Matkaketjut

Matkaketjujen kehittämisessä korostuvat tiedon hyödyntämisen ja henki-löliikenteen solmupisteiden kehittäminen. Henkihenki-löliikenteen solmupistei-siin liittyviä kehittämistarpeita on kuvattu liikenneverkon strategisessa ti-lannekuvassa. Matkaketjujen kehittämisessä myös liikenneverkoilla on suuri merkitys, ja näitä on kuvattu edellä liikenneverkkoja ja liikenteen sol-mukohtia käsittelevässä osiossa. Esimerkiksi liityntäpysäköintimahdolli-suudet ovat olennainen osa toimivaa matkaketjua. Matkaketjujen kehittä-mistoimenpiteet ajoitetaan suunnittelukauden alkupuolelle, jotta kulku-muotosiirtymää kestävämpiin liikkumismuotoihin voitaisiin edistää mah-dollisimman nopeasti. Matkaketjujen kehittämiseen (lippu- ja maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3 maksujärjes-32,3

6 6 6 6 6 6 6 6

9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8

20 20 20 20 20 20 20 20

8,1 8,1 8,1 8,1

8,16 8,16 8,16 8,16 8,16 8,18 8,18 8,18 50,3 50,3 50,3 50,3

82,3 82,3 82,3 82,3 82,3 84,3 84,3 84,3

0 20 40 60 80 100

2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032

Miljoonaa€

Lisäys keskisuurten kaupunkien tukeen

Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki Lisäys suurten kaupunkiseutujen tukeen

Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki Lisäys ELY-keskusten järjestämään linja-autoliikenteeseen ELY-keskusten järjestämä linja-autoliikenne

telmät, matkustajainformaatio solmupisteissä sekä henkilökuljetusten distely, esteettömyys) suunnataan vuosina 2023-2025 rahoitusta yh-teensä 20 milj. €.

Tiedon hyödyntäminen matkaketjuissa ja henkilöliikenteen solmupistei-den kehittäminen

 Valtio ja kunnat edistävät liikennepalveluiden liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuk-sen (643/2017) mukaisten olennaisten tietojen, kuten aikataulu- ja reittitietojen, saatavuutta koko maassa. Aikataulu- ja reittitietojen laadun parantamiseksi ja valtakunnallisen kattavuuden varmista-miseksi Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy yhdessä viranomais- ja yritystoimijoiden kanssa edistää tiedon hyödyntämistä (tieto ja liikennejärjestelmän digitalisointi käsitelty myöhemmin liikennejär-jestelmän läpileikkaavia teemoja käsittelevässä kappaleessa). Mi-käli tavoitteet eivät täysin toteudu markkinaehtoisesti, kehitetään toimintamallia, jossa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala voi ottaa toteutuksessa roolia niiden toiminnallisuuksien osalta, jotka eivät markkinalähtöisesti etene.

 Kunnat ja muut joukkoliikennettä järjestävät alueelliset toimijat (joukkoliikenneviranomaiset, markkinaehtoiset liikenteenharjoitta-jat) jatkavat yhteistyötä lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimi-vuuden sekä reaaliaikaisen matkustajainformaation käyttöönoton parantamiseksi. Kehittämisessä huomioidaan erityisesti haja-asu-tusalueet, joilla lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuudessa on suurimmat puutteet. Näin saadaan myös haja-asutusalueiden ja kaupunkiseutujen kehysalueiden muita alueita vähäisempi jouk-koliikenteen palvelutarjonta tehokkaammin ja helpommin asiak-kaiden käyttöön. Yhteistyö käynnistyy yhteysvälikohtaisin pilotoin-nein, joihin valtio kannustaa järjestämällä rahoitusta.

