Vanhanaikaisen muumin olemukseen kuului seuraavia piirteitä: Muumimammalla ei ollut essua, Muumimamma oli isompi kooltaan kuin Muumipeikko, muumin kuono oli pidempi kuin nykyajan muumeilla (” oikeilla muumeilla” ), silmät olivat pienemmät ja muumit laihempia.
Värillinen muumi. Aineistoni lapset kävivät vilkasta keskustelua siitä, olivatko muumit valkoisia vai värillisiä. Valkoinen on tietenkin myös väri, mutta aineistossani lapset jaottelivat muumit valkoisiin ja värillisiin, joka liittyi myös keskusteluun siitä, olivatko oikeat muumit värillisiä vai valkoisia. Värillinen muumi oli tarinan Muumipeikko ja hattivatit (Muumilaakson tarinoita –kirjassa) kuvituksessa.
Oikea muumi. Aineistoni lapset nostivat monessa kohdassa esille sanan oikea muumi. Lapsilla oli jokin käsitys oikeasta muumista ja he vertasivat näyttämiäni kuvia siihen. Lapset olivat yksimielisiä siitä, että näyttämistäni kuvista oikea muumi esiintyi tarinan Muumipeikko ja hattivatit kuvituksessa. Oikealla muumilla oli seuraavanlaisia piirteitä: pyöreähkö kuonon malli, melko paksu ulkonainen olemus ja isot silmät. Muumit olivat kooltaan myös samankokoisia, Muumimammalla oli essu ja laukku, Muumipapalla keppi ja hattu sekä Niiskuneidillä otsatukka ja nilkkarengas. Oikea muumi oli lasten mukaan valkoinen tai värillinen. Niillä molemmilla oli samat ulkonaiset piirteet.
Vastakohtana oikealla muumille oli vanhanaikainen muumityyppi.
3.6 Lapset kertoivat Lumikista ja kääpiöistä
3.6.1 Millainen on Lumikki lasten kertomana?
Lapset tarkastelivat Lumikki -hahmon kuvitusta Rudolf Koivun, Otto. S. Svendin, Aleksandr Koškinin, Zdenco Basicin ja Manuel Sumberacin kuvittamina sekä Disney-konsernin luomaa Lumikkia tässä järjestyksessä. Lumikki oli ainoa näyttämistäni hahmoista, jonka kohdalla lapset eivät käyneet vuoropuhelua. Lasten puhe Lumikista oli lähinnä sitä, että he totesivat kuvassa olevan Lumikin. Lumikkia nimitettiin myös tytöksi, Tuhkimoksi tai prinsessaksi kuvasta riippuen. Aineistoni lasten mukaan Lumikki oli tyttö, nuori, kaunis ja sillä oli tummat hiukset ja pitkä mekko. Vain kolme lasta aineistostani kiinnitti huomiota tarkemmin Lumikin vaatetukseen ja siihenkin vain värin osalta, joka Koivun kuvituksessa oli valkoinen ja Koškinin kuvassa sininen.
Koškin kuvasi Lumikin sinisessä kauniissa mekossa, joka yhdisti hahmon prinsessaan. Lumikkia kuvattiin myös auttavaiseksi ja kääpiöiden luona asuvaksi tytöksi.
Lumikki jäi lasten keskusteluissa vähäisemmälle huomiolle verrattuna kääpiöihin.
Ilmeisesti seitsemän muuta hahmoa, jotka joissakin kuvissa oli kuvattu voimakkaammilla väreillä (esim. Koškin) ja sommittelun keinoin tuotu enemmän esille, veivät huomion Lumikista. Disney-yhtiön Lumikista (kuva 22) lapset innostuivat eri tavalla kuin muista, koska se oli hahmona heille varsin tuttu ja ei ollut yllättävää, että lapset pitivät sitä oikeana Lumikkina. Lumikki-hahmo esiintyy samoissa kuvissa kääpiöiden kanssa. Ne ovat seuraavissa kappaleissa.
3.6.2 Kuva seitsemästä kääpiöstä - Röllejä, tonttuja, klovneja, rosvoja…
Aineistoni lapset puhuivat huomattavasti enemmän seitsemästä kääpiöstä kuin Lumikista.
Lumikista ja kääpiöistä puhuttiin kaikkein vähiten muihin hahmoihin verrattuna. Taustalla saattoi vaikuttaa se, että kyseisiä hahmoja käsiteltiin viimeisinä, tosin se oli lasten valinta, ja lapset alkoivat väsähtää. Toisaalta lapset olivat varsin innokkaita Basicin ja Sumberacin kirjan äärellä, joten motivaatiota piti yllä lapsille mieluinen kirja. Muista Lumikki- ja kääpiö -kuvista lapset eivät olleet yhtä kiinnostuneita ja heillä oli kova vauhti eteenpäin.
