Moraalinen arvostelukyky tarkoittaa yksilön kykyä ratkaista moraalisia ongelmia, ja se kehittyy ihmisenä kasvun myötä. Moraalinen arvostelukyky kehittyy iän mukaan vaiheittain, eikä se ole sidoksissa ympäristön ja ulkoisten tekijöiden muuttumiseen. Tarkastelen analyysissa erityisesti moraalisen arvostelukyvyn neljättä vaihetta, sillä se alkaa ilmetä varhaisaikuisuutta lähestyttäessä.
Tällöin pienempien ryhmien ihmissuhteet kyetään asettamaan yhteiskunnan oikeus- ja poliittiseen järjestelmään eli yhteiskunnan jäsenen näkökulmaan. Tämä vaihe jatkuu yksilön vanhetessa aina keski-ikään saakka (Helkama 2009, 167, 170, 172, 173, 190).
Universaaleja moraaliarvoja ovat oikeudenmukaisuus, hyväntahtoisuus ja itsehillintä.
Oikeudenmukaisuus on halua ratkaista ristiriitoja, hyväntahtoisuus yleisen hyvän edistämistä ja itsehillintä yleisesti koetun pahan estämistä. Moraalin perusoperaatiot voidaan jakaa kahteen osaan:
tilanteeseen, jossa on selvää toimia oikealla tavalla tai jossa kaksi arvoa, moraalisääntöä tai odotusta
39
on vastakkain. Moraalin vastainen toiminta näkyy siinä, että yksilö antaa periksi houkutuksille ja toimii omia etujaan tavoitellen, itsekkäästi. (Helkama 2009, 9.)
Trilogiassa oikea ja väärä esitetään aluksi nuortenkirjallisuudelle tyypillisenä hyvän ja pahan vastakkainasetteluna. Rinki edustaa hyvää taistellessaan oikeudenmukaisuuden ja hyväntahtoisuuden puolesta keskiluokkaan kuuluvaa Väkeä vastaan, joka näitä moraaliarvoja sortaa tavoitellessaan omia etujaan. Tarinan edetessä tämä mustavalkoinen asetelma kuitenkin sekoittuu harmaan eri sävyihin, sillä myös ringin jäsenet tekevät moraalisesti arveluttavia tekoja: varastavat, välittävät huumeita, käyttäytyvät väkivaltaisesti, eivätkä aina tunnu tuntevan syyllisyyttä teoistaan. Väestä löytyy puolestaan mukaviakin ihmisiä eikä kaikkien tavoitteena ole aiheuttaa epätasa-arvoa.
Ringin jäsenet joutuvat tilanteisiin, joissa on sekä selvää toimia oikealla tavalla että etsiä oikeaa ratkaisua useamman arvon ja moraalisäännön törmätessä. Itsehillinnän puute ja houkutus toimia itsekkäästi vievät toisinaan voiton, ja mahdollinen syyllisyyden tunne ohjaa heidän moraaliarviointinsa kehitystä. Näin he tarkastelevat omaa toimintaansa ja kykyään toimia seuraavalla kerralla oikein.
Samuel ja Kiuru joutuvat tilanteisiin, joissa heidän tulee valita omien itsekkäiden halujensa ja ringin yhteisen hyvän väliltä. Samuel pettää rinkinsä luottamuksen siirtyessään Väen joukkoihin, koska ei pysty vastustamaan vallan himoaan. Kiuru päätyy tilanteeseen, jossa joutuu valitsemaan, karkaako Dain kanssa ja jättää muun ringin oman onnensa nojaan, vai pettääkö Dain luottamuksen asettaessaan ringin heidän omien itsekkäiden halujensa edelle. Toisin kuin Samuel, Kiuru pystyy hiljentämään omat halunsa ja toimimaan yhteisen hyvän puolesta.
Dai joutuu tilanteeseen, jossa on selvää toimia oikealla tavalla mutta useamman arvon ja moraalisäännön törmätessä toisaalta haastavaa. Dai menettää itsehillintänsä ja käyttäytyy vartijaa kohtaan väkivaltaisesti saadakseen koodin, jotta he Bollywoodin kanssa pääsisivät käsiksi Väen tietojärjestelmiin. Dai ei vain tyydy uhkailemaan vartijaa, vaan päätyy unessa pahoinpitelemään tämän. Vartijan pahoinpitelyä kuvataan Dain tunteiden kautta, ja tämä kuvaileekin väkivallan olevan mielentila.
