melupäästöt. Ilmaan johdettavien päästöjen ja melupäästöjen vaiku-tuksia on hakemuksen perusteella mahdollista arvioida vain osittain, koska hakemus ei sisällä riittävästi arviointiin tarvittavia tietoja. Lai-toksen merkittävimmät häiriöistä tai onnettomuuksista aiheutuvat päästöt ovat päästöt ilmaan, melupäästöt sekä kemikaalien päästöt maaperään tai veteen. Näistä aiheutuvia riskejä ympäristölle ei ha-kemuksessa ole arvioitu ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla.
Voimalaitoksen kivihiilikattiloiden polttoainetehot on mahdollisesti il-moitettu väärin. NA3:n polttoaineteho on aiemmin ollut 345 MW ja muiden yksiköiden polttoaineteho 315 MW. Aiemmin laitoksen 1. yk-sikköä on sen ilmansuojelua koskevan päätöksen mukaisesti käytet-ty lähinnä varalaitoksena, jonka käyttö olisi 1.1.1995 jälkeen huippu-tehoa vastaavasti alle 15 000 tuntia. Kattila on muutettu lauhdelai-toksesta vastapaineyksiköksi, mikä mahdollistaa myös kauko-lämmön tuotannon. Yksikön käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, ja vuoden 2003 lopussa em. käyttötunneista oli jäljellä enää 4 258 tun-tia. Hakemuksen mukaan kattilan käyttö on muuttunut olennaisesti, joten kyse on ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesta toiminnan olennaisesta muuttamisesta.
Päästöt ilmaan
Hakemus ei sisällä riittävästi savukaasujen vaikutusten arviointiin tarvittavia tietoja, ottaen huomioon, että kyseessä on Turun seudun selvästi suurin yksittäinen rikkidioksidin ja typenoksidien päästöläh-de. Myöskään onnettomuus-, häiriö- tai muiden poikkeuksellisten ti-lanteiden vaikutuksia tai riskejä ei ole arvioitu. 1980-luvun lopulla laaditun päästöjen leviämismalliselvityksen perusteella laitoksen vuosipäästöistä (2 650 t) voi yksin aiheutua rikkidioksidipitoisuuksia, jotka ovat 71 % vuorokausiohjearvosta ja 54 % tuntiohjearvosta sekä yhdessä Naantalin muiden päästölähteiden kanssa pitoisuuksia, jot-ka saattavat ylittää valtioneuvoston päätöksessä annetut
rikkidiok-sidin ohjearvot. Tämän jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut olen-naisesti päästöjen, päästökorkeuksien, savukaasujen ja ilman laa-dun ohjearvojen suhteen. Sen takia haitta-aineiden pitoisuuksia ja laskeumaa koskevat mallilaskelmat tulee uusia, jotta voidaan arvi-oida nykyistä ja ennustetilannetta.
Melu
Hakemuksessa ei ole riittäviä tietoja meluvaikutusten arvioimiseksi.
Hakija tulee velvoittaa tekemään melumittauksia ja melun leviämis-mallilaskelma yhdessä laitoksen lähiympäristössä sijaitsevien toimin-tojen (satamat, öljynjalostamo) kanssa. Merkittävät melupäästöläh-teet tulee mitata taajuuskaistoittain ja tulostaa karttapohjalle melun leviämismallilaskelmien tulokset (päivä – ja yöekvivalenttimelutasot sekä maksimimelutasot). Lisäksi tulee selvittää melupäästöjen ajalli-nen vaihtelu ja melun luonne sekä arvioida melulle altistuvien asuk-kaiden määrä sekä melulle herkät virkistysalueet ja niihin kohdistu-vat meluvaikutukset.
Jätevedet
Tuhka-altaasta mereen aiheutuvista päästöistä vain nikkeli ylittää säännöllisesti EPER-raportoinnin kynnysarvon (20 kg/a). Elohopea on ylittänyt niukasti kynnysarvon 1 kg/a vuonna 2003. Arseeni, kupa-ri ja sinkki ovat olleet usein lähellä kynnysarvoa. TOC:n dimensio on esitetty päästöjä kuvaavassa taulukossa väärin – lukuarvot ovat yk-sikössä kg/a eikä t/a. Vaikka TOC ei ylitä kynnysarvoa, on päästöä pidettävä varsin suurena. Laitoksen orgaaninen kuormitus vastaa tarkkailun perusteella yli 500 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä tai pienen kaupungin kuormitusta.
Monien tuhka-altaan päästöparametrien kaikki tarkkailutulokset ovat alittaneet alaraja-arvon, jolloin arvioitu päästö on täysin hypoteetti-nen, ja todellinen päästö todennäköisesti huomattavasti arvioitua pienempi. Arvioon perustuvan kuormituksen osuus voi olla huo-mattava silloin, kun satunnaisesti on havaittu alarajapitoisuuden lä-hellä olevia pitoisuuksia.
