Lupaa edellyttövö toiminta

Pohjaveden ottamisen edellyttämästä luvan tarpeesta säädetään vesilain 1 luvun 18 §:ssä sekä vesilain 9 luvun4 ja 7 §:issä.

Vesilain 1 luvun 18 §:ssä olevan pohjaveden muuttamiskiellonmukaan pohjaveden ottamista tarkoittavaan toimeen ei saaryhtyä ilman ympäris tölupavfraston lupaa, jos siitä voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan lai toksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyt töön soveltuvan pohjavesiesintymän antoisuuden olennainen vähentymi nen tai sen hyväksikäyttämismahdoifisuuden muu huonontuminen tai toi sen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen.

Vesilain 9 luvun 4 §:ssä säädetään luvan tarpeesta niissä tilanteissa, joissa hankkeen toteuttaminen edellyttää toisen alueen käyttämistä. Jos kunnan tai suurehkon kuluttajajoukon tarvetta palvelevan tai muun ylei seen tarpeeseen pääasiallisesti talousveden saantia tarkoittavan yrityksen toteuttaminen teknillisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla edellyttää toisen omistaman alueen käyttämistä, ympäristölupavirasto voi hakemuksesta myöntää luvan siihen ja sitä varten tarpeellisfln toimenpi teisiin. Tällaista lupaa ei saa kuitenkaan myöntää veden johtamiseksi paik kakunnan ulkopuolelle, jos vastaavanlaista tarvetta ei asianomaisella paik kakunnalla kohtuullisessa määrin voida tyydyttää. Käytännössä pohjave denottohankkeen toteuttamiseksi tarvitaan varsin usein lupa myös sillä perusteella, että hankeen toteuttaminen edellyttää toisen alueen käyttöä.

Vesilain 9 luvun 7 §:n 1 momenfissa säädetään luvan tarpeesta pohjaveden ottotoiminnan yhteydessä:

Toimenpiteeseen, jota 1 luvun 18 §:ssä tarkoitetaan ja joka aiheuttaa siinä tarkoitettuja seurauksia, sekä sellaisen muun kuin ifiapäisen poh javeden ottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 kuu tiometriä vuorokaudessa käsittävän vesimäärän ottamista varten, on haettava lupa ympäristölupavirastolta. Sama koskee myös aikaisem min rakennetun pohjaveden ottamon tai sen käytön laajentamista sel

0

laiseksi taikka sellaisia seurauksia aiheuttamalla, kuin edellä on sanot tu, sekä muuta toimenpidettä kuin pohjaveden ottamista, jos toimen

piteenjohdosta pohjavetta poistuu pohjavesiesuntymasta muutoin kuin ifiapaisesti vahmtaan 250 kuutiometua vuorokaudessa

Ympanstolupavirastolta on siis aina vaikutuksista riippumatta haettava lupaa sellaisen pohjaveden ottamon tekemiseen, joka on suunniteltu va hintaan 250 kuubometna vuorokaudessa kasittavan vesimaaran ottamista varten, jos ottamo ei ole tilapamen Luvanhakuvelvoifisuus koskee myos aikaisemmin rakennettua pohjaveden ottamoa, jos mainittu vedenoton maara yhtetaan ottamon kayttoa hsaftaessa taijos kayton hsaamisesta ai heutuu vesilam 1 luvun 18 tai19

§

ssa tarkoitettuja seurauksia

Vedenoton vaikutuksia ympanston vesioloihm ei aina tarkoin voida tuntea etukäteen, ja taman vuoksi luparaja on haluttu maarata sellaiseksi, että sen ylittäminen saattaa Suomen oloissavarsintodennäköisesti aiheut taa ottamon ympanstossa pohjaveden puutetta tai muita haitallisia seurauksia (Vesilalukomitean mietinto 1958 B 97)

Luvan tarve koskee paitsi veden ottamista myos irutoitukseltaan tie tynsuuruisen pohjavedenottamon rakentamista, sifiä vesilain 9 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan luvan hakemisperusteeksi nittaa, etta rakennettava ottamo on suunniteltu vahmtaan 250 kuubometrm suunuseen vedenottoon vuorokaudessa

Lupaa ei yleensä myönnetä olennaisesti suuremmallevesimäärälle kuin halujan todellinen tarve tai penistellusti osoitettu tuleva veden tarve edel lyttää. Vedenkulutuksen mahdoffisesti kasvaessa vedenottajan on tarvitta essa tehtävä uusi lupahakemus.

