2.3.1 Poliisitoiminnan yleiset periaatteet
Poliisilaki on tärkein poliisitoimintaa sääntelevä laki.100 Poliisilaissa määritellään poliisin tehtävät, esitellään poliisitoiminnan yleiset periaatteet sekä säädetään kattavasti poliisin toi-mivaltuuksista. Lisäksi laissa on poliisitutkintaan, vaitiolovelvollisuuteen ja -oikeuteen sekä poliisin toiminnasta aiheutuneen vahingon korvaamiseen liittyviä säännöksiä. Poliisimiehen käyttäytymistä ohjaavat etenkin PolL 1 luvun poliisitoiminnan yleiset periaatteet: perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen (PolL 1:2), suhteellisuusperiaate (PolL 1:3), vähimmän haitan periaate (PolL 1:4), tarkoitussidonnaisuuden periaate (PolL 1:5) sekä mahdollisuus luopua tehtävästä tai siirtää sitä (PolL 1:9).101 Kyseisten periaatteiden tarkoituksena on omalta osaltaan turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen poliisitoiminnassa.102 Poliisin on PolL 1:2:n mukaan kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Toimival-tuuksia käytettäessä perusteltavissa olevista vaihtoehdoista on valittava se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi poliisin on siis myös edistettävä näiden oikeuksien toteutumista. Kun poliisi suojaa yksityis-henkilöiden oikeuksia ja yhteiskunnan intressejä, se joutuu samalla usein puuttumaan näitä etuuksia uhkaavan tai loukkaavan henkilön perus- ja ihmisoikeuksiin.103 Näin ollen poliisin
100 Helminen – Kuusimäki – Rantaeskola 2012, s. 5.
101 Helminen – Kuusimäki – Rantaeskola 2012, s. 203-204.
102 HE 224/2010 vp, s. 67.
103 Helminen – Kuusimäki – Rantaeskola 2012, s. 21.
toiminta merkitsee perus- ja ihmisoikeuksille sekä uhkaa että turvaa, ja turvaamisen ja ra-joittamisen on oltava perustellussa tasapainossa.104 Perus- ja ihmisoikeuksien tärkeyttä po-liisin kaikessa toiminnassa ei voi liikaa korostaa.
Poliisilain 1:6:ssä säädetään siitä, miten poliisin tulee tehtävänsä hoitaa. Sen mukaan poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Samassa lainkohdassa kehotetaan rauhanomaiseen ja sovinnolliseen toimintata-paan määrittelemällä neuvot, kehotukset ja käskyt poliisin ensisijaisiksi keinoiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Vuoden 1995 poliisilaissa ei ollut mainintaa yhdenvertaisuusperiaatteesta. Nykyistä poliisilakia säädettäessä lainsäätäjä halusi poliisila-kiin näkyville PL 6 §:n perusoikeuden, jonka mukaan ketään ei saa asettaa ilman hyväksyt-tävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.105 Helminen, Kuusimäki ja Rantaeskola arvelevat, että poliisimieheltä odotetaan ihmisten eri-laisuuden hyväksymistä huomattavasti pidemmälle kuin ihmisiltä keskimäärin.106
Hallintolain tapaan poliisilain sääntely ei ulotu poliisimiehen vapaa-aikaan. Poliisimiehen käyttäytyminen virantoimituksen ulkopuolella voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten asialli-sesti, puolueettomasti ja tasapuolisesti hänen oletetaan toimivan virassaan. Oikeuskäytän-nössä onkin haettu sisältöä käyttäytymisvelvoitteelle etenkin PolL 1:6:stä. Esimerkiksi apu-laisoikeuskanslerin päätöksessä OKV 759/1/2016 (7.2.2017) todetaan, että poliisimiehen tu-lee yksityiselämässäänkin huomioida julkisen vallan käytön velvollisuus torjua vähemmis-töjä leimaavien asenteiden leviäminen. Joskus henkilökohtaiset virkatehtävät ovat sen laa-tuisia, että niistä irrottautuminen kokonaan on vapaa-ajallakin mahdotonta. Näin arvioi apu-laisoikeusasiamies tapauksessa AOA 4670/4/12 (4.6.2013). Sosiaalisessa mediassa virkansa puolesta toimivan poliisimiehen olisi pitänyt ottaa huomioon poliisitoimintaan kohdistuvat korostuneet asiallisuus- ja puolueettomuusvaatimukset myös yksityisessä sosiaalisen me-dian käytössään.
