5.1 Aittojärvi (12261188A, 12261188B)
Aittojärven pohjavesialueet sijoittuvat luode-kaakko suuntaiseen harjujaksoon. Aittojärvi A:n alueella on soistumien keskeltä havaittavissa selännemuodostuma. Aines alueella vaikuttaisi olevan lähinnä kivistä hienohiekkaa. Aittojärvi B:n alueella on havaittavissa selkeämpi selännemuodostuma. Aines on pääosin kivistä hiekkaa ja hienohiekkaa, paikoin moreenimaisempaa. Koska molemmat pohjave-sialueet ovat pienialaisia, jäävät laskennalliset antoisuudet varsin pieniksi (noin 20 m³/d ja 40 m³/d).
Alueet sopivat paikalliseen muutaman talouden vedenottoon, mutta niille ei ole merkitystä yhdys-kunnallisessa vedenhankinnassa. Pohjavesialue voidaan poistaa luokituksesta.
Pohjavesialueiden rajaukset liitteessä 1.
5.2 Haurespää (12261181)
Pohjavesialueen muodostaa Haurespään länsirinteelle kerrostunut moreenimuodostuma. Maasto-käynnin perusteella aines lähinnä heikosti lajittunutta hienohiekkamoreenia tai paikoin kivistä hiek-kaa. Kasvillisuus on varpuista kangasmetsää, lukuun ottamatta tien varrelta pohjavesialueen länsi-rajalle ulottuvaa aluetta, missä kasvaa lehtipuita melko paljon. Laskennallinen antoisuus on noin 90 m³/d. Alue ei sovellu aineksen tai antoisuuden puolesta yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesi-alue voidaan poistaa luokituksesta.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 2.
5.3 Helppi-Tuuliharju
Alueen muodostaa Kokkovaaran lounaispuolelle muodostunut hiekkainen kerrostuma, josta pur-kautuu vettä länsipuoliselle suoalueelle. Tälle kohdalle sijoittuu Helpin vedenottamo. Kohteelle tu-lee rajata pohjavesialue, sillä vedenottamo on jo käytössä. Pohjavesialue rajataan Kokkovaaran lakialueelta etelään Toivolan tilan kohdille, ja sieltä länteen suoalueen rajamaastoon. Aines on alu-eella lähinnä kivistä hiekkaa ja hienohiekkaa. Vedenottamon perustalu-eella kohteelle tulee uusi pohja-vesialue, joka luokitellaan 1-luokkaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 3.
5.4 Hukkumajärvi (12261198)
Pohjavesialue sijoittuu pohjoisesta etelään sijoittuvan harjujakson osaan. Alueen pohjoispäässä on otettu runsaasti maa-aineksia, aines kivistä ja moreenimaista. Keskiosassa selänteen mutkan koh-dalla harju on hyvin matala ja soistunut. Hieman etelämpänä on ollut maa-ainesottoa. Käytännössä harju on kaivettu suurimmaksi osaksi pois. Maa-ainesottoalue on jälkikäteen maisemoitu. Alueen läheisyydessä on kaksi jäteasemaa. Pohjavesialueen eteläosassa jäljellä on luonnontilaista harjua, mutta se on alueena niin pieni, ettei sillä ole vedenhankinnallista merkitystä. Pohjavesialueen ete-läosaan ulottuu myös osa Tiukupuljujen arvokasta harjualuetta. Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on noin 130 m³/d. Pohjavesialue voidaan poistaa luokituksesta.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 4.
5.5 Iso urakkalampi
Pohjavesialue keskittyy Urakkapuljujen luoteispuolella sijaitsevalle harjulle. Harjuselänne on muo-doltaan laakeampi kuin Urakkapuljujen alueella. Urakkalammen ja Urakkapuljujen pohjavesialueita
erottaa soistunut lehtipuinen metsäalue. Alueiden välillä kulkee Pikku Urakkalammelta lähtevä tum-mavetinen ja humuspitoinen oja, joka on leveydeltään 2–4 metriä. Havainnot eivät puolla näiden pohjavesialueiden yhdistämistä. Iso Urakkalammen laskennallinen antoisuus on noin 120 m3/d.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 5.
