• Ei tuloksia

M2M JA TELEOPERAATTORITOIMIALA

Luvussa tarkastellaan teleoperaattoritoimialan murrosta ja sen luomia haasteita teleope-raattoreille. Lisäksi luvun lopussa luodaan katsaus M2M-liiketoimintaan teleoperaattori-toimialalla.

6.1 Teleoperaattoritoimiala murroksessa

Teleoperaattoritoimialan viime vuosikymmenten tuottoja voidaan segmentoida käyttä-mällä apuna neljää tuottoaaltoa, joista jokainen noudattaa melko tarkasti S-käyrää. Nämä neljä tuottoaaltoa ovat ääni, viestintä, data ja arvoa lisäävät palvelut (engl. value added services)/verkon päällä toimitettavat (engl. over-the-top) palvelut (Sharma 2012). Tele-operaattorit ovat pitkään toimineet äänen, viestinnän ja datan parissa, mutta viimeaikai-nen teknologiviimeaikai-nen kehitys neljännessä aallossa, kuten M2M-teknologiassa, on luonut uu-sia haasteita tuoden uuuu-sia kilpailijoita, usein startup-yrityksiä, ja laskenut myös teleope-raattorien tuottoa kolmessa aikaisemmassa tuottoaallossa.

Teleoperaattoreiden tuotot ovat perustuneet pitkän aikaa äänen ja viestien välittämiseen sekä myöhemmin datan välittämiseen. Globaalisti teollisuusmaissa äänen ja viestien vä-littämisestä saatavat tuotot alkavat kuitenkin jo lähestyä S-käyrän loppupäätä ja niistä saatavat tuotot ovat laskussa (Sharma 2012, s. 9; Mendler et al. 2012, s. 3). Esimerkiksi äänen osalta puhelinliikenteen laatu on jo ”tarpeeksi hyvää”, jolloin kuluttajat eivät ole halukkaita maksamaan paremmasta äänen laadusta tai luotettavuudesta (VisionMobile 2012). Äänen, viestien ja datan välittämiseen muiden kuin teleoperaattorien on ollut vai-kea tulla kilpailemaan vaaditun infrastruktuurin takia (Sharma 2012, s. 23), mutta tilanne on neljännen tuottoaallon eli arvoa lisäävien/verkon päällä toimitettavien (jatkossa OTT) palvelujen kohdalla täysin erilainen. Esimerkiksi kuluttajapuolella ääni, viestit, kuvat ja videot voidaan lähettää internetiin yhdistetyn älypuhelimen välityksellä, jolloin teleope-raattorin roolina on tyypillisesti vain tarjota datayhteys älypuhelimeen, johon on asen-nettu OTT-palveluna toimiva ohjelma (esim. WhatsApp, Viber, Skype). Teleoperaatto-rien tarjoama datayhteys on tällöin OTT-palvelulle vain komplementtituote, jota kulute-taan osana OTT-palvelua. Vastaava tilanne on nyt M2M-teknologioissa, joissa teleope-raattorin rooliksi saattaa jäädä vain tietoliikenneyhteyden tarjoaminen, mikä ei ole pit-källä aikavälillä kestävä tilanne teleoperaattorin kannalta (mm. Sharma 2012; Mendler et al. 2012; Alam et al. 2013).

Älykkäiden ratkaisuiden osalta yhteyden tarjoamisesta saatavien tuottojen onkin ennus-tettu laskevan tulevina vuosina, kun taas arvoa lisäävien palvelujen ja OTT-palvelujen tuottojen kasvavan (Mendler et al. 2012, s. 3; Alam et al. 2013, s. 113; Rebbeck 2014, s.