 Valtio määrittelee tavoiteltavan matkustajapalveluiden ja -infor-maation palvelutason valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkit-tävimmille henkilöliikenteen solmupisteille. Määrittely tehdään yh-teistyössä muiden toimijoiden, mm. kuntien, kanssa vuosina 2021-2022 samanaikaisesti kaukoliikenteen palvelutason määrittelyn kanssa. Lisäksi valtio tukee kaukoliikenteen solmupistetoimijoita digitaalisen ja fyysisen matkustajainformaation uudistamisessa,

että kulkutavasta toiseen vaihtamisesta tulee nykyistä sujuvam-paa erilaisten matkustajatyyppien tarpeet huomioiden (esteettö-myys, saavutettavuus, kieliversiot). Kuntien lisäksi valtio voi tukea myös muita solmupistetoimijoita.

 Kunnat kehittävät keskeisiä henkilöliikenteen solmukohtia, erityi-sesti raideliikenneasemia, kestävän liikkumisen keskuksiksi yh-teistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kestävän liikkumisen kes-kuksissa yhdistyvät sujuvien matkaketjujen muodostamisen kan-nalta keskeiset liikkumistavat ja matkustajapalvelut (mm. kaupun-kipyörien, sähköpotkulautojen ja muiden uudenlaisten yhteiskäyt-töisten palveluiden toimintaedellytysten turvaaminen ja yhteenso-vittaminen) ja ne ovat keskeisiä kaupunkikehittämisen kohteita. Li-säksi mikroliikkumisen palveluiden kehittäminen on tärkeää ko-ronatilanteen vuoksi. Kunnat ottavat vahvan roolin solmupistetoi-mijoiden (ml. VR, Senaatin Asema-alueet Oy, Matkahuolto) ja liik-kumispalveluiden tuottajien yhteistyön koordinoinnissa. Solmupis-tetoimijat (ml. valtio-omisteiset VR ja Senaatin Asema-alueet Oy) ja liikkumispalvelujen tuottajat sitoutuvat huomioimaan kestävien liikkumispalveluiden ja eri käyttäjäryhmien tarpeet (ml. esteettö-myys) osana solmupisteiden kehittämistä sekä tiivistämään yh-teistyötä matkaketjulähtöisesti. Valtion mahdollisuuksia rautatie-asemien ja matkakeskusten palvelutason kehittämiseen lisätään keskittämällä valtion kiinteistönomistusta asemanseuduilla enti-sestään.

Matkaketjujen esteettömyys

Tiedon saaminen koko matkaketjujen esteettömyydestä on nykytilan-teessa haastavaa. Valtakunnallinen tavoitetila puuttuu niin fyysisen es-teettömyyden kuin liikenteen digitaalisten palveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi. Esteettömyyden osalta huomioidaan niin infrastruktuuri (ml. vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelupaikat ja pysäköinti), liikkumis-kalusto kuin digitaalinen saavutettavuus. Solmupisteiden kehittämishaas-teita myös esteettömyyden näkökulmasta on kuvattu liikenneverkon stra-tegisessa tilannekuvassa.

 Valtio määrittelee yhteistyössä muiden toimijoiden, erityisesti eri väestöryhmien, kanssa tavoitetilan liikennejärjestelmän esteettö-myydelle ja liikenteen digitaalisten palveluiden saavutettavuudelle

ja tunnistaa eri vastuutahojen roolit niin matkaketjun eri osien toi-mivuuden kuin matkustajien oikeuksien toteutumisen kannalta.

 Yleisen kehittämisen lisäksi valtio määrittelee yhteistyössä muiden toimijoiden, erityisesti eri väestöryhmien, kanssa valtakunnallisesti merkittävät yhteysvälit, joilla tavoitellaan design for all -periaatteen (kaikille sopiva suunnittelu) mukaisesti korkean tason esteettömiä matkaketjuja sekä varmistetaan näillä myös digitaalisen esteettö-myystiedon saatavuus ja saavutettavuus. Määrittely tehdään sa-manaikaisesti kaukoliikenteen ja henkilöliikenteen solmupisteiden palvelutason määrittelyn kanssa. Toteutetaan esteettömien mat-kaketjujen pilottihankkeita.

