Hyvönen Katrina, TtM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiala Kukkonen Kristiina, YTM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiala
Johdanto
S
avonia-ammattikorkeakoulun iisalmen yksikön hoito-työn ja sosiaalialan koulutusohjelmat ovat tehneet lasten-leiriyhteistyötä Viron Lastensuojelujärjestön (Lastekaitse Liit) kanssa vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2016 mukaan otettiin opiskelijoita myös Kuopion terveys- ja kuntoutusaloilta.Vuonna 2011 selvitettiin opiskelijoiden moniammatillisuuden ja monikulttuurisuuden oppimista lastenleirillä. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan he oppivat leirillä paljon moniammatilli-suudesta ja monikulttuurimoniammatilli-suudesta toimiessaan yhdessä toistensa ja virolaisten kumppaneiden kanssa (Hyvönen, K. & Kukkonen, K. 2012).
Lastenleirin oppimisen päätavoitteena on oppia toimimaan moniammatillisesti monikulttuurisessa toimintaympäristössä.
Toisena tärkeänä tavoitteena on oppia ohjaamisen taitoja. Leirillä opiskelijat ohjaavat yksilöitä, pienryhmiä ja suurryhmiä.
Elokuussa 2016 Remnikussa pidetyllä lastenleirillä oli muka-na sairaanhoitaja-, sosionomi-, fysioterapia- ja kätilötyön opis-kelijoita. Heitä oli mukana 18. Leirillä oli lapsia 230. Iältään he olivat 7–15-vuotiaita. Artikkelissa kuvataan opiskelijoiden
koke-Virossa leiritoiminnalla on vankat perinteet. Entisessä Neu-vostoliitossa lapset kävivät kesäisin pioneerileireillä, joita varten oli erilaisia leirikeskuksia. Viron lastensuojeluliiton Remnikun leirikeskus on tällainen. Siellä järjestetään monia leirejä kesäisin.
Savonia-ammattikorkeakoulu on yleensä ollut mukana leireil-lä, jonne on tullut enimmäkseen lastensuojelun tarpeessa olevia lapsia joko omista kodeistaan tai lastensuojeluyksiköistä. Oman leimansa leiriläisten ohjaamiseen tuo se, että osa lapsista puhuu äidinkielenään viroa ja osa venäjää. Lasten monikulttuurinen tausta vaatii opiskelijoilta kulttuurista sensitiivisyyttä ja kulttuu-rista osaamista, jolla pyritään edistämään lasten hyvinvointia (vrt.
Leppiman 2010).
Ohjaus sosiaali- ja terveysalalla
Ohjaus on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskeistä työtä.
Ohjaus on vuorovaikutusta, jossa ihmiset kohdataan taitoineen, tietoineen ja tunteineen. Erilaiset ohjaustilanteet haastavat opis-kelijat kehittämään taitojaan ja tutkimaan toimintaansa. Ohja-uksen käytännön ratkaisujen tekemisessä on keskeistä suunnitella erilaisia tilanteita toisten kanssa. (Vänskä ym. 2011; Vehviläinen 2014.) Leirillä toimimisen tavoitteena oli mm. antaa valmiuksia ohjauksen tehtäviin.
Leiritoimintaa tutkinut Nyqvist (2006) on tehnyt mallin las-tenleirillä toteutettavasta ohjaustoiminnasta. Hän jakaa ohjauk-sen neljään osioon:
1. Leiriläisten fyysisen turvallisuuden takaaminen 2. Leiriläisten henkisen turvallisuuden takaaminen 3. Toimintojen mahdollistaminen
4. Leiriläisten sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen
Koska opiskelijaryhmä tuli eri kulttuurista eikä yhteistä äidin-kieltä ollut, sen tuli keskittyä lähinnä toimintojen mahdollista-miseen. Opiskelijat tarjoisivat leiriläisille monipuolisia ja elämyk-sellisiä toimintoja huomioiden leirin muun ohjelman. Näissä toiminnoissa tarvittiin niin yksilö-, pienryhmä- kuin suurryhmä-ohjausta.
