Muut velallisen olosuhteet

Ratkaisu 1.Itä-Suomen HO 7.7.2014 t. 516. AA oli maksukyvytön, maksukyky oli miinus 175 euroa/kk ja velkajärjestelylle oli painavat perusteet. Henkilön suurin velka (n. 110 000 eurosta) oli rikosperusteinen ja velkajärjestelylle oli VJL:n 10 §:n 1 kohdan mukainen este.

Henkilön este perustuu rikoksella aiheutettuun vahinkosaatavaan ja suurin velka on tuotta-muksellisella rikoksella aiheutetusta vahingonkorvaussaatavasta.Kyseistä rikosta hovioikeus ei pitänyt niin vakavana kun esim. tahallisen rikoksen aiheuttamaa vahingonkorvaussaatavaa.

Lisäksi tuotiin esille kyseisen rikoksen johtuneen siitä, että ainakin osasyy tuolloiseen rikok-seen oli AA:n silloirikok-seen elämänvaiheerikok-seen kuuluva alkoholin käyttö. (Päätöstä edeltävässä käräjäoikeuden päätöksestä ilmenee, että AA oli tuomittu ainakin vuokra-asuntonsa tulipa-losta).

Tapauksessa korostettiin myös, että velkajärjestelyn merkitys oli henkilölle suuri. Velkojien osalta velkajärjestelyn merkitystä ei pidetty niin suurena, koska velkojien takaisinsaannin to-dennäköisyys ilmankin velkajärjestelyä olisi pieni (mikä seikka ei yksin voi vaikuttaa velka-järjestelyn aloittamiseen). Hovioikeus halusi korostaa, että AA:n elämänmuutos oli olennaisen suuri kun hän oli päässyt eroon päihteistä. Katsottiin myös, että sosiaalisen ryhdistäytymisen ylläpitäminen vaarantuisi, mikäli velkajärjestely evättäisiin. Ja kun velkojille ei ollut suurta merkitystä velkajärjestelyllä, niin sen epääminen katsottiin AA:n osalta kohtuuttomaksi. Vel-kajärjestely myönnettiin.

197 HE 98/2002 vp. s. 33.

Säännöksessä kiinnostavasti yhdistetään ”velkaantumisesta kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojan kannalta”. Tähän ei ole näh-tävästi juurikaan kiinnitetty huomiota, vaikka ilmaisua voisi tulkita sananmukaisesti niinkin, että aika ja velallisen muut olosuhteet rinnastuisivat keskenään tulkinnassa. Erikseen tulisi vielä lisäksi pohdittavaksi velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojan kannalta omana punnintanaan. Velkaantumisesta kulunut aika olisi suhteessa velallisen muihin olosuhteisiin, eli painavina syinä olosuhteet voisivat vaikuttaa velkaantumisesta kuluneen ajan pituuteen painavana perusteluna. Ajanko ei tarvitsisi olla niin pitkä, jos velallisen olosuhteet ovat kajärjestelyä haettaessa sellaiset, että ne voisivat toimia jo sellaisenaan painavina syinä vel-kajärjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta? Velallisen olosuhteet tai yleensäkin olo-suhteet, voidaan kuitenkin mielestäni rinnastaa velallisen, tai yleensäkin henkilön, elämän-tilanteeseen. Olosuhteisiin voi toki vaikuttaa nämä perinteiset sosiaaliseen suoritusestee-seen¹⁹⁸ liittyvät seikat: sairaus, työttömyys, työkyvyttömyys tai puolison kuolema. Mutta on olemassa muitakin olosuhteita, jotka voisivat puhua velkajärjestelyn puolesta. Painavat vas-tasyyt (olosuhteiden osalta) liittyvät joskus myös itse velkaantumisprosessiin, vaikkapa mie-lenterveysongelmiin¹⁹⁹, jolloin velallisen harkintakyky velkaantumisen tapahtuessa on ollut puutteellinen (Vaasan HO 1993:14).²⁰⁰

Ruotsissa taasen on katsottu perusteluksi velkajärjestelyn myöntämiselle riittävän, että ve-lallisen henkilökohtaiset ja taloudelliset olosuhteet huomioiden on kohtuullista myöntää vel-kajärjestely.²⁰¹ Vaikka se tarkoittaakin myös sitä, että pitää tehdä kokonaisarvio velallisen kokonaistilanteesta ja tarpeesta velkajärjestelyn myöntämiselle, siinä pitäisi myös huomi-oida velallisen tarve oman talouden kuntoon saattamiseksi.²⁰²

198 HE 83/2014 vp. s. 9. Maksukyvyttömyyden tulee johtua pääasiassa olosuhteiden muuttumisesta velalli-sesta riippumattomasta syystä.

