, 41-44.
14 Porin konepaja perustettiin vuonna 1858.
15 Suomen kartanot ja suurtilat 1941, 572; Schybergson 1992, 43-45; Tuomola 2000, 48, 51-52; Satakunta 22.11.1894.
16 Ensimmäisenä sähkövalo tuli Finlaysonin puuvillatehtaal
le Tampereelle 1882. Samana vuonna saatiin sähkövalo myös Poriin Rosenlewin Suursannan ja Seikun sahoille.
Kymin tehtaalle valo tuli 1888 ja Nokialle 1889. Kuisma 1993, 374.
17 Jakelualueen asukasluku ei tarkoita Noormarkun asukas
lukua, sillä jakelu ulottui myös muihin kuntiin.
18 Ihamäki 2007, 24; Tuomola 2000, 41-42, 45.
19 Puumala 1933,211-212.
20 Ihamäki 2007,39-44, 69.
21 Tuomola 2000, 54-55.
22 Tuomola 2000, 56-58.
23 Kirjallisuudessa ja arkistoaineistoissa sahasta käytetään myös nimeä Noormarkun saha. Makkarakosken saha on kuitenkin noormarkkulaisille tutumpi nimitys.
24 Aho 1927,110.
25 Standartti oli mittayksikkö, jota käytettiin sahatavaramää-ristä erityisesti 1800-luvulla, mutta myös vielä 1900-lu- vulla kuutiometrin ohella. Yksi standartti on 4,672 m3.
Sahateollisuudessa standarttiin tarvittava tukkimäärä vaihteli vuosittain ja metsittäin. Ks. Hoffman 1980, 23.
28 Satakunta 30.1.1875; Olander 1983, 9; Ahvenainen 1984, 29 Stäävi (staf)=kimmet. Valmistettiin sahattaessa jääneis300.
tä pinnoista ja pienemmästä puutavarasta. Laivattiin etupäässä Englantiin ja käytettiin silli-, sement
ti-, maali- ym. tynnyrien valmistukseen. Lathsit (laths) = muuraussäleet eli -liistat. Ohuita, kaitaisia Lis
toja. Käytettiin alustana seiniä ja kattoja muurattaessa, jotta saviruukki tarttuisi paremmin. Laivattiin etupäässä
Englantiin ja Irlantiin. Tietosanakirja 1906, 1184.
30 Ahvenainen 1984, 234; Ruukin pääkirjat 1882-1883, AAOy; Teollisuustilastoilmoitukset 1885 ja 1887, KA.
Vuosien 1882-1883 tilikirjoissa on maininta stäävien valmistamisesta. Vuoden 1885 teollisuustilastossa mainitaan lankkujen, lautojen ja soirojen lisäksi myös stäävit. Vuonna 1887 ilmoitettiin ensimmäisen kerran lathsien valmistuksesta.
31 Kuisma 1993, 279-282; Antti Ahlströmillä oli Englannissa agenttina mm. G.F. Neame. Aho 1927, 59-61, 83.
32 Kahdet rautaiset kaksoisraamit mainitaan ruukin huuto
kauppaan liittyvässä omaisuusluettelossa. Olander 1983, 6.
33 Ahvenainen 1984, 195.
34 Raamien muutosta koskevat asiakirjat vuodelta 1886. Di
verse 1886-1941, AAOy. Kirjallisuudessa on tosin tähän asti esitetty, että raamit olisi uusittu jo vuonna 1882.
Ks. esim. Kantonen 1996, 35. Ilmeisesti kyseinen vuosi oli raamien valmistusvuosi. Raamit olivat jonkin aikaa käytössä Kauttuan ruukissa ennen kuin ne siirrettiin Noormarkkuun.
35 Toiminimi A. Ahlströmin pääkirja 1886, 421, 774, AAOy;
Ruukin pääkirjat 1886-1889, AAOy.
36 Satakunta 11.10.1894, 17.11.1894, 22.11.1894; Teollisuusti
lastoilmoitukset 1894-1895, KA; Aho 1927, 280.
