Miten toimijoiden yhteistyö muuttui?

jous-tanut omista vaatimuksistaan, ja ehkä taloudellisella puolella jonkin ver-ran. (H1)

Tämä yhteistyö on ollut hyvin hedelmällistä ja se on tiivistänyt meidän verkkoa muutenkin. - - - HTK-hankkeessa on mielestäni ollut tiiviimpi ja säännöllisempi yhteistyö esim. kesäyliopistojen kesken ja tiiviimpi yhteis-työ suoraan Joensuun avoimeen yliopistoon ja myös yhteisyhteis-työtä tiede-kunnan opettajien kanssa. Mun mielestä tän hankkeen puitteissa on ollut positiivinen vaikutus juuri se, että kesäyliopistojen suunnittelijat tekevät yhteistyötä näiden opintojen järjestämiseksi ja saavat hallinnoinnissa ja organisoinnissa tukea toisiltaan ja voivat yhdessä ratkoa ongelmia. (H4) Yhteistyöoppilaitosten henkilökunta tuli lähemmäksi tiedeyhteisöä, yhtei-set palaverit ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen… Kaiken kaikkiaan yh-teistyö tiivistyi, myös avoimen ja yhyh-teistyöoppilaitosten välit tiivistyivät.

(H8)

Vastauksista nousi esille selkeästi, että opiskelijan palvelemiseksi on ollut käytössä koko oppilaitosverkosto. Yksittäisen oppilaitoksen toimijat asemoivat itsensä osaksi tuota verkostoa. HTK-opintojen käynnistämisen taustalla oleva hankemuotoinen toi-mintamalli on tuonut mukanaan toimintaan koordinointia ja työnjakoa sekä mahdollis-tanut toimijoiden yhteistyön kehittämistä hankekokoontumisten ja yhteydenpidon muodossa.

Seuraavaksi kuvaan haastattelujen ja tapausesimerkkien muodossa kerättyä aineistoa hyväksikäyttäen hieman tarkemmin toimijoiden välisen yhteistyön muutoksia.

Muutokset viestinnässä

Toiminnan verkostoluonne kävi selvästi ilmi viestinnän muutoksia kuvaavissa vastauk-sissa. Tiedon koettiin kulkevan kaikkien kolmen toimijatahon (tiedekunta, Avoin yli-opisto, yhteistyöoppilaitokset) välillä tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti tiedekunnan ja yhteistyöoppilaitosten välille on syntynyt uusia viestintämuotoja. Pohjan tälle toimijoi-den väliselle verkostoviestinnälle ovat luoneet HTK-opintojen organisointiin liittyvät palaverit ja puhelinkokoukset, joita on järjestetty runsaasti. Eri organisaatioita edus-tavat toimijat ovat tulleet tutuiksi keskenään ja sen on koettu helpottavan yhteydenpi-toa. Myös tiedekunnan opettajat välittävät tietoja ja selvittelevät eteen tulleita kysy-myksiä.

Mun mielestä keskusteluilla ja yhteydenpidolla nämä ongelmat ratkais-taan. Ja käydään nopeasti asioiden kimppuun, että ongelmat ei pääse pahenemaan. Se on kai se tärkein väline. Että pidetään yhteyttä avoi-meen yliopistoon ja tiedekuntaan ja sitten myös kesäyliopistot keske-nään. (H1)

Tässä on ehkä selkeämpi tieto siitä, että kehen otetaan yhteyttä. Ja kun Avoimen suunnittelija moodlen kautta paljon viestittää kaikkee ja lisäksi sähköpostilla. Niin on varmaan se, että on selkee tieto siitä, mitä kukakin tekee ja keneltä voi mitäkin kysyä. (H2)

Joensuun avoinhan on hyvin lähettänyt tietoa. Tiedekunnasta on tullut tietoa. Ja koko hankkeen organisointi, siitä Savonlinnalle täys kiitos. Eli ne on menny. Pian hankkeen aloittamisen jälkeen alettiin pitämään puhe-linpalavereita, joissa käytiin läpi asioita mitä tullaan ja kun ollu yhtenäis-tä. (H3)

