Maatalous

Kiinteistökohtaisten järjestelmien muutostöiden työkustannuksista kiinteistön omistaja saa kotitalousvä-hennyksen verotuksessa. Valtion vesihuoltotuki haja-asutuksen jätevesihuollon tehostamiseen on suunnat-tu pääasiassa yhteisten ratkaisujen kehittämiseen siellä, missä se on vesiensuojelullisesti ja taloudellisesti järkevää.

Seuraavassa taulukossa on esitetty arviot eri vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksista pintavesien ekolo-giseen ja kemialliseen tilaan, hygieniaan sekä luonnon monimuotoisuuteen. Taulukossa on arvioitu myös toimenpiteiden vaikutusta ilmastonmuutokseen ja tulviin varautumiseen (sarake ”Vesitalous ja ilmastonmuu-tos”).

Yhdyskuntien vesienhoidon toimenpiteiden seurauksena jätevesien haitalliset vaikutukset jäteveden-purkupaikoilla ja verkoston ylivuotokohtien vaikutusalueilla vähenevät. Vesien hygieeninen tila ja virkis-tysarvot paranevat sekä elinympäristön yleinen viihtyvyys lisääntyy.

Taulukko 9.2.1c. Yhteenveto yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksista.

Toimenpide Pintaveden ekologinentila Pintaveden kemiallinentila Vesitalousjailmas- tonmuutos Monimuotoisuus Hygienia

Viemärilaitoksen käyttö ja ylläpito 2 2 0 2 2

Uudet ja peruskunnostettavat

yhdyskuntajäteve-denpuhdistamot 1 1 1 1 1

Viemäröintipalvelun muutokset taajamissa 1 1 0 1 2

Uudet siirtoviemärit 1 1 0 0 2

Viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja

seka-viemäröinnistä luopuminen 1 1 1 0 1

Tehostettu kokonaistypen poisto 1 1* 0 1 0

Tehostettu ammoniumtypen poisto 1 1* 0 1 0

Jätevesien hygienisointi 0 1 0 0 1

Ravinteidenpoiston tehostaminen

suositussopi-muksen keinoin 1 0 0 0 1

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien

käyttö ja ylläpito 1 1 0 1 1

Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen

haja-asutusalueilla 1 1 0 0 1

*vaikutus välillinen, 1= parantaa hieman kyseistä tekijää, 2= parantaa huomattavasti kyseistä tekijää, 0= ei vaikuta kysei-seen tekijään

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asettama laajapohjainen työryhmä on valmistellut uutta maata-louden ympäristökorvausjärjestelmää EU:n tulevalle ohjelmakaudelle. Valtioneuvosto hyväksyi maaseudun kehittämisohjelman 2014 jonka jälkeen se on toimitettu EU-komission käsittelyyn.

Ympäristökorvauksen toimivuutta tehostetaan uudella järjestelmällä siirtymällä nykyisestä kolmiportai-sesta (perus-, lisä- ja erityistukitoimenpiteet) kaksiportaiseen järjestelmään. Tila- ja lohkotason toimenpiteet, jotka toteutetaan peltoalueilla, muodostavat ympäristösitoumuksen. Peltoalueiden ulkopuolelle tehtävistä lohkotason vesienhoitotoimenpiteistä tehdään pääsääntöisesti erillisiä ympäristösopimuksia.

Maatalouden vesienhoidon toimenpiteiden nimikkeistöä on pyritty selkeyttämään niin, että toimenpiteen nimi kuvaisi selkeästi toimenpiteen luonnetta, se vastaisi mahdollisimman hyvin alkavan EU-ohjelmakauden terminologiaa ja riski sekoittaa toimenpide muiden toimialojen vastaavanlaisiin toimenpiteisiin vähenisi.

Varsinaisia uusia täydentäviä toimenpiteitä ovat viherryttäminen, kasvinsuojeluaineiden käytön vähen-täminen. Tarkempi kuvaus toimenpiteistä on esitetty taulukossa 9.2.2a.

Taulukko 9.2.2a. Maatalouden toimenpidetyypit toisella suunnittelukaudella.

