n Leuvenin katolisella yliopistolla (Kat-holieke Universiteit Leuven) on takanaan lähes kuusisataavuotinen historia eu-rooppalaisen akateemisen sivistyksen keskiössä. Paavi Martinus V perusti Leuvenin katolisen yliopiston vuonna 1425. Tänä päivänä se on maailman van-hin toiminnassa oleva katolinen yliopisto ja alankomaiden suurin yliopisto. KU Leuvenillä on vahva historiallinen identi-teetti monien merkittävien akateemikko-jen Alma Materina. Desiderius Eras-musperusti Leuvenissä 1517 maailman ensimmäisen klassisten kielten opiske-luun keskittyneen opinahjon. Leuvenin professoreja ovat muun muassa 1522 paaviksi valittu Kardinaali Adriaan Florenszsekä filologi, oikeustieteilijä ja historioitsijaJustus Lipsius. Yliopiston alumneja ovat myös kartografi Gerard Mercator, joka karttaprojektio on edel-leen yleisin kartoissa käytössä oleva pro-jektiomalli,Andreas Vesalius, jota titu-leerataan modernin anatomian isäksi, sekä jesuiittojen ja myöhemmin koko Roomalaiskatolisen kirkon kanssa kiis-tellytCornelius Jansenius. PaaviLeo
XII:n toimesta Leuvenin katolista yli-opistoa alettiin rakentaa tomistisen filo-sofian keskukseksi, jossa katolinen ajat-telu ja modernin maailman ilmiöt koh-taavat.
Leuvenin katolinen yliopisto on toi-nen kahdesta Belgiassa sijaitsevasta paa-villisesta yliopistosta. Sekä flaaminkieli-nen Katholieke Universiteit Leuven että ranskankielinen Louvain-la-Neuve saa-vat antaa kanonisia oppiarvoja, jotka ovat muodollisia vaatimuksia korkeam-piin katolisen kirkon virkoihin. Esimer-kiksi piispat valitaan yleisesti niiden pap-pien keskuudesta, joilla on kanoninen tohtorin oppiarvo (Sacrae Theologiae Doctor, S.T.D). Paavillisten yliopistojen toimintaa ohjaa paavi Johannes Paa-vali II:n apostolinen konstituutio Sa-pientia christiana, jossa katolisten (paa-villisten) yliopistojen tehtävänä pidetään osallistumista kirkon yhteiseen lähetys-tehtävään sekä syventää ymmärrystä il-moituksesta ja kaikesta mikä siihen liit-tyy. Leuvenin katoliselle yliopistolle oi-keus antaa kanonisia oppiarvoja on mer-kittävä, sillä se tuo yliopistoon paljon
kansainvälisiä opiskelijoita. Paavillisen yliopiston status merkitsee myös sitä, että koko yliopisto, ei ainoastaan teologi-nen tiedekunta, on Vatikaanin kaitsen-nan alla.
Leuvenin katolinen yliopisto on kato-linen sanan kaikissa merkityksissä. Kirk-ko on esillä paitsi avajaisjumalanpalve-luksessa myös yliopistojen tiloja korista-vissa risteissä ja krusifikseissa. Ainakin vielä muutama vuosi sitten kaikkien yli-opiston opiskelijoiden, olivatpa he mistä tiedekunnasta tahansa, tuli opiskella yksi teologisen tiedekunnan tarjoama teologi-nen peruskurssi. Viranhaltijoiden tulee olla katolisen kirkon moraaliltaan kor-keatasoisia jäseniä, joiden virkaan asetta-miselle täytyy saada Vatikaanin puolto.
Leuvenin katolinen yliopisto on katoli-nen myös siinä mielessä, että sen suojissa opiskelee opiskelijoita joka puolelta maailmaa. Teologisessa tiedekunnassa opiskelee tällä hetkellä opiskelijoita yli kuudestakymmenestä maasta. Teologi-sella tiedekunnalla on erityisen hyvät suhteet moniin itäeurooppalaisiin orto-doksisiin sekä idän katolisiin (uniaat-ti)yliopistoihin. Kaikki tutkinnot kandis-ta tohtoriin voi suoritkandis-taa joko flaamiksi tai englanniksi ja erityisesti englannin-kieliset ohjelmat ovat suosittuja ulko-maalaisten opiskelijoiden keskuudessa.
Omana opiskeluaikanani suurin osa kan-sainvälisistä opiskelijoista tuli Ukrainas-ta, RomaniasUkrainas-ta, Filippiineiltä, IntiasUkrainas-ta, Nigeriasta ja Pohjois-Amerikasta. Iso osa ulkomaalaisista opiskelijoista on katolisia pappeja, jotka on pappisseminaarin jäl-keen lähetetty Eurooppaan hankkimaan yliopistollinen teologinen tutkinto.