Saattoi olla myös, että kyseiset hahmot eivät olleet lasten mielestä kovin kiinnostavia.
Reippaasta etenemisestä on esimerkkinä yhden pojan (p8) kuvaus Koškinin, Svendin ja Koivun kuvien kääpiöhahmoista. Siinä tulee kuitenkin esille kuvien välisiä eroja lähinnä hahmojen vaatetuksen ja parran suhteen:
P8): No, täl on punanen hattu ja noilla on … ja tolla on erilainen vaate ku tolla. Toi on kokonaan valkonen ja tossa on vähän punastakin. Noilla ei oo tuolei eikä syötävää. Tolla on tuoli kädes. Näillä ja näillä ei oo ja sit sillä on tommonen millä tehdään kivityötä. Noilla on musta parta ja noilla on valkonen parta ja tolla on sininen ja tolla valkonen puku.
Aineistoni perusteella lasten keskustelu kääpiöistä voidaan jakaa neljään ryhmään.
Ensimmäinen niistä keskittyi hahmojen tunnistamiseen, jossa pohdittiin sitä, keitä kuvan hahmot olivat: rosvoja, menninkäisiä, pellejä, klovneja, käpyukkoja, röllejä, tonttuja, metsänpeikkoja vai seitsemän kääpiötä? Kuvien hahmot olivat lasten keskustelujen perusteella varsin erilaisia, eivätkä hahmot olleet aina kovinkaan tunnistettavissa erityisesti juuri Svendin ja Koškinin kuvien kohdalla.
Toiseksi lapset pohtivat hahmojen ulkonaista olemusta. Pohdinta liittyi tietyllä tavalla hahmon tunnistamiseen, mutta myös siihen, miltä oikeat seitsemän kääpiötä näyttivät ja miltä kuvan seitsemän hahmoa näyttivät. Lapset pohtivat vaatteiden lähinnä vaatteiden väriä ja sitä, miltä se näytti. Koivun (kuva 18) ja Koškinin (kuva 20) kuvissa ne muistuttivat hyvin paljon tontunasua, kun taas Svendin kuvassa (kuva 19) ne olivat lasten kertoman mukaan muun muassa aika pörhösiä, piikikkäitä ja menninkäisen asua muistuttavia. Koškinin hahmojen jalkineisiin kiinnitettiin huomiota jonkin verran ja ne näyttivät lasten mielestä vähän hassuilta, mutta sopivat narreille. Ainoastaan yksi pojista (p2) otti esille Koškinin hahmojen pitkän nenän ja muutama lapsista niiden ilkeän ilmeen, mutta muuten kääpiöiden piirteisiin ei kiinnitetty huomiota lukuun ottamatta kääpiöiden nimeämistä niiden oikeilla nimillä.
P2: Mun mielestä täs kirjas (Rudolf Koivun kuvitus) näyttää vähän oikeemmalta koska noil kääpiöil on valkone parta ja noil on aika pitkä nenä (Koškin) ja sit niil on vähän hassunnäköset jalkineet ja ne näyttää vähä hovinarreilta.
Kolmanneksi lapset miettivät kääpiöiden nimiä (Vilkas, Jörö, Viisas…) niiden kuvien kohdalla, joissa se oli mahdollista eli Basicin ja Sumberacin sekä Disney-yhtiön versiossa.
Neljänneksi lapset pohtivat kuvan tapahtumaa tai toivat esille kuvassa olevia muita esineitä tai eläimiä lähinnä Basicin ja Sumberacin kuvituksen äärellä. Koivun kuvituksessa lapset kertoivat ympäröivät luonnosta. Tämä neljäs kategoria ei varsinaisesti liittynyt hahmoihin ja jätän sen analyysin ulkopuolelle.
Taulukko 7 kuvaa aineistoni lasten käyttämien ilmaisujen määrää, esiintymistiheyttä aineistossani. Tämä ei kuitenkaan kerro kaikilta osin siitä, kuinka paljon lapset nimittivät kääpiöitä kyseisillä nimillä, vaan se kertoo siitä, kuinka paljon lapset käyttivät kyseisiä sanoja puheessaan. Esimerkiksi oikeiksi kääpiöiksi lapset eivät nimenneet kuin Disneyn version ja kaikki aineistoni lapsista (N=16) mainitsivat sen olevan oikea versio hahmosta. Joissakin yhteyksissä sanaa oikeat kääpiöt käytettiin siinä tarkoituksessa, että lapset vertasivat kuvia keskenään ja totesivat, etteivät ne näyttäneet oikeilta kääpiöiltä.