HTK-hanke monipuolistanut koko meidän toimintaa. Se on kokonaisval-taista, puolin ja toisin keskustelua… Yritetään saadaan toiminnasta ver-kostoitunutta, kesäyliopistot ovat melkein meidän sivulaitoksia. (H9)

Koska uutta tietoa luodaan HTK-opintojen organisointiin liittyen koko ajan toiminnan kehittyessä, on suurena haasteena tietojen hallinta. Tähän liittyy paljon työnjaollisia kysymyksiä, joita on ratkottu kokoontumisissa ja myös tiedon välittämisen kanavat ovat nousseet keskeisiksi. Tietoa tulee olla tarjolla sekä toimijoille että opiskelijoille oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

On yritetty ratkaisuksi mahdollisimman keskitettyjä ohjeita, yleisiä ohjei-ta anohjei-taa. Että sitten kaikki tietäs, millaisisohjei-ta opinnoisohjei-ta on kysymys. Ja olis ainakin päälinjat kaikilla hyvin selvästi tiedossa. (H2)

Aluksi piti selvittää kuka tietää ja mitä tietää? Mikä on paras tapa jakaa informaatiota ja mikä tieto jaetaan opiskelijoille meiltä suoraan ja mikä yhteistyöoppilaitosten kautta? Tietävätkö kaikki mitä pitäisi tietää? (H7)

Toiminta on paljon organisoidumpaa, esim. etätentit luistaa, voi luottaa, että ihmiset tietää miten homma menee. (H9)

Viestinnän haastavuutta kuvattiin haastatteluaineistossa monipuolisesti. Tiedon välit-täminen oikeille henkilöille oikeaan aikaan ja oikealla tavalla korostui erityisesti Avoi-men yliopiston toimijoiden vastauksissa. Kesäyliopistojen toimijat puolestaan korosti-vat viestinnän ristiriitoja opiskelijoiden suuntaan, esim. kuka tiedottaa, erilaista tietoa eri lähteissä (oodi, moodle, avoinyliopisto.fi).

Konkreettisena uutena toimintatapana siirryttiin syksyllä 2008 linkittämään opintojak-sokohtaiset tiedot Avoimen yliopiston ja yhteistyöoppilaitosten opetustarjonnasta tie-dottaville sivuille Joensuun yliopiston Oodi-tietokannasta. Tällä vältettiin se, että kirjal-lisuuden tai tenttipäivien muuttuessa olisi sama tieto pitänyt muuttaa useaan lähtee-seen. Toimijoiden välisessä tiedonkulussa tärkeimmiksi välineiksi ovat nousseet ko-koontumisten lisäksi sähköposti, www-sivut ja moodle-oppimisympäristöt. Opiskelijoil-le tarkoitettuja infosivustoja ja oppimisympäristöjä käyttävät siis myös opintojen jär-jestäjät omina tietopankkeinaan.

Erityisen tärkeää ajantasaisen tiedon saavutettavuus on opintoneuvontatoiminnassa.

HTK-opintoja järjestävä tiedekunta avasikin aiemmin opitun hyväksilukemiskäytäntö-jään myös Avoimen yliopiston ja yhteistyöoppilaitosten opintoneuvontatyötä tekeville toimijoille. Lisäksi tulkintoihin on ollut mahdollista hakea vahvistus tiedekunnan amanuenssilta. Avoimessa yliopistossa tutkintotavoitteisesti opintoja suorittavien opis-kelijoiden palvelemisessa on tärkeää pystyä antamaan opiskelijalle jo opintojen alku-vaiheessa tietoa aiemmin opiskeltujen opintojen hyväksilukemisesta tutkin-toon.

Muutokset työnjaossa

Perinteisesti avoin yliopisto-opetus on toteutettu kolmen toimijatahon – tiedekunta, Avoin yliopisto ja yhteistyöoppilaitos – yhteistyönä. Toimijoiden roolit ja tehtävät mää-räytyvät yliopistokohtaisesti lähinnä tiedekunnan ja Avoimen yliopiston tuottaman

ja-ottelun mukaisesti. HTK-opintoja organisoitaessa tätä totuttua työnjakoa jouduttiin muuttamaan.

