64 %
2 %
34 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
kyllä osallistun parhaillaan en
Oletko osallistunut täydennyskoulutukseen, joka koskee kielenopetusta 1. luokalla?
Tarve 1. vuosiluokan kielenopetukseen liittyvään täydennyskoulutukseen vaihteli kyselyyn vastanneiden opettajien välillä. Noin puolet (51 %) ilmoitti tuntevansa, että tarvitsisi tällaista täydennyskoulutusta, kun taas toinen puoli (49 %) ei kokenut tarvetta koulutukseen. Suurin koulutustarve oli opettajilla, joilla ei ole opettajakelpoisuutta (83 %) ja pienin tarve oli kak-soiskelpoisilla opettajilla (71 %) ja englannin aineenopettajilla (59 %). Englannin aineenopet-tajien osalta tilanne selittynee sillä, että heistä lähes kaikki olivat jo tällaisen täydennyskou-lutuksen piirissä (ks. kuvio 3.22).
3.6 Päätuloksia opettajiin kohdistuneesta tutkimuksesta
Seuraavassa on lueteltu keskeisimmät opettajien kyselytutkimuksen tulokset:
– Opettajien tausta:
• Valtaosa kyselyyn vastanneista opettajista työskenteli luokanopettajina. Vain harva työskenteli englannin aineenopettajina.
• Reilusti yli puolella opettajista oli opettamassaan kielessä kieliopintoina ainoastaan tutkintoon kuuluvat pakolliset kieli- ja viestintäopinnot.
• Opetuskokemus vaihteli laajasti muutamasta vuodesta yli 30 vuoteen.
• Lähes kaikkien vastaajien kokemus englannin alkuopetuksesta oli 1–5 vuotta.
• Reilu viidennes opettajista työskenteli koulussa, joka osallistui tai oli osallistunut varhennetun kieltenopetuksen kehittämishankkeeseen (esim. kielten varhentami-sen kärkihanke ja kielten tutoropettajatoiminta).
– Opettajien kokemus varhaisen A1-englannin opettamisesta 1. vuosiluokalla on erittäin myönteinen tai myönteinen
– Opetuksen järjestelyt:
• A1-englantia opetetaan sekä 1. että 2. vuosiluokalla pääosin yksi vuosiviikkotunti ja tavallisesti siten, että sitä opetetaan joko 45 minuutin oppitunteina tai hajautetusti pitkin viikkoa joko yksittäisinä A1-englannin opetustuokioina 2–3 kertaa viikossa tai siten, että englantia käytetään oppilaiden kanssa päivittäin tai lähes päivittäin joko varsinaisten oppituntien tai opetustuokioiden ohella tai niiden sijaan erilaisissa rutiineissa ja toiminnoissa (leikit, laulut) muun alkuopetuksen lomassa. Osa vastaa-jista myös integroi englantia eri oppiaineiden opetukseen.
• Lähes poikkeuksetta kouluissa opetetaan pelkästään englantia A1-kielenä. A1-eng-lannin opetuksen ohella monissa kouluissa järjestetään kielisuihkutusta tai kieli-kerhoja: kielisuihkutus ja kielikerhot ovat usein englannin kielessä, mutta useissa kouluissa myös saksan, ruotsin, ranskan ja venäjän kielissä.
• A1-englantia opetetaan myös yhteisopetuksena, jota tehdään yleensä joko kahden luokanopettajan tai luokanopettajan ja aineenopettajan välillä.
• Paikallinen A1-englannin opetussuunnitelma vuosiluokille 1–2 on käytössä valta-osassa kuntia ja kouluja ja reilu neljännes vastaajista oli osallistunut paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Noin kaksi kolmasosa vastanneista koki saaneensa pai-kallisesta opetussuunnitelmasta tukea opetukseensa, mutta noin neljännes koki, ettei siitä ole ollut heille tukea.