Liikkuminen palveluna (Mobility as a Service, MaaS)

 Kunnat mahdollistavat liikkumisen palveluiden kehittymistä koko maassa ja tunnistavat niiden roolin osana liikennejärjestelmää.

Kunnat edistävät liikkumisen palveluiden syntyä kokeilujen, julkis-ten ja yksityisjulkis-ten toimijoiden yhteistyön ja digitalisaation kautta (esimerkiksi älykkäitä syöttöliikenneratkaisuja, kuten kutsuperus-teista joukkoliikennettä, joukkoistettuja kuljetuksia sekä yhteen toi-mivia järjestelmiä) sekä mahdollistavalla maankäytöllä valtakun-nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Liikkumispalvelu-jen tuottajat huolehtivat liikennepalvelulain ja liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuk-sen mukaisesti palveluidensa olennaisten tietojen (mm. aikataulu- ja reittitietojen) kattavuudesta, saatavuudesta ja tie- ja raideliiken-teen henkilökuljetuspalvelujen tarjoajien lippu- ja maksujärjestel-mistä vastaavat tahot pääsystä järjestelmien myyntirajapintaan oi-keudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

 Valtio edistää liikkumispalveluiden kehittymistä tarvittaessa lain-säädännön keinoin ja osallistuu aktiivisesti esimerkiksi puolesta-asioinnin ratkaisuiden löytämiseen. Valtio kehittää toimintamallin toimijoiden yhteistyön vahvistamiseksi ja vastuiden selkeyttä-miseksi Liikenne- ja viestintäviraston johdolla yhteistyössä kau-punkien ja palvelutuottajien kanssa.

Henkilökuljetusten yhdistely

Kuntien lakisääteisissä henkilökuljetuksissa²⁸ ja KELA-kuljetuksissa olisi kehittämisen mahdollisuuksia, jos niitä katsottaisiin kokonaisuutena asi-akkaiden tarpeiden kannalta. Henkilökuljetusten yhdistelyllä voitaisiin uu-denlaisen yhteistyön avulla turvata henkilökuljetusten vähimmäispalvelut erityisesti haja-asutusalueilla. Samalla on tarpeen varmistaa, että eri ih-misryhmien erityistarpeet tulevat tarkoituksenmukaisella tavalla huomioi-duiksi.

Kela-takseja koskevan sääntelyn kehittämiseen vaikuttaa myös hallitus-ohjelman kirjaus monikanavarahoituksen purkamisen valmistelusta. Tä-hän liittyvä valmistelu on jäänyt sosiaali- ja terveysministeriössä odotta-maan sote- ja maakuntauudistuksen etenemistä. Monikanavarahoitusval-mistelun yhteydessä tullaan ratkaisemaan, mikä taho tulevaisuudessa jär-jestää ja korvaa terveydenhuoltoon suuntautuvat matkat, mukaan lukien taksimatkat.

 Kunnat ja valtio edistävät pitkäjänteisesti henkilökuljetusten yhdis-telyä. Valtio kohdentaa joukkoliikenneviranomaisille ja kunnille val-tionavustusta henkilökuljetusten yhdistelyyn.

 Sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja lii-kenne- ja viestintäministeriö käynnistävät yhteistyössä Kuntaliiton sekä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa työn julkisesti tuettujen kuljetusten kehittämiseksi.

 Valtio määrittelee henkilökuljetusten yhdistelyn edistämiselle vas-tuutahon vastuuministeriöiden kesken. Vastuutaho arvioi mahdol-lisuuksia yhdistellä kuntien ja KELA:n hankkimaa tai korvaamaa lakisääteistä liikennettä toisiinsa sekä joukkoliikenteeseen ohjeis-tuksen ja yhtenäisten hankintakäytäntöjen avulla.

28 Kuntien lakisääteisiä kuljetuksia ovat perusopetuslain (628/1998), sosiaalihuoltolain (1301/2014) ja vammaispalvelulain (380/1987) mukaiset kuljetukset.