37 Schybergson 1992, 56; Ruukin pääkirja 1900, 2096, AAOy. Sahaliikkeen tilillä on huomattava kirjaus Havu-
linnan rakentamiseen käytetyn puutavaran määrästä 94 standarttia arvoltaan 13 498,86 mk.
38 Ruukin pääkirja 1897,1438, AAOy.
39 Ruukin pääkirja 1897, 1495-1497, AAOy; Arbetarjournal 1897, AAOy.
40 Ruukin pääkirjat 1898-1899, AAOy.
41 Kuisma 1978, 5.
42 Olander 1983, 2-3.
43 Schybergson, 1992, 45; Tuomola 2000, 104-105; Kuisma 1993, 279-282.
44 Olander 1983, 3; Hoffman 1981, 120. Hoffmanin tutki
muksen mukaan 1800-luvun lopussa yleinen sahaus
kauden pituus oli 200-250 työpäivää vuodessa.
45 Tuomola 2000, 93, 103.
46 Sahan kirjanpitoon merkityt palkkakirjaukset kertovat talvisahauksesta. Lisäksi vuonna 1875 sahalla riehunut
48 Diverse 1886-1941, AAOy; Teollisuustilastoilmoitukset 1885-1899, KA. Vuotuiset työntekijämäärät koskivat mitä ilmeisimmin sesongin aikana tarvittavaa työvoi
maa. Nuorukaiset olivat 15-18-vuotiaita poikia.
49 Tuomola 2000, 99.
50 Ruukin pääkirjat ja vastakirjat 1871-1899, AAOy. Saha-työntekijöistä käytettiin erilaisia nimityksiä: Sågdrängen, sågaren, sågkarlen.
51 Satakunta 22.1.1887.
52 Ahvenainen 1984, 303.
53 Ruukin pääkirjat 1880-1899, AAOy; Teollisuustilastoil-moitus 1891, KA.
54 Taive 1962, 77-79, 95; Tuomola 2000, 99-100.
55 Taive 1962, 80-81; Tuomola 2000, 101-103.
56 Tapulit olivat puutavarasta muodostettuja puupinoja. Eri
kokoiselle puutavaralle oli omat tapulipohjat.
57 Taive 1962, 87-89.
58 Tuomola 2000, 103; Hoffman 1980, 98. Hoffmanin mu
kaan 1800-luvun lopun pienillä sahoilla ei ollut erikseen kirjanpitäjää, vaan sahanhoitaja vastasi myös kirjanpi
dosta.
59 Hoffman 1980, 206; Suomen taloushistoria 3 1983, 422, 444. Vertailun vuoksi joitakin esimerkkejä elintarvik
keiden hinnoista vuonna 1880: Perunat 0,43 mk/ kappa (5,5 1), ruisjauhot 1,92 mk/ leiviskä (8,5 kg) ja suolasi- lakat 2,10 mk / leiviskä. Hinnat ovat keskihintoja Hel
singissä, maaseudulla hinnat olivat hieman halvempia.
Markkamäärät ovat vanhassa rahassa.
60 Arbetarjournal 1897, AAOy.
61 Ks. aiheesta Tuomola 2000, 106.
62 Ruukin vastakirja 1886, AAOy.
63 Tynnyri oli viljan virallinen mittayksikkö vuodesta 1555 alkaen. Autonomian aikana vuodesta 1809 lähtien tyn
nyri oli noin 164,9 litraa. Suomen maatalouden historia 1 2003, 622.
64 Kappa oli autonomian aikana 5,496 litraa. Suomen maata
louden historia 1 2003, 622.
65 Ruukin pääkirjat 1875-1877, 1890 sekä vastakirja 1886, AAOy.
66 Noormarkun kirkonkirjat / Kastetut 1850-1854, NsrkA.
67 Noormarkun kirkonkirjat/Kastetut 1872-1887, NsrkA.
68 Noormarkun kirkonkirjat/Kastetut 1872-1894, NsrkA;
Ruukin vastakirjat 1873-1894, AAOy.