Ohjausprosessi etenee tavoitteiden asettamisesta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Ryhmien ohjaa-minen vaatii yksityiskohtaisesti laaditut suunnitelmat sekä va-rasuunnitelmat tilanteen niin vaatiessa. Opiskelijoilta vaaditaan joustavuutta ja tilannetajua. (Airaksinen ym. 2015.)
Lastenleirin suunnittelu
Leirin suunnittelu alkoi huhtikuussa 2016. Tuolloin oli jo tiedos-sa leirille tulevien lasten määrä ja lastensuojelutausta. Opettajat tunsivat ennestään leiripaikan puitteet, joista kerrottiin opiskeli-joille kuvien kera. Opiskelijoiden virtuaalisella oppimisalustalla oli myös tietoa Remnikusta leiripaikkana videoineen, tietoa Viron Lastensuojelujärjestöstä ja aiempien opiskelijaryhmien kokemuk-sia leiristä. Näiden tietojen pohjalta monialaiset opiskelijaryhmät ensin ideoivat ja sitten suunnittelivat tarkemmin toimintaa
lei-rille. Kaikkiaan toimintaryhmiä oli viisi: liikunta, seikkailu- ja ensiapu, musiikki, tanssi ja draama sekä käden taidot. Kaikkien ryhmien tuli tehdä vähintään yhdestä toiminnasta pedagogisen ohjauksen suunnitelma, jossa kuvattiin tavoitteet. Siinä kerrot-tiin myös, miten luodaan ja hallintaan tunneilmasto sekä miten osallistujia motivoitiin ja innostettiin toimintaan. Lomakkeessa tuli kuvata menetelmät, yhteistoiminta ja sosiaalinen vuorovai-kutus. Opiskelijoiden tuli suunnitella myös toiminnan vaiheistus ja aikataulutus.
Opiskelija käyttivät toiminnoissa toiminnallisia ja luovia me-netelmiä. Nämä ovat hyvä tapa tukea asiakkaiden osallistumista ja tehdä iloa tuottavia asioita yhdessä. Toiminnallisia menetelmiä käytettäessä pyritään asiakkaan voimaannuttamiseen. Erilaiset voimaannuttavat menetelmät puolestaan tähtäävät ihmisen osal-lisuuden lisääntymiseen. Sosiaalisen osalosal-lisuuden myötä ihmisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät. (Airaksinen ym. 2015.)
Ohjaamisesta opittiin
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden koke-muksia ohjaamisen oppimisesta leirillä. Tutkimustehtävinä oli selvittää, mitä opiskelijat oppivat ohjaamisesta, mitä he oppi-vat monikulttuurisesta ohjaamisesta ja mitä moniammatillinen työskentely antoi ohjaamiseen. Lisäksi selvitimme, miten leirillä opittuja asioita voi hyödyntää tulevassa ammatissa. Tutkimus to-teutettiin leirin lopussa avoimella kyselylomakkeella. Kaikki opis-kelijat vastasivat kyselyyn. Tulokset analysoitiin aineistolähtöistä sisällön analyysia käyttäen.
Opiskelijat oppivat monipuolisesti ohjaamisen taitoja. He huomasivat suunnittelun tärkeyden ja varasuunnitelmia pitää olla. Järjestelmällisyys koettiin tärkeäksi. He saivat kokemusta ja oppia käytännön ohjaustilanteiden toteuttamisesta. Osallistuji-en innostaminOsallistuji-en ja ohjaajan muuntautumiskyky koettiin tärkeä-nä. Ohjauksessa korostuivat kärsivällinen, selkeä ja rauhallinen toiminta. Esimerkin tärkeys korostui yhteisen kielen puutuessa.
Erityisesti yksilöohjauksessa huomattiin lapsen lähelle mene-misen merkitys ohjauksen onnistumisessa. Opiskelijat kokivat oppineensa itsestään paljon ohjaajina. Kokemukset toivat itse-varmuutta. He huomaisivat oman persoonan merkityksen ohja-uksessa: on erilaisia tyylejä ja tapoja ohjata. Tärkeää oli saada ko-kemusta myös suurien ryhmien ohjaamisesta. Ryhmä mahdollisti opiskelijoiden omien rajojen rikkomista.