199 Rantala – Tarkkala 2009, s. 98. Velkaantumisesta aiheutuu haittoja paitsi velalliselle, myös yhteiskun-nalle. Ekonomisti A: ”Jos pitkälle ajatellaan, niin siitä tulee monenlaisia kuluja. Tuomioistuimet ruuhkautu-vat näiden velka-asioiden takia ja yleensä niistä seuraa sitten avioeroja, tulee mielenterveysongelmia ja lasten pahoinvointia, kaikkia tällaista, joka näkyy viiveellä. Näillä suurilla velkaongelmilla on yllättävän suuria vai-keuksia, ja yleensä päättäjät eivät sitä älyä.”

200 Koulu – Lindfors – Niemi, J. 2004 (päivitetty 2015), luku V, alaluku 4: velkajärjestelyn esteet, painavat syyt

201Skuldsaneringslag (2016:675) 9 §.

202 Benndorf - Morgell

Velkajärjestelyyn pääsyn edellytyksenä meillä on, että maksukyvyttömyys johtuu hyväksyt-tävästä syystä, syy on olemassa, jos maksukyvyttömyys johtuu ns. sosiaalisesta suorituses-teestä, sairaus, työkyvyttömyys, työttömyys, tai muu sellainen olosuhdemuutos, joka on hei-kentänyt maksukykyä. (Mutta myös voisi olla vankilatuomio, joka heikentää työllistymistä.) Edellytyksenä voi olla myös muu painava peruste. Jos velkojen ja velvoitteiden määrä on niin epäsuhtainen, että velallinen ei siitä voi enää suoriutua suhteessa maksukykyynsä useas-sakaan vuodessa lyhentämään velkoja. Tällöin ei tarvitse em. hyväksyttävää syytä. Jättää tuomioistuimelle huomattavan harkintavaran.²⁰³ Nähdäkseni olosuhteisiin voisi kuulua hy-vinkin monia asioita, mutta jos liikutaan olosuhteiden muutosten kentillä kuntoutumisen tai elämäntapamuutoksen kautta, niihin voisi kuulua vaikkapa seksuaalirikollisen kuntoutus tä-hän tähtäävillä ohjelmilla (miksi ei?) tai väkivaltarikollisen muuttunut suunta suuttumuksen-hallintakurssien kautta tai muut elämänhallintaan liittyvät kuntoutumispyrkimykset, jotka vaikuttavat elämäntilanteeseen.

Henkilökohtaiset olosuhteet voivat puoltaa velkajärjestelyä, esimerkiksi rikoksen perusteella maksettavaksi määrätty rahamäärä voi olennaisesti hankaloittaa hakeutumista työelämään, jolloin elämäntilanteen muuttuminen ja sosiaalinen ryhdistäytyminen puoltavat myöntöä.

Tämän tyyppisiä ajatuksia kerrotaan jo olleen hallituksen esityksessä 183/1992, tarkempaa sivua ei mainittu.²⁰⁴ Kyseessä liene kohta, jossa pohdittiin aiemman esitetyn pohjalta sitä, että velkajärjestelyn esteet eivät olisi ehdottomia vaan täytyy olla myös erityisiä perusteita, jolloin pääsee velkajärjestelyyn esteperusteista huolimatta. Esimerkiksi nuoret voivat vel-kaantua harkitsemattomasti, joten laissa täytyy olla kohta, jolloin he pääsevät velkajärjeste-lyyn esteperusteista huolimatta painavin syin. Ihmisten elämäntilanne ja tapa hoitaa asioi-taan voivat muuttua ajan myötä, jonka vuoksi vaikka esteperuste olisi olemassa, ei tämä kuitenkaan voi olla velkajärjestelyn ehdoton este.²⁰⁵ Lisäksi tätäkin kohtaa punnittaessa on otettava huomioon ajankohta, jolloin velallinen on tullut maksukyvyttömäksi.²⁰⁶