104 Poliisin ylijohdon julkaisusarja 3/2008, s. 6.
105 HE 224/2010 vp, s. 73.
106 Helminen – Kuusimäki – Rantaeskola 2012, s. 211. Tapauksessa EOA 568/4/01 (18.12.2001) oikeusasiamies Lehtimaja näkee poliisitoiminnan mahdollisuutena suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja syrjinnän ehkäise-miseksi. Koska poliisi toimii näkyvällä paikalla julkisen vallan edustajana, on se siten avainasemassa pyrittä-essä edistämään PL 6 §:n oikeuksia.
2.3.2 Poliisiksi kouluttautuvien käyttäytymisvaatimukset
Minkälainen ihminen on sopiva poliisin ammattiin? Entä minkälaista käyttäytymistä häneltä odotetaan? Lähdin etsimään vastauksia Poliisiammattikorkeakoulusta annetusta laista (Po-lamkL, 1164/2013). Kyseisessä laissa säädetään Poliisiammattikorkeakoulun toiminnasta ja muun muassa opiskelijavalinnoista ja opiskelijoista. PolamkL 24.1 §:n 3 kohdan mukaan poliisimieheksi koulutettavan on oltava rehellinen ja luotettava. Lakiin liittyvässä hallituk-sen esityksessä rehellisyydellä tarkoitetaan sitä, että opiskelijaksi otettava ei ole syyllistynyt rikoksiin. Käytännössä aivan pienet rikkomukset eivät kuitenkaan estä opiskelijaksi otta-mista. Myös ikä rikoksentekohetkellä, siitä kulunut aika ja kuluneen ajan nuhteettomuus ote-taan huomioon.107 Esimerkiksi ylinopeus tai hyvin nuorena tehty lievä rikos, kuten näpistys, voinevat olla sellaisia pieniä rikkomuksia, jotka eivät aiheuta merkittävää epäilystä koulu-tukseen hakeutuvan rehellisyydestä.
Luotettavuudella tarkoitetaan ”muuta normien mukaista käyttäytymistä”. Luotettavuutta heikentävät esimerkiksi poliisilakiperusteiset kiinniotot. Tilapäisesti luotettavuutta heiken-tää muun muassa esitutkinnassa selvitettävänä oleva rikosepäily tai vireillä oleva rikospro-sessi, jossa opiskelijaksi pyrkivä on syytettynä rikoksesta.108 Se, mitä käsitteellä ”muu nor-mien mukainen käyttäytyminen” tarkoitetaan, jää lain esitöissä täsmentymättä. PolamkL 24.2 §:n mukaan opiskelijaksi otettavalta edellytettävästä rehellisyydestä ja luotettavuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kyseisen asetuksen109 16.2 §:n mukaan opiskelijaksi otettavalta edellytettyä rehellisyyttä ja luotettavuutta arvioidaan hakijasta tehdyn turvalli-suusselvityksen perusteella.Lisäksi arvioinnissa voidaan ottaa huomioon vireillä olevat ri-kosasiat, joissa hakija on rikoksesta epäiltynä tai vastaajana. Asetus ei siis anna lisäselvyyttä luotettavuuden kriteerinä toimivaan muuhun normien mukaiseen käyttäytymiseen. Hallituk-sen esitykHallituk-sen ja mainitun asetukHallituk-sen perusteella sekä rehellisyys että luotettavuus näyttävät-kin viittaavan samaan asiaan: joko rikokseen syyllistymiseen tai rikosepäilyyn.
