5 TUTKIMUSTULOKSET
5.2 Luokanopettajien stressitekijät
Yhden tutkimuskysymykseni tarkoituksena oli selvittää minkälaiset asiat ja tilanteet luokanopettajat kokevat työssään stressaavina ja miksi. Kyselylomakkeessa opettajia pyydettiin mainitsemaan mahdollisimman monta stressitekijää, jotka johtuivat eri syistä.
Opettajille oli kyselylomakkeessa jo valmiiksi jaoteltu stressitekijäluokat. Luokkien jaottelussa käytin apuna aikaisempia tutkimuksia ja stressikyselyitä. Stressiä aiheuttavat vaihtoehdot oli jaoteltu seuraavasti: luokan opettajan työ itsessään, työyhteisö, yhteiskunta, oppilaat, vanhemmat tai jokin muu syy. Opettajat olivat vastanneet hyvin kaikkiin kohtiin. Ainoastaan kohta jostain muusta syystä, oli jätetty monessa paperissa tyhjäksi. Olen analyysissa käsitellyt opettajien vastauksia jokaisessa stressitekijässä erikseen.
Luokanopettajan työstä itsessään johtuvaan stressiin syntyi opettajien vastausten perusteella 4 pääkategoriaa: kiire, opetussuunnitelman asettamat vaatimukset ja tavoitteet, lisääntyvät työtehtävät sekä työn moniulotteisuus ja muutokset. Kymmenen luokanopettajaa mainitsi ensisijaisesti kiireen ja kiireen tunnun stressitekijäksi työssään. Opettajat kertoivat kiireen aiheuttavan itselleen myös erilaisia stressireaktioita. Kiireen tai kiireen tunnun opettajat kertoivat johtuvan useasta eri syystä. Opettajan työn katsottiin sisältävän paljon erilaisia tehtäviä, jotka veivät paljon aikaa perusopetukseen käytetystä ajasta.
”Kiireen tuntu, päivän hektisyys; esimerkiksi se seikka, että on paljon välituntivalvontoja, koska kyseessä on pieni koulu, niin ei ehdi hyödyntää välituntia valmistelutöihin ym.” Opettaja 2
”Paljon kaikkea sisältöä, tapahtumaa ym. mitä pitäisi hoitaa/ehtiä/tehdä/
opettaa/järjestää.” Opettaja 3
”oppituntien suunnittelu vie paljon aikaa” Opettaja 13
”KIIRE, välillä liian laajat oppisisällöt, lisätyöt, jotka vaativat paljon aikaa, kuten oppimissuunnitelmien ja S2-suunnitelmien teko, päivittäiset merkinnät Wilmaan, reissariin yms. Ylipäätään se, että olisi niin paljon tekemistä, eikä
aika meinaa riittää. Paljon asioita täytyy hoitaa omalla ajalla, jotta ne saa kunnolla tehtyä.” Opettaja 14
”Suunnittelen aina sunnuntaisin seuraavan viikon, joten lepopäivä jää vain yksi viikolle.” Opettaja 16
Opettajat kokivat kiireen aiheuttavan myös sen, että opettajilla ei ollut yhteiseen keskusteluun kollegojen kanssa juurikaan aikaa. Myös itse oppituntien suunnittelun kerrottiin vievän paljon aikaa. Myöhemmissä kysymyksissä ilmeni, että jos opettaja oli stressaantunut, hän ei jaksanut/pystynyt suunnittelemaan tunteja mielestään tarpeeksi hyvin, jolloin myös opetuksen laatu huononi. Opettajat mainitsivat myös, että usein huonosti suunniteltu tuntirakenne johti luokassa erilaisiin ongelmiin, kuten rauhattomuuteen ja häiriköintiin.
Luokanopettajat kertoivat vastauksissaan, kuinka työaika tuntui loppuvan kesken, jolloin töitä tehtiin myös vapaa-ajalla, jotta ne saataisiin kunnolla tehtyä. Tämä viestittää ehkä osaltaan myös opettajien persoonasta. Monesti opettajat haluavat hoitaa työtehtävänsä hyvin ja tunnollisesti, jolloin he myös helposti stressaantuvat tai jopa uupuvat. Eräs opettaja kertoi suunnittelevansa seuraavan viikon tunnit aina sunnuntaisin, jolloin vapaapäiviä jäi viikolle ainoastaan yksi.