69 Noormarkun kirkonkirjat/seurakunnasta muuttaneet 1894, NsrkA.
70 Noormarkun kirkonkirjat/seurakuntaan muuttaneet 1898, NsrkA; Ruukin vastakirja 1899, AAOy.
71 Satakunta 29.4.1899.
72 Satakunta 23.5.1899.
73 Tuomola 2000, 102.
74 Ruukin pääkirja 1900, 2787, AAOy.
75 Satakunta 1.2.1900.
seksi. Kangas 2006, 45.
77 Ruukin pääkirjat 1900-1901, AAOy.
78 Satakunta 11.7.1901 ja 1.10.1901; Protokolls Boken för tiden 22.8.1900-16.6.1903, 25, AAOy.
79 Ruukin pääkirjat 1902-1913, AAOy.
80 Arbetarjournalen 1901, AAOy; Hoffman 1980, 12.
81 Ahvenainen 1984, 309-310; Suomen taloushistoria 2 1982, 63.
82 Ruukin painamaton vuosikertomus 1914, AAOy; Teolli
suustilastoilmoitukset 1914-1915, TikA. Ensimmäisen kerran teollisuustilastossa on maininta sähkövoiman käytöstä vuonna 1915; Similä 1997, 28.
83 Päiväpalkkakirjat 1901-1918, AAOy.
84 Värdering av Norrmarks vattensåg 9.1.1906 samt blåkopia 14.1.1906, AAOy.
85 Kansalaissodan tapahtumia käsitellään tarkemmin luvussa 'Katovuosia, pulavuosia, kuolonvuosia’.
86 Ruukin painamaton vuosikertomus 1918, AAOy.
87 Ruukin painamattomat vuosikertomukset 1919-1920, AAOy; Teollisuustilastoilmoitus 1919, TikA; Kantonen 1996, 36.
88 Teollisuustilastoilmoitukset 1920-1939, TikA; Ruukin pääkirjat 1901-1918, AAOy; Ruukin painamaton vuo
sikertomus 1932, AAOy; Schybergson 1992, 158, 162.
Vuonna 1901 lopetettiin viisi yhtiön sahaa eri puolilla Suomea: Palosaari, Sofiegarten, Suursannan Uusi Höy
rysaha, Lankoski ja Lamppi. Lisäksi vuosina 1907-1908 lakkautettiin Santalahti ja Hollo. 1930-luvun alussa toiminnassa oli neljä suurta sahaa: Pihlava, Suursaari, Varkaus ja Strömfors.
89 Ruukin painamaton vuosikertomus 1920, AAOy.
90 Suomen taloushistoria 2 1982, 232; Ruukin painamatto
mat vuosikertomukset 1930-1938, AAOy.
91 Tuomola 2000, 82-83.
92 Ruukin pääkirjat 1901-1914, AAOy.
93 Puumala 1933, 228-231; Kuntakokouksen pöytäkirja 28.3.1904, NA; Ruukin pääkirjat 1903-1904, AAOy.
94 Ahvenainen 1984, 302; Ruukin painamattomat vuosiker
tomukset 1908-1938, AAOy.
95 Teollisuustilastoilmoitukset 1902-1939, TikA; Norrmarks 8-timmars arbetsdag 1917-1918, AAOy.
96 Arbetarjournaler 1901-1906, AAOy; Satakunta-lehti 9.1.1902.
97 Suomen taloushistoria 3 1983, 422, 448-449. Sahatyö-miehen tuntiansio nousi huomattavasti erityisesti vuosien 1920 ja 1921 välillä (2,65 mk:sta 5,03 mk:aan).
Nousua yleisessä palkkatasossa ja elinkustannustasossa oli kuitenkin jo vuosien 1919 ja 1920 välisenä aikana.