5.6 Järvenpäänjärvi (12261187A, 12261187B)
Järvenpäänjärvi A:n pohjavesialueella harjumuodostuma erottuu maastosta jokseenkin polveilevana soiden ympäröimänä selänteenä. Muodostumassa on suppia. Aines vaihtelee selänteessä hienohiekkaisista osista kiviseen hienohiekkaan. Alueen kaakkoispäässä aines on isokivistä ja hiekka paikoin karkeampaa. Kaakkoispäässä on havaittavissa aiempaa maa-ainesottoa. Kasvilli-suus paikoin melko rehevää. Järvenpäänjärvi B:n pohjavesialueella on havaittavissa selkeä selän-nemuoto, jossa aines on pääosin kivistä hiekkaa ja hienohiekkaa. Alueen kasvillisuus on rehevää kangasta, sillä selänteen päällä kasvoi muun muassa koivuja.
Erillisiä A- ja B-osia erottaa Iso Järvenpäänjärvi. Ilmakuvista eikä maastosta ei ole havaittavissa, että harjuselänne jatkuisi järvenpinnan alla. Näin ollen, alueita ei välttämättä voi yhdistää, ellei käytetä kahta muodostumisaluerajausta. Pohjavesialueet todennäköisesti purkavat vetensä läheisiin järviin sekä aluetta ympäröiville suoalueille. Laskennalliset antoisuudet ovat alhaiset (noin 70 m3/d ja 20 m3/d). Maa-aineksen ja kasvillisuuden perusteella hienoainesta on paljon, sillä maaperä sitoo vettä ja pohjaveden muodostuminen on hidasta. Pohjavesialueet voidaan poistaa luokituksesta.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 6.
5.7 Karijärvenmaa (12261148)
Pohjavesialueen muodostaa kumpujono, joka voidaan tulkita yhteneväiseksi selännemuodostu-maksi. Aines on muodostumassa heikosti lajittunutta, lähinnä kivistä hiekkamoreenia ja hienohiek-kamoreenia. Kivet ovat melko kulmikkaita ja muodostuma on melko matala. Laskennallinen antoi-suus alueella on noin 90 m3/d. Alue ei sovellu aineksen tai antoisuuden puolesta yhdyskuntien ve-denhankintaan. Pohjavesialue voidaan poistaa luokituksesta.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 7.
5.8 Koulumajärvi (12261226)
Pohjavesialue sijoittuu pitkälle ja kapealle harjuselänteelle. Aines on alueella lähinnä hiekkamo-reeni-tyyppistä. Laskennallinen antoisuus alueella on noin 110 m³/d. Alue on hyvin samanlainen niin rakenteeltaan kuin kasvillisuudeltaankin kuin pohjoisempi Kelontekemä B. Pohjavesialue so-veltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, joten se voidaan nostaa 2-luokkaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 8.
5.9 Kuusikko - näätäselkä (12261224A)
Pohjavesialueen pohjoispään vanhassa maa-ainesottokuopassa olevista leikkauksista voidaan to-deta aineksen olevan sekalajitteista, lähinnä soraa ja hiekkamoreenia. Laskennallinen antoisuus alueella on noin 30 m³/d. Pohjavesialue voidaan poistaa luokituksesta.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 9.
5.10 Liikalaki (12261182A, 12261182B)
Liikalaki A:n pohjavesialueelle aines on kivistä hiekkaa ja soraa, mahdollisesti moreenia, kuten Haurespään kohdalla. Hiekka on kuitenkin enemmän hienoa kuin karkeaa. Laskennallinen antoi-suus on noin 40 m³/d. Liikalaki B:n alueella aines on muuten melko samanlaista kuin A:ssa, mutta hienoainesta on todennäköisesti enemmän, sillä alueen kasvillisuus on rehevää (lehtoa). Lasken-nallinen antoisuus B:ssä on noin 80 m³/d. Alueet eivät sovellu aineksen tai antoisuuden puolesta yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueet voidaan poistaa luokituksesta.
Pohjavesialueiden rajaukset liitteessä 2.
