Juhani Pallasmaa
A. Minimi – esimerkiksi pelkkä kaluste
Vähimmillään ominaisuudet täyttyvät kalusteessa, mikäli omaa huonetta päiväunille ei ole tarjolla. Tässä tilanteessa joudutaan tinkimään monissa olosuhteita paranta-vissa tekijöissä, kuten äänieristyksessä, mutta hyvällä suunnittelulla kalusteessakin voi saavuttaa onnistuneet päiväunet. Vähimmäisvaatimuksissa selvitään ilman henkilökuntaa ja aktiivista palvelua.
Äänen ja valon eristys. Useimmat vaativat unta saadakseen hiljaisen ja hämärän ympäristön. Täydellistä hiljaisuuden ja pimeyden ei kuitenkaan tule olla.
Näkösuojaa, turvattu selusta ja ratkaisu nukkujan tavaroiden turvaamiseen.
Nämä tulee ratkaista, jotta käyttäjä voi hyvillä mielin rauhoittua ja luottaa itsensä ja tavaroidensa olevan turvassa nukkumisen ajan. Makuupaikkaa ei tarvitse sulkea ympäristöstään täysin, mutta riittävä yksityisyys tulee taata.
Luotettava herätystapa. Varmemman käytettävyyden takaamiseksi ei tule luottaa esimerkiksi käyttäjien matkapuhelimiin herättäjinä, vaan herätys pitää ratkaista toisin. Heräämisen itsekuri ja päiväunien keston rajaaminen tuli kyselyissä ilmi yhtenä päätekijänä päiväunien ottamattomuudessa, joten se on hyvä pystyä takaa-maan. Herätyksen olisi hyvä olla äänetön, jotta ympäristö (kuten mahdolliset muut nukkujat) ei häiriinny.
Hyvä ilma ja hygienia. Parhaiten miellyttävät päiväunet saavutetaan raikkaissa ja puhtaissa olosuhteissa. Liika lämpö voi johtaa liian syviin uniin tai epähygieenisem-pään vaikutelmaan, ja likainen tai siltä vaikuttava lepopaikka häiritsee tai estää unen saantia ja huonontaa laatukokemusta. Aktiivisen ylläpidon tarve puhtaana pitämi-seksi tulee myös pyrkiä minimoimaan muotoilulla ja materiaalivalinnoilla.
2.1. Toteutusmuoto
B. Optimi – esim. pop up -kontti tai muu tilaratkaisu
Täydennetyssä ratkaisussa parannetaan tingittyjä olosuhteita ja käyttökokemusta laajemmalla ja pidemmälle viedyllä palvelulla. Tässä ratkaisussa on tila käytössä ja mahdollisesti vähän henkilökuntaa. Minimiehtojen lisäksi vaaditaan:
Keskitetty tavaroiden säilytys. Omat kantamukset jätetään ennen lepotilaan kul-kemista esimerkiksi narikkaan tai lukittavaan säilytyslokeroon, tilassa toimimisen rauhoittamiseksi.
Valikoima tarvikkeita palvelun käyttöön. Saavuttaessa ja omien tavaroiden luovuttamisen yhteydessä kävijä saa käynnin ajaksi tarvikkeita, joista lisää palvelun keinoissa.
Herätys, jolla on samat ehdot kuin edellä, mutta herätyksen voi nyt hoitaa myös palveluhenkilö, tai esimerkiksi yhteinen sykli tilan käyttäjille.
Psykologisesti ajatellen viimeistellyt olosuhteet sisustuksessa – niin valaistuksen, värien, äänimaailman kuin ilmanlaadunkin kannalta. Tällä näkökannalla pyritään mahdollisimman onnistuneeseen kokemukseen ja rentoutumiseen.
Kahvio, jossa tulisi olla myös saatavavilla ainakin kevyttä lounasta. Tällöin kävijä voi käyttää käyntiin lounastaukonsa vain yhdessä paikassa. Kahvio myös luo puitteita sosiaaliselle toiminnalle, unien jälkeiselle rauhalliselle palautumiselle tai vaihtoehtoisille virkistäytymistavoille. Tällöin tulee ohessa olla myös saniteettitilat, joista löytyy myös nurkkaus unien jälkeiseen ehostautumiseen.
C. Korkea taso – esim. oma palvelu- ja esittelytila
Parempaa kokemusta varten varustelua ja palveluratkaisuja voi parantaa vielä monella tavoin, esimerkiksi henkilökunnan tai tekniikan avulla.
