Suomalaista lukiokoulutusta on uudistettu 2010-luvulla voimakkaasti (vrt. Manner 2018). Luki-on tarkoitus ja tehtävä määritellään lukiolain 2 §:ssä. Lukio-opetuksen tavoitteet määritellään lukion opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelmajärjestelmä koostuu lukiota koske-vasta lainsäädännöstä, asetuksista, Opetushallituksen määräämästä lukion opetussuunnitelman perusteista, koulutuksen järjestäjän hyväksymistä opetussuunnitelmista ja vuosisuunnitelmista.
(LOPS 2015, 9.) LOPS 2015:n voimassaolon aikana lukiota koskeva lainsäädäntö uudistui ja vuodesta 1998 voimassa ollut lukiolaki 629/1998 (myöhemmin vanha lukiolaki) kumottiin ja voimaan astui uusi lukiolaki 714/2018 (myöhemmin uusi lukiolaki). LOPS 2019:n on tarkoitus olla kokonaisuudessa voimassa syksyllä 2021. Opetussuunnitelmajärjestelmän uudistuksen pro-sessi on siis vielä kesken. (OPH-2263-2019.) Lukiokoulutusta koskevat asiakirjat on kerätty rinnakkain taulukkoon 1.
Lukiokoulutukseen vaikuttavat asiakirjat ja muutokset, syksy 2016 – kevät 2020
Vanha asiakirja Uusi asiakirja
Lukiolaki 629/1998 Lukiolaki 714/2019
Lukioasetus 810/1998 Lukiolain 714/2019 63 §:n mukaisten siirty-mäsäännösten mukaisesti: Lukioasetus 810/1998
Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoit-teista ja tuntijaosta 942/2014
Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoit-teista ja tuntijaosta 942/2014
Opetushallituksen määräys lukion opetus-suunnitelman perusteista nrot 60/011/2015, OPH-865-2017 ja OPH-887-2018
Opetushallituksen määräys lukion opetus-suunnitelman perusteista nro OPH-2263-2019
Koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetus-suunnitelma perustuen LOPS 2015 (ja siirty-mäkaudella LOPS 2003 syksystä 2015 kevää-seen 2017)
Koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetus-suunnitelma perustuen LOPS 2019 (ja siirty-mäkaudella LOPS 2015 syksystä 2019 kevää-seen 2021)
Lukioasetuksen 810/1998 3 §:n mukainen vuosittainen opetussuunnitelma
Lukiolain 714/2019 63 §:n mukaisten siirty-mäsäännösten mukaisesti: Lukioasetuksen 810/1998 3 §:n mukainen vuosittainen opetus-suunnitelma
Taulukko 1. Lukiokoulutukseen vaikuttavat asiakirjat ja muutokset, syksy 2016 - kevät 2021 mainittujen asiakirjojen perusteella
Arvioinnin ja ylioppilastutkinnon rooli lukio-opetuksessa
Valtakunnallinen lukion opetussuunnitelma ja koulukohtaiset vuosisuunnitelmat ovat keskeises-sä roolissa kurssien tiedollisten ja taidollisten oppisikeskeises-sältöjen suunnittelussa (Cantell, Rikkinen &
Tani 2007, 77). Lukion oppimäärän ja ylioppilaskirjoitukset hyväksytysti suorittaneet lukio-opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen, joiden avulla on mahdollista hakeutua jatkokoulutukseen. Mitä voimakkaammin opiskelijavalinnoissa koroste-taan ylioppilastutkinnosta saatuja arvosanoja pääsykokeisiin perustuvien valintojen sijaan, sitä suuremman merkityksen ylioppilaskokeet saavat jatko-opiskelupaikkoja haettaessa. (Rikkinen 1998, 9.) Ylioppilaskokeet luovat siis opetukselle selkeän tavoitteen. Mitä suurempi merkitys koetuloksella on opiskelijan tulevaisuudelle, sitä paremmin opettaja pyrkii valmistelemaan opis-kelijat kokeeseen. Koe siis vaikuttaa siihen, miten opettaja opetuksen suunnittelee ja pyrkii to-teuttamaan. (Gipps 2011, 30.) Arja Virta toteaa teoksessaan Uudistuva oppimisen arviointi, että
”arviointi on voimakas, joskaan ei ainoa, tiedon rakentumiseen vaikuttava tekijä tai mekanismi yhteiskunnassa.” (Virta 1999, 9). Hänen mukaansa opetussuunnitelmien tulkinnanvaraisuus johtaa siihen, että niitä ei voi käyttää arvioinnin perusteena suoraan, vaan arviointi tapahtuu so-veltaen ja vaihtelevin käytännöin (Virta 1999, 9). Toisin sanoen lukio-opettajan tulee tuntea
LOPSn tavoitteiden lisäksi ylioppilaskokeisiin, niiden järjestämiseen, sisältöihin ja arviointiin liittyvät periaatteet sekä kyetä soveltamaan niitä opetuksen ja oppimisen arvioinnissa lukiossa.
