Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu tekemistäni teemahaastatteluista sekä tilastoista.
Teemahaastattelut kohdistuivat Etelä-Karjalan palvelusektorin yrityksille. Haastatteluiden toteutus ja haastateltavat tahot esitellään tarkemmin kappaleissa 3.1 ja 3.2. Tutkimuksessa käytetty tilastoaineisto liittyy mm. venäläisten matkailun ja palvelualojen pidempiaikaiseen kehitykseen Etelä-Karjalassa. Tilastoaineiston lähteinä on käytetty pääsääntöisesti Suomen virallisen tilaston sekä TAK OY:n tuottamaa materiaalia.
3.1 Teemahaastattelu
Tutkielman pääaineisto on kerätty tekemällä teemahaastatteluja Lappeenrannan ja Imatran kaupungin palvelusektorin yrityksille. Tutkimukseen valitut yritykset esitellään tarkemmin kappaleessa 3.2. Haastattelut jaetaan usein kahteen osaan: strukturoituihin ja strukturoimattomiin haastatteluihin. Jako tehdään sen mukaan, kuinka tarkasti ja sitovasti haastattelun kysymykset on etukäteen tehty. Strukturoituja haastatteluja ovat mm. tiukasti rajatut lomakehaastattelut, kun taas strukturoimattomia haastatteluja voivat olla esimerkiksi avoimet haastattelut. Teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu sijoittuu näiden kahden eri haastattelumuodon väliin. (Ruusuvuori & Tiittula 2005, 11–12) Teemahaastattelu etenee ennalta määriteltyjen teemojen ja aiheiden kautta, mutta toisin kuin tiukassa strukturoidussa haastattelussa, teemahaastattelussa kysymysten muotoilu ja niiden järjestys eivät ole etukäteen sidottu yhtä tarkasti (Ruusuvuori & Tiittula 2005, 11; Hirsjärvi & Hurme 1980, 50). Tällä tavoin teemahaastattelu antaa mahdollisuuden keskustella tarkasteltavasta aihepiiristä myös vapaamuotoisesti.
Teemahaastattelu antaa haastattelijalle varsin paljon vapautta haastattelun toteutuksen suhteen.
Tässä tutkielmassa pyrin kuitenkin pitämään haastattelulistan mahdollisimman standardina haastattelusta toiseen. Teemat etenivät näin ollen samassa järjestyksessä ja myös kysymysten muoto pysyi hyvin pitkälti samana haastattelusta toiseen, joskin muoto saattoi vaihdella erityisesti eri toimialojen haastattelujen välillä. Hirsjärven & Hurmeen (1980, 55) mukaan teemahaastattelussa ei luoda etukäteen tarkkaa ja tiukasti sidottua kysymysluetteloa vaan ainoastaan suuntaa antava teema-alueluettelo, joka toimii haastattelijan muistilistana ja haastattelua ohjaavana apuna. Tästä huolimatta tässä tutkielmassa käytin varsin pitkälti
20
valmista kysymyslistaa, joka kuitenkin antoi tilaa vapaalle keskustelulle sekä mahdollisille tarkentaville ja lisääville kysymyksille. Tällä tavoin pyrin varmistamaan, että haastatteluista saatu tieto on tutkielman kannalta mahdollisimman hyödyllistä ja että keskustelu kohdistuu oleellisiin aiheisiin.
Haastatteluja sovittaessa haastateltaville kerroin tutkimuksen aihealueen ja tutkimuksen tarkoituksen. Haastattelukysymykset lähetettiin haastateltaville hyvissä ajoin etukäteen, jotta heillä olisi mahdollisuus perehtyä kysymyksiin ja aiheeseen etukäteen tarkemmin. Tällä tavoin pyrin parantamaan todennäköisyyksiä, että haastatteluista saatu materiaali olisi mahdollisimman hyödyllistä tutkimuksen kannalta.
3.2 Haastateltavien tiedot
Teemahaastatteluja toteutettiin yhteensä kymmenen kappaletta. Otannassa pyrittiin ottamaan huomioon tasapuolisesti kaikki tarkasteltavat palvelualat. Näin ollen otannaksi muodostui neljä kaupanalan yritystä, kolme ravitsemisalan yritystä sekä kolme majoitusalan yritystä. Otanta on todellisuudessa hieman suurempi kuin haastattelujen määrä, sillä yksi haastateltavista vastasi neljän erillisen ravitsemisalan yrityksen toiminnasta. Täten ravitsemisalan yrityksiä oli käytännössä kuusi kappaletta ja otannan kokoluokaksi muodostui 13 palvelualan yritystä.