Poliisiammattikorkeakoulusta annettua lakia säädettäessä perustuslakivaliokunta katsoi, että PolamkL 24.2 §:n asetuksenantovaltuus jää PL 80.1 §:n näkökulmasta väljäksi, ottaen huo-mioon, että kyse on opiskelijavalintaan liittyvistä edellytyksistä. Perustuslakivaliokunnan
107 HE 64/2013 vp, s. 24.
108 HE 64/2013 vp, s. 24.
109 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta (282/2014).
mielestä rehellisyyden ja luotettavuuden arvioinnin keskeiset kriteerit pitäisi käydä laista ilmi.110 Hallintovaliokunta taas oli asetuksenantovaltuudesta sitä mieltä, että ”rehellisyyden ja luotettavuuden käsitteet sinänsä jo ilmentävät riittävällä tarkkuudella sääntelyn tarkoi-tusta”.111 Ymmärrän tämän niin, että jo yleisen elämänkokemuksen tai jonkun muun vastaa-van kriteerin perusteella jokaisen tulisi tietää, miten adjektiivit rehellinen ja luotettava mää-ritellään. Vähintään opiskelijavalintaan osallistuvien tulisi olla yksimielisiä käsitteiden mer-kityksestä lakia soveltaessaan. Joka tapauksessa hallituksen esityksessä rehellisyydelle ja luotettavuudella annettu sisältö on hyvin ylimalkainen.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16.2 §:n sanamuodosta päätellen suojelupoliisin laatima turvallisuusselvitys on ainoa menetelmä poliisiksi opiske-levan rehellisyyden ja luotettavuuden arvioimiseksi. Turvallisuusselvityslain (726/2014) 19.2 §:n 2 kohdan mukaan poliisiksi opiskelevista tehdään perusmuotoinen henkilöturvalli-suusselvitys. Tässä käytettävät tietolähteet selviävät turvallisuusselvityslain 25 §:stä, jossa luetellaan pitkä lista eri viranomaisten rekistereitä.112 Myös muutamia lainkohdassa selos-tettuja rekistereitä vastaavia toisen valtion viranomaisen pitämiä rekistereitäkin voidaan hyödyntää. Tämän perusteella voisi kärjistetysti sanoa, että poliisimieheksi hakeutuvan re-hellisyys ja luotettavuus on yhtä kuin viranomaisten rekisterimerkintöjen summa.
Poliisikoulutuksessa Poliisiammattikorkeakoululla on koulutusvastuun lisäksi kasvatusteh-tävä, jonka tarkoituksena on ohjata opiskelijoita käyttäytymään poliisimieheltä vaadittavalla tavalla. Tässä Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunnan esimerkillä ja ohjauksella on suuri merkitys. Poliisin hyvän käyttäytymisen velvoite koskee myös poliisikoulutuksessa olevia opiskelijoita. Käytöksestä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuu-luvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon, voidaan rangaista poliisiopiskelijaakin.113 Opiske-lijalle sopimattomana käyttäytymisenä pidetään kaikenlaista sääntöjen vastaista käytöstä
110 PeVL 38/2013 vp, s. 3-4.
111 HaVM 23/2013 vp, s. 6.
112 Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen tietolähteet ovat: väestötietojärjestelmä, rikosrekisteri, lii-ketoimintakieltorekisteri, sakkorekisteri, oikeushallinnon rekisteritiedot syyteharkinnassa olevista tai olleista rikosasioista tai rikosasioissa annetuista ratkaisuista, poliisin rekistereistä poliisiasiain tietojärjestelmä, hallin-toasiain tietojärjestelmä sekä suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä, pääesikunnan sotilasoikeudenhoi-don tietojärjestelmä sekä turvallisuustietorekisteri, rajavalvontarekisteri, tullin tutkinta- ja virka-apujärjes-telmä, ammatin- ja elinkeinonharjoittajia koskevat rekisterit, yrityksen vastuuhenkilöitä koskevat tiedot valvo-van viranomaisen rekistereissä, ulkomaalaisrekisteri, viisumirekisteri, ulosottorekisteri ja luottotietorekisteri.
Lisäksi tietyissä tapauksissa keskusrikospoliisin epäiltyjen tietojärjestelmä.
113 PolamkL 40 §:n mukaisia kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja erottaminen enintään yhden vuoden määräajaksi.
sekä esimerkiksi yleistä järjestystä ja turvallisuutta häiritsevää käytöstä tai avoimesti rasis-tisten mielipiteiden esittämistä. Opiskelijan kohdalla kurinpitoseuraamuksen määrääminen ei edellytä, että opiskelijan käytös on tullut yleisesti tietoon. Riittää, että käytöksen arvioi-taisiin vaarantavan poliisia kohtaan tunnettua luottamusta, jos opiskelijan käytös tulisi ylei-sesti tietoon.114