• A1-englannin opetuksen keskeisimpiä tavoitteita 1. vuosiluokalla ovat opettajien vastausten mukaan positiivisen asenteen, innon ja rohkeuden luominen kieltä ja kielen oppimista kohtaan, suullisen kielitaidon herätteleminen ja opetteleminen,
lapsille tuttuihin aihepiireihin tutustuminen ja opettelu. A1-englannin 2. vuosiluo-kan tavoitteena on opettajien vastausten mukaan jatkaa 1. vuosiluokalla aloitettua kerraten, vahvistaen, laajentaen ja syventäen, tuoden mukaan myös lukemista ja kirjoittamista.
• Varhaisen A1-englannin opetuksen mahdollisuudet liittyvät samoihin teemoihin, kuin opetuksen tavoitteetkin opettajien vastausten mukaan eli lasten innokkuuteen, rohkeuteen ja positiivisiin asenteisiin, oppimisen herkkyyskauteen, kielten opiskelun pehmeään laskuun, opetuksen toiminnallisuuteen ja suullisen kielitaidon vahvaan kehittymiseen.
• Varhaisen A1-englannin opetuksen suurimmaksi haasteeksi koettiin erilaiset oppilastasoiset haasteet, kuten puutteellinen luku- ja kirjoitustaito, erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kielelliset ongelmat tai käytösongelmat sekä erot oppilai-den kehityksessä, mikä vaikeuttaa kaikille sopivan tasoisen opetuksen tarjoamista sekä jossain määrin myös puutteet opettajan taidoissa, oppimateriaalin puute, ope-tuksen aikataulutus ja suuret ryhmäkoot.
– Opetuksen käytänteet:
• Valtaosan mielestä 1. vuosiluokan A1-englannin opetus eroaa selvästi 3. vuosiluo-kalla alkavasta opetuksesta
• 1. vuosiluokan A1-englannin opetuksessa käytetään joko yhtä paljon englantia ja suomea tai enemmän suomea kuin englantia.
• 1. vuosiluokan A1-englannin opetuksessa painottuu selkeästi suullinen kielitaito ja joko saman verran ymmärtäminen ja tuottaminen tai vain ymmärtäminen. Luke-mista ja kirjoittaLuke-mista harjoitellaan korkeintaan satunnaisesti tai ei lainkaan.
Avovastauksissa nousi myös esiin etenkin vähäisenkin puhetaidon käyttäminen rohkeasti ja kommunikaatio ja ylipäänsä rohkeuden herättäminen ja vahvistaminen kielen oppimista ja sen käyttöä kohtaan sekä uuteen kieleen ja kielen opiskelemi-seen tutustuminen.
• Valtaosa käyttää opetuksessaan työyhteisössä tuotettuja materiaaleja, kirjallisuutta ja musiikkia sekä valmiita nettimateriaaleja ja itse tuotettuja materiaaleja. Vain reilu kolmannes käyttää opetuksessaan oppikirjaa.
• Yleisimpiä opetuksen teema-alueita ovat värit, vaatteet, tervehdykset, numerot ja eläimet ja suhteellisen yleisiä ovat kotiin ja perheeseen liittyvät aiheet sekä viikot, kuukaudet ja vuodenajat ja kehonosat. Harvemmin mainittuja teemoja 1. vuosiluo-kan A1-englannin opetuksessa ovat monikielisyyteen, kulttuuri-identiteettiin ja kult-tuuriseen moninaisuuteen liittyvät aiheet.
• A1-englannin opetuksessa ei yleensä anneta kotitehtäviä
– Moni opettaja on osallistunut 1. vuosiluokan kielenopetukseen liittyvään täydennyskoulutukseen; osallistuminen oli erityisen tavallista englannin aineenopettajien ryhmässä. Noin puolet kaikista opettajista koki tarvitsevansa täydennyskoulutusta ja noin puolet ei tarvitse sitä.
– Kokemukset etäopetuksesta:
• Lähes puolet opettajista koki englannin etäopetuksen toimineen 1. vuosiluokalla huonosti.