Vesilain 9 luvun 7 §:n mukaan ifiapäisen ottamon perustamiselle ei tarvitse automaattisesti hakea lupaa sillä perusteella, että 250 kuutiometrin suuruinen vuorokaufinen ottomäärä ylittyy. Luvan tarve on kuitenkin yh teydessa hankkeesta aiheutuvun vaikutuksnn, eli myos pohjavesitutkimus ten yhteydessä suoritettavalle koepumppaukselle on haettava lupa ympä ristölupavirastolta, jos toiminnasta aiheutuu pohjaveden tai vesistön muut tamiskiellon tarkoittamia seurauksia.

1/YO 298/1992; PSVEO11/92/1: Kaupunki koepumppusi tn ifialta poh javetta maanomistajan suostumuksella Kyseisen tilan weressa sijaitsi yhteinen maa alue, jolla^sijaitsivesihuoltoyhtyman 11 osakastalouden vedenottamo Vesioikeus katsoi, etta koepumppauksesta saattoi atheu tuavedensaannm vaikeutumista vesihuoltoyhtyman kaivosta Kaupun gifia ei kuitenkaan ollut vesioikeuden lupaa pohjaveden pumppaami seen Tn tilan alueelta,^jase pumppasi nam pohjavetta vesilam pohja veden muuttamiskiellon vastaisesti Vesioikeus velvo;ffi kaupungin lo pettamaan tilan T alueella tapahtuvan pohjaveden koepumppauksen heti paatoksesta tiedon saatuaan 100 000 markan sakon uhalla Pohja-veden koepumppauksesta oli pidättäydyttävä edellämainituinuhin siihen saakka, kunnes kaupunki oli hakemuksesta saanut lainvoimai sen vesioikeuden luvan pohjaveden pumppaamiseen Vesiyhoikeus ei muuttanut paatosta

Ympäristöopas8O

0

Tilapäistä vedenoftotoimmtaa koskeva luvan hakuvelvoifisuus koskee kaik ida, eli lupa tarvitaan haitaffisia vaikutuksia aiheuttavalle koetoiminnalle, vaikka tutkija olisi ympäristökeskus tai muu valtion laitos.

Klinteistön omistajankin mahdoifisuus ottaa pohjavettä omalta maal taan voi olla luvanvaraista sifiä perusteella, että hänellä on tärkeänä pidettä vä pohjavesieslintymä. Tämä on tarpeen yhdyskuntien vedenhanldnnan tar peiden huomioon ottamiseksi (HE 266/1984). Pohjaveden muuttamisidelto ei kuitenkaan koske pohjaveden ottamista vähäisissämäärintalousvedeksi eikä myöskään tällaiseen vedenottoon tarvittavan kaivon tekemistä (VL 1:18.3).

Pohjaveden oilamiseen sovelletaan tietyissä tilanteissa myös vesistön muuttamiskieltoa (VL 1:15). Lupa tarvitaan kyseisen kiellon perusteella pohjavedenottamon rakentamiselle ja käyttöönotolle silloin, kun pohjave den oton seurauksena vesistön asema,syvyys,veden korkeus tai virtaama muuttuu.

Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tainiidennojalla annetusta lu vasta muuta johdu, vesistöstä ei saa johtaavettätairyhtyävesistössä taimaalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitätai sen seuraukse na voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeu den vedenjuoksun tai muu vesiympänstön muutos, joka

1) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai muulle omaisuudelle;

2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvähyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista;

3) mellcoisesfi vähentää luonnon kauneutta, ympäristönviihtyisyyt tä, kultftrunarvoja tai vesistön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tahi sen soveltuvuuttavirldstyskäyttöön;

4) huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä tai muuttaa valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen kulku- tai uittoväylän käyttämistä;

5) aiheuttaa vaaraa terveydelle,taikka

6) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua (vesistön muuttamiskielto).

Mitä 1 momenfissa säädetään toimenpiteestä, koskee soveltuvin osin myös rakennelman tai laitteen käyttämistä.

Edellä 1 momenfissa tarkoitettu kielto koskee myös toimenpidettä, josta voi johtua siinä mainitun seurauksen aiheuttava vesistön veden tai pohjan laadun muutos, jollei kysymys ole ympäristönsuojelulain 3

§:n 1 momentin 1 kohdassa tai tämän luvun 19 §:ssä tarkoitetulla taval la aiheutuvasta pilaantumisesta.

Edellä 1 momentissamainittukielto ei kuitenkaan tarkoita toimen pidettä, josta voi aiheutua vahinkoa tai haittaa ainoastaan yksityiselle, jos hän on toimenpiteeseen suostunut.