Toimenpide Kuvaus

Perustoimenpiteet Perustoimenpiteet

Nitraattiasetuksen mukaiset

toimenpi-teet EU:n nitraattidirektiiviin mukaiset vaatimukset on pantu toimeen valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Nitraattiasetuksessa säädetään muun muassa lannan varastoinnista, lannoitteiden levityksestä ja levitysajankohdista sekä typpilannoitusmääristä.

Täydentävien ehtojen hyvän maatalou-den ja ympäristön vaatimukset

Täydentävien ehtojen vesiensuojelua tukevat toimet kuten pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto, viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan, kesantojen hoito ja lannoitusrajoitus, pohjavesien suojelu sekä kasteluveden oton lupamenettely.

Eläinsuojien ympäristölupien mukaiset

toimenpiteet Kotieläintalouteen liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen (YSL 86/2000, YSA 69/2000). Eläinsuojien lupaviranomaisen toimivalta määräytyy eläinsuojan koon perusteella (YSA 6 §, 7 § ja taulukko 1). Eläinsuojalla on oltava ympäristölupa, jos se on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, 60 ema-kolle tai näihin verrattavalle eläinmäärälle. Myös edellä mainittua pienemmälle eläinsuojalle on haettava ympäristölupa, jos toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset

toimenpiteet Kasvinsuojeluaineiden ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen, kuten levitysväli-neiden testaus, koulutukset ja integroidun torjunnan yleiset periaatteet, joiden avulla pyritään vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä hakemalla vaihtoehtoisia keinoja aineiden käytölle.

Täydentävät toimenpiteet

Viherryttämistoimenpiteiden ekologinen

ala (ha) Neuvoston ja parlamentin asetuksen mukaan viherryttämistoimenpiteinä ovat viljelyn monipuolistaminen, pysyvien nurmien säilyttäminen ja ekologisen alan jättäminen.

Monipuolistamistoimenpiteessä edellytetään pääsääntöisesti, että yli 30 ha maatilal-la on viljelyssä kolme eri kasvia Etelä-Suomessa ja kaksi kasvia Pohjois-Suomessa.

Pysyvät nurmet on säilytettävä. Tilalla on oltava 5 % maatalousmaan määrästä ekologista alaa, jota voivat olla esimerkiksi kesannot, kerääjäkasvien viljely tai mai-semapiirteet.

Maatalouden suojavyöhykkeet (ha) Suojavyöhykkeen voi perustaa vesistön tai valtaojan varsilla ja Natura 2000 – alueiden pelloille. Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämällä vyöhykkeellä on kasvettava monivuotista heinä- ja nurmikasvillisuutta eikä sille saa levittää lannoittei-ta ja kasvinsuojeluaineilannoittei-ta. Suojavyöhykkeen kasvusto on korjatlannoittei-tava vuositlannoittei-tain niit-tämällä tai laiduntamalla. Arvioidaan kokonaispinta-ala hehtaareina vuoteen 2021 mennessä. Suojavyöhykealaa ei lasketa mukaan peltojen talviaikaiseen eroosiontor-juntaan (toimenpide 15).

Maatalouden kosteikot ja laskeutusal-taat (kpl)

Patoamalla tai kaivamalla tehty kosteikko tai laskeutusallas, jonka yhtenä tarkoituk-sena on maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen pienentäminen.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentä- Saneerauskasvien avulla voidaan torjua biologisesti sokerijuurikkaiden, perunan ja

Peltojen talviaikainen eroosion torjunta (ha)

Tähän kuuluvat kaikki talviaikaisen kasvipeitteisyyden mukaiset tukikelpoiset toi-menpiteet. Näitä ovat monivuotiset viljellyt nurmet ja talven yli säilytettävät yksivuoti-set nurmet, ruokohelpi, monivuotiyksivuoti-set puutarhakasvit, viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden, kuitupellavan, härkäpavun, herneen ja sinimailasen sänki ja suorakylvö sänkeen, syyskylvöiset viljat ja öljykasvit sekä keväällä korjattava pellava ja hamppu. Myös syyssänkimuokkaus vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla lasketaan mukaan. Tähän kokonaisuuteen kuu-luvat myös luonnonhoitopeltojen nurmet ja turvepeltojen nurmiviljely. Ei sisällä suojavyöhykkeitä ja happamien sulfaattimaiden ja pohjavesialueiden nurmiviljelyä, jotka käsitellään omina toimenpiteinä.