Opettajat kokivat kiireen vievän mahdollisuuden kohdata oppilasta aidosti.
Opettajilla ei ollut aikaa miettiä oppilaan tarpeita tai tuen tarvetta omasta mielestään tarpeeksi. Moni opettaja kuulutti myös myöhemmissä kyselyvastauksissa sitä, että koulutyö tulisi rauhoittaa ja tehdä kiireettömäksi, jotta opettaja pystyisi kohtaamaan aidosti oppilaat ja keskittymään perusopetustyöhön.
Kiireen opettajat kokivat aiheutuvan mm. opetussuunnitelman asettamista vaatimuksista ja tavoitteista. Kahdeksan tutkimukseen osallistunutta opettajaa koki opetussuunnitelman tavoitteiden olevan liian vaativia ja kokonaisuuksien kohtuuttoman laajoja. Opetussuunnitelmaa uudistettiin opettajien mielestä tarpeettoman usein. Opettajat kokivat, että OPS:n tavoitteista pitäisi enemmänkin karsia kuin aina vain lisätä uusia. Oppiainekseen nähden tavoitteiden madaltaminen olisi opettajien näkemyksen mukaan hyvin tarpeellista. Näiden erilaisten tavoitteiden ja vaatimusten alla opettajat kertoivat tuntevansa myös välillä riittämättömyyden tunnetta työssään.
Opettajat mainitsivat myös vastuun oppilaiden oppimisesta olevan stressaavaa.
”opetussuunnitelman lukuisat ja kovat vaatimukset” Opettaja 4
”Liian vähän aikaa suhteessa sisältöihin ja tavoitteisiin” Opettaja 14
37
”lisääntynyt oppiaines (monilla oppilailla puutteita perustaidoissa…tavoitteissa peruutettava taaksepäin…) Opettaja 18
”valtavan laajat opetussisällöt ja opetussuunnitelmat” Opettaja 13
”opetussuunnitelmien liian usein tapahtuva uusiminen ja uudet vaatimukset” Opettaja 28
Stressiä luokanopettajille aiheuttivat myös alati lisääntyvät työtehtävät, jotka kahdeksan luokanopettajaa koki työtä kuormittavina. Tällaisia olivat mm. erilaiset paperityöt (HOJKS, oppimissuunnitelmat, kolmiportainen tuki), projektit, erityisen tuen asiat, kurinpito, viestintä eri tahoille ja uusien laitteiden hallinta.
”Pedagogisten papereiden täyttämisen lisääntyminen” Opettaja 9
”Viime aikoina erilaisten lomakkeiden täyttäminen, työ lisääntyy, palkka ei” Opettaja 11
”laajat oppisisällöt aiheuttavat kiirettä tai pikemminkin opetustyön oheen tullut niin paljon muuta (projektit, teemapäivät, tuen kolmiportaisuus, sähköinen viestintä ja yhteydenpito eri tahoille), että opetukseen jäävä aika on pienentynyt” Opettaja 22
”alituisesti lisääntyvät paperityöt (Hojks, ped. arviot ym)” Opettaja 15
”kolmiportaisen tuen lomakkeiden täyttäminen ja päivitys” Opettaja 16
”alati lisääntyvät työtehtävät, kuten erilaiset paperityöt; silti mitään ei jää pois” Opettaja 4
”uudet laitteet ja niiden hallinta” Opettaja 7
”lisääntyneet koulun ulkopuoliset työt (HOJKS ym. oppisuunnitelmat)”
Opettaja 6
Opettajat kokivat lisääntyvät työtehtävät hyvin kuormittavina. Mm. kolmiportaisen tuen, HOJKS:n ja oppimissuunnitelmien vaatimat paperityöt koettiin työläinä ja aikaa vievinä. Erityisen vaikeaa opettajien oli hyväksyä se, että työtehtävät lisääntyvät lisääntymistään, mutta mitään ei jää pois. Katkeruutta aiheutti myös se, että töiden lisääntymien ei näkynyt palkassa. Opettajan tulisikin samoilla työtuntimäärillä hoitaa yhä enemmän työtehtäviä, mikä on käytännössä mahdotonta. Opettajat kertoivatkin, että jos työn haluaa hoitaa hyvin, täytyy joitain töitä tehdä omalla ajalla.
