Varhaisen kielenopetuksen hyödyt Vastaajat
Luo pohjan kielten opiskelulle 28 (41 %)
Nuorena oppii paremmin 21 (30 %)
Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä paremmin oppii 15 (22 %)
1. luokan opetustapa 9 (13 %)
Englannin kielen asema ja osaamisen tärkeys 7 (10 %)
Lähes puolet (41 %) vastanneista huoltajista koki varhaisen aloituksen hyödyksi sen, että se luo pohjan myöhemmälle kielen oppimiselle. Näin vastanneista muutama mainitsi, että tapa miten 1. vuosiluokalla opetetaan englantia esimerkiksi leikin kautta, luo intoa kieltä ja sen opiskelua kohtaan. Alla olevista esimerkeistä käy ilmi huoltajien näkemykset siitä, miten var-hain aloitetun kielenopetuksen nähtiin luovan pohjaa kielten opiskelulle.
V14: Kynnys uusien kielien opiskelun aloittamiseen toivottavasti laskee.
V19: Kielen opiskelun aloittaminen leikkien, pelien ja laulujen kautta luovan hyvän pohjan kielen oppimiselle.
V30: Lapset saavat hyvän pohjan jo tuossa iässä kielten oppimiseen.
V64: 1. luokalla englannin oppimisesta tulee luontaista ja helppoa, kun se aloitetaan ilman kir-joja puhumalla ja leikkimällä
Pieni osa vastaajista (6 %) puolestaan ajatteli, että varhainen aloitus rohkaisee myöhemmin opiskelemaan myös muita kieliä, kun taas yksittäiset vastaajat näkivät sen luovan pohjan eri-toten englannin opiskelulle ja sen kielitaidon kehitykselle:
V12: Se tuo pehmeästi lasta englannin kieleen.
V44: Lapsi on silloin niin innoissaan oppimaan kaikkia oppiaineita joten sitä ei koeta sitten isommilla luokilla niin vaikeaksi kun on alkanut samaan aikaan kuin muutkin aineet (matema-tiikka, äidinkieli, ym.)
Lähes kolmannes (30 %) huoltajista näki 1. vuosiluokan olevan sopiva ajankohta lapselle aloittaa A1-englannin opiskelu, koska lapsi oppii vierasta kieltä nuorena helpommin kuin myöhemmällä iällä. Yksittäiset vastaajat mainitsivat myös, että 1. vuosiluokalla lapsi on rohkea ja innokas oppimaan. Ohessa esimerkkejä huoltajien kommenteista koskien tätä näkökulmaa:
V17: Pieni lapsi omaksuu kieltä helposti varsinkin, jos 1. luokalla siihen yhdistyy myös leikkiä ja myönteisen asennoitumisen oppimista kielen opiskelua kohtaan.
V18: Lapsella on paras ikä oppia ja on vastaan ottavaisimmillaan ensimmäisien luokkien aikana V26: Alaluokkalaiset eivät häpeä epäonnistumista ja ääntäminen on heille helppoa.
Joidenkin huoltajien (13 %) vastauksista kävi ilmi, että 1. vuosiluokan opetustapoja pidettiin lapselle mielekkäänä tapana oppia kieltä, kieltenopetuksen muuttuessa totisemmaksi myö-hemmillä luokka-asteilla:
V2: Kieli on jo tuttu juttu, kun sitä aletaan pänttäämään. Rohkeus opetella outoa on valmiina.
V4: Spontaani leikkiin perustuva kielen opiskelu jo pienenä (vs kielioppi sulkeiset kun opetetaan isommille).
V59: […] Leikin ja kielen opiskelun yhdistäminen tekee siitä mielekkäämpää.
V64: 1. luokalla englannin oppimisesta tlee [tulee] luontaista ja helppoa, kun se aloitetaan ilman kirjoja puhumalla ja leikkimällä.
Reilu viidennes (22 %) huoltajista kertoi varhaisen aloituksen merkitsevän heidän mielestään sitä, että lapsi oppii kielen paremmin. Usein näissä vastauksissa mainittiin myös tietty kielen osa-alue, kuten sanasto tai ääntäminen, joka nähtiin kehittyvän laajemmaksi tai parem-maksi, kun aloitetaan aikaisemmin:
V32: Sanavarasto ja kielioppi vankemmalla pohjalla aikuisena.
V34: Laajempi sanavarasto ja oikeaoppinen ääntäminen
V52: Kielitaito kehittyy paremmaksi ja kielen käyttö luontevampaa.
Vain osa (10 %) vastaajista nosti esiin englannin kielenä ja sen osaamisen tärkeyden:
V39: Englannin kieli on hyödyllinen kautta linjan, koska sitä käytetään kaikkialla.
V53: Maailma ja Suomi on niin englanninkielinen että sitä kuulee ja näkee kaikkialla. Ylemmillä luokilla voi opiskella rinnalla toista kieltä kun yhden perusteet on hallinnassa .
V58: Englanti on niin yleinen kieli eri asioissa myös Suomessa, että n tärkeää, että lapset ovat tässä kehityksessä mukana heti koulutien alusta asti. Se ei kuormita lasta, koska lapsen herk-kyys on oppimiselle parhaimmillaan.
5.5.2 Varhaisen kielenopetuksen haitat
Huoltajilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään 1. vuosiluokalla alkavan englannin haitoista.