Tiedekunnan tehtävänä on edelleenkin tuottaa opetussuunnitelmat ja hyväksyä toimeenpanosuunnitelma ja opettajat avoimessa yliopisto-opetuksessa. HTK-opinnoissa uusia tehtäviä tiedekunnalle on kertynyt opintojen markkinointiyhteistyöstä sekä amanuenssin aktiivisesta roolista opintojen käytännön järjestelyjen organisoin-nissa, esim. tentti-ilmoittautumiset kerätään keskitetysti tiedekuntaan, josta sitten kysymykset ja tieto tenttijöistä lähetetään yhtenä ryhmäsähköpostina kaikille toimi-joille. Tiedekunnan opettajien ja hallintohenkilökunnan koettiin haastatteluvastauksis-sa tulleen lähemmäksi avoimen yliopisto-opetuksen toimijoita ja antavan ohjausta ja neuvontaa aiempaa enemmän.

Ensimmäinen joka on ihan selvästi havaittavissa on, että tiedekunnan kanssa on pidetty enemmän yhteyttä kuin normaalisti. Elikä ihan ne kes-kustelut tiedekunnan vastuuhenkilöiden kanssa. Eli niitä on käyty. Ja niitä on myöskin käyty, kun meillä on tämä kesäyliopistojen yhteistyö, niin jo-ku on käynyt ja välittänyt sitten niitä muille kesäyliopistoille. Ei olla oltu ihan sen varassa, että avoimen yliopiston kautta kulkee tieto, vaan ollaan neuvoteltu suoraan tiedekunnan kanssa. (H1)

Kyllä mä näkisin, että normaaleissa avoimen yliopiston opinnoissa se tie-dekunta ei oo niin kovasti mukana kuin se on näissä HTK-opinnoissa. Ja ollaan ihan oikeasti päästy tapaamaan näitä tiedekunnan ihmisiä. Ne tie-dekunnan ihmiset on pitäneet yhteyttä joko suoraan tai avoimen kautta. - - - Tiedekunnan osuus on ollu HTK:ssa suhteellisen toimiva. Eihän ne kaikki asiat oo miellyttänyt meitä tai niitä, mutta niistä on sitten keskus-teltu ja jonkinlainen ratkaisu on sitten sen asian puitteissa on ollut, mikä sitten milloinkin on ollut päällä. (H3)

Tiedekunta antaa tukea ja sieltä on saatu neuvoja aina tarvitessamme vastuuopettajilta. Aina ovat vastanneet kun olemme kysyneet. Kertaa-kaan emme ole törmänneet siihen, että olipa tyhmä kysymys tai muuta vastaavaa. (H6)

Tiedekunnan tehtäviin kuuluu luoda säännöt ja reunaehdot, joiden puitteissa avoin yliopisto-opetus toteutetaan niin, että se vastaa yliopiston perusopetusta. Erityisesti HTK-opintoihin liittyen tiedekunta edellytti, että kaikkiin HTK-opintoja organisoiviin oppilaitoksiin rekrytoitiin HTK-tuutorit, jotka ohjaavat opiskelijoita paikallisesti. Tuuto-rointia ei ole kytketty mihinkään yksittäiseen oppiaineeseen, vaan tarkoituksena on perehdyttää avoimen yliopiston periaatteella opiskelevat opiskelijat tiedekunnan käy-täntöihin ja auttaa heitä opintojen suorittamisessa kiinnittäen huomiota erityisesti oi-keudellisten opintojen erityistekijöihin.

Tiedekunta kokee luonnollisesti myös hyötyvänsä HTK-opintojen toteuttamisesta avoimessa yliopistossa. Mahdollisuus päästä lähemmäksi opiskelijarajapintaa auttaa ymmärtämään avoimen yliopiston kautta tutkinto-opintojaan suorittavien etäopiskeli-joiden erityiskysymyksiä ja sitä kautta kehittämään tiedekunnan toimintaa. Konkreet-tisena esimerkkinä tästä voidaan mainita se, että osa tiedekunnan tenteistä on siirret-ty toteutettavaksi iltaisin.