Kymmenen tutkimukseen osallistunutta opettajaa koki stressiä aiheuttavaksi myös työn luonteen, jonka he kuvailivat olevan moniulotteista ja muutoksille altista. Tällaiset tilanteet vaativat opettajalta kykyä nopeisiin päätöksiin sekä tilanteeseen sopeutumiseen. Opettajan täytyy myös hallita monia asioita samanaikaisesti ja muistaa monia pikkuseikkoja, joka vaikeutuu erityisesti stressaantuneena.
”nopea tilanteesta toiseen siirtyminen…Riitatilanteiden selvittely.”
Opettaja 27
”oppilaiden lisääntyneen tuen tarpeet: erityisesti psyykkisten tarpeiden moninaiset muodot, erilaiset oppijat, oppimisvaikeudet” Opettaja 26
”…laajat oppimateriaalit ja opetussuunnitelmat, täytyy hallita niin monia osa-alueita, uusia yllättäviä tilanteita päivittäin, jotka vievät aikaa ja täytyy tehdä nopeita päätöksiä (esim. järjestyshäiriöt yms.)” Opettaja 25
”iso osa työstä on muuta kuin opettamista: kasvattamista, kurinpitoa, oppilaiden arkiasioista selviytymisen takaamista” Opettaja 21
”Jatkuva suunnittelun ja ideoinnin tarve erityisesti taitoaineissa.
Oppilashuoltotyö ja turhat palaverit. Oppilaiden väliset riidat, kiusaamistapausten selvittely” Opettaja 19
”kaikki yllättävät tapahtumat joita putkahtelee pitkin päivää: tapaturmat, yhdeltä puuttuu sukset, jonkun hammaslääkäriaika pitää muistaa…”
Opettaja 15
”monen asian hoitaminen yhtä aikaa” Opettaja 9
”työn monimuotoisuus pitää ”revetä” kaikkeen, jatkuvat poikkeustilanteet ns. normaalista arjesta” Opettaja 4
Opettajat mainitsivat tässäkin kysymyksessä usein oppilasaineksen hajanaisuuden ja sen tuomat haasteet, jotka veivät aikaa varsinaiselta opetukselta. Mm. oppimisvaikeudet, oppilaiden väliset kiistatilanteet, kurinpito ja perustehtävistä selviytyminen mainittiin opettajien vastauksissa. Luokanopettajan työn kuvailtiin sisältävän yllättäviä tapahtumia ja tilanteita, joista opettajan tulisi selvitä ammattitaitoisesti. Opettajalta vaaditaan myös hyvää muistia, koska työhön sisältyy opetukseen kuuluvien asioiden lisäksi niin paljon muuta hallittavaa. Opettajan tuleekin olla melkoinen ”moniammattilainen”, jotta hän pystyy hoitamaan työnsä hyvin. Opettajan ammatti koettiin kuormittavana, koska se vaati niin paljon jatkuvaa ideointia (erityisesti taito- ja taideaineissa) ja suunnittelua.
Opettajalla on usein ”monta rautaa tulessa” yhtä aikaa ja tämän paketin kasassa
39
pitäminen vaatii suunnittelua ja organisointia, jotta se toimisi mahdollisimman hyvin.
Opettajan työn koettiin olevan hyvin sirpaleista, jolloin työnhallittavuus tuntui välillä vaikealta.
Työyhteisö koettiin osaksi positiivisena (6 opettajaa) asiana ja jopa apuna stressistä selviytymiseen ja sen hallintaan. Opettajien vastauksista löytyi myös mainintoja työyhteisön kääntöpuolesta. Päällimmäisinä asioina työyhteisöstä aiheutuvaan stressiin nousivat eriarvoisuus, erot mielipiteissä/näkemyksissä/
luonteissa ja huono työilmapiiri.
Työyhteisö kohtaan oli jätetty myös vastaamatta muutamissa kyselypapereissa, jolloin tulkitsin vastauksen niin, ettei työyhteisöstä aiheutunut stressiä. Opettajat mainitsivat työyhteisöstä positiivisia asioita tai kertoivat, ettei työyhteisössä ollut valittamista. Joku kertoi jopa kaikkien työyhteisöjen, jossa hän oli toiminut olleen mukavia. Myöhemmissä kysymyksissä ilmeni myös se seikka, että juuri kollegat ja heidän kanssa käydyt keskustelut olivat stressin ehkäisemisessä hyvin tärkeässä roolissa.
