Laadullisen tutkimuksen luotettavuuskeskustelussa on löydettävissä erilaisia käsityksiä siitä, mitä asioita pidetään luotettavuuskriteereinä. Tavallisesti tutki-muksen luotettavuutta arvioitaessa käytetään käsitteitä reliabiliteetti ja validi-teetti, joskin nämä termit kuvaavat paremmin määrällistä tutkimusta. (Tuomi &
Sarajärvi 2009, 134, 136.) Näin ollen laadullisen tutkimuksen luotettavuutta tar-kasteltaessa edellä mainittujen termien hylkääminen tai korvaaminen on suosi-teltavaa (Miles & Huberman 1994, 277–280; ks. myös Eskola & Suoranta 1998, 212; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 214; Tuomi & Sarajärvi 2009, 137, ).
Tutkimuksen luotettavuuden arviointi kiteytyy laadullisessa tutkimuk-sessa pääasiassa tutkimusprosessin luotettavuuden arviointiin. Tutkimusproses-siin keskeinen vaikuttaja on tutkija itse, joka on tutkimuksensa keskeinen tutki-musväline. Pääkriteeri luotettavuuden arvioinnissa on tutkija itse ja näin ollen arvioinnin tulee koskea koko tutkimusprosessia. (Eskola & Suoranta 1998, 211.) Tutkimusprosessin arviointi on mahdollista esimerkiksi siten, että tarkastellaan tutkimuksen toteuttamista. Tarkka selostus ja raportointi tutkimuksen toteutta-misesta ja tutkimusprosessin eri kaikista vaiheista parantaa tutkimuksen luotet-tavuutta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 214; Kiviniemi 2010, 83.)
Eskolan ja Suorannan (1998) mukaan kvalitatiivisen tutkimuksen luotetta-vuuden tarkastelussa käytetään usein käsitteitä uskottavuus, siirrettävyys, var-muus ja vahvistuvuus. Uskottavuudella tarkoitetaan sitä, että tutkija tarkistaa luotettavuuden vuoksi, vastaavatko hänen tekemänsä käsitteellistykset ja tulkin-nat tutkittavien käsitystä. (Eskola & Suoranta 1998, 212–213; ks. myös Tuomi &
Sarajärvi 2009, 138–139.) Tässä tutkimuksessa tämä tehdään näkyväksi tuomalla tulkintojen rinnalle autenttisia otteita alkuperäisistä dokumenteista. Uskotta-vuutta parantaa myös se, että pystyin eri aineistonkeruumenetelmiä käyttämällä varmistamaan, ovatko opiskelijoiden näkemykset todellisia eri aineistojen poh-jalta. Siirrettävyydessä annetaan vastuuta tulosten lukijalle siten, että tutkijana olen pyrkinyt kuvaamaan tutkimukseni riittävän tarkasti niin, että lukija voi tätä siirrettävyyttä pohtia. Tutkimuksen varmuutta voidaan lisätä siten, että otetaan
mahdollisuuksien mukaan huomioon myös tutkimukseen ennustamattomasti vaikuttavat ennakkoehdot. Vahvistuvuudella puolestaan tarkoitetaan sitä, että tutkimustuloksista tehdyt tulkinnat vastaavat jollakin tapaa aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. (Eskola & Suoranta 1998, 212–213; ks. myös Tuomi & Sa-rajärvi 2009, 138–139.) Tämän tutkimuksen tuloksia suhteutettiin aiempiin tutki-muksiin, jolloin havaittiin, että aiemmat näkemykset tulevaisuuden koulusta ja koulun muutoksen tekijänä toimimisesta olivat samansuuntaisia tämän musten tulosten kanssa. Näin ollen tutkimukseni tulokset tukivat aiempia tutki-muksia.