Pyritään yhteistyöhön, jossa tiedekunnasta ei vain sanella ehtoja, vaan toiminta pyritään luomaan siten, että se helpottaisi opintojen järjestämis-tä myös yhteistyöoppilaitoksissa. Pitkän aikajanan tavoite on näin tehdä Joensuun yliopiston opintoja tunnetuiksi ja saada motivoituneita tutkinto-opiskelijoita. (H9)

Strateginen valinta, jossa etäopiskelu hyväksytään tavaksi suorittaa tutkintotavoittei-sia opintoja ja sitä jopa tuetaan erityisjärjestelyillä, nostaa tiedekunnan kiinnostavaksi työn ohessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden silmissä. Heillä kun ei ole useinkaan mahdollisuutta muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle päätoimisesti.

Avoimen yliopiston roolia kuvattiin haastatteluvastauksissa vuolaasti. Se nähtiin usein toiminnan keskiössä toimimassa tulkkina ja puskurina tiedekunnan ja yhteis-työoppilaitosten tai tiedekunnan ja opiskelijoiden välillä. Perinteisesti avoimille yliopis-toille kuuluva koordinoijan rooli sai siten rinnalleen myös välittäjän ja sovittelijan roo-lin, jossa korostuivat opiskelijoilta tulleiden paineiden ja tiedekunnan opintojen järjes-tämiselle tuottamien sääntöjen yhteensovittaminen.

Ainahan tiedonkulkuongelmia on ja jonkun verran on meille tänne yhteis-työoppilaitoksiin näyttänyt, että jonkin verran on ollut säätämistä tiede-kunnan ja avoimen yliopiston välillä. Että tavallaan tietoa on jouduttu ha-kemaan molemmilta. Tavallisesti avoin yliopisto on ottanut lusikan kau-niiseen käteensä ja lähtenyt selvittämään asiaa tiedekunnan puolelta.

(H1)

…avoimen yliopiston osalta sellainen puskurin ja välittäjän rooli suhteessa tiedekuntaan kun haettu uusia käytänteitä. On jouduttu sopimaan enemmän asioista. Ei voida toimia ehkä niin kaavamaisesti kuin aikai-semmin. On jouduttu opiskelijoiden ehdoilla etsimään toimivampia ratkai-suja. (H1)

Avoin vaatii erityisesti yhteistyöoppilaitoksilta laatua ja vahtii, että tietty taso saavutetaan toiminnassa. (H7)

Tiedekunnan näkökulmasta Avoin yliopisto on ”tunteiden tulkki” yhteis-työoppilaitoksiin päin. (H9)

Avoimen toimijat kuvasivat itse ennakointivaatimusten kasvaneen heidän suuntaansa eli on kyettävä ennakoimaan tulevia kysymyksiä ja kehittämään ratkaisuja ennen kuin kysymyksiä esitetään. Yhteistyöoppilaitokset luonnehtivat Avointa yliopistoa myös edunvalvojaksi ja liittolaiseksi.

Toisaalta tässä on ollut myös näkyvissä sellaista, että avoin yliopisto on ollut vähän enemmän niin kuin meidän liittolainen. En tiedä olenko minä, olenko mä väärin tulkinnut. Mutta avoin yliopisto on pyrkinyt käytännön asioissa, joissa ehkä tiedekunta olisi toiminut kaavamaisemmin, niin ot-tamaan sellaisen välittäjän ja sovittelijan roolin. Ja tietynlainen edunval-voja ollut meille tässä. On voitu sellaisia hyviä, pieniä käytännön muutok-sia, esim. tenttipäivien sijoittaminen iltaan, on saatu. Mä en tiedä ihan tarkkaan, että miten ne prosessit ja keskustelut on menny avoimen yli-opiston ja tiedekunnan välillä, että mitä kautta mikäkin asia on mennyt.

Mutta meille se on näyttäytynyt sillä tavalla, että on pystytty tällaisia joustavia ratkaisuja yhdessä tekemään. Ja avoimeen yliopistoon näissä asioissa kuitenkin ehkä ensin otetaan yhteyttä eikä mennä tiedekuntaan valittamaan, vaan käytännön asioissa pyydetään avoimen yliopiston pal-velua, mikä minun mielestä tässä tapauksessa heidän rooliinsa kuuluukin.