Haastattelujen sopiminen osoittautui tutkimuksen edetessä varsin haastavaksi tehtäväksi. Syitä tähän tuntui olevan monia. Ensinnäkin yritysten motivoiminen haastatteluun tuntui hankalalta, ja yritysten vastausprosentti haastattelupyyntöviestiin jäi suhteellisen matalaksi. Tämän johdosta osan yritysten kanssa piti mennä sopimaan mahdollisesta haastattelusta paikan päälle.
Toiseksi haastetta lisäsi yrityskannan suuri vaihtuvuus viime vuosien aikana. Pitkään alueella olleita yrityksiä oli näin ollen yllättävän vähän, mikä tuli ilmi varsinkin kaupanalan yrityksiä lähestyttäessä. Lisäksi saattoi olla, että omistajatahot olivat lähivuosina vaihtuneet yrityksen sisällä, mikä luonnollisesti hankaloitti tiedon saantia. Tarkoituksena oli, että valitut yrityksen olisivat toimineen alueella suurin piirtein ainakin 10 vuotta, mutta tästä kriteeristä täytyi osittain tinkiä. Kolmanneksi haasteena oli, että yrityksen toiminnasta vastaavat haastateltavat eivät välttämättä olleet työskennellyt kyseisessä yrityksessä kovin montaa vuotta. Tämän takia tarkkaa omakohtaista tietoa ja kokemusta kaikilla haastateltavilla ei välttämättä ollut kunnolla
21
vuoden 2014 venäläiskatoa edeltävistä vuosista. Tämä oli varsin valitettava seikka tutkimuksen toteutuksen kannalta.
Kaupanalan yrityksistä kaikki neljä edustivat erikoiskauppoja, joissa tutkimuksen pääpaino on.
Mutta edellä mainittujen haasteiden vuoksi otanta ei vastannut aivan täysin etukäteen haluttua.
Tarkoituksena oli saada haastateltavia ainakin parilta eri erikoistumisalalta, mutta nyt kaikki otannan yritykset ovat vaatetus- ja jalkinealan yrityksiä. Kaikki kyseisistä toimijoista ovat kuitenkin toimineet yli kymmenen vuotta alueella, joten sen puolesta otanta oli onnistunut.
Näistä neljästä yrityksestä kolme toimi Lappeenrannassa ja yksi Imatralla. Kaksi yrityksistä luokittelen suuriksi yrityksiksi, joissa molemmissa työskentelee lähes 20 henkeä. Yksi yrityksistä on keskikokoinen, jossa on työntekijöitä 10. Neljännen yrityksen luokittelen pieneksi yritykseksi, jossa on työntekijöitä 2-4. Tutkimuksen edetessä kaupanalan yrityksistä puhutaan seuraavasti: Pieni, Keskisuuri, Suuri 1 ja Suuri 2.
Haasteet näkyivät myös osaltaan majoitusalan yrityksissä. Majoitusalan yrityksiä on Etelä-Karjalassa varsin rajoitetusti ja vastausprosentin jäädessä pieneksi myös otannan kasaaminen oli hankalaa. Tämä näkyi siinä, että kolmesta haastateltavasta kaksi yritystä olivat toimineet alueelle selvästi alle kymmenen vuotta. Näin ollen kyseisiltä yrityksiltä ei saanut välttämättä haluttua määrää tietoa ennen vuoden 2014 tapahtumista. Haastateltavista kaksi toimi Imatralla ja yksi Lappeenrannassa. Haastateltavat jakautuvat kokoluokan mukaan tasaisesti, eli majoitusalan haastateltavissa yksi suuri yritys (100 työntekijää), yksi keskikokoinen (50 työntekijää) ja yksi pieni (6 työntekijää). Majoitusalan yrityksistä puhutaan tutkimuksessa seuraavasti: Pieni, Keskisuuri, Suuri.
Ravitsemisalan yrityksiä oli käytännössä kuusi kappaletta. Lähes kaikki yrityksistä olivat toimineet alueella tutkimuksen kannalta tarpeeksi pitkään, mutta haasteena olivat puolestaan yritysten omistajavaihdokset tai haastateltavien suhteellisen lyhyt työhistoria juuri kyseisessä yrityksessä. Ravitsemisalan yrityksistä kaikki toimivat Lappeenrannassa. Yksi haastatelluista edusti pientä yritystä, jossa työntekijöitä oli vain 2 vakituista ja 3-4 tuuraajaa. Pieni yritys lukeutui kahviloihin. Toinen haastatelluista edusti keskisuurta yritystä, jossa oli hieman alle 10 työntekijää. Keskisuuri yritys edusti ruokaravintoloita. Kolmannen haastateltavan, joka vastasi yhteensä neljän ravitsemisalan liikkeen toiminnasta, yritykset jakautuivat niin että yksi oli pieni (5 työntekijää) ja kolme oli keskivertoa ehkä suurempia (10–15 työntekijää). Näistä yrityksistä pienin edusti kahviloita ja muut kolme ruokaravintoloita. Ravitsemisalan yrityksistä käytetään tutkimuksessa seuraavia nimiä: Pieni, Keskisuuri, Useampi.