”työyhteisössä ei ole ollut aikoihin stressin aiheita” Opettaja 11
”itselläni on mukava työyhteisö, eikä ongelmia juuri ole” Opettaja 14
”Pääsääntöisesti työyhteisö on ehdottomasti voimavara!” Opettaja 16
”työyhteisö ei tällä hetkellä stressaa” Opettaja 19
Opettajien eriarvoisuus työyhteisössä esiintyi useissa luokanopettajien vastauksissa (11 opettajaa). Eriarvoisuudella tarkoitettiin mm. sitä, että toiset opettajat tekivät enemmän töitä yhteisten asioiden hoitamisessa kun taas toiset opettajat nähtiin
”vapaamatkustajina”. Opettajat kokivat osan opettajista välttelevän lisätöitä, jolloin niiden hoitaminen lankesi usein samoille henkilöille yhä uudestaan.
”toisten työntekijöiden kieltäytyminen tehtävistä tai vastuun pakoileminen”
Opettaja 9
”vastuualueet kasautuvat helposti muutamille samoille opettajille” Opettaja 13
”työt eivät jakaannu tasaisesti, joku ahkeroi ja uhrautuu enemmän kuin toiset” Opettaja 15
”kaikki eivät sitoudu yhteisiin asioihin, tehtävien hoitaminen ”vasemmalla kädellä” Opettaja 20
”joutuu vetämään turhan suurta taakkaa, esim. juhlat ym. ns. koulun vapaamatkustajat harmittavat” Opettaja 23
Osa opettajista mainitsi myös rehtorin/esimiehen kohtelevan välillä työntekijöitä eriarvoisesti.
”rehtori ei osaa aina olla tasapuolinen henkilökuntansa kaikkia jäseniä kohtaan” Opettaja 17
”epätasa-arvoinen kohtelu ja olosuhteet” Opettaja 21
Kuten muissakin ihmissuhdeammateissa myös opettajan työssä koettiin stressiä aiheuttavina tekijöinä henkilöiden erilaiset mielipiteet ja näkemykset asioista sekä erilaisten luonteiden aiheuttamat kiistat. Kahdeksan opettajaa kuvaili eriävien mielipiteiden lisäävän työssään kokemaa stressiä.
”eriävät mielipiteet, näkemykset asioista” Opettaja 5
”erimielisydet yhtenevistä käytänteistä” Opettaja 12
”kollegan erilainen arvomaailma, pedagogiikan puute, mistä seuraa ristiriitoja yhteisiä oppilaita opetettaessa” Opettaja 18
”jos ilmassa on joku asia jota ei ole vielä saatu sovittua esim. yhteisistä käytännöistä joissa on erimielisyyttä” Opettaja 28
Vaikka opettajan työn voidaan nähdä olevan melko yksinäistä puurtamista, opettajat keskustelevat paljon keskenään työasioista. Tällöin ristiriitoja ilmenee, koska asioita voidaan katsoa useasta eri näkökulmasta. Ristiriidat konkretisoituivat varsinkin silloin, jos kaksi opettajaa opetti samaa luokkaa, mutta heidän näkemyksensä asioista olivat hyvin kaukana toisistaan. Opettajat mainitsivat itsekin luokanopettajien olevan usein temperamenttisia tai erilaisia persoonia, jolloin yhteentörmäyksiltä ei aina vältytä.
”temperamentiltaan erilaiset työntekijät” Opettaja 8
”opettajat suuria persoonia, joista osan kanssa hankala löytää yhteistä säveltä” Opettaja 13
”jos jonkun työtoverin suhteen pitää olla ”varpaillaan” Opettaja 28
41
Vain muutama (3) opettajista koki huonon työilmapiirin stressaavan luokanopettajan työssä. Myös erilainen kilpailuhenkisyys kollegojen keskuudessa koettiin stressiä lisäävänä tekijänä. Opettajat mainitsivat huonoa ilmapiiriä lisäävinä tekijöinä mm.
toisen selän takana puhumisen.