48) (ks. kuva 6.1). OTT-palveluita tarjoavat yritykset eivät kuitenkaan kilpaile teleope-raattorien liikevaihdosta, vaan enemmänkin digitaalisen arvoketjun hallinnasta (Vision-Mobile 2012). Yksi suurimmista haasteista teleoperaattoreille onkin levittäytyä M2M-arvoketjussa horisontaalisesti tarjoten M2M-yhteyksien lisäksi arvoa lisääviä palveluja ja OTT-palveluja, kuten liiketoimintatiedon hallintaa (mm. analytiikka), palvelutason hal-lintaa (mm. suorituskyvyn hallinta ja turvallisuus) sekä asiantuntijapalveluita (mm. kon-sultointi ja integraatiot) eli siirtyä perinteisen teleoperaattorin liiketoiminnan ulkopuolelle (Mendler et al. 2012).

Yhteyden tarjoamisesta saatavat tulot tulevat laskemaan

Nyt Tulevaisuus

Lähteet:mm. Rebbeck 2014; Mendler et al. 2012

100%

90%

80%

70%

60%

50%

40%

30%

20%

10%

0%

= Yhteyden tarjoaminen = Ohjelmat ja muut palvelut (mm. OTT, analytiikka)

Prosentit IoT/M2M-liikevaihdosta

Havainnollistava kuva

Kuva 6.1. Yhteyden tarjoamisesta saatavat tuotot tulevat laskemaan (havainnollistava kuva).

Toisin kuin kolme ensimmäistä aaltoa, neljäs aalto koostuu useasta pienemmästä aallosta, kuten IoT/M2M-ratkaisuista, pilvipalveluista ja analytiikasta, joista jokainen vaatii eri-laisia investointeja, osaamista, liiketoimintamalleja, kumppaneita, arvoketjuja ja ekosys-teemejä (Sharma 2012, s. 20–23). Kolme aikaisempaa aaltoa olivat puolestaan ”suoravii-vaisia” ja niiden toiminnallisuudet ja odotetut tuotot olivat helposti ymmärrettävissä. Esi-merkiksi äänen osalta teleoperaattorin tavoitteena on yhdistää päätepisteet tarjotakseen parasta laatua minimikustannuksilla. Neljännessä aallossa nämä tavoitteet eivät ole niin selviä johtuen monesta eri aallosta, joissa myös kilpailu on paljon kovempaa verrattuna kolmeen aikaisempaan aaltoon. (Sharma 2012, s. 20–23.)

6.2 M2M teleoperaattoritoimialalla

Vuoden 2014 alussa 428 teleoperaattoria tarjosi M2M-palveluita 187 maassa. Näistä suu-rin osa on Euroopassa, jossa kaksikolmasosaa operaattoreista tarjoaa M2M-palveluita, kun taas Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa M2M-tarjonta on noin puolet

kai-kista yhteyksistä. (GSMA 2014a.) Machina Research (2012) on ennustanut M2M-yhteyk-sien tarjoavan teleoperaattoreille mahdollisuuden 373 miljardin dollarin (USD) liikevaih-toon vuonna 2020. Mikäli teleoperaattorit kykenevät levittäytymään M2M-arvoketjussa pelkän yhteyden tarjoamisen ulkopuolelle, liikevaihtopotentiaali voi olla huomattavasti tätä suurempi (Machina Research 2012, s. 6).

Teleoperaattoreilla on edessään siirtyminen perinteisistä liiketoimintamalleista uusiin ja innovatiivisiin liiketoimintamalleihin, jotka hyödyntävät toimialakohtaisia tarpeita ja luo-vat M2M-ratkaisuilla uutta arvoa yrityksille. Tämän siirtymän toteuttaminen tulee kui-tenkin luomaan haasteita ja vaatimaan teleoperaattoria astumaan tutun alueen ulkopuo-lelle. Kyseisen askeleen ottaminen tulee myös vaatimaan investointeja ja kykyä tarjota aidosti globaaleja ratkaisuja.

