Toimenpideohjelmaan on koottu valtion (ministeriöt, virastot, valtionyhtiöt) ja kuntien toimenpiteet, joilla liikennejärjestelmää kehitetään vuosien 2021-2032 aikana suunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
Toimenpideohjelman valmisteluun ovat vaikuttaneet suunnitelmalle ase-tetut tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset, parlamentaarisen ohjausryhmän ohjaus, vertailuvaihtoehto eli tieto siitä, millaiseen tilantee-seen nykyisin päätetyillä toimenpiteillä päädytään vuoteen 2032 men-nessä,18 tutkimukset ja selvitykset (esimerkiksi Digirataselvitys, liikenne-verkon nykyisen tilanteen ja kehittämistarpeet kokoava liikenneliikenne-verkon strateginen tilannekuva19) sekä tieto liikennejärjestelmän nykytilasta ja toi-mintaympäristön muutoksista.20 Lisäksi toimenpideohjelman valmiste-lussa on hyödynnetty alueellisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja -stra-tegioita sekä huomioitu suunnitelman laatimisen aikainen laaja vuorovai-kutus sidosryhmien kanssa. Alueellisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia tullaan hyödyntämään valmistelussa myös tulevilla suunnittelukierroksilla.
Toimenpideohjelman valmistelua on ohjannut myös vaikutusten arviointi, jota on tehty suunnittelun rinnalla. Vaikutusten arvioinnin yhteenveto ja arvioinnin vaikutukset suunnitelman valmisteluun on kuvattu suunnitel-man lopussa.
Talouden osalta toimenpideohjelman valmistelun lähtökohtana on ensim-mäisten suunnitelmavuosien (2021-2024) osalta julkisen talouden suun-nitelma, vuoden 2020 talousarvio ja lisätalousarviot sekä vuoden 2021 ta-lousarvio sekä sen täydennys. Toimenpiteiden yhteydessä on esitetty toi-menpiteestä valtiolle aiheutuvat kustannukset. Lisäksi toimenpiteistä val-tiolle aiheutuvat kustannukset on koottu valtion rahoitusohjelmaan.
18 Vertailuvaihtoehdon kuvaus (Hankeikkuna, Liikenne 12): https://api.hankeikkuna.fi/asiakir- jat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/4b6504d3-abb4-435b-92e4-ca76e9f8d96a/MUIS-TIO_20200914073336.PDF
19 Liikenneverkon strateginen tilannekuva (Hankeikkuna, Liikenne 12): https://api.hankeik- kuna.fi/asiakirjat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/6680bb89-a718-46e1-a610-b3f1eda396f4/RAPORTTI_20210121134701.PDF
20 Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 4/2020: Liikennejärjestelmän nykytila ja toimintaym-päristön muutokset
menpiteiden yhteydessä esitetyt kustannukset ovat arvioita ja niiden to-teutuminen riippuu kehys- ja talousarviopäätöksistä. EU-rahoitusta ei ole huomioitu suunnitelman taloudellisessa raamissa. Mikäli toimenpiteiden rahoittamiseen saadaan EU-rahoitusta, vapautuu taloudellisia resursseja muihin suunnitelman toimenpiteisiin.
Mikäli kustannuksia ei ole toimenpiteen yhteydessä esitetty, katetaan ne osana valtion perustoimintaa. Toimenpideohjelmasta liikenteen hallinnon-alalle aiheutuvat lisäkustannukset pyritään huomioimaan toimintamäärä-rahoissa tulevina vuosina. Väyläviraston osalta vuosittaista toimintame-nomäärärahaa tulisi korottaa pysyvästi arviolta 1,19 miljoonalla eurolla, ELY-keskusten osalta 1,75 miljoonalla eurolla ja Liikenne- ja viestintävi-raston osalta alkuvuosina arviolta 3,62 miljoonalla eurolla vuodessa.
Parlamentaarinen ohjausryhmä on asettanut valtakunnallisen liikennejär-jestelmän rahoitustason yleiseksi tavoitteeksi, että rahoitustason olisi pit-källä aikavälillä hyvä myötäillä keskimäärin yhden prosentin osuutta brut-tokansantuotteesta. Rahoituksen kehittymistä seurataan osana liikenne-järjestelmäanalyysiä.
Suunnittelukauden ensimmäisinä vuosina julkisen talouden suunnitelma ja jo tehdyt päätökset rajoittavat liikkumavaraa uusien toimenpiteiden ra-hoittamisessa. Tämän vuoksi suurimmat suunnitelmassa esitetyt määrä-rahakorotukset (esimerkiksi perusväylänpito, väyläverkon kehittäminen ja joukkoliikennetukien korotukset) ajoittuvat vuoden 2024 jälkeiseen ai-kaan. Kiireellisimpinä suunnitelman alkuvuosina aloitettaviksi uusiksi toi-menpiteiksi on tunnistettu matkaketjujen kehittämiseen ja tiedon ja digita-lisaation hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä.