”jatkuva valittaminen tai selän takana pahan puhuminen” Opettaja 9
”jonkin verran on kilpailu kollegoiden kanssa lisääntynyt, tva lisää eriarvoisuutta ja jopa kateutta” Opettaja 17
Yhteiskunnasta johtuvia stressitekijöitä löytyi useita. Näitä olivat resurssien vähentäminen, suuret odotukset koulua kohtaan, median vaikutus ja opettajan työn arvostuksen väheneminen.
Suurimpana yhteiskunnan aiheuttamana stressitekijänä koettiin erilaisten resurssien vähentäminen kuten säästäminen niin opetusalalta kuin myös muilta nuoriin ja lapsiin kohdistuvilta aloilta. Opettajista 18 mainitsi erilaisia stressitekijöitä, jotka johtuivat resurssien vähentämisestä. Rahan puutteen tai varojen vähentämisen opetustyöstä ja lastenpalveluista nähtiin vaikuttavan työhön monella eri tavalla.
”rahapula sekä koulutuksen- että sosiaalipuolella, erityisesti psykiatrisissa palveluissa, riittämätön tuki lasten vanhemmille vanhemmuudessa/arjessa selviytymisessä” Opettaja 3
”lasten palveluista karsiminen: esim. kouluterveydenhuolto, avustaja- ja ohjaajaresurssit” Opettaja 1
Opettajat kokivat inkluusion olevan ongelmallinen, eivätkä opettajat kokeneet sen välttämättä palvelevan ketään suurten luokkakokojen vuoksi. Opettajien kommentit aiheesta olivat melko ”raakojakin”, mikä kertoo varmasti opettajien turhautumisesta toivottamaan tilanteeseen.
”suuret luokkakoot, joihin inkluusion nimessä sijoitetaan mitä erilaisemmilla diagnooseilla varustettuja oppilaita: joskus käy niin onnellisesti, että erityistarpeiset saavat ympärilleen tyytyväisen, rauhallisen luokan; silloin työ sujuu. Monesti on kuitenkin niin, että erityistarpeisia on niin monta, että kukaan ei saa luokassa kuin rippeet ja opettajan tehtäväksi tuntuu jäävän laannuttaminen, rauhoittaminen, hoitaminen. silloin ei oikein voi puhua koulutyöstä.” Opettaja 26
”liika paapominen, kaikkia erityisryhmiä, maahanmuuttajia ja erityisongelmaisia ei voida ns. tavallisessa peruskoulussa hoitaa” Opettaja 20
”resurssit pienentyneet, ryhmäkoot kasvaneet, eri koulujen oppilasaines voi olla hyvinkin erilainen eikä siihen resurssoida ollenkaan, on aivan eri asia opettaa omakotitaloalueella 24 oppilaan luokkaa kuin vuokrataloalueella, jossa joukossa usein paljon maahanmuuttajia, sosiaalisia ongelmia yms.
Vaikka en tahtoisi ajatella stereotyyppisesti, niin käytäntö osoittaa, että haastavampia oppilaita tulee tietynlaisilta asuma-alueilta.” Opettaja 17
Suurten luokkakokojen koettiin aiheuttavan enemmän pahaa kuin hyvää koulussa.
Tämän lisäksi avustajien vähentäminen suurensi opettajien työnmäärää sekä vähensi oppilaiden henkilökohtaista opetusta ja kohtaamista.
”erilaiset säästötoimet, jotka uhkaavat, esim. koulun lakkautus, isot yhdysluokat, lomautukset, ohjaajien vähentäminen” Opettaja 28
”suuret luokkakoot, erityisluokille pääsy melko vaikeaa, ryhmätuntien vähäinen määrä, kouluohjaajien vähäinen määrä” Opettaja 25
”mahdollinen pakkoloma ja tukitoimien pienentäminen” Opettaja 9
”tuntuu, että opetustoimea kuritetaan aika kovalla kädellä, koululakkautukset ovat kiihtyneet” Opettaja 6
”koulujen lakkautukset; jättisuuret yhdistetyt koulut, suuret luokkakoot”
Opettaja 22
”No tällä hetkellä stressiä aiheuttaa varmasti monelle juuri julkistettu kaupungin työntekijöiden lomautuspäätös.” Opettaja 14
Opettajien vastauksista tuli ilmi usein lomautuksien sekä koulujen lakkauttamisen aiheuttama stressi, koska aihe on Kouvolan seudun kouluissa tällä hetkellä hyvin ajankohtainen. Kouvolan seudulla tehtiin kuntaliitoksen myötä koulujen lakkauttamispäätös, jonka mukaan vuoteen 2012 mennessä yhteensä 10 koulua suljettiin. Tammikuussa 2013 Kouvolan kaupunki julkisti päätöksen kaupungin työntekijöiden lomauttamisesta kolmeksi viikoksi. Opettajien lomautusaika on kuitenkin hieman lyhyempi. Lomautukset on määrä toteuttaa vuoden 2013 aikana.