5.11 Matotievat (12261204)
Pohjavesialueen muodostaa harjuselänne liepeineen. Alueen keskiosassa aines on moree-nimaista, kivistä hiekkamoreenia ja paikoin soraista hiekkamoreenia. Selänteen pinta runsaskivi-nen. Aines paikoin eteläosassa harmahtavaa. Laskennallinen antoisuus alueella noin 190 m³/d.
Pohjavesialue on luokiteltu I-luokkaan, mutta alueella ei ole vedenottamoa. Pohjavesialue voidaan luokitella 2-luokkaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 10
5.12 Muotrikkijärvi (12261149)
Pohjavesialue sijaitsee etelään päin laskevassa melko loivassa rinteessä. Alueen laskennallinen antoisuus on alle 100 m³/d. Pohjaveden muodostumisalueen koillispuolella aines on kivistä hiekka-moreenia. Muodostumisalueella sijaitsevasta vanhasta maa-ainesottopaikasta tehtyjen havaintojen perusteella aines on lähinnä kivistä hiekkamoreenia, melko lajittumatonta ainesta, jossa ovat kivet jokseenkin kulmikkaita (kuva 18). Pohjavesialue voidaan poistaa luokituksesta.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 11.
Kuva 18. Muotrikkijärven maa-ainesottoalue.
5.13 Mustaoja (12261201)
Pohjavesialueen muodostaa korkea jyrkkämuotoinen harjuselänne liepeineen (kuva 19). Har-juselänteen pinnalla on kivinen kerros, jossa kivet ovat paikoin isoja. Muuten aines muodostu-massa on selänteessä hiekkaa tai kivistä hiekkaa. Lievealueilla aines on hiekkaa ja hienohiekkaa, aivan ulkorajalla moreenimaista ainesta. Pohjavesialueen kasvillisuus on selänteellä mäntyval-taista, muualla rehevämpää. Alueen laskennallinen antoisuus on noin 70 m³/d. Pohjavesialuetta voisi laajentaa selänteen pohjois- ja eteläpäistä. Pohjavesialue voidaan nostaa 2-luokkaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 12.
Kuva 19. Mustaojan harjun eteläpää.
5.14 Mutajärvet (12261189A, 12261189B)
Pohjavesialueella Mutajärvet A:ssa on havaittavissa selännemuodostuma. Aines on todennäköi-sesti samanlaista kuin Aittojärven pohjavesialueilla. Laskennallinen antoisuus noin 20 m³/d. Muta-järvi B:ssä sama tilanne kuin A:ssa, lukuun ottamatta laskennallista antoisuutta, joka on B-osassa noin 30 m³/d. Pohjaveden muodostumisalueita erottaa järvien välinen uoma, joten niitä ei voida yh-distää. Alueet sopinevat paikalliseen muutaman talouden vedenottoon, mutta ei merkitystä yhdys-kunnallisessa vedenhankinnassa. Pohjavesialueiden Mutajärvet A ja B sekä Aittojärvi A ja B yh-teensä laskennallinen antoisuus noin 110 m³/d. Kuitenkin alueet järvien sekä suon ja soistumien pirstomia, eli todellinen antoisuus voi jäädä pienemmäksikin.
Pohjavesialueiden rajaukset liitteessä 1.
5.15 Männikköselkä (12261221)
Männikköselän pohjavesialueelle on kerrostunut lajittunut harjuselänne. Muualla aines on lähinnä kivistä hiekkamoreenia kauttaaltaan. Kasvillisuus on pohjavesialueella tuoretta kangasmetsää. Alu-een itäpäässä runsasta maa-ainesten ottoa, johon on lupa voimassa. Rajausta voisi hieman kor-jata länsi- ja itäpäistä maastonmuotojen ja GTK:n maa-aines- ja maaperäkarttoja mukaan. Alueen laskennallinen antoisuus on noin 100 m³/d. Pohjavesialue voidaan nostaa 2-luokkaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 13.