Dain rystyset painuivat miehen rintalastan molemmille puolille. Hän tiesi, että sellainen ote sattui – häntä oli pidelty usein niin. - - Dai löi häntä. Se oli tyydyttävää, ettei ollut mitään syytä olla lyömättä uudestaan.
”Dai lopeta”, Bollywood käski. ”Tuo tyyppi ei tiedä mitään!” Mutta Dai ei halunnut lopettaa. Ei, vaikka hän ei edes tiennyt mitä kuvitteli saavuttavansa. - - Väkivalta oli tietty mielentila. Ajatukset harvenivat ja muuttuivat hyvin yksinkertaisiksi. Huomio samaan aikaan sekä kaventui että laajeni niin, että mikä tahansa näkökentän laitamilla tapahtuva liike sai Dain reagoimaan. Hetken aikaa se oli vallan mahtavaa. Adrenaliini teki hänen iskuistaan nopeita ja teräviä. Lyönneistä lähtevä ääni tuntui olevan peräisin jostain muualta, kuin toisesta huoneesta. Unessa veri valui miehen nenästä leukaa pitkin paidalle - - (UP 2020, 73.)
40
Dai ei pysty kontrolloimaan omaa käytöstään, ja pahoinpitely menee pidemmälle kuin sen tarvitsisi. Bollywoodilla on tilanteessa kyky tuntea syyllisyyttä, mutta jälkeenpäin tämä ei kuitenkaan syytä Daita mistään, sillä vartijan pahoinpitely unessa oli tehtävä heidän oman selviytymisensä takia.
Dai kokee asian esille nostamisen kuitenkin syytöksenä. (UP 2020, 78.)
Dai ei kerro tapahtuneesta aluksi Kiurulle, sillä hän tuntee häpeää ja syyllisyyttä, mikä kertoo oman moraalin työstämisestä. Asiasta valehtelu aiheuttaa kuitenkin enemmän haittaa. Myöhemmin asia tulee heidän välillään puheeksi, ja Dai pyytää Kiurulta anteeksi vartijan pahoinpitelystä, vaikka Kiuru ei anteeksipyyntöä tarvitse. Tunnustus on ennemminkin Daille synninpäästö ja tapa tarkastella omaa toimintaansa ja sen seurauksia. (UP 2020, 207.)
Oikean ja väärän suhdetta käsitellään pääosin Kiurun näkökulmasta sivusta seuraajana niissä tilanteissa, joissa kaksi moraalisääntöä on vastakkain. Kiurulle selviää, että Bollywood ja Dai varastelevat ja myyvät huumeita, minkä myötä ihailu uusia ystäviään kohtaa alkaa hiipua. Eniten Kiurua suututtaa ja ärsyttää, etteivät nämä tunnu kokevan teoistaan minkäänlaista syyllisyyttä siitäkään huolimatta, ettei heillä ole muutakaan vaihtoehtoa ansaita rahaa. (ML 2017, 102, 106, 125.) Dai varastaa häntä solvanneelta humalaiselta mieheltä lompakon. Tämä ei kuitenkaan pidä rahoja itsellään, vaan antaa ne maassa istuvalle naiselle. Kiuru liikuttuu tästä eleestä, joka on vahvasti intertekstuaalinen viittaus Robin Hoodiin: varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille. Dai perustelee tekonsa sillä, ettei aio pitää sellaisen ihmisen rahoja, joka on käyttäytynyt rasistisesti. Näin hän kostaa humalaiselle tämän moraalisesti väärän toiminnan, mutta saa väärin toimitulla teollaan aikaan hyvää, kun rahat menevät niitä tarvitsevalle kodittomalle naiselle. “Varastaminen ei vieläkään ollut Kiurun mielestä oikein, mutta… Ehkä se ei ollut aina yhtä väärin.” (ML 2017, 139–140.)