Palveluhenkilökunnan lisäys. Henkilökunnan käyttö itsepalveluratkaisujen sijaan luo tilanteesta sosiaalisemman, inhimillisemmän ja laadukkaamman tuntuisen.
Henkilökunta voi muun muassa hoitaa herätyksiä, kahvilaa, narikkaa, pitää paikkoja siistinä tai vaikka antaa neuvoja parhaimpiin päiväunitapoihin.
Enemmän vaihtoehtoja lepäilyyn. Nukkumapaikkojen lisäksi tilassa voi olla esi-merkiksi nojatuoleja lueskeluun, kirkasvalopisteitä, enemmän säätömahdollisuuksia oman lepopaikan olosuhteisiin tai useampia eri teemaisia tiloja, joista valita.
Enemmän sosiaalisia tai ajatustoimintaa kehittäviä virikkeitä. Osa päiväunien virkistyksen tehosta liittyy meditatiivisiin asioihin, ajatusten hallintaan, johon voi antaa muitakin virikkeitä.
Tavaraa myynnissä. Päiväunen Paikalla voisi olla omia nimikkotuotteita silmäla-puista unikalusteisiin, jotka soveltuisivat sekä tavallisille asiakkaille, että yrityksille.
Korkealaatuinen herätystekniikka, esimerkiksi ohjelmoitava värisevä ranneke ja ajastettava valaistus. Mahdollisesti ohjattavissa esimerkiksi oman älypuhelinsovel-luksen avulla, joka voi myös kerätä tietoa käyttäjän unista ja antaa vinkkejä, neuvoa lähimmän toimipisteen ja hoitaa ajanvarauksia.
Tilan käyttö muihin tarkoituksiin. Tilassa voi pitää esimerkiksi asiantuntijailtoja, musiikkiklubeja iltaisin päiväuniajan ulkopuolella tai tarjota edullista majoitusta öisin.
2.2.1. Tilasuunnittelu
Päiväunen Paikan ideaa voi siis toteuttaa hyvin monissa muodoissa, kalusteesta tilapäisiin pop up -tiloihin tai yrityksille suunnatusta suunnittelupalvelusta, pysy-vämpään omaan kahvila-näyttelytilaan. Tilakokonaisuus voi nukkumiseen tarkoite-tun tilan ja jo edellä mainittujen narikan ja kahvion lisäksi sisältää muita vaihtoeh-toisen virkistäytymisen tiloja, kuten olohuonemaisen tilan lueskeluun tai erityisesti kirkasvalohoitoon suunnatun huoneen. Lisäksi näitä toimintoja voi tietenkin myös yhdistellä.
Tilojen suhde toisiinsa tulee ottaa suunnittelussa huomioon niin toiminnan sujuvuuden, tilankäytön tehokkuuden, akustisten ominaisuuksien kuin tilasarjan elämyksellisyydenkin kannalta. Useamman huoneen ollessa kyseessä esimerkiksi kahviota tai sen WC-tiloja ei kannata sijoittaa suoraan nukkumatilan kylkeen, vaan esimerkiksi narikka voi toimia meluesteenä näiden välissä. Pitkänomaisessa tilassa, kuten kontissa, turhaa käytävätilaa voi pyrkiä välttämään sijoittamalla sisäänkäyn-nin ja narikan risteyskohtana kokonaisuuden keskelle. Palvelun lopullinen sisältö ja toteutustavat vaikuttavat lopulta paljon siihen, miten tilojen suhde muodostuu;
onko vaatesäilytys ja opastava palveluhenkilö ennen vai jälkeen kahvion, halutaanko käyttäjän valmistautuvan rauhoittumiseen jollain keinoin jo ennen nukkumistilaan astumista, tai halutaanko tilojen olevan käytettävissä erilaisiin toimintoihin eri aikoina? Uniajat ovat todennäköisesti pääsääntöisesti lyhyitä, joten täyden käytön hetkinä kulkua paikasta toiseen tulee olemaan paljon, mikä ei kuitenkaan saa häiritä toimintaa.