Jätevesiä koskevat päästömääräykset tulisi antaa kaikkien metallis-ten alkuaineiden kanssa korreloivalle kiintoainemäärälle, orgaanisel-le aineelorgaanisel-le (TOC) ja mahdollisesti öljylorgaanisel-le. Yksittäisilorgaanisel-le metalorgaanisel-leilorgaanisel-le ei oorgaanisel-le tarkoituksenmukaista antaa määräyksiä, koska niiden määrä riippuu veden mukana mereen kulkeutuvan tuhkan määrästä, eikä yk-sittäisten metallien määrään voi juuri vaikuttaa kiintoaineen erotuk-sen lisäksi muuten kuin polttoainevalinnoilla, jotka määräytyvät pit-kälti muista tekijöistä kuin tuhka-altaan jätevesipäästöistä.
Tuhka-altaan jätevesien tarkkailua on syytä muuttaa niin, että vali-taan selvitykseen perustuen sellaiset parametrit, joiden päästöillä voi olla merkitystä purkualueen tilaan tai joiden päästöt ylittävät
kymme-nesosan EPER-raportoinnin kynnysarvosta tai joilla on merkitystä esim. vesipuitedirektiivin edellyttämien tarkkailuvelvoitteiden kannal-ta. Analyysit on tehtävä sellaisilla menetelmillä, että em. tavoitteiden mukaiset pitoisuudet voidaan normaalisti havaita. Tausta-kuormituksen vähentäminen edellyttäisi otetun meriveden tarkkailua riittävällä tarkkuudella, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.
Tarkkailuohjelmassa voidaan tarkemmin sopia parametrikohtaisesti pitoisuuksista, joiden alittuessa laitoksen kuormitukseksi merkitään nolla.
Tuhka-altaalle johdettavien jätevesien sisältämän orgaanisen hiilen määrä tulee selvittää. Jos päästö on merkittävä, on hakijan ryhdyttä-vä toimenpiteisiin sen ryhdyttä-vähentämiseksi.
Jätehuollon järjestäminen
Hakija tulisi velvoittaa tuhkan aktiiviseen hyödyntämiseen ja rapor-toimaan siihen liittyvistä toimenpiteistä valvontaviranomaisille vuosit-tain. Lentotuhkia ja suuria määriä pohjatuhkaa voidaan viedä hyö-dynnettäväksi vain kohteisiin, joilla on lupa vastaanottaa ko. jätteitä.
Pohjatuhkan hyödyntämisessä pienissä kohteissa tulee edellyttää ilmoitusta kunnan ympäristölupaviranomaiselle, joka päättää luvan tarpeellisuudesta tai hyödyntämistä koskevista määräyksistä.
Laitosalueella olevan tuhkankaatopaikan osalta ympäristöluvassa tu-lee ottaa huomioon se, mitä aiemmissa päätöksissä on sanottu.
Energiatehokkuus
Energiatehokkuuden huomioonottamista laitoksen toiminnassa ei ole selvitetty riittävästi. Hakemuksesta ei voi päätellä, onko toiminta energiatehokasta. Energiatehokkuuden selvittäminen edellyttää energia-analyysiä ja puolueettoman asiantuntijan arviota. Ne tulee uusia uudistusten yhteydessä ja vähintään viiden vuoden välein.
Energiatehokkuutta koskevat asiakirjat ja energiatehokkuuteen liitty-vät toimenpiteet tulee raportoida valvontaa varten ympäristönsuoje-lun valvontaviranomaisille.
Päästöjen tarkkailu
Päästöjen tarkkailusuunnitelmaa tulee täydentää em. tietojen lisäksi LCP-asetuksen mukaisesti. Lisäksi kattiloiden savukaasuja on tark-kailtava jatkuvin hiilimonoksidi- ja virtausmittauksin sekä päästömää-räysten ja EPER-päätöksen mukaisella raportoinnilla. Suunnitel-maan tulee sisältyä myös tarkkailun laadunvarmennus. Laitoksen merkittävimpien melulähteiden aiheuttama melupäästö on mitattava vuosittain. Päästömittaus ja melun leviämismallilaskelmat tulee teh-dä myös olennaisten melupäästölähteiden muutosten yhteydessä.
Energiatehokkuuden seurannasta tulee esittää suunnitelma
Laitoksen päästöistä tulee raportoida kuukausittain valvontavirano-maisille ja häiriöpäästöistä välittömästi. Luvassa tulee myös edellyt-tää, että päästöjä ja käyttötarkkailua (ilma, melu, jätevesi, jätteet ja energiatehokkuus) koskeva tarkennettu tarkkailusuunnitelma ja päästöjen vaikutusten tarkkailua koskeva suunnitelma esitetään Lou-nais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi, jotta siinä voi-daan päättää tarkkailun yksityiskohdista, yhteistarkkailusta ja val-vontaa varten tarvittavista tiedoista.
Vaikutukset Natura-alueille
Hakemukseen liitetyssä muistiossa (5.5.2004) ei ole esitetty, miten hanke vaikuttaa Ruissalon Natura-alueen luonnonarvoihin, eikä sen perusteella ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin tarpeellisuudesta. Hankkeen vaikutuk-sista Ruissalon Natura-alueen luonnonarvoihin on joka tapauksessa tehtävä vähintään ns. esiarviointi.
2. Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut