Menestystarinadiskurssi ja sitä ilmentävät edustusväitteet

Menestystarinadiskurssiksi kuvaan puhetapaa, jossa nuorten ja lasten edustaminen yhdistyy suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä laajemmin Suomen yhteiskunnan historiaan, joista molemmat kuvataan myönteisillä ja menestyksekkyyttä painottavilla sävyillä ja sanavalinnoilla. Menestystarinadiskurssin piirissä olevissa väitteissä erityisesti aiemman menestyksen vertaaminen nykytilaan toistuu, ja kansalaisaloitteen ajama tavoite maksuttomasta toisesta asteesta liitetään osaksi tätä menestystarinaa ja sen jatkoksi, tulevaisuuden ratkaisuksi. Menestyneen järjestelmän nähdään monissa puheenvuoroissa olevan uhattuna, ellei toisen asteen opintojen kasvaneista kustannuksista päästä eroon.

Menestystarinadiskurssia ilmentäviä ja olennaisia osia ovat kertomukset, koulutuksen liittäminen koko yhteiskunnan menestykseen, sekä huoli tämän menestyksen jatkosta. Kertomuksilla tarkoitan diskursiivisen toiminnan muotoja, joilla rakennetaan ymmärrystä puheena olevasta asiasta kertomuksen lailla: niiden

35

avulla voidaan paitsi ymmärtää, myös hallita menneisyyttä, joka puolestaan vaikuttaa nykyhetken ja tulevaisuuden ratkaisuihin (Pietikäinen & Mäntynen 2019, 144). Menestystarinadiskurssi sisältää ennakkoasetelman, jossa kansanedustajilla on varsin jaettu ymmärrys suomalaisen koulutuksen historiallisesti laadukkaasta tasosta. Suomalainen menestystarina linkittyy tässä diskurssissa koulutuksen saavutettavuuteen ja mahdollisuuksien tarjoamiseen kaikille. Erona jäljempänä esittelemääni periaatteiden diskurssiin on, että menestystarinadiskurssissa tasa-arvosta puhuminen yhdistyy ennen kaikkea kertomukseen Suomen aiemmasta menestyksestä. Tasa-arvo kuvataan kertomuksena koulutuksesta, ei niinkään puolueiden ajamien eri politiikkavaihtoehtojen kautta kuten periaatteiden diskurssissa.

Sivistys ja tasa-arvo toistuvat menestystarinadiskurssissa sinänsä arvostettavina normatiivisina rakenteina, mutta jokseenkin välineellisen arvon kautta: niillä saavutetaan menestystä, joka on mitattavissa koulutusjärjestelmän laatuna ja maan menestyksenä. Koulutus tai sivistys itseisarvona ei näy kansanedustajien puheissa juuri lainkaan. Sen sijaan ne ovat menestyksen perusta, rakennusaine ja lähtökohta. Nuorten ja lasten edustaminen menestystarinadiskurssissa tapahtuu siten Suomen koulutusjärjestelmän menestyksen ja tarinan kautta, eikä välttämättä erityisen suorina viittauksina itse nuoriin tai lapsiin. Lasten ja nuorten toimijuus ilmenee tässä diskurssissa koulutusjärjestelmän muovaamina menestyksen tekijöinä. Kansalaisaloitteen tavoite maksuttomasta toisesta asteesta tuodaan menestysdiskurssissa esiin huolena menestyksekkään suomalaisen tarinan tulevaisuudesta. Tässä alaluvussa erittelen, kuinka menestystarinadiskurssi ilmeni väitteinä edustuksesta tai epäedustuksesta niin lähete- kuin täysistuntokeskustelussa. Esimerkit ovat edustusväitteitä sisältäviä otteita kansanedustajien puheista.