Tilojen tulisi myös kokemuksellisesti toimia yhteen. Nukahtamista auttava hämärä ja yksisävyinen tunnelma saattaa herättää kaipuun vastakohtaiseen, kirkkaampaan ja
2.2. Fyysinen ympäristö
tyydyttävä. Näin huoneiden teemat, olivat ne sitten abstraktin nimeämättömiä, puhtaan luontoaiheisia, kotoisan lämpimiä, rantaloman eksotiikkaa tai kylpyläho-tellin luksusta tavoittelevia, voivat täydentää toisiaan, kunhan ne toteutetaan hyvällä maulla ja kävijää ei hukuteta virikkeellisyyteen ja eriävien aiheiden määrään.
Tilan ja palvelun tuottamaan turvallisuuden ja luottamuksen tunteeseen vaikuttavat monet tekijät, joihin kuuluu ainakin saavutettava yksityisyys ja mahdollisuus vaikut-taa henkilökohtaiseen tilaansa, selustan ja omaisuutensa turvaaminen unien ajaksi, tilanjako, rakenteiden tukevuus ja toimivuus, muiden ihmisten läheisyys, määrä ja muodostuva yhteisöllisyys sekä henkilökunnan läsnäolo. Ystävällinen palveluhenkilö narikassa tuo luottavaisemman olon, kuin tavaran toisaalla sijaitsevaan lokeroon jättäminen ja henkilökunnan puuttuminen. Tukevat ruumista suojaavat tilanjakajat etenkin selän takana ja yläruumiin ympärillä tuovat turvallisuudentunnetta silmät suljettaessa.
Joissain tapauksissa (esimerkiksi kontissa) tilan voi joutua mitoittamaan hyvinkin tiiviiksi saadakseen sisään riittävästi lepopaikkoja. Tämän ei tulisi kuitenkaan johtaa ahdistavaan ahtaudentunteeseen – kulkemisen tulee onnistua sujuvasti, muut tilan käyttäjät tulee saada pidettyä riittävän välimatkan päässä henkilökohtaisesta tilasta, ja poistumisreitin tulee pysyä avoimena silloinkin, kun sille ei ole tarvetta.
Esteettömyyteen olisi hyvä pyrkiä niin, että edes osa paikoista olisi väljemmin saa-vutettavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ovien ja käytävien tulisi olla vähin-tään 900 mm leveitä, kääntymistä vaativissa paikoissa 1500 mm leveydellä vapaata tilaa ja kynnysten alle 20 mm korkuisia.
2.2.2. Kalusteet
Kalusteista olennaisin on luonnollisesti se, missä nukkuminen tapahtuu. Kyselyn ja muun tutkimuksen perusteella parhaimpana pidetään sohvamaista makuupaikkaa, mikä ei siis ole sänkymäisen upottava, mutta kuitenkin jäykkää toimistokalustetta pehmeämpi. Hyvin pehmeä sänky koetaan ilman muuta nautinnolliseksi, mutta sen myös arvellaan johtavan liian pitkiin ja syviin uniin. Asento voi olla myös puoli-istuva, mikä hyvässä kalusteessa on ergonomisesti jännitteitä vapauttavaa, mutta asento on myös tasaista kalustetta rajoitetumpi. Täysi istuma-asento ei kuitenkaan ole nukkumiseen suositeltava hitaamman nukahtamisen ja jännittyneemmän asen-non johdosta. Koska paikat ovat yhdelle hengelle kerrallaan tarkoitettuja, 800 mm leveys on riittävä.
Jos kaluste suunnitellaan varta vasten, pystytään ottamaan huomioon monia uusia seikkoja. Itsenäisistä osista koostuva modulaarinen rakenne mahdollistaa tehokkaan tilankäytön ja moninaisempiin tiloihin sopeutumisen. Koottava ja purettava kaluste on kevyempi liikuttaa paikasta toiseen ja mahtuu kulkemaan pienemmissäkin his-seissä ja kapeista oviaukoista. Eristävät seinäkkeet voidaan sulauttaa makuualustan rakenteeseen yhtenäisen ulkoasun ja tarkoituksenmukaisen, tehokkaan käytön mah-dollistamiseksi. Makuupaikan yhteyteen voidaan suunnitella myös pieni apupöytä, jolle laskea tavaroita (tai millä tarjota Päiväunen Paikan tarvikkeita), lokero tai muu paikka, mihin muut eivät pääse unien aikana käsiksi. Tämän voi hoitaa sijoittamalla sen nukkujan pään viereen seinäkkeen taakse, tai vaikkapa nukkujan alla olevan luukun suojin. Kalusteen varattuna olon on hyvä tulla selkeästi ja luontevasti ilmi, minkä voi hoitaa esimerkiksi vain osittaisen peittävyyden tai elektroniikan avulla.