5.16 Paartoselkä (12261158)
Paartoselän pohjavesialueelle on kerrostunut luoteesta kaakkoon suuntautuva harjuselänne lieve-alueineen (kuva 20). Selänne katoaa paikoin matalaksi, mutta kohoaa uudelleen pohjavesialueen keski- ja päätyosissa. Aines on lähinnä kivistä hiekkaa ja kasvillisuus kuivaa kangasmetsää (varpu-kangas mustikka-variksenmarja-juolukka). Laskennallinen antoisuus on noin 90 m³/d. Maastokäyn-nin perusteella voidaan todeta, että alue soveltuisi vedenhankintaan. Pohjavesialue voidaan nos-taa 2-luokkaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 4.
Kuva 20. Paartoselän pohjaveden muodostumisalueen keskiosa.
5.17 Palo - kinisselkä (12261237)
Palo - kinisselän pohjavesialueelle on kerrostunut harjuselänne, joka jatkuu myös viereiselle Vuol-linpöytämaan pohjavesialueelle. Muodostuman aines on pinnasta pääosin kivistä soramoreenia ja hiekkamoreenia. Paikoin on havaittavissa myös pelkkiä hiekkakerrostumia. Laskennallinen antoi-suus on noin 200 m³/d. Pohjavesialueen keskiosassa on näkyvissä kallio (kuva 21). Vuollinpöytä-maan ja Palo - kinisselän pohjavesialueet voidaan yhdistää ja nostaa 2-luokaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 15.
Kuva 21. Palo-kinisselän pohjavesialueen keskiosan kalliopaljastuma.
5.18 Palo - roukovaara (12261223A, 12261223B)
Pohjavesialueille on kerrostunut harju, jonka selännemäinen morfologia on A-osassa varsin katko-naista. Aines on molemmilla alueilla pinnasta lähinnä kivistä hiekkamoreenia, paikoin myös sora-moreenia. Alueiden kasvillisuus melko rehevää, joka kertoo vettä pidättävistä hienoaineskerrok-sista pintaosissa. Myöskään selänteiden korkeudet eivät ole suuria, ehkä muutamia metrejä (max.
5 m) ympäröiviltä suoalueilta, joten vedenhankinnallisesta näkökulmasta alueilla ei ole potentiaalia.
A-osa kerännee jonkin verran vesiä Palo-Roukovaaralta valuntana. Laskennalliset antoisuudet ovat alueella A noin 100 m³/d ja alueella B 38 m³/d. Pohjavesialueet voidaan poistaa luokituksesta.
Pohjavesialueiden rajaukset liitteessä 16.
5.19 Piernakka (12261140A, 12261140B)
Piernakka A:n alueella muodostumassa on havaittavissa luode-kaakko-suuntainen selänne, jonka lounaisreuna on muuta muodostumaa jyrkempi. Aines on alueen luoteispäässä olevassa maa-ai-nesottokuopassa moreenimaista, lähinnä kivistä hiekkaa. Pinnassa on kivikerros. Kaakkoa kohti kuljettaessa aines muuttuu sekalajitteiseksi, hiekaksi, kiviksi ja soraksi.
Piernakka B:n pohjavesialueella muodostuma on laakea ja melko loivarinteinen lukuun ottamatta lounaisreunaa, jossa rinne on jyrkempi ja kasvillisuus muutenkin rehevämpää. Alueella olevat kor-keimmat kummut ovat enimmäkseen kivistä sorahiekkaa ja hiekkamoreenia. Kumpujen välissä ai-nes on enimmäkseen kivistä hiekkaa tai hiekkaa.
Alueiden A ja B välillä on havaittavissa matala kumpumuoto lounaisreunalla, jonka perusteella poh-javesialueet voisi yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi ja nostaa luokitus 2-luokkaan.
Pohjavesialueiden rajaukset liitteessä 17.
5.20 Pokka (12261141A, 12261141B, 12261141C)
Pokan pohjavesialueet ovat hiekkaista mäntykangasta. Alueiden yhdistämiselle ei pitäisi olla es-teitä. Pohjavesialueet voidaan yhdistää ja luokitella 2-luokkaan.
Pohjavesialueiden rajaukset liitteessä 18.
5.21 Saattopora (12261163)
Maastokäynnillä havaittiin, että pintaosat alueen eteläosassa ovat enimmäkseen hiekkaa ja kivistä hiekkaa, alueen länsi-luoteisosassa taas hyvin kivistä ja itäosassa vaihtelevasti kivistä hiekkaa ja hiekkaa.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 19.