Patton (2002) mieltää tutkimuksen luotettavuuden riippuvan kolmesta sei-kasta: 1) metodien tarkasta ja täsmällisestä käytöstä, 2) tutkijan luotettavuudesta sekä 3) filosofisesta uskosta laadullisen tutkimuksen arvoon. (Patton 2002, 552–
553). Tässä tutkimuksessa käytetyt tutkimusmetodit on valittu tarkoin ja perus-tellusti, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että olen pyrkinyt kuvaamaan koko tutki-musprosessin selkeästi tutkimusta raportoidessani. Lisäksi olen tutkimusta teh-dessäni uskonut siihen, että laadullinen tutkimus on paras tapa tutkia opiskeli-joiden näkemyksiä. Tutkijan roolissa ollessani olen pyrkinyt objektiivisuuteen, mutta olen myös huomioinut sen seikan, että tutkimusraportissa huomioitavaa on se, että ”tutkimusraportti on tutkijan tulkinnallinen konstruktio”. Tutkija on siis itse aineistoa analysoidessaan ja tuloksia kirjoittaessaan tehnyt tulkintoja.
Näinpä voi olla mahdollista, että jokin toinen tutkija tekisi samasta aineistosta hieman erilaisia tulkintoja, jolloin esimerkiksi aineiston analysoinnissa saatettai-siin käyttää erilaisia luokitteluperusteita. Tämän vuoksi tutkijan tulee olla tietoi-nen omista tulkinnoistaan ja niiden taustalla olevista perusteista. Näiden toden-tumisen osoittaminen saattaa olla tutkijalle mahdotonta, mutta tutkimusrapor-tissa lukija voi arvioida, ovatko tutkijan käsitykset tutkittavasta aiheesta uskotta-via. (Kiviniemi 2010, 83.) Tässä raportissa olen pyrkinyt kuvaamaan omia tulkin-tojani niin selkeästi, että lukija saa niistä mahdollisimman selkeän kuvan.
Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2001) mukaan laadullisen tutkimuk-sen luotettavuutta voidaan parantaa kertomalla tarkasti tutkimuktutkimuk-sen
toteuttami-sen eri vaiheista. Tarkkuutta vaaditaan lisäksi myös itse tutkimusprosessissa, tut-kimusta suorittaessa. (Hirsjärvi ym. 2001, 214.) Tämän tutkimuksen teossa pyrin parhaani mukaan olemaan mahdollisen huolellinen koko tutkimusprosessin ajan. Huolellisuuttani kuvaa esimerkiksi se, että pyrin merkitsemään tarvittavat lähdemerkinnät heti lähteisiin viitatessani. Lisäksi etenkin aineiston analyysivai-heessa pyrin olemaan täsmällinen ja kuvaamaan koko analyysivaiheen mahdol-lisimman huolellisesti. Myös tutkimusprosessista kirjoittaessani pyrin kirjoitta-maan raportin niin selkeästi, että tutkimuksen toteuttaminen olisi mahdollista myös jonkun muun henkilön toimesta.
Tutkimusaineiston analyysiä tehdessäni havaitsin, että sisällönanalyysin vaiheet eivät tapahtuneet täysin kronologisessa järjestyksessä, vaan vaiheet ke-hittyivät osittain rinnakkain. Kriittinen kysymys tässä on puolestaan se, löinkö tutkijana pääteemat lukkoon liian aikaisessa vaiheessa. Tiukempi pysyttäytymi-nen aineistolähtöisen analyysin mukaisessa vaiheistuksessa olisi mahdollisesti saattanut saada aikaan jokseenkin erilaisen lopullisen jäsennyksen. Kuitenkin lo-pullisessa analyysissä päätin pysyttäytyä jo varhaisessa vaiheessa löytämiini tee-moihin, sillä huomasin analyysiä jatkaessani, että ne pysyivät samoina, vaikka pidin mieleni avoimena.
Tutkittavina toimivat siis Jyväskylän yliopiston ensimmäisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijat (n=75), joilla voidaan ajatella olevan varsin vähän ko-kemusta opettajana toimimisesta ja koulumaailmasta yleensä. Opiskelijat olivat suhteellisen nuoria ja he olivat vasta aloittaneet opintonsa yliopistossa. Niinpä heidän näkemyksensä tulevaisuuden koulusta olivat varmasti aitoja senhetki-siksi näkemyksenhetki-siksi, ja ne eivät täten perustuneet esimerkiksi osittain koulutuksen tai työelämän mukana tulleisiin ajattelutapoihin. Tutkittavina toimivat ensim-mäisen vuosikurssin opiskelijat olivat myös mielenkiintoinen tutkimuskohde myös sen vuoksi, sillä opintojen alkuvaiheen orientaatio muutokseen on olen-naista. Tutkittavien opiskelijoiden valintaan on siis ollut tässä tutkimuksessani varsin harkitut ja tarkoituksenmukaiset perusteet.