Menestystarinadiskurssiin luokittelemistani väitteistä ei löytynyt kovin montaa väitettä edustuksesta tai epäedustuksesta. Nämä ovat Guastin & Geisselin typologisen jaon mukaisesti selvärajaisia edustusväitteitä, jotka sisältävät väitteen tekijän, edustettavan joukon tai asian, sekä selvästi ilmaistun yhteyden edustajan ja edustettavan välille (tai tämän yhteyden kiistämisen väitteissä epäedustuksesta). Lähden liikkeelle lähetekeskustelusta, jonka jälkeen tarkastelen täysistuntokeskustelua.

Olli-Poika Parviainen (vihr) kuvaa koulutusta Suomen menestystarinaksi:

”Tasa-arvoinen, kaikkien ulottuvilla oleva koulutus on kuitenkin tämän maan suuri menestystarina, jolla köyhästä ja syrjäisestä maasta on tehty menestyvä pohjoismainen yhteiskunta. Viime vuosina olemme kuitenkin harhautuneet tältä tieltä. Pelkkä oppimateriaalien maksuttomuus ei vielä riitä korjaamaan sitä, että hallitus on iskenyt opiskelijoihin tällä kaudella ennätyksellisen paljon.” (Olli-Poika Parviainen, vihr, PTK 59/2018 vp, 2.)

Ote sisältää väitteen epäedustuksesta, jossa edustettava joukko on opiskelijat. Sipilän hallituksen yhteys edustettavaan joukkoon on väitteessä kiistanalainen, koska hallitus on tehnyt opiskelijoille haitallista

36

politiikkaa, joka kuvataan iskemisenä. Ilmaisu viittaa koulutusleikkauksiin, jotka toistuvat muidenkin oppositiopuolueiden kansanedustajien puheissa. Suomen suuri menestystarina vaarantuu väitteen mukaan hallituksen toimien vuoksi.

Katja Taimelan (sd) puheenvuorosta löytyvässä väitteessä epäedustuksesta suomalaisen kansakunnan menestystarinan jatkumisen esteeksi nousevat Sipilän hallituksen tekemät koulutusleikkaukset. Samalla koulutuksen merkitys kuvataan jatkuvasti kasvavaksi:

”Suomi on kansakunta, jonka menestys perustuu korkeaan sivistystasoon ja tasa-arvoiseen koulutuspolitiikkaan. Näillä on rakennettu taloudellista menestystä ja hyvinvointia menneet vuosikymmenet. Tämän vaalikauden koulutusleikkaukset vaarantavat tämän kehityksen. Ne hankaloittavat tulevaisuuden rakentamista, ja korkeatasoisen osaamisen merkitys kuitenkin korostuu päivä päivältä enemmän.” (Katja Taimela, sd, PTK 59/2018 vp, 25.)

Ote sisältää väitteen epäedustuksesta, jonka mukaan Suomen hallitus ei ole toiminut vaalikaudella Suomen aiempaan menestykseen nähden oikein, vaan vaarantanut sen leikkaamalla koulutuksesta. Väitteessä edustettava asia on Suomen tuleva taloudellinen menestys ja hyvinvointi, joita hallitus ei edusta, koska on leikannut koulutuksesta, joka on edellytys mainituille menestykselle ja hyvinvoinnille. Siten hallituksen yhteys edustettavaan asiaan, Suomen menestykseen, on kiistanalainen. Kielikuva rakentamisesta toistuu otteessa kahteen kertaan, korostaen korkean sivistystason ja tasa-arvoisen koulutuspolitiikan roolia menestyksen rakennusaineina. Väite painottaa taloudellista menestystä ja ilmentää siten osittain myös jäljempänä esiteltävää taloudellista diskurssia.

Uhka tehtyjen koulutusleikkausten vaikutuksista menestystarinan jatkolle toistuu opposition puheenvuoroissa. Kristiina Salonen (sd) kuvailee muille kansanedustajille kansalaisaloitteen ilmentämää viestiä:

”Tämä meidän pitää nyt ymmärtää, että me olemme nyt tehneet sellaisia toimia, jotka tulevaisuudessa tulevat juuri viemään pohjan siltä kaikelta, minkä varaan Suomi on laskenut

— esimerkiksi edustaja Lehtikin tämän totesi — mistä Suomi on voinut olla ylpeä ja mistä Suomea tullaan katsomaan. Nyt meidän on kuultava tämä viesti ja otettava se tosissamme ja tehtävä panostukset opetukseen lastemme ja koko tämän maan tulevaisuuden takia.”

