6.1 Toiminnallinen opinnäytetyö
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö voi olla luonteeltaan joko tutkimuksellinen tai vaihtoehtoisesti toiminnallinen. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on am-matillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistaminen, opastaminen, toimin-nan järjestäminen tai järkeistäminen. Toiminnallinen opinnäytetyö koostuu käy-tännön toteutuksesta sekä sen raportoinnista. Käykäy-tännön toteutus on konkreetti-nen tuotos esimerkiksi ohje, opastus, portfolio, tapahtuma tai video. Opinnäyte-työn on oltava työelämälähtöinen ja käytännönläheinen. Opinnäytetyössä tulee osoittaa riittävää alan tietojen ja taitojen hallintaa. Lisäksi opinnäytetyötä tulee toteuttaa tutkimuksellisella asenteella. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9–10.)
Opinnäytetyön toteutustavaksi tulee valita parhaiten kohderyhmää palveleva tapa. Tuotoksen tulee olla omaperäinen ja yksilöllinen. Oppaiden ja tietopakettien kohdalla erityisen tärkeäksi nousee lähdekritiikki. Opinnäytetyössä tulee kuvata, mistä oppaaseen käytetyt lähteet ovat peräisin ja miten käytettyjen lähteiden luo-tettavuus ja totuudenmukaisuus on tarkistettu. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51;53.)
Valitsimme opinnäytetyön menetelmäksi toiminnallisen opinnäytetyön, koska ha-lusimme tuottaa kirjallisen työn lisäksi konkreettisen tuotoksen. Meidän tapauk-sessamme tuotoksena toimii opetusvideo. Toiminnallinen opinnäytetyö oli meistä kiinnostava vaihtoehto, sillä se vaatii luovuutta ja omaperäisyyttä.
6.2 Toimeksiantaja ja toimintaympäristö
Työmme toimeksiantajana toimii Karelia-ammattikorkeakoulu. Karelia-ammatti-korkeakoulu aloitti toimintansa Joensuussa vuonna 1992 ja se vakinaistettiin vuonna 1996. Vuonna 2019 Kareliassa opiskeli 3867 opiskelijaa ja työskenteli 303 henkilöä. Karelia tarjoaa 15 suomenkielistä sekä kaksi englanninkielistä am-mattikorkeakoulukoulutusta. Ylempiä amk-koulutuksia on Kareliassa viisi. (Kare-lia-ammattikorkeakoulu 2020a.)
Sairaanhoitajakoulutus järjestetään Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinne-kampuksella. Sairaanhoitajantutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja kesto 3,5 vuotta. Tutkinto koostuu 180 opintopisteen ammatillisen osaamisen ja 30 opinto-pisteen täydentävän osaamisen opinnoista. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2020b.)
Opetusvideomme ei ole tulossa millekään tietylle opintojaksolle. Opetusvideota tullaan käyttämään kaikilla opintojaksojen klinikkatunneilla, jossa harjoitellaan kanylointia. Ensimmäisen kerran kanylointia harjoitellaan Lääke- ja nestehoito 1
–kurssilla. Opetusvideo soveltuu myös itsenäiseen kertaamiseen esimerkiksi näyttöä varten.
6.3 Opetusvideon suunnittelu
Opetusvideot helpottavat informaation muuttamista tiedoksi. Opetusvideot autta-vat sisäistämään tietoa esittelemällä, havainnollistamalla, selittämällä, välittä-mällä ja yhdistävälittä-mällä tietoa. Videon avulla voidaan ymmärtää erilaisia prosesseja tai malleja sekä asioita, jotka eivät ole itsestään selviä. Video antaa esimerkkejä ja lisää datan merkitystä ilmiöiden, käytäntöjen ja menettelytapojen kautta. Li-säksi videon avulla voidaan soveltaa ideoita sekä esittää tosielämän kokemuksia.
Video on myös helppokäyttöinen. Insinöörikoulutuksen opetuksessa käytetyn vi-sualisoinnin todettiin kasvattavan opiskelijoiden tiedon pysyvyyttä keskimäärin 25
%. (Stefanova 2014, 1181–1182.) Liikkuvaa kuvaa voidaan hyödyntää oppimisen lähtökohtana tai lisänä itsenäiseen tiedonhankintaan. Opiskelijoiden ongelmarat-kaisun on huomattu aktivoituvan, kun video ja sen yksityiskohdat ovat mahdolli-simman aitoja. (Hakkarainen & Poikela 2011, 172–174.)