Monien elintarvikkeiden hinnat kohosivat vuonna 1920 jopa yli kymmenkertaisesti sotaa edeltävään ajanjaksoon verrattuna. Huonojen suhdanteiden aikaan yleinen tun- tiansiotaso oli reilu 4 mk. Vuosina 1929-1930 tuntiansio
Sivujen 21 6 -2 2 9 lähdeviitteet 4 8 2
-98 Ruukin pääkirjat 1901-1918; Ruukin vastakirjat 1900-1908, AAOy; Tuomola 1997, 18.
99 Naisten osuus oli noin 10
%
työvoimasta. Ahvenainen 1984, 302-303; Teollisuustilastoilmoitukset 1902-1905, KA, Teollisuustilastoilmoitukset 1909-1939, TikA.Esimerkiksi vuosina 1903-1904 sahalla työskenteli 3 alle 15-vuotiasta poikaa. Nuorukaisia (15-18-vuotiaita) sahalla työskenteli seuraavasti: 1902 2, 1903 8 ja 1904 6 nuorukaista.
100 Ruukin vastakirjoista löytyi vuodelta 1876 merkintä aset
taja Isac Wahlmanista. Ruukin vastakirja 1876, 541-542.
AAOy; Satakunta 27.3.1900. Lehtiartikkelissa puhutaan entisen sahanasettajan tyttärestä; Ruukin päiväpalkka- kirja 1900, AAOy.
101 Satakunta 22.12.1900.
102 Ruukin pääkirjat 1900-1901, AAOy.
103 Suomen taloushistoria 2 1982, 319.
104 Teollisuustilastoilmoitukset 1940-1950, AAOy.
105 A. Ahlström Osakeyhtiön vuosikertomus 1940, AAOy.
106 A. Ahlström Osakeyhtiön vuosikertomus 1941, AAOy;
Teollisuustilastoilmoitus 1941-1945, AAOy.
107 Teollisuustilastoilmoitukset 1946-1956, AAOy.
108 Ruukin memoriali 1943, 239, AAOy.
109 Ks. lisää Erkki Roslöfin henkilökuvasta Tuomola 2000, 140-144.
110 Teollisuustilastoilmoitukset 1946-1956, AAOy.
111 Teollisuustilastoilmoitukset 1945-1956, AAOy.
112 Ruukin palkkakortit 1941-1944, AAOy; Teollisuustilas
toilmoitukset 1940-1944, AAOy; Ks. Liite 4. Luettelo Noormarkun tehtaan työläisistä lokakuussa 1942.
113 Luettelo Noormarkun tehtaan työläisistä lokakuulla 1942, AAOy; Teollisuustilastoilmoitukset 1940-1944, AAOy.
114 Ruukin palkkakortit 1946-1947, AAOy.
115 Ruukin talokirjat, AAOy.
116 Keluvene on pienten puulauttojen hinaamiseen käytet
ty vene, jossa on vaijerin kelausta varten kelu eli kela.
Savotta-ja uittomiesten sanasto, < http://personal.inet.
fi/koti/kauko.huotari/savotta.htm >. 5.3.2006.
117 Kangas 2006, 83.
118 Ruukin palkkakortit 1950-1956, AAOy.
119 Ruukin palkkakortit ja teollisuustilastoilmoitukset 1946-1956, AAOy; Tuomola 1997, 19.
120 Suomen taloushistoria 2 1982, 507; Teollisuustilastoil
moitukset 1938, 1947, 1948, AAOy; Ruukin palkkakor
tit 1941-1956, AAOy.
121 Suomen taloushistoria 2 1982, 414-415.
122 Makkarakosken sahan päivätyölista 9.3.1956, AAOy;
Tuomola 1997, 18. Paavo Lönnberg oli sahanhoitajana vuodesta 1952 aina sahan toiminnan loppuun saakka.
123 Olander 1983, 9; Ruukin pääkirjat 1871-1939 ja paina
mattomat vuosikertomukset 1901-1939, teollisuustilas
toilmoitukset 1940-1956ja A. Ahlström Osakeyhtiön
tomukset 1955/1956ja 1956/1957 ja ruukin palkkakortit 1956-1957, AAOy.