Säätösalaojitus ja–kastelu turvepelloilla (ha)

Salaojitus, jonka kuivatussyvyyttä voidaan säädellä. Vesienhoitosuunnitelmissa säätösalaojituksella tarkoitetaan erityisesti salaojituksen muuttamista säätösalaoji-tukseksi. Mukaan voidaan laskea myös säätökastelu. Säätökastelu on yhdistetty kastelu- ja kuivatusmenetelmä, jossa käytetään hyväksi avo- ja salaojia. Säätökas-telualueelle saadaan kasteluvettä luonnon vesistä pumppaamalla tai painovoimai-sesti johtamalla. Kasteluvesi padotaan alueen ojastoihin säädettävien sulkupatojen tai säätökaivojen avulla. Arvioidaan kokonaispinta-ala hehtaareina vuoteen 2021 mennessä

Ravinteiden käytön hallinta (ha) Maaperän lannoittaminen viljelykasvien kasvutarpeiden mukaisesti sekä lannoituk-sen perustuminen maaperän ravinneanalyyseihin ravinteiden tasapainoilannoituk-sen käytön mukaisesti. Puutarhakasvien vähennetty lannoitus voidaan laskea mukaan. Arvioi-daan ympäristökorvaukseen sitoutuneiden tilojen kokonaispinta-ala hehtaareina vuoteen 2021 mennessä.

Lannan ympäristöystävällinen käyttö

(ha) Tilalla käytettävä lietelanta, virtsa, lannasta erotettu nestejae tai nestemäinen or-gaaninen lannoitevalmiste levitetään sijoittavalla tai multaavalla kalustolla. Kasvus-ton perustamisen yhteydessä lanta mullataan. Peltolohkolle voidaan myös lisätä orgaanisia aineksia, jotka voivat olla lannoitevalmistelain mukaisia orgaanisia lan-noitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, joissa orgaanisen aineksen osuus on vähintään 20 %.

Peltojen käyttötarkoituksen muutos (ha) Vesistökuormituksen vähentämiseksi tehtävä peltojen käyttötarkoituksen muutos niin, ettei peltoja muokata, lannoiteta eikä kuivatussyvyyttä lisätä. Arvioidaan koko-naispinta-ala hehtaareina vuoteen 2021 mennessä.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta

(hlö) Maa- ja turkistiloilla tehtävä vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä tilakohtainen ympäristöneuvonta. Arvioidaan tilojen lukumäärä erikseen sekä maataloudessa, happamuuden torjunnassa että turkistuotannossa vuoteen 2021 mennessä.

Lannan prosessointi (m3) Lannan käsittely ja jalostaminen kotieläin- ja turkistuotantovaltaisilla alueilla lannan levitysalan ja ravinteiden hyötykäytön lisäämiseksi. Tällaisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi lannan mekaaninen ja kemiallinen separointi, biokaasutus, kompostointi ja lannan tuotteistaminen lannoitteiksi. Arvioidaan käsitellyn lannan määrä vuoteen 2021 mennessä.

Peltoviljelyn pohjavesien

suojelutoi-menpiteet (muodostumamäärä) Peltoviljelyn pohjavesille aiheuttaman kuormituksen vähentäminen pohjavesialueille perustettavien suojavyöhykkeiden ja monivuotisten ympäristönurmien avulla.

Ehdotus maatalouden vesienhoitotoimenpiteiksi kaudelle 2016-2021

Rannikkoläheisillä valuma-alueilla peltoviljely kuuluu ravinnekuormituksen suurimpiin lähteisiin. Vesienhoi-don tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinne-kuormituksen vähentämistä. Maataloutta koskevia toimenpidemääriä on monelta osin lisätty ensimmäisestä suunnittelukaudesta sekä pyritty parempaan alueelliseen kohdistamiseen. Haasteena on edelleen toimenpi-teiden toteuttamisen rahoitus ja niiden kohdistaminen ongelmallisimmille alueille.