Mer-kittävän opiskelijaryhmän muodostavat myös Euroopan ulkopuolelta tulevat nunnat. Tiedekunnan arkea värittävät pantapaidat ja erilaiset nunnankaavut.
KU Leuvenin keskeinen sijainti ja teologisen tiedekunnan kansainvälinen aktiivisuus tekevät Leuvenistä vielä opis-kelijakuntaansakin kansainvälisemmän kohtaamispaikan. Systemaattisen teolo-gian puitteissa tiedekunta järjestää esi-merkiksi joka toinen vuosi kansainväli-sen temaattikansainväli-sen konferenssinLeuven En-counters in Systematic Theology(LEST), jonka osallistujamäärä on yli 300 henkeä.
Seuraava LEST-konferenssi järjestetään lokakuussa 2015 ja se käsittelee Vatikaa-nin toisen kirkolliskokouksen unohdet-tuja dokumentteja. Erilaisten kansainvä-listen tapahtumien lisäksi opiskelijoiden arkeen kuuluvat eri alojen asiantuntijoi-den pitämät vierailuluennot. Leuvenistä on myös hyvin helppo matkustaa Keski-Euroopan muihin yliopistoihin.
Suomalaiselle teologian opiskelijalle Leuvenin yliopiston teologinen tiedekun-ta on monella tiedekun-tavalla mielenkiintoinen opiskelupaikka. Tiedekunnassa saa tun-tuman tunnustukselliseen teologian ope-tukseen, sillä opetus on leimallisesti ka-tolista. Teologisen tiedekunnan rinnalla on myös kanonisen oikeuden tiedekunta.
Suomalaisen yliopisto-opetukseen ver-rattuna Leuvenin opetuksen selkeä tun-nustuksellisuus oli huomiota herättävää.
Tunnustuksellisuus tuli esiin paitsi ope-tettavien teemojen valinnassa myös sel-keästi artikuloidussa katolisessa näkö-kulmassa mihin tahansa opetettavaan asiaan. Sen lisäksi miten asiat ovat, opis-kelijoille opetetaan miten ”meidän
kato-lisina tulisi asiaan suhtautua.” Opiskeli-jat ovat lähtökohtaisesti katolisia, suu-rimpana vähemmistönä ovat ortodoksit sekä idän katolisia kirkkoja edustavat, esimerkiksi ukrainalaiset opiskelijat.
Protestantteja opiskelijoiden joukossa ei juurikaan ole. Belgialaiset protestantit opiskelevat evankelisessa teologisessa tiedekunnassa Evangelische Theolo-gische Faculteit Leuven), joka on itsenäi-nen akateemiitsenäi-nen oppilaitos ja sijaitsee muutaman kilometrin päässä Leuvenin keskustasta. ETF:n opiskelijoihin saattoi törmätä KU Leuvenin kirjastossa, johon myös protestanttisen teologian opiskeli-joilla on käyttöoikeus. Tällaisessa ympä-ristössä suomalaisesta teologista tulee automaattisesti luterilaisen teologian edustaja, riippumatta pääaineesta tai tutkimusintresseistä.
KU Leuvenissä opiskelu antoi itselle-ni arvokkaan kokemuksen uskonnollises-sa vähemmistössä olemisesta. Jouduin myös muokkaamaan omaa ekumeenista ajatteluani. Asuin kahden vuoden ajan paavi Leo XIII:n mukaan nimetyssä yli-opiston opiskelija-asuntolassa. Olin jat-ko-opiskelijasiiven ja ehkä koko asunto-lan ainoa protestantti. Opiskelija-asunto-lan elämään kuuluivat viikkomessut, joi-hin käytännössä kaikki osallistuivat.
Niin myös minä, paitsi ehtoolliselle. Sun-nuntaisin kävin Porvoon sopimuksen no-jalla ehtoollisjumalanpalveluksessa pai-kallisessa anglikaanisessa kirkossa. Ko-kemus sai minut vakavasti miettimään arkielämän ja uskonelämän yhteyttä.
Tuntui teennäiseltä olla vain osittain osallinen sekä arkielämän yhteisön viik-komessusta että myös siitä
uskonyhtei-söstä, jota tapasi vain muutaman kerran kuukaudessa. Oli hetkiä, jolloin pidin asuntolan nimikkopaavin osuvuutta eri-tyisen (ironisen) sopivana. Leo XIII tun-netaan ekumeenisissa yhteyksissä paavi-na, joka julisti anglikaanisten virkojen olevan ”täysin merkityksettömiä ja epä-päteviä” (null and void). Näissä yhteyk-sissä mielenkiintoisilta ja kasvattavilta-kin debateilta ei voinut välttyä. Yleisesti ottaen suhtautuminen protestanttiseen teologiin oli myönteistä. Eksoottisuutta-ni olisi lisännyt pappisvihkimys ja sen puuttuminen aiheutti monia pettymyk-siä.