125 Lassila såg & gvarn privil. 1889. Jäljennös vuodelta 1913.
Diverse 1886-1941. N 33 001, AAOy; Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 15.8.1892, 21.11.1898, NA.
126 Seuraava maininta Harjakankaan höyrysahasta löytyy vasta vuonna 1905. Teollisuustilaston mukaan höyry- saha siirtyi hyvin pian perustamisen jälkeen Pomark
kuun, missä saha toimi pari vuotta. Teollisuustilastoil
moitukset 1899-1900 ja 1905, KA; Satakunta 19.3.1898.
127 Hoffman 1980, 166-167; Noormarkun seurakunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 18.9.1899, 28.3.1904, NA.
128 Suomen taloushistoria 2 1982, 232-233.
129 Söörmarkku eilen ja tänään -kyläkirja 2004, 94-96.
130 Suomen taloushistoria 2 1982, 239; Heikura 1997, 1-3.
Pirttiniemen vaneritehdas kuului pientehtaisiin, jotka tuottivat vuodessa alle 5000 kuutiometriä vaneria.
131 Heikura 1997, 3-4.
132 Lauri Anttila myi yrityksen Ritva ja Raimo Anttilalle vuo
den 1966 alussa. Yrityksen toiminta jatkui Lassilan Puun nimellä. Saha paloi perustuksiaan myöden 25.4.1974.
Lautatarhat saatiin kuitenkin pelastettua. Lilja 2005.
133 TEE-tutkimus 1962, luku M - Teollisuus, 11; Puumala 1933, 191-192.
134 TEE-tutkimus 1962, luku M - Teollisuus, 11; Kauko Kaapelin tiedonanto 14.11.2007.
Ru u k i n p a t r u u n a n s u o j i s s a ( 2 4 3 - 2 6 4 )
1 Borg 1947, 182, 185,193; Schybergson 1992, 46. Antti Ahlströmin ensimmäinen vaimo, Margaretha, kuoli sydänkohtaukseen noin kuukausi Noormarkun ruukin pakkohuutokaupan jälkeen marraskuussa 1870. Ant
ti Ahlström avioitui jo Seuraavana vuonna neiti Eva Holmströmin kanssa.
2 Louisa oli Wilhelm Ahlströmin vaimo. Wilhem (1855—
1888) oli Antti Ahlströmin poika tämän ensimmäisestä avioliitosta. Andreé oli Louisanja Wilhelmin tytär.
3 Borg 1947, 182-191, 197, 200.
4 Borg, 1947,186, 201-202, 205-206; Tuomola 2000, 125.
5 Antti Ahlström kuoli 10.5.1896. Schybergson 1992, 71.
6 Borg 1947, 202-203.
7 Haapala 2007, 220; Borg 1947, 205.
8 Borg 1947, 178; Kristiinankaupungin museoiden www-si-vut. < http://edu.krs.fi/museo/museot.html>. 4.1.2008.
9 Woirhaye 2002, 49-55, 182.
10 Woirhaye 2002, 43-46, 55-57, 193; Porin taidemuseon www-sivut. <http://www.poriartmuseum.fi/fm/
museo/kokoelmat.shtml>. 2.1.2008.
11 Schybergson 1992, 47, 56, 62-69, 96.
12 Ahvenainen 1984, 279.
17 Kommandiittiyhtiö oli yhtenä omistajana Koisi Oy:n voi
malaitoksessa, Länsi-Suomen Voima Oy:ssä sekä Porin Puuvilla Oy:ssä.
18 Koskinen 2001, 12.
19 Lisää aiheesta esim. Koivuniemi 2000, 29-31.
20 Tehtaan koulun toimintaa käsitellään tarkemmin luvussa
’Oppia elämää varten’.
21 Elo 1997, 8-9.
22 Satakunnan historia VII 2006, 281; Satakunta 1.2.1900, 17.2.1900.
23 Elo 1997, 8-9; Koskinen 2001, 11; Tuomola 2000, 129-24 Noormarkun Joulu 1997, 18; Woirhaye 2002, 90-91.130.
25 Noormarkun Joulu 1996, 12-15; Koskinen 2001, 10.
26 Sirkka, Heidi:
Hoitoa kaikille tarvitseville. Eva Ahlströmin sairaa
lan toimintaa Noormarkussa vuosina 1912-1959.