Vesienhoitoalueelle esitetyt toimenpiteet perustuvat suureksi osaksi maatalouden uuteen ympäristökor-vausjärjestelmän toimenpiteisiin. Maataloutta koskevat lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin nit-raattiasetukseen (Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoitta-misesta (931/2000) jota ollaan uudistamassa. Asetuksen uudistamista valmisteleva työryhmä on jättänyt ehdotuksensa ympäristöministeriölle keväällä 2014. Uudistetun asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuo-den 2015 alussa. Myös eläinsuojien ympäristölupamenettelyä tarkastellaan ympäristönsuojelulain koko-naisuudistuksessa. Erityisesti selvitetään eläinsuojien ympäristölupakynnyksiä, ympäristölupaviranomaisen toimivaltarajoja ja mahdollisuutta siirtyä rekisteröintimenettelyyn.

Maatalouden toimenpidemäärät on esitetty taulukossa 9.2.2b.

Taulukko 9.2.2.b. Maatalouden toimenpidemäärät, investointikustannukset 2016-2021.

Toimenpiteet Määrä (koko

vesien-hoitoalue)

Investoinnit suunnittelu-kaudelle 2016-2021

(1000 €)

Käyttö- ja

ylläpitokus-tannukset vuodessa (1000 €)

Vuosikustannus (1000

€)

Perustoimenpiteet Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpi-teet

Ei arvioitu*)

Täydentävien ehtojen hyvän maatalou-den ja ympäristön vaatimukset

Ei arvioitu*)

Eläinsuojien ympäristölupien mukaiset toimenpiteet

Ei arvioitu *)

Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet

Ei arvioitu *)

Täydentävät toimenpiteet

Maatalouden suojavyöhykkeet (ha) 440 - 236 236

Maatalouden kosteikot ja laskeutusal-taat (kpl)

88 602 38 96

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentä-minen (ha)

200 - 89 89

Peltojen talviaikainen eroosion torjunta (ha)

35 100 - 1 264 1 264

Ravinteiden käytön hallinta (ha) 62 800 - 3 391 3 391

Lannan ympäristöystävällinen käyttö (ha)

9 500 - 409 409

Maatalouden tilakohtainen neuvonta (tilaa vuodessa)

173 - 87 87

Lannan prosessointi (m3) 203 000 - 203 203

YHTEENSÄ 602 5 717 5 775

Arviot maatalouden vesienhoidon toimenpiteiden tehokkuudesta ja toteuttamiskelpoisuudesta ravinne-, kiintoaine-, happamuus- ja haitallisten aineiden kuormituksen sekä hydrologis-morfologisten paineiden vä-hentämisessä on esitetty taulukossa 9.2.2c.

Vesiensuojelun toimenpiteiden kustannustehokkuuden tarkastelussa mukana olivat seuraavat maata-louden toimet: maatamaata-louden suojavyöhykkeet ja kosteikot, peltojen talviaikainen eroosion torjunta (monivuo-tinen nurmiviljely erotettuna omaksi toimeksi), säätösalaojitus sekä ravinteiden käytön hallinta. KUTOVA-työkalun perusteella kustannustehokkaimpia maatalouden toimenpiteitä toimenpideohjelma-alueella ovat peltojen talviaikaiseen eroosiontorjuntaan sisältyvät toimet, erityisesti monivuotinen nurmiviljely yli 3 % kal-tevilla pelloilla. Myös kaltevien peltojen suojavyöhykkeet ovat kustannustehokkaita toimia alueella.

Taulukko 9.2.2c. Maatalouden, turkiseläintalouden ja happamien sulfaattimaiden vesienhoidon toimenpiteiden tehokkuus sekä vaikutus kuormituksen ja eri paineiden/riskien vähentämiseen.

Toimenpiteen nimi

Toimenpiteen tehokkuus

Toteuttamis-kelpoisuus Muuta

Ravinne- kuormi-tuksen vähen-täminen

Orgaani-sen ai-neen/

kiinto- ainekuor-mituksen vähentä-minen

Haitallis-ten aineiden kuormi-tuksen vähen-täminen

HyMo-paineiden vähentämi-nen

Happa- muus- kuormi-tuksen vähen-täminen

Maatalous Viherryttämis-toimenpiteiden ekologinen ala

Tehokas Tehokas Hieman Ei Hieman Helposti

toteutet-tava Muiden ympäristötavoit-teiden kannalta hyvä toimenpide.