5.22 Sulanojanselkä (12261219A, 12261219B)
Sulanojanselän pohjavesialueen länsilaidassa Sulaojan varrella kulkee selännemuodostuma. Muo-dostuman aines on pääosin hiekkaa ja hienohiekkaa sekä paikoin pintakivisyys runsaampaa Se-länne ei ole täysin yhtenäinen, vaan sitä rikkovat supat ja kumpareet. Maastohavaintojen perus-teella A ja B-alueiden yhdistämiselle ei ole estettä. Pohjavesialueet voidaan yhdistää ja luokitus nostaa 2-luokkaan.
Pohjavesialueiden rajaukset liitteessä 20.
5.23 Taaromajärvi (12261162)
Pohjavesialueen muodostaa selänne ja sen lievealueet. Selänne on kaksiosainen ja paikoin mo-reenipeitteinen harjumuodostuma. Pintaosassa pohjoispään muodostumanosan alueelta aines on isokivistä ja sekalajitteista, lähinnä kivistä hiekkamoreenia ja kivistä hiekkaa. Kaakkoispään alu-eella aines muuttuu hiekkaisemmaksi. Kasvillisuus on rehevää. Alueen keskiosan läpi kulkee joki Taaromajärvestä Pikku Taaromajärveen. Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on noin 230 m³/d. Pohjavesialue voidaan nostaa 2-luokkaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 21.
5.24 Tiekkonenmaa (12261192)
Pohjavesialueelle on kerrostunut harjuselänne, jonka yhteydessä on paljon suppia ja muutamia rin-nakkaisselänteitä. Maanpinnassa aines alueella on lähinnä kivistä hiekkamoreenia kauttaaltaan.
Alueen ulkopuolella itäpuolella tien vieressä olevassa maa-aineskuopasta tehdyn leikkaushavain-noinnin perusteella aines on hiekkaa ja hienohiekkaa, kivet jokseenkin pyöristyneitä. Maastoha-vaintojen perusteella pohjavesialuerajausta voisi hieman korjata luoteispäästä kattamaan nyt ulko-puolelle jäävän matalan laen. Alueen laskennallinen antoisuus on noin 100 m3/d. Pohjavesialue voidaan nostaa 2-luokkaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 22.
5.25 Vuollinpöytämaa (12261236)
Pohjavesialue sijoittuu luode-kaakko-suuntaisen harjujakson osaan. Alueen maanpinnan muodot koostuvat pitkälti selänteen morfologiasta (kuva 22). Aines on pääosin isokivistä hiekkaa. Alueen laskennallinen antoisuus on 80 m³/d. Selännemuodostuma jatkuu Palo-Kinisselän pohjavesialueen puolella. Vuollinpöytämaan ja Palo-Kinisselän pohjavesialueet voidaan yhdistää ja nostaa 2-luo-kaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 23.
Kuva 22. Vuollinpöytämaan pohjavesialueen harjuselänne. Kuvan suunta kaakkoisosasta kohti luodetta.
5.26 Yli - kerpuajoki (12261229)
Pohjavesialueelle on kerrostunut harjuselänne lievealueineen. Lievealueilla aines vaikuttaa olevan hienohiekkaa ja selänteellä hiekkaa. Harjuselänteen pintamaa-aines on paikoin runsaskivistä. Alu-een laskennallinen antoisuus on noin 100 m³/d. Muodostuma purkaa pohjavesiä todennäköisesti Yli-Kerpuanjokeen. Pohjavesialue voidaan nostaa 2-luokkaan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 24.
5.27 Äijänpuljut (12261233)
Äijänpuljun pohjavesialue kattaa harjuselänteen lievealueineen. Laskennallinen antoisuus alueella on noin 200 m³/d. Selännemäistä morfologiaa rikkoo paikoin järvet ja soistumat. Muodostuman ai-nes on enimmäkseen kivistä hiekkaa ja hienohiekkaa, ja muodostuman rinteillä on paikoin myös rakkakivikkoja. Pohjavesialue voidaan nostaa 2-luokkan.
Pohjavesialueen rajaus liitteessä 25.