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu olosuhteisiin ja niiden muuttumiseen kuuluvan esimer-kiksi vuokra-asunnon vuokrasuhteen päättyminen. Uuteen asuntoon tarvitaan korkea vuok-ravakuus ja vuokrakin nousee, jolloin käytettävissä olevat tulot pienenevät tai

203 Koulu – Lindfors 2010, s. 122.

204 HE 98/2002 vp. s. 33.

205 HE 183/1992 vp. s. 25.

206HE 98/2002 vp. s. 31.

teen sijoitettu pääoma ei ole käytettävissä muihin velkoihin. Yleiset talouspoliittiset muu-tokset, korkojen nouseminen yhdessä mahdollisen muun epäedullisen muutoksen kanssa vaikuttaa velallisen olosuhteisiin myös. Lisäksi ottamalla huomioon olosuhteet, pyritään sii-hen, että velkajärjestelyn piiriin pääsee nekin, joilla ei ole maksukykyä.²⁰⁷

Tilastojen valossa velkajärjestelyn niin sanotut nollaohjelmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla ja maksuohjelma kestää 5 vuotta. Näiden nollaohjelmien saaneiden joukossa on arvioitu ole-van vaikeasti syrjäytyneitä henkilöitä, joiden maksukyky ei todennäköisesti parane. Mutta näitä velallisia on myös velkajärjestelyn ulkopuolella. Velkasovinto-ohjelmassa vuosina 2002-2004 vaikeassa asemassa olleita velallisia on autettu suoraviivaisemmassa kevenne-tyssä menettelyssä, jossa Kelan tai sosiaaliviranomaisen todistuksella maksuvaraton vapau-tui ilman maksuohjelmaa veloistaan, jos ei ollut varallisuutta. Tämä menettely vaikeimmin syrjäytyneille voisi olla tulevaisuudessa vaihtoehto, jos se toteutetaan vaarantamatta velko-jien etuja tai velallisen yhdenvertaisuutta.²⁰⁸ Ohjelma oli siis kohdennettu sosiaalisin ja ta-loudellisin perustein tietyille ryhmille, joita haluttiin auttaa niinkin radikaalisti kuin vapaut-taa kokonaan veloisvapaut-taan syrjäytymisen ehkäisemiseksi tilanteessa, jossa olosuhteet vaikutti-vat ja velasta vapautumisen merkitys oli äärimmäisen suuri velalliselle. Se on ainakin konk-reettista uuden alun luomista.

Velkajärjestelyn aloittamisen edellytyksiä koskevassa sääntelyssä on pyritty ja jouduttu poh-timaan osin eri suuntaan osoittavien yhteiskunnallisten arvojen ja tavoitteiden välillä. Kes-keinen punninta tapahtuu velkaongelmista aiheutuvien haittojen estämispyrkimysten ja niin sanotun yleisen maksumoraalin ylläpitämisen eli velan takaisinmaksua koskevan luottamuk-sen turvaamiluottamuk-sen välillä. Näyttää kuitenkin siltä, että kiperissä tulkintatilanteissa (erityisesti KKO 2006:34) painotetaan kuitenkin perinteisempiä maksumoraalin merkitykseen liittyviä linjauksia kuten velkajärjestelyä hakeneen suhtautumista velkojensa maksamiseen kuin hä-nen taloudellisia ja sosiaalisia olosuhteitaan.²⁰⁹ Kuitenkin monien velkaongelmaisten talou-denhoidossa on osaamattomuutta, joita lisäävät myös muut elämänhallintaan liittyvät ongel-mat. Velkaongelmien hoitoon suunnatut järjestelmät eivät täysin pysty vastaamaan velkaon-gelmiin tänä päivänä. Sosiaalinen luototus voisi auttaa ainakin vähävaraisia asiakkaita.²¹⁰ Sosiaalinen luototus vaatii takaisinmaksukykyä, jota ei välttämättä ole. Kyseeseen voisi tulla

207 Uitto 2010, s. 35–36, 89. Esimerkiksi KKO 1998:32 opiskelu ja siten parantunut maksukyky oli sellainen olosuhde, joka puolsi myöntöä.