Kiuru ymmärtää vielä jotenkin Bollywoodin ja Dain motiivit toimia moraalisesti arveluttavilla tavoilla, mutta ihmettelee, miksi Nelu ei lakimieheksi opiskelleena ja sääntöjä noudattavana nuorena aikuisena tuomitse kaksikon touhuja, kuten itse huomaamattaan tekee. Nelu toteaa, että asia toki häiritsee häntä eikä tämä sitä hyväksy, muttei tällä ole tarjota heille parempaakaan vaihtoehtoa. (ML 2017, 143.) Kiurun mustavalkoinen ajattelu oikeasta ja väärästä alkaa saada uutta väriä, kun tämä ymmärtää, ettei kaikkia tekoja tarvitse aina hyväksyä, muttei se tarkoita, etteikö niitä voisi ymmärtää. Tämä tuodaan esille myös Sugarin kautta, joka nuorena aikuisena kokee isänsä istuvan vankilassa syystäkin, muttei väärin toimiminen tee tästä pelkästään huonoa isää (AV 2018, 314).
Nuorten identiteettityöhön liittyvät vahvasti kokeilut, joiden kautta myös tarkastellaan heidän moraalista toimijuuttaan. Kokeilut esitetään tilanteina, joissa on selvää, miten pitäisi toimia oikealla tavalla, mutta itsehillinnän puututtua annetaan periksi houkutuksille ja toimitaan itsekkäästi.
Kiuru maistaa Shangri-Lassa ensimmäistä kertaa alkoholia ja pilveä, vaikka tietää tekevänsä väärin
41
(ML 2017, 48). Tämä ilmenee Kiurun kokemuksena tulleensa nuhdelluksi, kun Nelu moralisoimatta kysyy Kiurun ikää ja kehottaa tätä olemaan juomatta enempää kuin yhtä olutta (ML 2017, 50).
Uteliaisuuden lisäksi Kiurun päätökseen kokeilla päihteitä vaikuttaa se, että Bollywood ja Daikin juovat ja polttavat. Kiurulla on tarve olla samanlainen näiden kanssa ja kokea kuuluvansa osaksi porukkaa, vaikka heidän hyväksyntänsä Kiurua kohtaan ei ole siitä kiinni, juoko tai polttaako hän (ML 2017, 260).
Nelun moraalin kehittyneisyys verrattuna muihin ringin jäseniin näkyy siinä, että tämä asettaa heille rajoja (ML 2017, 144). Nelu ei hyväksy alaikäisten juomista tai pilven polttamista, minkä tämä tuokin moralisoimatta ilmi jättäen valinnan nuoren omaksi päätökseksi (ML 2017, 50).
“Me emme enää varsinaisesti polta kukkaa B:n kanssa”, Dai sanoi. ”Mikään ei ole typerämpää kuin käyttää ja diilata.” Ja silti hänen kätensä jatkoivat käärimistä. - - ”Tai no, sanotaanko, ettei meillä ollut mitään sitä vastaan silloin. Nelu laittoi kuitenkin stopin.” (ML 2017, 258–259.)
Myöhemmin Nelun saapuessa asuntovaunulle, tämä vaatii Dailta selitystä pilven polttamiseen ja perustelee, miksi se ei ole järkevää (ML 2017, 264–266).
“En halua nähdä teidän tuhoavan mahdollisuuksianne”, Nelu sanoi veljeään tuijottaen. ”Tuo paska jota te juuri poltitte sammuttaa ihmisten elämänjanon. Se tyhmentää. Jos te olisitte eri ihmisiä, se ei ehkä haittaisi.
Toisille mahdollisuuksia tulvii sisään ovista ja ikkunoista. Mutta ei meille.” (ML 2017, 266.)
Sitaatista ilmenee Nelun epäitsekäs ja toiminnan seuraukset pidemmälle näkevä ajattelu.
Tällainen ajattelu osoittaa sitä, että Nelun moraalinen arvostelukyky on nuorena aikuisena kehittynyt pidemmälle kuin muiden ringin jäsenten. Muutoinkin johtajalta edellytetään oikeudenmukaisuutta, joka on ominaista moraaliarvioinnin kehittymiselle (Helkama 2009, 187). Yksi syy Nelun johtajan asemaan ringissä on tämän iän mukana tuoma moraaliarvioinnin kehitys, joka näkyy muiden ringin jäsenten luottamuksena Nelua kohtaan. Ringin muut jäsenet uskovat Nelua lähestulkoon kyseenalaistamatta uskoen, että tämä ryhmän vanhimpana tietää, mitä he ovat tekemässä. (AV 2018, 332.)