Opiskelijoilta selvitettiin myös monikulttuurisen ohjaamisen oppimista. Opiskelijat kokivat selvinneensä hyvin ohjauksesta il-man yhteistä kieltä, tosin alkuvaikeuksia oli leirin alussa. Ohjaus onnistui, kun ohjaustilanteet suunniteltiin hyvin, valittiin sopi-via ohjausmenetelmiä, joissa hyödynnettiin näyttämistä, elekieltä ja lapsen lähelle menemistä. Osa leirillä olevista lapsista puhui myös englantia, joten opiskelijat käyttivät ohjauksessa englantia.
Lisäksi ohjauksessa käytetiin viron ja venäjän kielen sanoja, joita opiskelijat oppivat lapsilta leirin aikana. Tulkkia käytetiin myös joissakin ohjaustilanteissa.
Lastenleirillä oli mukana opiskelijoita neljästä koulutusoh-jelmasta. He näkivät tärkeänä yhteistyön ja vastuun jakamisen toistensa kanssa. Opiskelijat kokivat oppineensa yhteistyössä tarvittavia taitoja ja he näkivät moniammatillisen työskentelyyn
rikkautena. He kokivat, että jokaisen tietoja ja taitoa käytettiin hyväksi. Leirillä opiskelijat tutustuivat toistensa erilaisiin näkö-kulmiin lasten ohjaamisesta.
”Ihmiset näkevät tilanteet ja toiminnan tarpeet hyvin monista näkökulmista. Tämä tuo suunnitteluun paljon uusia ulottu-vuuksia ja sellaisia ajatuksia, jotka eivät itsellä käy mielessä.”
Opiskelijat järjestivät monipuolista toimintaa leirillä. He op-pivat toisiltaan paljon ohjaamisesta ja erilaisista menetelmistä.
Joidenkin opiskelijoiden vahva ohjaamisosaaminen tuki muiden oppimista.
Opiskelijat kokivat voivansa hyödyntää leirillä oppimiaan asi-oita tulevaisuudessa monin tavoin. He mainitsivat muun muassa valmiudet moniammatilliseen työskentelyyn, rohkeuden ja val-miudet ohjaamiseen. Opiskelijat tuntevat nyt paremmin toisten ammattialojen osaamista ja osaavat ottaa paremmin huomioon erilaisia työskentely- ja kasvatusmalleja. Kulttuurierojen huo-mioiminen ja ennakkoluulottomuus koettiin tärkeänä tulevassa työssä. Opiskelijat saivat paljon ideoita erityisesti lasten ja nuor-ten ohjaamiseen. Opiskelijat saivat kokemusta sopeutumisesta erilaisiin ympäristöihin ja tilanteisiin. Tämä koettiin myös tär-keänä.
Tutkimustulokset tukevat aiempia kokemuksiamme leiristä tehokkaana ja monipuolisena oppimisympäristönä. Opiskelijat saavat moniammatillisien ja monikulttuuristen valmiuksien li-säksi myös valmiuksia ohjaukseen.
Lähteet
Airaksinen, R., Karkkulainen, M., Alavannesluoma, T., Pirhonen, P.
& Kastu, R. 2015. Toimii. Hoitajan opas luoviin menetelmiin. Helsinki;
Edita.
Hyvönen, K. & Kukkonen, K. 2012. Moniammatillista yhteisöllistä oppimista Viron lastenleirillä. Teoksessa A. Jauhiainen (Toim.) Yhteisöl-lisesti oppien parempiin tuloksiin. Kuopio; Savonia-ammattikorkeakoulu.
Leppiman, A. 2010. Arjen elämyksiä. Leiri- ja elämyspohjainen
Arkipäivät-perhepalvelu sosiaalisen kokemuksen tuottajana. Akateeminen väitöskirja. Rovaniemi; Lapin Yliopisto.
Nyqvist, M. 2006. Kohti viihtyisämpää lastenleiriä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten sosiaalisen kanssakäymisen tukemisen merkitys lastenleirin ohjaustoiminnassa. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
B: Artikkeleita, opinnäytetöitä ja tiedotteita. Mikkeli; Mikkelin ammattikorkeakoulu.
Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta.
Helsinki; Gaudeamus.
Vänskä, K., Laitinen-Väänänen, S., Kettunen, T. & Mäkelä, J. 2011.
Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen.
Helsinki; Edita.