208 Muttilainen 2005, s. 21–24.

209 Tammi-Salminen 2007, s. 107.

210 Rantala – Tarkka 2009, s.102.

vielä jokin muu järjestelmä, joka ottaa huomioon myös velallisen olosuhteet, maksukyvyt-tömyyden ja todelliset tulevaisuuden näkymät ilman velkajärjestelyyn tai sosiaaliseen luo-totukseen pääsyä.

Olosuhteisiin liittyen, myös moniongelmaisuus on lisääntynyt. Kun velkajärjestelyihin liit-tyen on haastateltu käräjäoikeuksia, mielenterveysongelmiin suhtaudutaan suopeammin kuin päihdeongelmiin, edelleen katsotaan mielenterveysongelmat ilman omaa syytä sattu-neiksi, toisin kuin päihdeongelmat tai riippuvuuksista kärsimiset, mutta ne voivat olla samaa juurta ja useasti näistä kärsivillä voi olla rikostaustaa. Ja kuitenkaan ei tiedetä mikä ongelma oli ensin.²¹¹

Ratkaisu 10. Vaasan HO, 21.11.2013 t. 1208. PS:n maksuvara on noin 274,59 euroa ja asu-mismuodoltaan katsottiin hänen omistamansa velaton talo olevan edullisin asumismuoto. PS:n velkojen yhteismäärä on 111 000 euroa, vuosina 2001-2002 aikana hän on tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja vuosina 2002-2004 törkeästä veropetoksesta ja saanut ehdol-lisen tuomion sekä liiketoimintakiellon. Verohallinnon verovelkasaatava ja velka yhteensä on 75 000 euroa ja yhteisvastuullisesti toisen henkilön kanssa vahingonkorvausvelkaa taloudelli-sesta menetyksestä PS:n ja kahdelle eläkeyritykselle yhteensä 33 000 euroa, oikeusrekisteri-keskukselle noin 2 000 euroa ja lisäksi vakuusvelkaa noin 2 500 euroa. Hän oli maksanut velkojaan ulosoton kautta jo 38 000 euroa. Toisaalta rikosperusteinen maksuvelvollisuus on vahvistettu vuonna 2007 teoista, jotka tapahtuneet 2002-2004. Maksuvelvollisuuden vahvis-tavasta tuomiosta oli kulunut vasta 5 vuotta. Velkajärjestelyn myöntäminen näin pian tuomion jälkeen, olisi poikkeuksellista ja ristiriidassa lähtökohdan kanssa, jossa rikoksesta syntynyt velka muodostaa yleisen esteen velkajärjestelylle. Velkajärjestelyä ei myönnetty.

Ratkaisu 16. Turun HO, 6.5.2013 t. 922. F:n kokonaisvelka oli noin 30 000 euroa, josta jäljellä 10 500 euroa, 35,52 % kokonaisvelasta, joka rikosperusteinen (törkeä petos). F oli lyhentänyt velkaa 6 700 euroa eli 39,04 %, myös muita velkoja oli lyhennetty työttömyyteen asti. F oli tinkinyt elinkustannuksista sekä muuttanut pienempään asuntoon, joka osoittaa vastuunkantoa ja maksuhalukkuutta, eikä velkajärjestelyn myöntämiselle ole niin merkitystä velkojille kuin hänelle itselleen on. Hän on 59-vuotias pitkäaikaistyötön, eikä kykene iästään ja terveydestään johtuen parantamaan maksukykyään. Velkajärjestely myönnettiin.

211 Rantala – Tarkkala 2009, s. 80–81: ”Taas kun rupeaa tulemaan näitä ampumisia. Näitä oli sen edellisen laman aikana.. Kumpi aiheutti kumman? Todennäköisesti se rahaongelma sen mielenterveyden ongelmat tai sitten päihdeongelman.”.