Teknisiä sisäänrakennettuja ominaisuuksia voi muutenkin käyttää hyödyksi muun muassa herätyksen toteuttamiseen.
Kalustuksen voi hoitaa myös käyttämällä muiden valmistajien päiväunikalusteita, missä tapauksessa suurten alkuinvestointien välttämiseksi voisi pyrkiä kehittämään yhteistyötä valmistajien kanssa (joilla ei luultavasti maahantuojia Suomessa juuri olekaan).
Toinen tärkeä nukkumistilan elementti on edellisessä luvussa mainittu tilanjakaja, joka voi olla esimerkiksi vapaasti seisova sermi, sänkyihin kiinnitetty seinäke, verho tai mahdollisesti huonekasvi. Tilanjakajan olisi hyvä toimia näkösuojan lisäksi myös akustoivana ja ääntä eristävänä elementtinä. Mikäli lepäilyyn käytetään muita kalusteita, kuten nojatuoleja, ne voivat samalla hoitaa sermin tehtäviä näkösuojan ja äänieristyksen suhteen, esimerkiksi korkean ja leveän selkänojan avulla.
Kahvilan kalusteiden tulisi olla kestäviä, hyvin siistinä pysyviä, paikan tyyliin ja arvoihin sopivia sekä hiljaisia käytettäessä ja siirreltäessä. Käytännöllisyyden ja sosi-aalisuuteen kannustamisen vuoksi pöytien tulisi olla pyöreitä ja enintään 600 mm leveitä, jotta niiden yli pystyy hyvin keskustelemaan. Linjaston muoto riippuu siitä, onko kyseessä myynti- vai noutopöytä, mikäli tarjoilut sisältyvät unien hintaan.
Perinteinen lyhyt myyntitiski kuitenkin on todennäköinen, jos kahvio toimii myös itsenäisesti unia ottamattomille. Sen tulee luonnollisesti olla helposti puhdistettava ja tarjoilujen esiinpanolle edullinen.
2.2.3. Materiaalit
Materiaalivalinnoilla on tärkeä rooli tilan luonnollisuuden ja aitouden kokemuk-sessa, etenkin nukkumatilassa, missä lepopaikan materiaaleihin ollaan suoraan kosketuksissa. Silmät suljettaessa näköaistin varaama huomio siirtyy korostamaan muiden aistien toimintaa, joten esimerkiksi tekstiilien tuntu ja tuoksu sekä ympä-röivä tilaa hahmottava akustiikka nousevat vahvemmin esiin. Makuusijan tekstiilien lisäksi tärkeitä kosketuspintoja ovat ainakin lattia, ovet ja tilaa rajaavat elementit.
Tavoitteiden mukaisesti materiaalien tulee olla luonnollisia ja tuntoaistia miellyttä-viä, ympäristöystävällisiä (hyvää tekevän palvelun imagoon soveltuvia) sekä kestäviä ja helposti puhtaana pidettäviä. Esimerkiksi kotimaiset puulajit, kierrätysmateriaa-lit, huopakangas tai tehosteena toimivat metalliosat soveltuvat käyttöön ja palvelun henkeen hyvin. Äänen hallinta on monissa tilanteissa tärkeä ominaisuus, esimer-kiksi nukkumatilan lattian tulee vaimentaa askeläänet mahdollisimman hyvin, jottei tilassa tapahtuva liike häiritse jo nukkuvia.
2.2.4. Värimaailma, valaistus
Värien psykologisia vaikutuksia on tutkittu paljon ja monia havaintoja niiden vaikutuksista on pystytty tekemään, vaikka erimielisyyksiäkin tulosten pitävyy-destä ja vaikutusten vahvuudesta on. Pitäviä yleistyksiä on myös vaikea tehdä siksi, että muuttuvia tekijöitä on paljon: värin kylläisyys, kirkkaus ja sävy; valaistuksen kirkkaus ja lämpötila; kulttuuriset, maantieteelliset ja uskonnolliset eroavaisuudet;
yksilön maku, sosiaalinen suuntautuneisuus ja sosioekonominen asema; materiaalin ja väriaineen ominaisuudet; muun ympäristön vaikutus, ja niin edelleen. Kuten mai-nittua, joitain väitteitä kuitenkin voi esittää tukemaan valintoja, jotka suunnittelijan intuitio ja harkintakyky lopulta ratkaisee.