Tämä tutkimus on ajankohtainen ja siksi tärkeä. Nyt opetussuunnitelmauu-distuksen kynnyksellä ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, millaiseksi koulu
mahdollisesti muuttuu. Luokanopettajaopintojen alkuvaiheessa olevien opiske-lijoiden näkemyksien tutkiminen oli mielekästä, sillä yleisesti ottaen opettajan-koulutuslaitoksessa painotetaan muutoshalukkuutta ja tulevaisuuteen suuntau-tumista. Vasta-aloittaneiden näkemykset olivat mielenkiintoisia, sillä heillä ei ole vielä kokemusta opettajana toimimisesta. Tätä tutkimus aloittaessani kuvittelin, että opiskelijoilla olisi hyvinkin moderneja käsityksiä siitä, mitä tulevaisuuden koulu saattaisi olla, sillä olinhan itse suurin piirtein samassa vaiheessa ollessani visioinut lennokkaitakin ideoita, jotka olivat kaukana nykykoulusta.
Tutkimuksen luotettavuutta voidaan parantaa triangulaatiolla eli käyttä-mällä useita erilaisia aineistoja, teorioita, ja/tai menetelmiä samassa tutkimuk-sessa (Eskola & Suoranta 1998, 69; Hirsjärvi ym. 2001, 215; Tuomi & Sarajärvi 2009, 142). Useiden eri tiedonhankintatapojen käyttö auttaa varmistamaan tutki-mustiedon oikeellisuuden. Erilaisten tiedonhankintatapojen kautta saadaan uu-denlaista tietoa ja ne samalla korvaavat toistensa puutteita, mikä tekee siten tut-kimustiedosta luotettavampaa. (Eskola & Suoranta 1998, 69; Patton 2002, 306–
307, 559.) Kahden tutkimusmenetelmän ansiosta oli mahdollista saada monipuo-linen kuva opiskelijoiden näkemyksistä sekä samalla vertailla, olivatko opiskeli-joiden ryhmissä tuottamat näkemykset samansuuntaisia heidän henkilökohtai-siinsa näkemyksiinsä verrattuna.
Pyrin aineiston analyysissä siihen, että otin käyttämäni aineistonkeruume-netelmät ja niiden kautta syntyneet näkemykset parhaani mukaan mahdollisim-man tarkasti huomioon. Kotiryhmien videoissa tuottamista näkemyksistä tein koonnin, jossa käytin apunani taulukointia (ks. liite 2), kun taas kirjoitelmien ai-neistolähtöisen analyysin mallin tuotoksena syntyneet luokittelut ovat nähtä-vissä raportin liitteissä. Systemaattinen vertailu eri aineistojen välillä syntyneistä näkemyksistä oli mahdollista, kun olin käsitellyt ensin kutakin aineistoa erillään ja sitten pyrkinyt yhdistämään kaikki opiskelijoiden näkemykset yhteen. Tässä vertailussa apuna käytin tekemiäni luokitteluja, jotka ovat nähtävissä tämän tut-kimusraportin lopussa olevassa liitteet-osiossa.
Tutkimusaineisto oli saatavissani koko tutkimusprosessin ajan, mikä omalta osaltaan paransi tutkimuksen luotettavuutta. Tutkittavina toimivat opis-kelijat palauttivat tutkimusaineistona toimivat videot sähköisesti kurssin sivulle, joten pääsin halutessani katsomaan videot tarvittaessa niin monta kertaa kuin tarvitsin. Lisäksi jokainen tutkimukseen halukas osallistuja puolestaan palautti kirjoitelman minulle konkreettisesti käsinkirjoitettuna versiona. Näin ollen pys-tyin myös palaamaan kirjoitelmiin analysointivaiheessa sekä tuloksia kirjoittaes-sani.