Maatalouden suojavyöhyk-keet**

Tehokas Tehokas Tehokas Hieman Hieman Helposti

toteutet-tava Korjuukaluston puute ja niittojätteen rajalliset käyttömahdollisuudet rajoittavat toteuttamis-mahdollisuuksia. Tarvi-taan niittojätteen poiskul-jetus.

Maatalouden kosteikot

Melko

tehokas Tehokas Hieman Tehokas Tehokas Luontaiseen

paikkaan helposti toteutettava, maanomistusasiat haastavia

Teknisesti ja taloudelli-sesti haastavaa saada toteutettua.

Kasvinsuojelu-aineiden käytön vähentäminen

Ei Ei Melko

tehokas

Ei Ei arvioitu Toteuttamiskel-poinen Peltojen

talviai-kainen eroosion torjunta*

Erittäin

tehokas Erittäin

tehokas Hieman Ei Tehokas Helposti

toteutet-tava Muiden ympäristötavoit-teiden kannalta hyvä toimenpide.

Säätösalaojitus ja -kastelu tur-vepelloilla

Melko

tehokas Melko

tehokas Erittäin tehokas (säätö-kastelu)

Ei Ei arvioitu Toteuttamiskel-poinen, mutta kallis. Tarvitaan tietoa kaltevuu-desta ja maalajis-ta

Vaatii investointeja

Tehokas (sää- tösalaoji-tus) Ravinteiden

käytön hallinta (ravinnetaseet, kasvin tarpeen mukainen lan-noitus)*

Tehokas Ei Ei Ei Ei arvioitu

Toteuttamiskel-poinen

Lannan ympäris-töystävällinen käyttö*

Tehokas Ei Ei Ei Ei arvioitu

Toteuttamiskel-poinen Peltojen

käyttö-tarkoituksen muutos

Ei arvioitu

Maatalouden tilakohtainen neuvonta*

Välillisesti

tehokas Välillisesti

tehokas Välillisesti

tehokas Välillisesti

tehokas Välillisesti

tehokas

Toteuttamiskel-poinen Vaatii neuvojakoulutusta Lannan

proses-sointi

Melko

tehokas Ei Ei Ei Ei arvioitu

Toteuttamiskel-poinen Ei onnistu ilman laitein-vestointeja ja vaatii tekniikan lisäkehittämistä Peltoviljelyn

pohjavesien suojelutoimenpi-teet

Melko

tehokas Ei Melko

tehokas Ei Ei arvioitu Helposti toteutet-tava

Alueelle suositellut maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toi-menpiteiden osalta: Täydennetään kuulemisen aikana

Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat: Vesistöalueelle suositellaan perustettavaksi88 kpl kosteikkoja ja laskeutusaltaita. Kosteikkojen määrä on laskettu arvioimalla VIHMA- ja KUTOVA-mallien avulla toimenpi-teen tehokkuutta pilottivaluma-alueella. Vuotoimenpi-teen 2015 asetettua tavoitemäärää ehdotetaan lisättäväksi kymmenkertaisesti.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen: Vesistöalueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä200 ha. Määrä on arvioitu ehdottamalla kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä 20 %:lle alueella viljeltävien yksivuotisten vihannesten ja erikoiskasvien viljelypinta-alasta (esimerkiksi peruna, pork-kana & sokerijuurikas).

Peltojen talviaikainen eroosion torjunta: Vesistöalueelle ehdotetaan, että n 55% peltopinta-alalla on talviai-kainen kasvipeitteisyys, eli yhteensä35 100 ha. Määrä on saatu arvioimalla koko valuma-alueen peltopinta-ala ja vähentämällä siitä erikoiskasvien viljelypinta-peltopinta-alat sekä suojavyöhykkeiden pinta-peltopinta-ala. Lisäksi on vä-hennetty HS-mailla sijaitsevien nurmien ehdotettu pinta-ala.