Videon suunnittelu aloitettiin tekemällä alustava käsikirjoitus. Tämän jälkeen sitä tarkennettiin ja laajennettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa hänen toiveidensa mukaan. Käsikirjoituksen tarkoitus on toimia muistilistana videon tekijöille, jotta kuvausten aikana ei unohdeta mitään olennaista. Käsikirjoituksen avulla videon tilaaja voi kuvitella mielessään valmiin tuotoksen ja tarvittaessa esittää mielipi-teitä sen sisällöstä ja ehdotuksia muutoksille. Käsikirjoituksen tulee olla tarkka ja kaikkien osapuolten ymmärrettävissä. (Ailio 2015, 6.) Käsikirjoituksessa keski-tyimme keräämään olennaisimmat kanyloinnissa huomioitavat asiat, ja samalla pitämään videon lyhyenä ja tiiviinä. Halusimme pitää videon lyhyenä, sillä Guon, Kimin ja Rubinin (2014) tutkimuksen mukaan lyhyet videot ovat opiskelijoista mie-lenkiintoisempia. Lisäksi mielenkiinnon ylläpitäminen vaikeutuu yli 6 minuutin kestävissä videoissa. Käsikirjoitusemme on kaksiosainen. Ensimmäisessä
osassa kaikki kohtaukset ovat järjestyksessä ja jokaisen kohdalla kuvataan tar-kasti, mitä tietyssä kohtauksessa tapahtuu. Käsikirjoituksen toinen osa sisältää sanatarkan selostuksen.
Opetusvideon kuvaamisen aikatauluksi asetettiin syys-lokakuu 2021. Tarkoituk-semme oli kuvata video Karelian ammattikorkeakoulun Hoitotaito-luokassa.
Luokka oli meille ennestään tuttu ja olemme harjoitelleet kanylointia kyseisessä luokassa. Samasta luokasta löytyi myös kanylointivälineet. Suunnittelimme ku-vata videon puhelimella ja kuvaajaksi pyysimme ulkopuolisen henkilön. Pää-timme näytellä videossa itse. Kuvaamisen jälkeen saatu videomateriaali oli tar-koitus editoida videonkäsittelyohjelmalla.
Editoinnin tarkoitus on koostaa sekä karsia kuvattua videomateriaalia ja yhdistää saadun materiaalin eri osat mahdollisimman toimivaksi kokonaisuudeksi. Editoin-nin avulla edistetään asiasisältöä ja tunnetta sekä vaikutetaan katsojan toimin-taan. Editoinnin valmistuessa tulee varmistaa, että video on yhtenäinen kuvien värisävyjen ja äänen tasojen suhteen. Videon yhtenäisyys tekee tuotteesta tek-nisesti ja ilmaisullisesti tarkoituksenmukaisen. Lopuksi video viimeistellään tar-kistamalla, onko video tilaajan visuaalisen ilmeen mukainen. Visuaalisella il-meellä tarkoitetaan tilaajan logoja, sopiva fonttia ja tekstipohjaa. (Ailio 2015, 6–
7.) Editointia suunnitellessa päätimme poistaa videon alkuperäisen ääniraidan ja lisätä nauhoitetun selostuksen. Päätimme myös lisätä selostukseen tekstityksen, jotta video olisi mahdollisimman hyvin saavutettavissa. Laki digitaalisten palvelu-jen tarjoamisesta (306/2019) määrittää saavutettavuuden tarkoittavan “Periaat-teita ja tekniikoita, joita on noudatettava digitaalisten palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, ylläpidossa ja päivittämisessä, jotta ne olisivat paremmin käyttä-jien, erityisesti vammaisten henkilöiden saavutettavissa.”
6.4 Opetusvideon toteutus
Käsikirjoituksen valmistuessa varasimme Hoitotaito-luokan videon kuvaamista varten. Pyrimme saamaan luokan käyttöön aamupäivästä, koska halusimme hyö-dyntää mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Kuvauspäivänä saavuimme hy-vissä ajoin valmistelemaan luokkaa kuvausta varten. Keräsimme tarvittavat väli-neet, avasimme ikkunoiden kaihtimet sekä tulostimme käsikirjoituksen. Ennen kuvaamisen aloitusta kävimme käsikirjoituksen kertaalleen läpi ja päätimme, missä järjestyksessä kuvaamme kohtaukset. Kuvaamiseen käytimme yhteensä seitsemän tuntia. Videon kuvasimme Huawei Nova 3 –puhelimella. Seuraavaksi lähetimme olennaisimmat videoklipit toimeksiantajalle tarkistettavaksi. Toimeksi-antaja toivoi muutamista kohdista korjausta, joten jouduimme varaamaan luokan uudestaan korjattavien kohtien kuvaamista varten. Toisen kerran varatessamme luokkaa, saimme tehtyä varauksen jo muutaman päivän päähän, jolloin kuva-simme osan kohtauksista uudelleen. Toimeksiantajan palaute kuitenkin vaati meitä jälleen kuvaamaan kanyloinnin uudestaan, sillä kanylointiotteessa oli vielä viilattavaa. Jouduimme siis varaamaan luokan vielä kolmannen kerran. Tämäkin kuvauspäivä järjestyi pian ja aikataulut saimme sovittua keskenämme. Aiempi kuvaaja ei päässyt tällä kertaa tulemaan, joten kuvaaja vaihtui viimeiseen ku-vauspäivään.
Kuvausten valmistuessa, siirsimme puhelimessa olevan videomateriaalin tieto-koneelle ja kävimme kaikki videot läpi. Valitsimme videoista parhaimmat ja pois-timme muut. Seuraavaksi aloipois-timme koota valituista videoista kokonaisuuden vi-deonkäsittelyohjelmalla. Videon editointiin valitsimme Movavi Video Editor Plus 2021 -videonkäsittelyohjelman, koska se sisälsi meille tarvittavat työkalut ja se oli helppokäyttöinen. Editoinnissa leikkasimme videot sopivan pituisiksi ja pois-timme alkuperäisen äänen. Videoon lisäsimme myös hidastukset ja kuvanpysäy-tykset toimeksiantajan toivomiin kohtiin. Lisäksi teimme tarvittavat diat kanyloin-nin käyttöaiheista ja liitimme ne videoon. Lopuksi nauhoitimme videoon käsikir-joituksen mukaisen selostuksen ja lisäsimme tekstityksen. Videon editointi oli val-mis syyskuun lopussa. Videon pituudeksi tuli 6 minuuttia ja 29 sekuntia.
6.5 Opetusvideon arviointi
Kohderyhmän palautteen saimme ottamalla yhteyttä lääke- ja nestehoitoa opet-tavaan opettajaan. Sovimme, että opettaja näyttää seuraavalla tunnilla opetusvi-deomme opiskelijoille, jonka jälkeen hän pyytää antamaan palautetta videosta.
Teimme ennakkoon palautekyselyn Google Forms -ohjelmistolla. Palauteky-selyssä on kuusi väitettä, jotka käsittelevät videon hyödyttävyyttä, selkeyttä, pi-tuutta sekä laatua. Kyselyssä käytimme 5-portaista Likert-asteikkoa. Likert as-teikossa käytetään yleensä väitteitä, joiden avulla selvitetään vastaajien mielipi-teitä. Asteikossa voi olla 4, 5, 7, tai 9 vastausporrasta. Asteikossa on keskikohta ja ääripäät. Ääripäitä lähestyessä vastaajan eri- tai samanmielisyys kasvaa.
(Vilkka 2007, 46.) Lisäksi palautteen lopussa oli mahdollisuus jättää avointa pa-lautetta.
Aluksi saimme kyselyyn kahdeksan vastausta. Tämän jälkeen lähetimme saman ryhmän opiskelijoille muistutusviestin sähköpostitse palautekyselystä, jonka jäl-keen vastausten määrä kasvoi kolmeentoista. Palautekyselyn vastausaika oli kuusi vuorokautta.
Opiskelijoilta saatu palaute oli pääosin positiivinen. Olemme koonneet opiskeli-joilta saadun palautteen taulukkoon (Taulukko 2). 61,5 % vastanneista oli täysin samaa mieltä siitä, että opetusvideo tuki kanylointitaitojen oppimista. Jokseenkin samaa mieltä oli 30,8 % vastanneista ja 7,7 % ei osannut sanoa. Väitteestä ope-tusvideon selkeydestä täysin samaa mieltä oli 53,8 % vastanneista ja jokseenkin samaa mieltä 46,2 %. Opetusvideota oli opiskelijoiden mielestä helppo seurata.
Väitteeseen ”Opetusvideota oli helppo seurata” täysin samaa mieltä oli 69,2 % ja jokseenkin samaa mieltä oli 30,8 %.
Opetusvideon pituus oli opiskelijoiden mielestä sopiva. Väitteeseen ”Opetusvideo oli liian pitkä” 76,9 % vastasi täysin eri mieltä ja 23,1 % jokseenkin eri mieltä.
Väitteeseen ”Opetusvideo oli liian lyhyt” 69,2 % vastasi täysin eri mieltä ja 30,8
% jokseenkin eri mieltä. Äänen ja kuvan hyvästä laadusta 46,2 % opiskelijoista oli samaa mieltä, 30,8 % jokseenkin samaa mieltä ja 23,1 % ei osannut sanoa.
Kyselyssä oleva
Taulukko 2. Hoitotyön opiskelijoiden palaute opetusvideosta
Lisäksi vapaaseen palautteeseen saimme kaksi kommenttia. Ensimmäinen kom-mentti koski pistopaikan desinfektiota, joka erosi vastaajan mukaan erään Kare-lia-ammattikorkeakoulun opettajan tekemästä videosta. Toinen kommentti koski käsien desinfektiota, jossa sormenpäiden desinfektio jäi näyttämättä.
Myös toimeksiantajamme oli hyvin tyytyväinen opetusvideoon. Opetusvideo tulee hänen mukaansa varmasti käyttöön ja siitä on apua opetuksessa.