Myös tuntimäärien pieneneminen sekä opetusmateriaaleissa ja välineissä säästäminen koettiin opettajan työtä stressaavana tekijänä.
”resurssien puute: välineet puutteellisia, tunnit minimissä, iso luokkakoko, avustajien puute” Opettaja 21
43
”rahatilanne, kun koulua ei voi varustaa ajanmukaisilla opetusvälineillä.”
Opettaja 16
”kunnallisen tason ymmärtämättömyys pienten koulujen tuntitarpeista, kuntien liian suuri valta rahankäytöstä, rahoituksen siirtyminen osittain projekteihin, korvamerkityt rahat olisivat tarpeen” Opettaja 11
”kaiken resurssin vähentäminen koulutuksesta. Tavoitteita on paljon, mutta käytännön toteutus muuttuu melko haasteelliseksi, kun ei ole resursseja.”
Opettaja 2
Opettajien tuntemukset ovat melko ristiriitaisia: työn tahtoisi hoitaa niin hyvin kuin mahdollista, mutta resurssien puute kuormittaa jo valmiiksi vaativaa ammattia entisestään. Kunnilla ja kaupungeilla katsottiin olevan liikaa valtaa määrärahoista, eikä tietoa siitä mihin niitä oikeasti koulussa tarvittaisiin.
Kuusi opettajaa koki stressaavana koululle asetetut suuret odotukset. Opettajat kokivat erityisesti kasvatusvastuun siirtyneen yhä enemmän kodilta koululle.
”Jos kotona menee huonosti, syytetään koulua.” Opettaja 24
”koulun katsotaan pystyvän hoitamaan sellaisetkin asiat, jotka eivät sen tehtäviin kuulu” Opettaja 20
”Koulun rooli kasvattajana painottuu liikaa. Vanhempien odotukset ja vaatimukset kasvaneet” Opettaja 19
”kasvatukselliset odotukset, kuvitellaan että kaikki on koulun vastuulla”
Opettaja 12
Opettajat mainitsivat myös median aiheuttavan erilaisia paineita koululle ja lapsille.
Median vaikutuksen opettajat näkivät mm. siinä, että lapset eivät saa enää olla lapsia, vaan heidän täytyy aikuistua nopeammin. Median vaikutuksen katsottiin näkyvän myös oppilaiden asenteissa ja vaatimuksissa.
”lisääntynyt seksismi, informaatiotulva ja eriarvoistuminen (lapset eivät saa olla enää lapsia, tieto ja uutissaaste tulvii lasten silmille ja korville)”
Opettaja 18
”uusia haasteita tulee koko ajan, mediakasvatus ym.. koko ajan kehitetään uutta” Opettaja 15
”hektisyys ja sosiaaliset ongelmat” Opettaja 8
”heti mulle kaikki asenne” Opettaja 7
”opettajien arvostelu (mediassa)” Opettaja 13
Opettajat kokivat myös median arvostelevan opettajia, mikä osaltaan vaikuttaa oppilaiden ja vanhempien suhtautumiseen opettajaa kohtaan. Myös mediataitojen opettaminen ja jatkuva muuttuminen koettiin stressaavana.
Yhteiskunnan vaikutuksesta johtuvana stressitekijänä kuusi opettajaa koki myös opettajan työn arvostuksen vähenemisen tai puutteen. Opettajat kokivat, että heitä ei kuunnella tärkeissä päätöksissä niin paljon kuin pitäisi. Myös lomautukset nähtiin opettajan ammatin arvostuksen vähenemisenä.