(H1)

Kaikkien vastaajien näkemys on, että avoimen yliopiston toimijuus vahvistui tutkinto-tavoitteisten avointen yliopisto-opintojen keskiössä, tuottamassa lisäarvoa oman toi-mintansa kautta toimijaverkoston palvelukokonaisuuteen. Tässä roolissaan se samalla lisää koulutuksellista tasa-arvoa yhteiskunnassa mahdollistamalla tutkintotavoitteisen opiskelun entistä laajemmin. Avoimen yliopiston organisaation näkökulmasta HTK-opintoyhteistyö on luonnollisesti myös kasvattanut Joensuun Avoimen yliopiston opis-kelijamääriä ja vahvistanut siten sitä toimijana.

Yhteistyöoppilaitosten rooli palveluverkostossa on puolestaan haastattelujen mu-kaan laajentunut pelkästä opintojen jakelukanavana toimivasta välittäjästä verkoston päätepisteeksi, jossa asiakas ja palvelu kohtaavat. Tällä rajapinnalla viimekädessä punnitaan palveluverkoston toiminnan kokonaislaatu.

Kesäyliopisto antaa meidän yhteisesti tuottamalle palvelulle paikalliset kasvot. Opiskelija tietää kehen voi ottaa yhteyttä ja kuka lähtee selvittä-mään asioita, jos on jotain ongelmia. Ihmisille on tärkeää, että he koh-taavat fyysisesti paikan päällä olevan toisen ihmisen, johon he voivat luottaa ja joka on heidän puolellaan, kun ovat tekemässä isoa päätöstä elämässään. (H5)

Kun opiskelija on kuvioissa useamman vuoden, niin yhteistyöoppilaitosten rooli korostuu. Esimerkiks ohjauksen määrä on suuri, sitä on aika vaikee-ta etänä hoivaikee-taa kokonaan. (H7)

Konkreettisimmillaan yhteistyöoppilaitoksen kautta välittyvä palvelu on muodoltaan lähiopetusta, opintoneuvontaa- ja ohjausta sekä muita paikallisia tukipalveluja, esim.

tuutorointia ja tenttiinvalmistautumisryhmiä. Paikallinen tiedottaminen ja opiskelija-ryhmien tapaaminen ovat tärkeitä toimintamuotoja, jotka luovat osaltaan sosiaalista oppimisympäristöä yliopiston ulkopuolella tapahtuville opinnoille.

Opintoneuvonta ja hopsit oli aluksi avoimen roolia, mutta toteutui enem-mässä määrin yhteistyöoppilaitoksissa, eroja oppilaitoksittain kuitenkin oli, esim. aiemmin opitun hyväksilukemistulkintoja ei tehdä kaikkialla.

(H8)

Seuraavaksi käsitellään vielä omaksi teemakseen nostettu yhteistyöoppilaitosten välis-tä yhteistyövälis-tä, joka myös kuvaa muutosta verrattessa toimintatapaa perinteisen avoimen yliopisto-opetuksen työnjakoon.

Yhteistyöoppilaitosten välinen yhteistyö

Yhteistyöoppilaitosten eli HTK-opintojen osalta lähinnä kesäyliopistojen välinen yhteis-työ nousi haastatteluvastauksissa korostuneesti esille kysyttäessä toimijoiden välisen yhteistyön muutoksista. Yhteistyöoppilaitosten yhteistyötä kuvattiin vertaistukena ja työnjakona.

Kesäyliopistojen kesken yhteistyö on tietysti ollut sitä, että on keskusteltu miten opinnot on eri paikkakunnilla sujuneet. Tällaista ihan niin kuin ver-taistukea on haettu oppilaitosten kesken ja jaettu kuulumisia. Sovittu konkreettisesti erilaisista asioista, opetusjärjestelyistä, siihen liittyvästä yhteistyöstä. Tehty suunnitelmia eteenpäin ihan esimerkiksi mietitty, mi-tä milläkin paikkakunnalla tarjotaan. Tietysti teknisiin kysymyksiin, vi-deoneuvottelulaitteisiin ja näihin kysymyksiin on usein liittynyt nämä keskustelut. (H1)

Yhdessä tekeminen on luonut tähän ihan uuden näkökulman. (H1)

Konkreettisia yhteistyön muotoja ovat olleet keskitetty opettajarekrytointi (yksi oppi-laitos sopii opetuksen kaikkien puolesta), opetusaikataulujen koordinointi, lähiopetuk-sen välittäminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen usealle paikkakunnalle, kes-kitetyt neuvottelut tiedekunnan ja avoimen yliopiston kanssa (yksi oppilaitos neuvot-telee ja välittää tiedon muille).