Totuttua vahvempi värien käyttö paitsi auttaa erottamaan tilaa normaaleista arkiympäristöistä, myös toimii virikkeenä stressireaktioiden lieventämiseen.
Tavallisten ”neutraaleiden” valko-harmaiden ympäristöjemme on todettu olevan
aiheuttamiltaan reaktioilta kaikkea muuta kuin neutraaleja. Värittömyys tylsistyt-tää, mutta ei rauhoita, vaan saattaa aiheuttaa levottomuutta ja ahdistusta, kun taas värien käyttö tuo sopivasti virikkeitä näiden jännitteiden vapautumiseen – kunhan ei lyö yli, mikä voi myös aiheuttaa kiihtymistä. Tilan virikkeellisyys tulee siis huo-mioida myös värienkäytössä, toivotut reaktiot huomioiden. 16
Värien vaikutusten tutkimuksissa on osoitettu sävyjen tiettyyn rajaan asti vai-kuttavan kokemuksiin eri tavoin. Värien psykologiset vaikutukset ovat kuitenkin osoittautuneet aiheutuvan enemmän niiden havaitusta tummuudesta, vaaleudesta ja kylläisyydestä kuin sävystä. Esimerkiksi miellyttävimmiksi on koettu siniset ja vihreät, läheisesti perässä magenta, purppura ja violetti, mutta ennen kaikkea yleisesti kirkkaat ja kylläiset sävyt – silti vähiten miellyttävänä keltainen. Aktivoivin taas on vihertävänkeltainen, sitten sinivihreä, vähiten violetti ja oranssi, ja kylläi-syys edelleen vahvana tekijänä. 17 Yleisesti kylmien, lyhytaaltoisten sävyjen, kuten sininen ja vihreä, viestivän syvyyttä, rauhallisuutta, rentoutumista, luonnollisuutta ja uudistumista – kun taas lämpimät, pitkäaaltoiset sävyt, kuten punainen ja oranssi, koetaan kiihdyttävinä, energisinä, ulospäin suuntautuneina tai hyökkäävinä. 18 Tavallisesti toimitiloissa nähdään parhaaksi, että tummimmat pinnat ovat lattiassa, vaalentuen kalusteista seiniin ja kattoon edetessä. Tällöin kokonaisuus koetaan luonnolliseksi ja turvallisen tasapainoiseksi. Ehkä juuri luonnollisuudesta johtuen myös ruskean sävyt tai puupinnat lattiassa koetaan vakautta ja turvaa tuoviksi.
Samalla periaatteella myös vaaleat siniset ja sinivihreät toimivat seinissä ja katossa levollisen luonnollista ja kevyttä tuntua tuovina väreinä. 18
Ikkunat, näkyvyys ulos ja luonnonvalon saanti on myös tärkeä ratkaista, sillä muuten tilat voivat tuntua epämiellyttävän ja ahdistavan suljetuilta. Piristäväksi tarkoitetussa tilassa suuret ikkunat voivat toimia tehokkaana elementtinä, mutta nukkumatilassa, missä hämäryyttä ja unenomaisuutta kaivataan, voi käyttää esimer-kiksi matalia yläikkunoita ja tummennettuja tai jopa sävytettyjä laseja.
Nukkumatila
Tilan valaistuksen tulee olla riittävä tilassa liikkumisen sujuvuuteen, mutta himmeä nukkumisen helpottamiseksi ja muiden kuin näköaistin korostamiseksi. Täyden pimeyden koetaan johtavan syviin uniin, mikä ei ole toivottavaa. Lämmin, alhainen värilämpötila koetaan himmeässä valossa miellyttävämmäksi ja assosioituu aurin-gonlaskuun ja iltahämärään, mikä voi auttaa unen saantia. On myös hyvä toteuttaa valo epäsuorana heijasteena, jolloin kirkkaat valopisteet eivät ole häiriöksi. Värien tilassa tulisi olla miellyttävät ja aktivoimattomat, joten tutkimusten perusteella kyl-läinen ja lämmin sininen, violetti, purppura tai sinivihreä ovat suositeltavia. Paletin pitäminen suppeana parantaa tilan levollisuutta.