”Opettajan työn arvostuksen puute. Yleisesti tunnetaan kateutta opettajan työtä kohtaan. Varsinkin lomat kuvitellaan pidemmiksi ja työpäivät lyhyemmiksi kuin ovat.” Opettaja 24
”opettajien, opetuksen ja koulutuksen arvostuksen hiipuminen; esim.
opettajien lomautukset Kouvolassa” Opettaja 22
”Opettajia ei kuunnella, vaan päätökset tehdään ylemmillä tahoilla. Samoin opettajan
ääni on pienin moniammatillisissa ryhmissä.” Opettaja 16
Oppilaista johtuvista stressitekijöistä nousi vahvimmin esiin erilaiset käytöshäiriöt ja oppilaiden käytöstavat ja niiden tuomat haasteet. Lisäksi oppiaineksen valtava eritasoisuus aiheutti opettajille stressiä. Myös oppilaiden välisten riitojen selvittely koettiin työtä kuormittavana tekijänä.
15 opettajaa mainitsi vastauksessaan eritasoisen oppiaineksen tuovan työhön kuormittavuutta. Opettajat kokivat oppilasaineksen olevan hyvin eritasoista perusopetuksen luokassa, mikä vaikeutti opetusta ja lisäsi opettajien työmäärää valtavasti. Luokassa saattoi olla mm. useita HOJKS oppilaita, oppimissuunnitelmia, oppimisvaikeuksia omaavia oppilaita, maahanmuuttajia sekä muuten vain taitotasoiltaan heterogeenisia oppilaita. Opettajat painottivat vastauksissaan sitä, että resursseja tällaisen luokan kohtaamiseen ei ole.
”taitotasoltaan hyvin hajanainen oppilasaines” Opettaja 1
”tasoerot huimat…taitamattomuutta – ei osata solmia nauhoja, kuoria perunoita jne.” Opettaja 17
”eritasoiset oppilaat haasteineen ja vaikeuksineen, ja jokaisen yksilöllinen huomioiminen opetuksessa.” Opettaja 2
45
”maahanmuuttajista eritysoppilaisiin ja kaikki halutaan samalle luokalle”
Opettaja 7
”tehostettua/erityistä tukea tarvitsevien lasten vaativuus” Opettaja 20
”ADHD- tai huonosti käyttäytyvien oppilaiden integroiminen liian vähäisin tukitoimin normaaliluokkaan.” Opettaja 28
”monien oppimisvaikeuksien kirjon jatkuva laajeneminen” Opettaja 9
Opettajien mielestä tällaisten oppiainekseltaan vaativien luokkien kohtaamista ja opettamista vaikeutti se, että tarpeellisia tukitoimia ei ollut resurssipulan vuoksi käytettävissä.
Opettajat mainitsivat erittäin stressaavaksi oppilaiden erilaiset käytöshäiriöt ja –tavat. 19 kyselyyn osallistunutta opettajaa mainitsi erilaisia oppilaiden käytöshäiriöitä ja –tapoja, jotka johtivat opettajan stressin lisääntymiseen.
Kunnioituksen puute ja pitkäjänteiseen työskentelyyn kykenemättömyys olivat opettajien päähuolina. Oppilaiden levottomuuden nähtiin vaikuttavan koko luokkaan ja opetukseen, koska opettaja joutuu käyttämään aikaansa luokan hiljentämiseen ja rauhoittamiseen. Opettajat kokivat oppilaiden käytöstapojen myös osin johtuvan kotioloista, joissa ei aseteta lapsille enää niin tarkkoja rajoja, eikä välttämättä vaadita erilaisia käytöstapoja, jotka ovat kuitenkin koulutyön onnistumisen perusta. Myös oppilaiden tekemättömät tehtävät ja koulutöistä luistaminen stressasi opettajia.