(Kristiina Salonen, sd, PTK 59/2018, 35.)

Otteen väite sisältää edustettavan joukon ”lapsemme” sekä edustettavan asian ”koko maan tulevaisuus”.

Näitä edustavat väitteessä rakennettu joukko eli kansanedustajat tai yleisemmin päättäjät. Viittaus me-joukkoon tuo esiin eduskunnan yhteisen vastuun kuulla ääni, joka kansalaisaloitteen muodossa on eduskunnan käsittelyyn tullut: Suomen menestystarinalta katoaa pohja, elleivät päättäjät ota tosissaan kuulemaansa viestiä. Otteessa on myös implisiittinen väite epäedustuksesta, koska me-joukon eli päättäjien aiemmin tekemillä, tulevaisuudelta pohjaa vievillä toimilla voi katsoa viitattavan aiempiin eduskunnan

37

tekemiin koulutuspoliittisiin päätöksiin. Otteessa puhe lasten ja nuorten puolesta ilmenee näiden opetuksen merkityksenä koko maan tulevaisuudelle. Menestystarinadiskurssi ilmenee viittauksena menneeseen aikaan, jolloin Suomesta on voitu olla ylpeitä.

Edeltävät väitteet esiintyivät lähetekeskustelussa. Samankaltaisia menestyksen kuvauksia ilmeni myös täysistuntokeskustelussa. Krista Mikkosen (vihr) puheenvuorossa Suomen menestyksen jatkumiseen vaikuttaa suunta, joka maksuttomalla toisella asteella saavutettaisiin:

”Suomen menestys on aina perustunut koulutukseen panostamiseen, ja me tiedämme, että tänä päivänä pelkän peruskoulun varassa ei pärjää. Toisen asteen tutkinto on käytännössä välttämättömyys sekä nuoren oman tulevaisuuden näkökulmasta että meidän koko kansakuntamme tulevaisuuden näkökulmasta, ja siksi maksuton toinen aste on se suunta, mihin meidän täytyy mennä. Siksi vihreät kannattavat maksutonta toista astetta ja tätä aloitetta.” (Krista Mikkonen, vihr, PTK 165/2018 vp, 26.)

Ote sisältää väitteen edustuksesta, jossa vihreät ovat edustaja, nuoren oma tulevaisuus ja kansakunnan tulevaisuus edustettava asia, ja edustajan ja edustettavan yhteys on maksuttomassa toisessa asteessa.

Menestystarinadiskurssi näkyy aiemman koulutukseen panostamisen linkittämisenä Suomen menestykseen, jonka turvaamiseksi koulutukseen tulisi panostaa jatkossakin. Toisen asteen tutkinto kuvataan nuorille välttämättömyytenä ja asia näyttäytyy yleisesti me-joukon eli päättäjien tiedossa olevana faktana (”me tiedämme”). Myöhemmin samassa puheenvuorossa Mikkonen siirtää näkökulman koskemaan myös muita koulutuksen osia kuin toista astetta. Koko suomalainen koulutusjärjestelmä yhdistyy kansainväliseen menestykseen:

”No, on tietysti selvää, että pelkkä maksuton toinen aste ei ole vielä riittävä, kun puhutaan laadukkaasta koulutuksesta ja siitä, että me varmistamme kaikkien suomalaisten osaamisen, riittävän korkean koulutustason, jotta voimme menestyä globaalisti. Meidän täytyy ensi kaudella tehdä merkittäviä panostuksia koulutukseen aivan sieltä alkupoluista, varhaiskasvatuksesta lähtien. Meidän täytyy huolehtia, että peruskoulu on laadukas, jokainen nuori sen suoritettuaan on kykenevä suorittamaan toisen asteen koulutuksen, ja että jokaisella on myös sen jälkeen mahdollisuus jatkaa korkeakoulutukseen. Meidän täytyy panostaa myös tutkimukseen. Me tarvitsemme kaiken kaikkiaan miljardiluokan suuruiset panostukset koulutukseen, jotta voimme huolehtia Suomen osaamistason säilymisestä, ja sitä me vihreät haluamme viedä eteenpäin.” (Krista Mikkonen, vihr, PTK 165/2018 vp, 27.)