Koronatilanteesta johtuvia joukkoliikenteen elvytykseen liittyviä toimenpi-teitä varaudutaan toteuttamaan suunnittelukauden alkupuolella julkisen talouden suunnitelman ylityksinä. Fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöstä mahdollisesti aiheutuvat lisämäärärahatarpeet käsitellään erikseen.
Suunnitelman valmistelun aikana on koottu näkemys liikenneverkon ny-kyisestä tilanteesta ja kehittämistarpeista liikenneverkon strategiseen ti-lannekuvaan. Lisäksi on tarkasteltu pääväyläasetusta ja sen toimivuutta.21
21 Pääväyläasetuksen tarkastelu (Hankeikkuna, Liikenne 12): https://api.hankeikkuna.fi/asiakir- jat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/6cc6af78-0451-4044-8dae-5339c6dcc490/PO-YTAKIRJA_20201021133357.PDF
Molempia on hyödynnetty toimenpideohjelman valmistelussa. Liikenne-verkon strategisella tilannekuvalla on merkittävä rooli myös suunnitelman liikenneverkkoja ja solmupisteitä koskevien toimenpiteiden toimeenpa-nossa.
Toimenpideohjelmassa määriteltyjen määrärahatasojen ja määrärahojen kohdentamista ohjaavien kriteerien on arvioitu toteuttavan liikennejärjes-telmästä ja maanteistä annetussa laissa säädettyjä maanteiden laatuvaa-timuksia.
Palveluiden osalta pääpaino toimenpiteissä on henkilöliikenteessä. Tämä johtuu siitä, että henkilöliikenteen palveluissa valtiolla ja kunnilla on suu-rempi rooli kuin tavaraliikenteen palveluissa, joista yritykset vastaavat.
Henkilöliikenteen palveluiden osalta tarkastellaan erityisesti joukkoliiken-teen ja matkaketjujen kehittämistä, johon sisältyy myös muiden liikkumi-sen palveluiden kehittäminen.
Toimenpideohjelmassa tarkastellaan myös liikennejärjestelmän läpileik-kaavia teemoja, joita ovat esimerkiksi liikenneturvallisuus ja digitalisaatio.
Digitalisaation edistäminen ja tiedon täysimääräinen hyödyntäminen on teollisuuden keskeinen kilpailukykytekijä sekä myös väestön hyvinvoinnin edistäjä. Digitalisaation ja tiedon hyödyntämisellä pyritään tuottavuuden kasvattamiseen ja jo olemassa olevien rakenteiden täysimääräiseen hyö-dyntämiseen sekä uuden kestävän kasvun sekä uusien palvelujen ja lii-ketoiminnan luomiseen. Tämä on olennaista myös julkisten palvelujen pa-rantamiseksi. Kestävällä tavalla toteutettu digitalisaatio voi edistää myös yhteiskunnan resilienssiä ja toimintavarmuutta. Tiedon laajamittainen hyödyntäminen kuitenkin edellyttää kokonaisturvallisuuden ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta tehtyä arviota tiedon kriittisyydestä ja tiedon tehokkaasta suojaamisesta. Tämän jälkeen pilotoimalla ja kokeilemalla pystytään testaamaan uusia toimintamalleja ja viemään niistä parhaita käytäntöön.
Toimenpideohjelmassa tarkastellaan lisäksi liikennejärjestelmään liittyviä alueellisia erityiskysymyksiä, kansainvälistä vaikuttamista sekä liikenne-järjestelmätyön kehittämistä. Toimenpideohjelman lopussa esitetään koonteja rahoitusvarauksista ja toimenpiteistä aihepiireittäin. Toimenpitei-den yhtymäkohdat suunnitelman tavoitteita tarkentaviin strategisiin lin-jauksiin on esitetty koonteina toimenpidekokonaisuuksien yhteydessä.
Suunnitelman valmistelussa on tunnistettu alueiden erityispiirteitä, esi-merkiksi erikokoiset kaupunkiseudut, seutukaupungit sekä maaseutualu-eet ja saaristoalumaaseutualu-eet. Valitut toimenpitmaaseutualu-eet on kohdistettu niin, että ne to-teuttavat mahdollisimman hyvin suunnitelman tavoitteita. Osa toimenpi-teistä kohdistuu kaupunkiseuduille, koska suunnitelman tavoitteiden mu-kaisesti kestäviä liikkumismuotoja edistetään erityisesti kaupunkiseu-duilla. Kaupunkiseutujen toimenpiteitä on suunnitelmassa kohdistettu MAL-kaupunkiseuduille. Valtion ja kaupunkiseutujen välisissä maankäyt-töä, asumista ja liikennettä (MAL) koskevissa sopimuksissa on sovittu val-tiolle ja kunnille tärkeistä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteenso-vittamista koskevista asioista suurimmilla kaupunkiseuduilla. Sopimuksia on laadittu valtion sekä neljän suurimman kaupunkiseudun eli Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun välillä. MAL-sopimusneuvottelut on vuoden 2020 aikana aloitettu lisäksi Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seutujen kanssa.
5.2 Liikenneverkot ja liikenteen solmukohdat