Kesäyliopistojen välinen yhteistyö on koettu luontevaksi, koska toimintakulttuuri on kaikilla suhteellisen yhdenmukainen.

Kesäyliopiston välisessä yhteistyössä ei juurikaan ole ollut toimintatapoi-hin liittyviä ongelmia, sillä me toimitaan suunnilleen samoilla tavoin. (H1)

Kesäyliopistot ovat hyötyneet yhteistyöstä jakaessaan tietoja toinen toisilleen ja myös taloudellinen riski on pienentynyt järjestettäessä opintoja yhteistyönä. Yksittäiset toi-mijat kokivat saaneensa tukea kollegoiltaan, kun ongelmia on voinut ratkoa toisten samaa työtä tekevien kanssa yhdessä. Opiskelijoita on ollut myös mahdollista ohjata toisen oppilaitoksen lähiopetukseen, jos omassa oppilaitoksessa ei ole ollut sopivia opintoja tarjolla.

Yhteinen kehittämistyö

Yhteinen kehittämistyö ja toimintaan liittyvien uusien ideoiden testaaminen ja kehitte-ly korostuivat kaikkien toimijoiden vastauksissa. HTK-toimijoiden yhteistyötä voi hyvin luonnehtia ongelmalähtöiseksi. Haastatteluvastauksissa kuvattiin usein yksittäisistä kysymyksistä nousseita ongelmia, jotka ovat vaatineet palveluverkostoa miettimään yhteisesti uuden tavan ratkaista asioita. Tällainen kehittävä työote vaatii aiempien käytäntöjen jatkuvaa kyseenalaistamista ja uusien ratkaisujen ja ideoiden etsimistä.

Ja sitten toinen puoli on erilaiset ongelmat, joita on pitänyt selvittää, kuinka toimitaan. Joissa ei ole ollut ihan selviä ohjeita alunpitäen. Niitä ongelmia on tullut tässä matkanvarrella. Tai enemmän sellaisia kuinka toimitaan, ei ne välttämättä ole ongelmia, vaan on pitänyt selvittää kuin-ka toimitaan ja sopia niistä asioista tarkemmin. (H1)

On jouduttu sopimaan enemmän asioista. Ei voida toimia ehkä niin kaa-vamaisesti kuin aikaisemmin. On jouduttu opiskelijoiden ehdoilla etsi-mään toimivampia ratkaisuja. (H1)

Karkeasti ajatellen yhteistyö on useimmiten yhden yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän palveluun liittyvien haasteiden ratkaisemista ja uusi-en toimintatapojuusi-en kehittelyä. (H5)

Jollekin on tullut kehittämisidea, miten tää voidaan tehdä tai sitten on yhdessä mietitty jotain käytännön ongelmaa ja miten se ratkaistaan…

(H9)

Kehittävä työote on tarpeellinen; ei tulis mitään, jos pitäis motivoitua pelkästään etätenttien lähettämisestä… (H9)

HTK-opintoja organisoineet yliopiston yksiköt (tiedekunta, Avoin yliopisto) ja yhteis-työoppilaitokset joutuivat siis etsimään uudenlaisia toimintatapoja. Perinteiseen avoi-meen yliopisto-opetukseen soveltuvat ratkaisut eivät enää kaikilta osin ole toimineet, vaan ne on korvattu tai niihin on lisätty uudenlaisia elementtejä. Tutkintotavoitteisten HTK-opintojen organisointi avoimen yliopisto-opetuksen verkostoituneiden toimintajär-jestelmien yhteistyönä on johtanut siis uudenlaisen toimintamallin kehittymiseen.

Seuraavassa luvussa tarkastellaan tarkemmin niitä ongelmia ja haasteita, jotka vaati-vat ratkaisua HTK-opintoja organisoitaessa.