Kysymykseen vastasi 52 huoltajaa. Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) vastaajista oli sitä mieltä, ettei varhaisesta aloituksesta ole mitään haittaa. Näin vastanneista muutama lisäsi, ettei siitä ole haittaa, mikäli oppimiskokemus on lapselle positiivinen. Noin viidennes huoltajista (21 %) mainitsi 1. vuosiluokalla alkavan vieraan kielen voivan olla haitaksi lapselle, jos tällä on oppimisvaikeuksia tai tämä ei osaa vielä lukea. Osa huoltajista (13 %) mainitsi, että eng-lannin tunnit tuovat 1. vuosiluokalla yhden uuden aineen, mikä saattaa joko lisätä työmäärää tehden koulunkäynnistä raskaampaa tai viedä tilaa muilta aineilta. Vain harva (2 %) kommen-toi, että aloitettavan kielen tulisi olla jokin muu kuin englanti. Yksittäinen vastaus (2 %) koski myös sitä, kuinka opetuksessa ei ole otettu huomioon edistyneempiä, äidinkielenään eng-lantia puhuvia oppilaita. On kuitenkin huomioitava, että kaikki varhaisen aloituksen haittoja käsittelevät vastaukset olivat yleisellä tasolla eikä yksikään huoltaja ilmaissut omakohtaisia kokemuksia. Ohessa esimerkkejä huoltajien näkemistä haitoista:
V3: Oppimisvaikeuksista kärsiville yksikin aine lisää lisää painetta. Oma äidinkieli on hyvä oppia ensin lukemaan ja kirjoittamaan […]
V32: Vie tunteja muista aineista?
V40: Jos kielellisiä oppimisvaikeuksia olisi, ei välttämättä ole etua vieraan kielen opiskelussa.
V53: Lukivaikeuksista kärsivän kohdalla kielten opiskelu voi olla todella vaikeaa ja stressaavaa V63: Aiheuttaako lisäpaineita osalla lapsista?
5.5.3 Toiveet varhaiselle kielenopetukselle
Vuosiluokalla 1 A1-englannin aloittaneiden oppilaiden huoltajilta kysyttiin heidän toiveitansa englannin opetukselle. Kysymykseen vastasi 50 huoltajaa. Reilu viidennes huoltajista (22 %) toivoi, että varhaisen englannin opetus loisi pohjan myöhemmille kieliopinnoille:
V2: Kosketus kieleen ja siten valmius oppia löytyy.
V8: Lähinnä, että lapseni innostuisi ja kiinnostuisi kielten opiskelusta.
V45: Että englantia kohtaan ei tulisi niin negatiivinen suhde, kuin itsellä oli. Oppiminen innos-taisi eikä ahdisinnos-taisi.
Saman verran huoltajia (22 %) ilmaisi myös opetustapoja koskevia toiveita. Näitä kaikkia vas-tauksia yhdisti ajatus, että kieltä opetettaisiin lapselle mieluisella tavalla, kuten esimerkiksi leikin kautta:
V1: Leikin varjolla opiskelua
V43: Lasten tahtista opetusta ja se myös toteutui mielestäni hyvin.
V62: Leikin varjolla oppimista, lauluja, runoja ja hauskoja tarinoita, paljon kuvia tukemassa oppimista.
Osa vastaajista (14 %) puolestaan kertoi mitä he toivoisivat, että lapselle opetetaan eli he nimesivät vastauksissaan jonkin kielen osa-alueen, jonka he haluaisivat lapsensa oppivan:
V27: […] Uusien sanojen oppiminen, yksinkertaiset fraasit tutuksi.
V49: Ei oikein mitään muutakuin, että hahmottaa ihan perus sanoja ja yksinkertaisia sanoja.
V71: Perussanaston oppiminen
Vajaa kolmannes huoltajista (30 %) kertoi, ettei heillä ole mitään toiveita opetuksen suhteen.
5.6 Huoltajien käsityksiä A1-kielten opiskelusta
5.6.1 Lapselle hyödylliset kielet
Huoltajilta kysyttiin heidän mielipidettänsä eri kielten osaamisen hyödyllisyydestä lapselle tämän tulevaisuudessa. Huoltajat pystyivät valitsemaan listauksesta ne kielet, jotka he näki-vät hyödylliseksi sekä lisäämään avoimeen kysymyskenttään tarvittaessa muita hyödyllisinä näkemiään kieliä. Kysymykseen vastasi kaikki kyselyyn osallistuneet huoltajat eikä huoltaja-ryhmien vastausten välillä ollut merkittäviä eroja. Huoltajien vastaukset on esitetty alla tau-lukossa 5.3. Vanhempien vastauksissa nousi esiin kahdeksan lapsille hyödyllistä kieltä, joista englannin kieli koettiin hyödyllisimmäksi (89 %). Noin kaksi kolmasosaa (66 %) piti suomen kieltä hyödyllisenä ja yli puolet (54 %) ruotsin kieltä. Usean (40–43 %) mielestä lapselle on hyötyä myös espanjan, saksan ja venäjän kielestä ja noin neljännes (26 %) piti ranskan kieltä ja viidennes (20 %) kiinan kieltä hyödyllisenä.
TAULUKKO 5.3. HUOLTAJIEN NÄKEMYKSET KIELISTÄ, JOIDEN OSAAMISESTA ON HYÖTYÄ