Kulttuurien tutkimuksen proseminaarityö. Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos. Pori, 2006.
27 Tuomola 2000, 113-114. Olininmäen asuinrakennukset olivat entisiä mäkitupia.
28 Tuomola 2000, 104-105, 152. Lassilaan johtavan tien var
teen muodostunut ns. Kannukaupunki oli torppareiden ja sahatyöläisten asuinaluetta.
29 Tuomola 2000, 108-109.
30 Tuomola 2000, 126; Satakunta 1.12.1896.
31 Tuomola 2000, 137; Taksoitusluettelot 1919-1920, NA;
Norrmén 1927, 174.
32 Tuomola 2000, 153.
33 Tuomola 2000, 155-157.
Sv e n s s i l ä s t ä It a l i a n v a l o o n: El i n Da n i e l s o n- Ga m b o g i
1 8 6 1 - 1 9 1 9 ( 2 4 6 - 2 5 0 )
1 Käytän tekstissä Elin Danielson-Gambogista nimeä Da
nielson-Gambogi vuoden 1898 avioitumisen jälkeen, muulloin Danielsonia.
2 Vuosien 1880-1910 välistä aikaa kutsutaan Suomen kuva
taiteen kultakaudeksi. Tämän aikakauden taiteilijoita ovat mm. Fanny Churberg, Albert Edelfelt, Magnus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Amelie Lundahl, Juho Rissanen, Helene
Schjerfbeck, Ellen Thesleff ja Maria Wiik.
3 Heininen 2007,21,46.
4 Konttinen & Savojärvi 1995, 235.
5 Heininen 2007, 25.
6 Konttinen 1991, 41-42.
7 Heininen 2007, 63.
8 Konttinen & Savojärvi 1995, 34.
9 Heininen 2007, 25.
10 Konttinen 1991,42-44.
11 Konttinen 1991, 42-44.
Kansalliskokoelma, Kansalliskirjasto.
14 Heininen 2007, 26-27.
15 Heininen 2007, 27-30.
16 Konttinen & Savojärvi 1995, 236; Heininen 2007, 25.
17 Konttinen & Savojärvi 1995, 237; Heininen 2007, 30.
18 Koloristi on taidemaalari, jonka teoksissa väreillä on eri
tyinen vaikutus.
19 Konttinen & Savojärvi 1995, 26, 186, 237.
Mu o t o p u u t a r h o j aj a p u i s t o j a ( 2 6 5 - 2 8 2 )
1 Hortus Fennicus 2001, 258. Bengt Schalin (1889-1982) ja Paul Olsson (1890-1973) olivat saaneet oppinsa 1910- luvun alussa Saksan puutarhaoppilaitoksissa.
2 Lennart Gripenbergin haastattelu 28.1.2005.
3 Björkqvist & Björkqvist 1993, 52; Amberg 2003. Amberg rinnastaa Havulinnan tyylillisesti luovutetun Karjalan alueella sijainneeseen Suur-Merijoen kartanoon. Yh
tymäkohtia kirjoittaja löytää myös Porin Pietniemessä olevaan Vanhakartanoon.
4 Lennart Gripenbergin haastattelu 28.1.2005.
5 Hortus Fennicus 2001, 258. Paul Olsson suunnitteli isänsä kanssa muun muassa Naantalin Kultarannan puutarhan.
6 Hortus Fennicus 2001, 258, 266-268. Pääkonttorin puu
tarha oli tyyppiesimerkki edustuksellisesta ja samalla koristenäkökohtia korostavasta monumentista satakun
talaisessa jokilaaksomaisemassa.
7 Hortus Fennicus 2001, 282. Maantason yläpuolelle nouse
7 Hortus Fennicus 2001, 282. Maantason yläpuolelle nouse