Arvioinnin toteutus vaikuttaa tiedon käsittämiseen ja käsittelyyn. Se, mitä ja miten kokeissa tietoa kysytään ja pyydetään tuottamaan, vaikuttaa siihen, mikä informaatio ja tieto koetaan hyödyllisenä ja mikä vähemmän tarpeellisena. Lisäksi arviointitilanteessa vaadittu tiedon esitys-formaatti vaikuttaa siihen, millaisia sisältöjä ja laajuuksia vastauksissa on. Tiedon hyödyllisyys määräytyy arvioinnin mukaiseksi. (Virta 1999, 9, 11.) Arviointi siis heijastelee koulutusjärjes-telmän ja koko koulutusjärjeskoulutusjärjes-telmän arvopohjaa ja suhtautumista tietoon ja sen arvoon. (Broad-foot 1996, 25.) Arviointijärjestelmä voi alkaa helposti ohjaamaan opetus-oppimisprosessia. Tä-mä korostuu etenkin mittauspainotteisessa opetuksessa ja sen arvioinnissa. Itse asiassa yleisillä kokeilla ja edellä kuvatun kokeen ohjaavaa vaikutusta ilmentävän washback-efektin avulla voi-daan jopa pyrkiä ohjaamaan opetuksen suuntaa. (Broadfoot 1996, 28–29.) Washback-efekti on tiedostettu myös ylioppilastutkinnossa ja sen seurauksia muun muassa eri lukioaineiden suosi-oon on tutkittu (Salmenkivi 2013, 26).
Ylioppilastutkinnon kehitys ja merkitys osana suomalaista koulutusjärjestelmää
Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen, lukion oppimäärän hallintaa mittaava ja siihen perustuva lukiokoulutuksen päätteeksi järjestettävä koe, jolla lukio-opiskelija saavuttaa jatko-opintokelpoisuuden (Laki ylioppilastutkinnosta 502/2019 1 §; Laki ylioppilastutkinnon järjes-tämisestä 672/2005 1 §; Lukiolaki 1998/629 18 §). Oppiainerajat ylittäviä tehtävät ovat mahdol-lisia reaaliainekokeissa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, 21.)
Ylioppilaskokeessa mitataan lukion aikana hankittuja tietoja, taitoja ja kypsyyttä. Viime vuosi-kymmenillä ylioppilastutkinnolle on määritelty seuraavat tehtävät: 1. informaatiotehtävä, 2.
arvostelun yhtenäistäminen, 3. opiskelun tavoitteisuuden lisääminen, 4. valikointi jatko-opintoihin ja 5. lukion työskentelyn ohjaaminen. Informaatiotehtävällä tarkoitetaan pyrkimystä antaa oppilaille luotettavaa tietoa siitä, millä tasolla heidän tietonsa ja taitonsa ovat jatko-opintovalinnoissa merkittävien tietojen ja taitojen osalta. Arvostelun yhtenäistämisellä pyritään objektiivisempaan ja keskenään vertailukelpoisten arviointien tuottamiseen. Tavoitteisuuden lisääminen merkitsee yksiselitteisesti motivaation lisäämistä selkeällä ja konkreettisella päämää-rällä, jollaisena ylioppilastutkinnon voi nähdä. Valikointi jatko-opintoihin edustaa paitsi suoraa arvioinneista saatavien tulosten vertailukelpoisuuden viemistä käytäntöön valintojen toteuttami-sessa, myös opiskelijoiden riittävistä valmiuksista varmistumista. Lukion työskentelyn
ohjaami-nen kohdistuu työskentelyyn ja sen suuntaamiseen. Se ei kuitenkaan korvaa opetussuunnitel-maan kirjattuja arvokasvatuksen ja elinikäisen oppimisen tavoitteita. (Lindström 1995, 143–
144.)
Ylioppilaskoe perustuu valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien sisältöihin, jotka on kuvattu LOPS:ssa. Kokeella mitataan valtakunnallisesti ovatko lukio-opiskelijat päässeet opetussuunnitelman oppimistavoitteisiin. Ylioppilastutkinnon toinen tehtävä on tuottaa vertailu-kelpoisia, standardoituja tuloksia, joiden pohjalta on mahdollista suorittaa opiskelijavalintoja jatko-opiskelupaikkoihin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, 27.)
Maantieteen ylioppilastutkinnolla pyritään mittaamaan tutkinnonsuorittajan taitoja maantieteel-lisessä ajattelussa, lukutaidossa ja tiedonkäsittelyssä. Sähköistyneen ylioppilaskokeen vastauk-sissa nousevat maantieteellisen tiedon hallinnan lisäksi siis esiin myös tiedon- ja aineistonkäsit-telyn taidot. Hallittavia aineistotyyppejä ovat muun muassa yhtäaikaisessa tarkastelussa olevat paikkatietoaineistot, tilastot, kuvat, tekstit ja videot. Ylioppilastutkintolautakunnan Maantieteen jaos on tiedotteessaan maantieteen opiskelijoille ja opettajille (2018) todennut, että koevastauk-sissa edellytetään sellaisia taitoja kuin ”kuvan piirtäminen tai kuvaan/karttaan merkitseminen piirto-ohjelmalla, diagrammien laatiminen tilastoaineistosta ja numeerisen tiedon järjestäminen sekä yksinkertaiset laskut laskinohjelmalla tai taulukkolaskentaohjelmalla.” (Ylioppilastutkinto-lautakunta 2018, 2–3.)