”levottomuus ja rajattomuus, erilaiset ongelmat koulutyön hoidossa”
Opettaja 3
”levottomuus ja rauhattomuus lisääntyneet, keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys vähentynyt, yksilöllisyys korostunut, ryhmässä toimiminen välillä vaikeaa, kun monella on yksilölliset tarpeet, eikä osata toimia yhteisten pelisääntöjen mukaisesti, toisinaan luokassa on melua, jota joutuu rajoittamaan” Opettaja 6
”levottomuus, mariseminen ja vastaansanominen aikuiselle arkipäivää”
Opettaja 15
”nöyryys ja kunnioitus puuttuvat. Valehtelu on lisääntynyt. Pitkäjänteinen työskentely on kadonnut.” Opettaja 16
”paljon käytöshäiriöitä ja selvää rajojen hakua, kun niitä ei enää joka kodissa laiteta, lapset eivät ole oppineen odottamaan – vallalla on mulle heti kaikki-asenne” Opettaja 17
”niiden oppilaiden määrä on kasvanut, jotka ovat levottomia ja huonokäytöksisiä; oppitunneista ja koulupäivästä menee paljon aikaa
”kasvatustyöhön”; muiden oppilaiden eteneminen koulutyössä hidastuu”
Opettaja 22
”irrationaali koulutuksen vastaisuus” Opettaja 23
”Vuosi vuodelta lisääntyy niiden oppilaiden määrä, jotka kokevat, että on vain oikeuksia, ei lainkaan velvollisuuksia. Kaiken pitäisi olla kivaa…jos ei ole, ei viitsitä yrittää.” Opettaja 24
Opettajat kertoivat myös huomanneensa kouluvastaisuutta niin vanhemmilla kuin myös oppilailla. Tämä tuntui olevan eräänlainen muoti-ilmiö, että kaikkea vastustettiin ja vastaan väitettiin ilman järkevää syytä. Opettajat, jotka olivat työskennelleet pidempään, olivat huomanneet selkeän muutoksen oppilaiden asenteessa koulua kohtaan sekä heidän käyttäytymisessään. Valehtelun ja rajattomuuden vaikutuksen nähtiin välittyvän suoraan myös muihin oppilaisiin.
Osa opettajista (5) kertoi myös oppilaiden keskinäisten suhteiden huonontuneen. Riitojen ja ristiriitatilanteiden selvittäminen veikin opettajilta paljon aikaa. Opettajat kokivat oppilaitten välisten riitojen raaistuneen niin fyysisesti kuin myös sanallisesti.
”oppilaiden väliset riidat ovat joskus tosi hankalia ratkaista” Opettaja 6
”runsaat nujakointien ja kiistojen selvittelyt” Opettaja 10
”Lasten väliset riidat ovat raaistuneet niin sanallisesti kuin ihan fyysisestikin.” Opettaja 16
Vanhemmista aiheutuviin stressitekijöihin tulleista maininnoista muodostui seuraavia luokkia: eriävät mielipiteet, erilaiset asenteet koulua ja opettajaa kohtaan, kyvyttömyys kasvattaa omaa lasta/epävakaat kotiolot, liialliset vaatimukset, opettajan uhkailu/kiusaaminen ja vanhemmat positiivisena voimavarana.
Kuten myös opettajien kesken niin myös vanhempien kanssa ongelmia ja stressiä aiheuttivat eriävät mielipiteet ja näkemykset asioista (15 mainintaa). Opettajat kertoivat usein ongelmia syntyvän lapsen parhaasta puhuttaessa, kun opettajan ja vanhemman näkemykset eivät kohdanneet toisiaan. Vanhempien oli myös vaikea uskoa omasta lapsesta pahaa tai kielteistä palautetta. Osa opettajista koki vanhempien puuttuvan liikaa koulun asioihin.
47
”omasta lapsesta on vaikea uskoa kielteisiä asioita, vanhemmat eivät ymmärrä, että lapsi ei käyttäydy koulussa samalla tavalla kuin kotona”
Opettaja 25
”Tuntuu, että nyt on ”muotia” olla eri mieltä ja valittaa opettajan työstä.”
Opettaja 24
”osa vanhemmista suhtautuukin kielteisesti kouluun, koska koulusta joudutaan antamaan negatiivista palautetta lapsesta, syy ongelmiin nähdään opettajassa, ei omassa lapsessa tai vanhemman toimintatavoissa”
Opettaja 22
”Niitä voi kuitenkin tulla esim. erimielisyyksistä riitojen selvittämistilanteissa tai muista kasvatusasioista.” Opettaja 14
”vanhemmista kasvatuskumppanuuden puuttuminen, eriävät mielipiteet, ei
”vanhemmista kasvatuskumppanuuden puuttuminen, eriävät mielipiteet, ei