Otteen sisältämässä edustusväitteessä edustajia ovat paitsi kollektiivinen, velvoittaen puhuteltu me-joukko eli eduskunta, myös rajatummin otteen lopussa vihreät. Edustettava asia on Suomen osaamistason säilyminen, ja yhdistävä tekijä edustajien ja osaamistason säilymisen välillä on miljardiluokan panostukset koulutukseen, joiden eteenpäin viemistä lupaa väitteessä ainakin vihreät. Nuorten edustaminen yhdistyy kaikkien suomalaisten osaamistasosta puhumiseen, varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja tutkimukseen saakka. Menestystarinadiskurssi ilmenee globaalin menestyksen korostamisena näillä eri koulutuksen

38

asteilla: suomalaisten menestys rakentuu otteessa peruskoulun, toisen asteen, sekä korkeakoulutuksen kautta.

Kansainvälinen menestys ja Suomen maine koulutuksesta tunnettuna valtiona nousee esiin myös Sari Tanuksen (kd) puheenvuorossa, jossa hän nostaa esiin vakiintuneen koulujärjestelmän menestyksen mittarin, kansainväliset Pisa-tulokset:

”Meillä on nimenmaan aivan liikaa oppilaita, aivan liikaa lapsia ja nuoria, jotka eivät saa riittäviä perustaitoja eli nimenomaan hyvää lasku‑, luku‑ ja kirjoitustaitoa, ja se on ollut minusta hyvin hyvin hälyttävää todeta, kun Suomessa ovat olleet Pisa-tulokset erittäin hyviä ja kautta linjan peruskoulu-uudistus on ollut erinomainen. Tulevaisuusvaliokunnan kanssa, kun olimme Etelä-Amerikan matkalla, kerroimme meidän peruskoulusysteemistä — valtavasti meillä on tällaista ja vientimahdollisuuksia myös. Mutta mitä meidän kouluissa on tapahtunut, kun meillä tulee merkittävä määrä peruskoulun päättäviä, jotka eivät osaa kunnolla lukea, laskea ja kirjoittaa? Tämän vetoomuksen olen esittänyt myös opetusministerille, että mielestäni nimenomaan paitsi opettajien myös vanhempien, meidän aikuisten, velvollisuus on huolehtia siitä, että joka ikinen peruskoulun päättävä nuori Suomessa osaa hyvin tai vähintäänkin kohtalaisen hyvin sekä laskea, lukea että kirjoittaa, koska ilman näitä perustaitoja ei pysty etenemään opinnoissa eikä työelämässä eteenpäin.” (Sari Tanus, kd, PTK 165/2018 vp, 32–33.)

Otteen väitteessä laaja me-joukko eli ”me aikuiset” on edustaja ja peruskoulun päättävät nuoret edustettava joukko. Yhteys edustajan ja edustettavien välillä on aikuisten vastuu huolehtia nuorista. Tämän vastuun osaksi rakentuu perinteisesti menestykkäänä tunnetun peruskoulujärjestelmän laadun takaaminen.

Menestystarinadiskurssia ilmentää menneen menestyksen korostaminen, erityisesti peruskoulujärjestelmän menestys Pisa-tuloksissa sekä järjestelmän kansainvälisesti nauttima arvostus. Menestystä tuo esiin puhujan omakohtainen kokemus suomalaisen koulujärjestelmän esittelystä ulkomailla.