Ravinteiden käytön hallinta: Vesistöalueelle ehdotetaan ravinteiden käytön hallintaa koko peltopinta-alalle eli yhteensä62 800 ha.

Lannan ympäristöystävällinen käyttö: Vesistöalueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä käyttöä 9 500 ha. Määrä on arvioitu laskemalla alueella olevien eläinmäärien/eläinsuojien ympäristölupien mukaisista lannan levityksen maksimimääristä.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Vesistöalueella ehdotetaan neuvottavan 173 tilaa. Neuvonta ulote-taan 80% alueen suurimmille tiloille ja tiloja ehdoteulote-taan neuvottavan kahdesti vesienhoitokauden aikana.

Tilojen nykymäärän on arvioitu vähenevän 10 % tilakoon kasvamisen ja poistumien myötä. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettua neuvontaa ei ole laskettu tähän mukaan, koska hap-pamilla sulfaattimailla sijaitsevien tilojen neuvonta on kirjattu omana toimenpiteenä.

Lannan prosessointi: Vesistöalueelle ehdotetaan lannan prosessointia203 000 m3 lantaa.

Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet esitetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesien toimenpideohjelmassa.

Maataloudelle esitetyistä toimenpiteistä aiheutuu kustannuksia viljelijöille, mutta huomattava osa toimenpi-teistä on maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän piirissä, jolloin merkittävä osa kustannuksista voidaan korvata yhteiskunnan varoilla. Maatalouden vesiensuojelutoimia rahoitetaan pääasiassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoilla. Ohjelmakaudella 2014–2020 maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta). Keskeisin maatalouden vesiensuojelua edistävä tukijärjestelmä on maatalouden ja ilmastotoimenpiteet. Muita ympäristö-tuen vesiensuojelua edistäviä tukimuotoja on kosteikkojen perustaminen ei-tuotannollisten investointien tuella.

Taloudellisesti merkittävimmät maatalouden investointitukikohteet ovat rakentamisinvestoinnit (erityisesti kotieläintalous ja puutarhatalous) sekä peltojen salaojitus. Vesiensuojelun kannalta tärkeimmät investoinnit ovat lantaloiden ja jaloittelutarhojen rakentaminen sekä turkistarhojen siirto.

Vesienhoidon toisen kauden toimenpiteiden euromääräiset kustannusvaikutukset julkiselle sektorille ja toi-minnanharjoittajille arvioidaan vesienhoitosuunnitelmaehdotusten valmistuttua vuonna 2015. Arviot toimen-piteiden vaikutuksista esimerkiksi pintavesien ekologiseen ja kemialliseen tilaan sekä tulva- ja kuivuusriskiin on esitetty taulukossa 9.2.2d.

Taulukko 9.2.2d. Yhteenveto maatalouden vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksista.

Toimenpide Pintaveden ekologinentila Pintaveden kemiallinentila Tulvariski Kuivuusriski Ilmastonmuutokseen varautuminen Monimuotoisuus Hygienia Maatalous

Viherryttämistoimenpiteiden ekologinen

ala 1 0 0 0 0 1 0

Maatalouden suojavyöhykkeet 1 1 1 0 2 2 0

Maatalouden kosteikot 1 0 1 1 −1 2 0

Kasvinsuojeluaineiden käytön

vähentä-minen 0 1 0 0 0 1 0

Peltojen talviaikainen eroosion torjunta 2 0 1 0 2 2 0

Säätösalaojitus ja -kastelu turvepelloilla 1 2 1 1 1 0 0

Ravinteiden käytön hallinta 1 0 0 0 1 0 0

Lannan ympäristöystävällinen käyttö 1 0 0 0 1 1 0

Peltojen käyttötarkoituksen muutos Ei arvioida

Maatalouden tilakohtainen neuvonta Ei arvioida

Lannan prosessointi 1 0 0 0 1 0 1

Peltoviljelyn pohjavesien

suojelutoimen-piteet 1 1 0 0 1 1 1

1= parantaa hieman kyseistä tekijää, 2= parantaa huomattavasti kyseistä tekijää, 0= ei vaikuta kyseiseen tekijään, -1= vähäinen negatii-vinen vaikutus kyseiseen tekijään.

In document Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma (sivua 78-85)