Väitöskirjatutkijalle ehkä parasta an-tia Leuvenissä tarjoaa teologisen tiede-kunnan kirjasto. Maurits Sabbe -kirjas-ton kokoelma kattaa noin 1,3 miljoonaa nidettä. Se on kooltaan lähes yhtä suuri kuin Helsingin Yliopiston uusi opiskelija-kirjasto Kaisa. Tapasin ensimmäiset leu-veniläiset jatko-opiskelijat kansainväli-sessä seminaarissa muutama kuukausi ennen kuin muutin itse Leuveniin. Ker-roin heille kuinka oleellinen osa väitös-kirjatutkimustani oli ollut erilaisissa ul-komaisissa kirjastoissa työskentely. He eivät ymmärtäneet kirjastomatkustami-sen ideaa. Kun saavuin perille Leuveniin, ymmärsin miksi. Kirjasto on kokonaan käsikirjastoa, eli sieltä ei saa lainata mi-tään ulos. Kirjasto on ylpeä kattavuudes-taan ja jos jostakin puutteesta huomau-tettiin, tilattiin teos kirjastolle mitä pi-kimmin. Kokoelmat ovat erityisen katta-vat Vatikaanin toista kirkolliskokousta käsittelevän materiaalin osalta mutta ai-neiston kattavuus sekä monilla katolisen teologian aloilla että protestanttisen
teo-logian piirissä on merkittävä. Kirjastolla oli myös merkittävä osa opiskelijoiden ja tiedekunnan työntekijöiden kohtaamis-paikkana. Koko tiedekunta sijaitsee kir-jaston sisällä ja työhuoneelleenkin pääsee ainoastaan kirjaston aukioloaikoina.
Leuvenissä teologisiin tutkintoihin ei kuulu sivuaineita eivätkä teologit juuri-kaan opiskele muualla kuin omassa tie-dekunnassaan. Yliopistolla on kuitenkin useita tutkimuksellisesti kiinnostavia tutkimuskeskuksia ja arkistoja. Näistä voi mainita esimerkiksi filosofian laitok-sen yhteydessä sijaitsevan Husserl-arkis-ton, johon Husserlin kirjallinen jäämistö siirrettiin 1939 Freiburgista. Siirron ta-kana oli pelko, että juutalaisen Husserlin teokset olisi saatettu tuhota kansallisso-sialistisen poliittisen järjestelmän toi-mesta. Husserl-arkiston lisäksi kirjastol-la on merkittävä tehtävä fenomenologi-sen perinteen tutkimuksessa. Muista yli-opiston kirjastoista tulee mainita yliopis-ton pääkirjasto, jonka uusrenessanssia edustava rakennus hallitsee yhtä Leuve-nin suurimmista aukioista. Pääkirjasto perustettiin 1636 ja se sijaitsi ensimmäi-seen maailmansotaan asti yhdessä yli-opiston päärakennuksen siivistä. Saksa-laiset joukot polttivat koko vanhan kir-jaston kirjoineen 1914. Ulkomaisella tuella sekä sotakorvauksilla rakennettu nykyinen kirjastorakennus valmistui 1928 ja sen sisäosat kirjoineen tuhoutui-vat uudestaan kun saksalaiset joukot miehittivät Leuvenin 1940. Kirjaston ko-koelmat on tämän jälkeen ennallistettu ja rakennus on yksi kaupungin tunne-tuimmista monumenteista. Yliopiston pääkirjaston tornissa on moniääninen
kellopeli, jonka jokatuntinen soitanto ryt-mittää koko kaupungin päivää.
Vaikka yliopiston kirjastot ovat Leu-venissä hyvin kattavat, käytettiin teolo-gisessa tiedekunnassa kirjastoa itse opis-keluun yllättävän vähän. Opintojaksot suoritettiin aina luentokursseilla eikä kirjatenttimahdollisuutta tunnettu. Täs-tä syysTäs-tä opiskelijoille tarjottiin kursseja aamukahdeksasta iltakymmeneen. Ke-vään lukukausi päättyy heinäkuun puo-lessa välissä ja syksyllä opetusta on jou-luaattoon asti. Lukukausien lopussa on lukuviikot sekä tenttiviikot. Pääosa ten-teistä suoritettiin suullisina tentteinä ja tenttimateriaalina oli paitsi opiskelijan omat luentomuistiinpanot myös kurssille tuotettu lukemisto. Kurssilukemisto oli yleensä muutaman sentin paksuinen mo-nistettu nippu valikoituja tekstejä. Opis-kelijat eivät näin ollen koskaan lukeneet kokonaisia kirjoja vaan ainoastaan luen-noitsijan valitsemia valittuja paloja. Lu-kemistojen tulostamisesta ja myymisestä omakustannehintaan vastasi teologian opiskelijoiden opiskelijajärjestö.