22 3.3 Aineiston käsittely ja sisällönanalyysi
Haastattelut äänitin ääninauhurille, jonka sisältämän aineiston myöhemmin litteroin eli saatoin tekstimuotoon. Litterointiin ja sen tarkkuuteen vaikuttaa vahvasti tutkimuksen tarkoitus.
Litteroija voi halutessaan poimia ja litteroida haastattelusta vain tutkimukseen halutut asiat.
Myös se vaikuttaa, että halutaanko kielenkäytön ja vuorovaikutuksen olevan analyysin tekemisen keskiössä. Tällöin olisi tärkeä litteroida aineisto hyvin tarkasti kokonaisuudessaan.
(Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006) Tässä tutkielmassa litteroin haastattelumateriaalin sanatarkasti kokonaisuudessaan. Mutta koska tutkielman kannalta keskeistä oli haastatteluiden asiasisältö eikä niinkään haastateltavien kielenkäyttö, niin päätin jättää pitkät tauot, puhevirheet, huokaukset ja muut turhat täytesanat pois litteroidessa.
Haastatteluaineiston analysoimisessa käytin sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin tarkoituksena on saada aikaan tutkittavasta asiasta tai ilmiöstä kuvaus mahdollisimman tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103) Aineistoa pyritään tiivistämään ja selkeyttämään siten, ettei sen sisältämä tieto kuitenkaan häviä ja näin ollen kärsi (Tuomi &
Sarajärvi 2009, 108). Sisällönanalyysilla voidaan tarkastella melkein mitä tahansa materiaalia ja aineistoa, joka on muokattu ensin kirjalliseen muotoon (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103).
Aineisto voi olla siis melkein mitä vain jo valmiiksi kirjoitettua, kuultua tai nähtyä (Tuomi &
Sarajärvi 2009, 91). Tällaisia aineistoja voi olla esimerkiksi haastattelut, artikkelit tai raportit.
Sisällönanalyysi on näin ollen lähtökohtaisesti tekstianalyysia. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103-104)
Sisällönanalyysi voidaan jakaa kolmeen erilaiseen lähestymistapaan, jotka ovat aineistolähtöinen, teorialähtöinen ja teoriaohjaava. Tässä tutkielmassa käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa tutkittavat analyysiyksiköt valikoituvat tutkimuksen tarkoituksen ja tehtävänasettelun perusteella. Näin ollen aikaisemmilla kokemuksilla ja tiedolla ei saisi olla vaikutusta tutkimuksen lopputulokseen tai toteutukseen. Tämä erottaa aineistolähtöisen analyysin teoriaohjaavasta, jossa tutkimusta ohjailee jokin teoria, malli tai auktoriteetin esittämä ajattelu. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 95-97) Aineistolähtöinen sisällönanalyysi sisältää kolme vaihetta: aineiston redusointi (aineiston pelkistäminen), aineiston klusterointi (ryhmittely) ja abstrahointi (teoreettisten käsitteiden luominen). Redusoinnissa aineistosta poistetaan tutkimuksen kannalta epäoleellisia asioita tiivistämällä tai pilkkomalla aineistoa osiin. Klusteroinnissa aineistoa järjestetään samankaltaisuuksien mukaisesti ryhmiin ja luokkiin, jotka nimetään luokkaa kuvaavalla
23
käsitteellä. Abstrahoinnissa aineistosta erotetaan tutkimuksen kannalta tärkeä tieto, jonka avulla lopulta luodaan teoreettisia käsitteitä. Analyysin edetessä luokitusten yhdistelemistä jatketaan niin kauan kuin se on aineiston puitteissa mahdollista. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 108-111) Tässä tutkielmassa aineistoa pyrittiin luokittelemaan tiettyjen toistuvien käsitteiden mukaan omiin ryhmiinsä ja niistä löytyviä eroja sekä samankaltaisuuksia vertailtiin mm. yritysten koon ja toimialojen välillä.
24