Vesistön muuttamiskiellon mukaan ympäristölupavfraston lupa tarvitaan siis muun muassa vesiluonnon ja sen toiminnan vahingoffiseen muuttami seen. Vesiluonnolla tarkoitetaan tällöin hallituksen esityksen (266/1984)

0

mukaan vesistöä biologisena, kemiallisena ja fysikaalisena kokonaisuutena sekä sen toiminnalla kaikkia niitä vuorovailcutussuhteita ja -mekanismeja, jotka pitavat ylla luonnon tasapainoa Kasite vastaa siten luonnontieteessa käytettävää termiä vesiekosysteemi, vaikka vesiluonto sisältää myös maise mallisen tekijän.

Vesistän muuttamiskielto koskee myös toimenpidettä, josta voi aiheu tua vesistön veden tai pohjan laadun muutos, jos ei ole kysymys ympäris tönsuojelulaissa tarkoitetusta päästötyyppisestä veden laadun muutokses ta tai vesilain 1 luvun 19 §:ssä määriteltyihin hankkeisfln hlittyvästä pilaan tumisesta. Vesistön muuttamiskiellossa tarkoitetaan siis haffitiilcsen esityk sen(HE 84/1999) mukaan muun muassa vesilain 9 luvun mukaisiin pohja-veden otto- ja pohja-vedenjohtamishankkeiden aiheuttamia pohja-veden tai pohjan laa dun muutoksia, joista saattaa affieutua vesistön muuttamisidellossa tarkoi tettuja seurauksia.

Pohjaveden ottoon sovelletaan sekä vesistoa etta pohjavetta koskevia säännöksiä sifioin, kun haitaifiset vaikutukset kohdistuvat molempiin. Ve sistön muuttamiskiellon vastainen tilanne tulee käytännössä eteen erityi sesti silloin, kun ottotoimintaa suunnitellaan lähteistä alkavien purovesis tojen laheisyyteen Lahdepuro on vesilain tarkoittama vesisto, jos suna vir taa vetta lapi vuoden Mita mittavammasta toiminnasta on kysymys, sita suuremmat mahdollisuudet on myos sille, etta vaikutukset kohdistuvat suurempunkm vesisto;hm

Pohjaveden otolla voi olla vaikutusta pmtaveteen vain, jos pintavesi on hydraulisessa yhteydessä kyseiseen pohjavesiesintymään. Jos kysymyk sessa on esimerkiksi orsivesilampi, joka ei ole hydrauhsessa yhteydessa var sinaiseen pohjavesikerrokseen, josta pohjavedenotto tapahtuu, ei vedenotol la ole vaikutusta siihen. Toisaalta pohjaveden otolla ei pohjaveden ja pinta-veden välisestä hydraulisesta yhteydestä huolimatta ole kovinkaan usein merkittavia vaikutuksia laheisnn ves;stoihin

Aivan kuten pohjaveden muuttamiskielto, vesiston muuttanuskielto kaan ei ole ehdoton, ja ympanstolupavirasto voi myontaa luvan suta poik keamiseen Jos pohjaveden oton epaillaan vaikuttavan haitallisesti laheisen vesiston kayttoon, pinnan korkeuteen, virtaamaan, laatuun, kalastoon, poh jaeläimistöön tai muuhun seikkaan, eikä haitan katsota olevan este luvan myontamiselle, voidaan lupapaatoksessa antaa kyseista vesistoa koskevia tarkkailu-, toimenpide- ja korvausvelvoitteita ^tai vedenottorajoituksia Merkitysta on talloin entylsesu ahvirtaamakausien bianteella alkukevaalla ja loppukesalla

Pohjavesieslintymästä tapahtuva vfrtaaman väheneminen pintaveteen voi haitata pintaveden hyödyntämistä esimerkiksi talousvesilcäyttöön, kas teluun, virkistyskäyttöön tai kaiian juottoon. Virkistyskäyttöhaittaa voi koitua esimerkiksi, jos uomaan on padottu virkistyskäyttötarkoituksfln ra kennettuja altaita, joissa vesi muuttuu laadultaan heikommaksi pohjave den osuuden pienentymisen ja veden allasvilpymän pidentymisen vuoksi.

Samom haittaa voi aiheutua vesilukenteelle, voimataloudelle, kälankasva tukselle ja wtolle Haitat voivat olla merkittavia lahinna vain sellaisessa ta pauksessa, etta kysymyksessa on varsm pieni vesisto

YmpäHstöopas80

0

In document Vedenhankintaa koskeva lupa ja sen määräykset (sivua 32-36)