Suullisia tenttejä käytettiin kaikissa aineissa, myös klassisissa kielissä. Yleen-sä tenttiin kuului lyhyt valmisteluaika, jonka jälkeen opiskelijat kävivät esittä-mässä vastauksensa professorille. Tentti-tilanteet poikkesivat toisistaan hyvin pal-jon ja tentin pituus sekä hiillostusaste riippuvat tentaattorista. Opiskelijan oi-keusturva on käytännössä olematon, sillä kirjallista todistusaineistoa tentistä ei jää. Joissakin tilanteissa tämä saattoi olla oleellinenkin asia, sillä edetäkseen seu-raavalle vuodelle opiskelijan tuli suorit-taa koko vuosi vähintään tietyllä
yleisar-vosanalla. Koska arvosteluskaala on laa-ja, 0–20, saattoi pistelaskusta tulla moni-mutkaista. Lähtökohtaisesti opiskelijan tulee saada vähintään 10 pistettä läpäis-täkseen kurssin mutta opettajakunta voi päättää antaa myös 9 pistettä jostain kurssista saaneen opiskelijan jatkaa seu-raavalle vuodelle.
Isona erona Helsingissä opiskeluun verrattuna olikin opiskelijoiden suurem-pi riippuvuus professoreista. Esimerkiksi jatko-opiskelijoiden rahoitus on sidottu tietyn professorin ohjaukseen. Jos profes-sori katkaisee ohjaussuhteen, myös opis-kelijan rahoitus katoaa. Oleskeluaikana-ni näin myös kävi. Toisaalta belgialaiset jatko-opiskelijat saavat automaattisesti jatko-opinto-oikeuden mukana 3+1 vuo-den palkallisen työsuhteen yliopistoon.
Väitöskirjatyöskentelyn lisäksi jokainen työsuhteessa oleva jatko-opiskelija suo-rittaa 10 % työajastaan avustavia tehtä-viä omalle professorilleen. Ulkomaalaiset opiskelijat saavat hyvin pienen apura-han, johon ei kuulu työsuhdetta mutta ei myöskään työvelvoitetta. Erityisesti jat-ko-opiskelijoiden puolella ero paikallisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden statuk-sen välillä oli suuri. Oman Belgian-jakso-ni aikana myös ulkomaisia opiskelijoita alettiin ottaa työsuhteisiksi väitöskirjan-tekijöiksi. Palkkasuhteiden avaaminen ulkomaisille jatko-opiskelijoille ei tapah-tunut ongelmitta. Yhdeksi kynnyskysy-mykseksi nostettiin belgialaisille hyvin
tyypillinen kiistan aihe, flaamin kieli. KU Leuven on flaaminkielinen yliopisto, jos-sa on lain mukaan kielletty opettamasta ranskankielellä. Ranskan- ja flaaminkie-liset yliopistot erotettiin toisistaan 1970-luvulla, jolloin ranskankieliselle ylipistol-le (Louvain-la-Neuve) rakennettiin uusi kampus noin 40 kilometrin päähän Leu-venin kaupungista. Kielikysymykseen puuttuminen on varma tapa nostaa mel-kein kenen tahansa belgialaisen tunteita.
Vaikka KU Leuven on vanha yliopis-to, on osa sen käytännöistä vähemmän muodollisia kuin Helsingissä. Esimerkik-si väitöstilaisuudet ovat melko lyhyitä ja hyvin strukturoituja – jokainen kolmesta vastaväittäjästä saa esittää kysymyksiä 20 minuutin ajan, minkä jälkeen vasta-väittäjät ja kustos vetäytyvät antamaan väitöksestä arvosanan. Väittelijä saa op-piarvonsa heti väitöstilaisuuden jälkeen, pukukoodeja ei ole eikä karonkassakaan noudateta erityisiä muodollisuuksia.
Oman akateemisen työskentelyni kannalta suhteet Leuvenin katoliseen yliopistoon ovat olleet ensiarvoisen tär-keitä. On hyvä tutustua jo varhaisessa vaiheessa erilaisiin akateemisiin kulttuu-reihin ja alkaa rakentaa omia kansainvä-lisiä verkostojaan. KU Leuven on erityi-sen mielenkiintoinen opiskelu- ja työ-paikka niille, joita kiinnostaa moderni katolinen teologia, jota harjoitetaan hy-vin monikulttuurisessa ja kansainvälises-sä ympäristöskansainvälises-sä.