• Noin viidenneksen mielestä etäopetus oli toiminut hyvin.
• Osa opettajista (12 %) koki 1. vuosiluokan etäopetuksessa haasteellisena sen, että opetuksesta jäi pois 1. vuosiluokalle tyypillinen toiminallisuus, leikinomaisuus ja vuorovaikutus.
4 OPPILAAT
4.1 Oppilaskysely
Varhaisen A1-englannin opetuksen tutkimukseen vuonna 2020 osallistui yhteensä 363 oppi-lasta. Heistä 106 oli aloittanut A1-englannin opiskelun 1. vuosiluokalla ja 50 vuosiluokalla 2.
Näistä oppilaista 151 oli aloittanut opiskelun syksyllä 2019 ja viisi kevätlukukauden 2020 alussa. Jo vuoden 2018 pilottihankkeessa mukana olleita oppilaita tutkimukseen osallistui 207. Tutkimus toteutettiin joko syksyn 2020 lopussa tai kevään 2021 alussa, jolloin kaikki oppilaat olivat opiskelleet englannin kieltä vähintään vajaan vuoden, ja jotkut enimmillään vähän yli vuoden.
Seuraavassa keskitymme raportoimaan niiden 106 oppilaan vastauksia, jotka olivat aloit-taneet englannin opinnot 1. vuosiluokan aikana lukukaudella 2019–20 ja jotka vastasivat kyselyyn ollessaan 2. vuosiluokalla syksyllä 2020 tai alkuvuodesta 2021. Keskeisiä tuloksia vanhempien oppilaiden eli vuosiluokkien 4–6 oppilaiden kyselyvastauksista kerrotaan kuiten-kin kohdissa 4.1.9 ja 4.1.10, jotka keskittyvät niihin oppilaisiin, jotka osallistuivat sekä vuoden 2018 pilottitutkimukseen että vuoden 2020 tutkimukseen.
4.1.1 Oppilaiden kielellinen tausta
Seurantatutkimukseemme osallistuneet 2. vuosiluokan oppilaat olivat kielelliseltä taus-taltaan varsin homogeenisia. Valtaosa oppilaista (86 %) ilmoitti kyselyssä kotikielekseen suomen. Joidenkin (8 %) kotona puhuttiin suomen lisäksi myös jotain muuta kieltä ja lisäksi muutama (6 %) ilmoitti, että kotikieli on jokin muu kieli kuin suomi. Osa muita kieliä kotona puhuvista (8 % kaikista vastaajista) ilmoitti tämän kielen olevan A1-kielen opetuksen kohde-kieli eli englanti, mutta puolella heistä englannin käyttö rajoittui lähinnä satunnaiseen eng-lannin harjoittelemiseen. Muita kotona puhuttavia kieliä olivat arabia, bulgaria, japani, ruotsi, venäjä ja viro.
Oppilaita pyydettiin lisäksi kertomaan, mitä kieltä he kokivat osaavansa parhaiten. Myös tämä kieli oli suurimmalla osalla (88 %) suomi. Muutama (3 %) koki olevansa kaksikielinen ja nimesi suomen ohella toisenkin kielen vahvimmaksi kielekseen. Osa oppilaista (9 %) taas koki jonkin muun kielen kuin suomen vahvimmaksi kielekseen. Näiden joukossa oli muutama (3 % kaikista vastaajista), joille tämä kieli oli englanti. Muita vahvimpia kieliä olivat arabia, bulgaria, japani, venäjä ja viro.
4.1.2 Oppilaiden suhtautuminen englannin kieleen ja sen opiskeluun
Oppilaiden suhtautumista englannin kieleen ja sen opiskeluun selvitettiin useammilla kysy-myksillä. Englannin kielen osalta heitä pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista itselleen sopivin (ks. kuvio 4.1). Valtaosa oppilaista piti englantia kivana (47 %) tai erittäin kivana (37 %) kielenä. Joidenkin (14 %) oli vaikea päättää, oliko kieli kiva vai ei.