Asiantuntija- ja tutkimusyritys Ovumin (2014) mukaan teleoperaattorit ovat noudattaneet pääasiassa kolmea liiketoimintamallia M2M-tarjoaman luomisen suhteen:

1. Teleoperaattorit kehittävät päästä päähän -tarjoamaa sisäisesti oman toimitusket-jun tarpeisiin.

2. Teleoperaattorit rakentavat kustomoituja ratkaisuja yksittäisten kumppaneiden tarpeisiin.

3. Teleoperaattorit hyödyntävät ulkoistamista, jota tehdään kasvavassa määrin kol-mella eri mallilla:

a. Teleoperaattori on yrityskauppojen avulla hankkinut tarvittavan M2M-osaamisen ja -tarjoaman, joita sitten myydään eteenpäin ja myös saatua osaamista hyödynnetään uusien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi.

b. Teleoperaattori tekee yhteistyötä kumppanin kanssa älykkäiden ratkaisui-den tuottamiseksi.

c. Teleoperaattori hyödyntää lisensointia M2M-palveluiden tuottamiseksi.

Teleoperaattoreiden kannalta oikeiden kumppanien löytäminen on kriittistä, koska kaik-kea osaamista ei tyypillisesti löydy yrityksen sisältä. Täten myös esitellyistä malleista ensimmäinen ja toinen malli ovat melko harvinaisia. Teleoperaattorit eivät myöskään ole olleet aktiivisia yrityskauppojenkaan osalta, kuten myös luvussa 5.2 todettiin, mutta sen sijaan teleoperaattorit ovat aktiivisesti solmineet kumppanuuksia. Esimerkkejä näistä kumppanuuksista on koottu taulukkoon 6.1.

Taulukko 6.1. Teleoperaattoreiden kumppanuuksia muiden yritysten kanssa.

Sprint ja Intelligent Mechatronic Systems (IMS) teke-vät yhteistyötä autojen tuomiseksi verkkoon

Elisa ja PTC tekevät yhteistyötä IoT-palvelukokonai-suuden luomiseksi

AT&T, Cisco, GE, ja IBM ovat perustaneet yhteisön Industrial Internet Consortium (IIC) IoT-standardien kehittämiseksi

AT&T ja Ericsson tekevät yhteistyötä AT&T Drive tele-matiikkaratkaisun kehittämisessä

China Mobile ja Deutsche Telekom sopivat yhteis-hankkeesta autojen tuomiseksi verkkoon

Telefonica’s O2 ja KPN sopivat yhteistyöstä Teslan kanssa liittyen telematiikkaan Euroopassa

Verizon Wireless ja Qualcomm solmivat sopimuksen yhteishankkeesta, joka tähtää kehittyneempien M2M-ratkaisuiden toteuttamiseen

AT&T:llä ja IBM:llä on globaali liittouma, joka keskittyy älykkäisiin kaupunkeihin

Vodafone ja Towers Watson sopivat yhteistyöstä ke-hittyneempien vakuutustelematiikan ratkaisuiden to-teuttamisesta

Teleoperaattorit ovat sopineet kumppanuuksia useiden eri toimialojen toimijoiden sekä myös muiden teleoperaattorien kanssa. Kumppanuudet ovat keskittyneet esimerkiksi te-lematiikan sovelluksiin, kuten autojen verkkoon liittämiseen. Lisäksi teleoperaattorit ovat vahvasti tukeutuneet pilvipohjaisiin älykkäiden objektien hallinta- ja kehitystyökaluja tarjoaviin kumppaneihin, kuten Elisa PTC-yrityksen tarjoamaan.

Analysys Masonin (2013) tutkimuksen mukaan teleoperaattorit kokevat autoteollisuuden ja perusinfrastruktuuripalveluiden M2M-ratkaisut tärkeimpänä toimialana Lisäksi tär-keitä ovat kuljetus- ja logistiikkatoimialat (Mendler et al. 2012, s. 5) ja toisaalta myös terveydenhuollon ja teollisuuden M2M-ratkaisuille ennustetaan suurta globaalia liike-vaihtoa (Gartner 2013), joten todennäköisesti teleoperaattorit tulevat pyrkimään näillekin toimialoille.

7. M2M SUOMESSA, SAKSASSA JA USA:SSA