Seutuyhteistyön ideaalimallina toimineen typologian perusteella voin yhtyä Arto Haverin toteamukseen, että kunnat saavat kaikkein vahvimman perustan hallintasuhteiden hoitamiseen, jos ne sekä tukeutuvat paikallisyhteisöön että luovat toimivia kehittämisverkostoja. Tämän mallin mukaisesti hyvät hallintasuhteet ovat kuntien ja alueiden menestymisen edellytys, sillä ne sopeuttavat verkostojen avulla hierarkisen hallinnon toimintaympäristön muutokseen. Verkostot täydentävät perinteistä hierarkista hallintoa, mutta eivät kykene strategisten kysymysten ratkaisemisessa toimimaan ilman perinteistä hallintoa, jolloin perinteinen hallinto tarvitaan legitimoimaan hallinta.
Tutkimuksessa kuvataan myös sitä jännitettä, joka syntyy kahden vastakkaisen mallin - hierarkioiden ja verkostojen - toimiessa paikallisen hallinnan organisoimisen vaihtoehtoina. Aluetason kuntaperusteisessa hallinnassa tämä tarkoittaa myös vastakkaisuutta lakisääteisen virallisen aluekehittäjän kuten maakuntaliiton ja erilaisten epävirallisten kuntien vapaaehtoisen yhteistyön kautta käynnistyneiden seutuyhteistyön muotojen välillä. Itä-Uudenmaan tapauskuvauksen perusteella voidaan päätellä, että niin vastakkaisten organisaatiomallien kuin lakisääteisten ja vapaaehtoisen yhteistyömallien ei tarvitse kilpailla toistensa kanssa vaan ne voivat myös täydentää toisiaan. Vaihtoehtoisten mallien ei tarvitse olla uhka seutuyhteistyölle, vaan ne voivat olla myös seutuyhteistyön haaste ja mahdollisuus. Yhteistyöllä voi syntyä ihannemalli, jossa alueiden kehittämis- ja kuntalain mukainen kuntayhtymämalli täydentyy verkottuneella rakennemallilla.
Tutkielman merkittävimpinä tuloksina voidaan pitää sitä, että seudullinen yhteistyö on jatkuva orgaaninen prosessi ja että sen organisaatiomalli vaihtelee kontingenssiteorian mukaisesti samalla seudullakin eri ajankohtina. Vaikka verkostot ovat tyypillinen aluekehittämisen toimintamalli, ne eivät toimi kaikissa tilanteissa. Ne ovat sopiva malli dynaamisessa muutostilanteessa sopeuttamaan hierarkinen hallinto toimintaympäristön muutokseen, kun taas kriisitilanteessa kuten ulkoisen uhan edessä ja päätettäessä alueen strategisista kysymyksistä
hallinta tarvitsee uuden institutionalismin mukaisesti tuekseen hierarkian legitimoinnin jopa lainsäädännön avulla. Verkostot ja hierarkiat eivät siis ole vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä sosiaalisen elämän ilmiöitä.
Kehittämishaasteena onkin huomioida tämä uuden ja vanhan institutionalismin rajapinnalta pulppuava mahdollisuus, hierarkiat tarvitsevat verkostoja uudistuakseen ja verkostot hierarkioita saavuttaakseen päämääränsä.
LÄHTEET
Airaksinen, J. (2004) Kehittämisen kuntayhtymä, verkostojen johtamista hierarkioiden avulla? Artikkeli teoksessa Majoinen, K., Mäki, J. & Tammi, T. (toim.) Seutujohtamisen vaihtoehdot. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 105 - 123.
Airaksinen, J. & Haveri, A. (2002) Seutuyhteistyöstäkö apu kunnille? Seutukuntien tuki -hankkeen arviointi. Ensimmäinen väliraportti. Tampere.
Airaksinen, J. & Haveri, A. (2003) Artikkeli Networks and Hierarchies in Inter-municipal Co-operation - Are Networks Really Light and Flexible and Hierarchies Sticky and Rigid? Konferenssipaperi. Saatavilla www. muodossa:
<URL:http://www.uwe.ac.uk/bbs/sglg/foeiras.html>. (Luettu 18.1.2005.)
Airaksinen, J., Nyholm, I. & Haveri, A. (2004) Seutuyhteistyön arki –Retoriikkaa, politiikkaa ja raakaa työtä. Tampere: Tampereen yliopistopaino.
Alanen, J-P. (2004) Ihmisen arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen. Hallinto 13/2004. Helsinki: Sisäasiainministeriö.
Alasuutari, P. (1999) Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
Antikainen, P. (2002) Korkeakoulupoliittista vallankäyttöä oppimassa. Tampere:
Tampereen yliopistopaino.
Anttiroiko, A-V. (1992) Kunnallistieteellinen tutkimus. I osa. Kunnallistieteen erityispiirteet. Kunnallistieteiden laitoksen raporttisarja 20/1992. Tampere:
Tampereen yliopisto.
Anttiroiko, A-V. & Haveri, A. (2003) Uusi paikallinen hallintatapa. Teoksessa Anttiroiko, A-V., Haveri, A., Karhu, V., Ryynänen, A. & Siitonen, P. (toim.) Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Tampere: Tampereen yliopistopaino. 137 - 151.
Anttiroikko, A-V. & Karhu, V. (2003) Globalisaatio ja Euroopan yhdentyminen.
Teoksessa Anttiroiko, A-V., Haveri, A., Karhu, V., Ryynänen, A. & Siitonen, P.
(toim.) Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Tampere: Tampereen yliopistopaino. 90 - 101.
Aronen, K. (2003) Kaupunkipolitiikan näkökulmasta perusteita Jussi-Pekka Alasen ehdotuksille. Artikkeli teoksessa Kunnallistieteellinen aikakauskirja 2/2004.
Helsinki: Kunnallistieteellinen yhdistys. 167 - 170.
Aronen (2004). Seutuyhteistyön poliittinen ohjaus tasapainottaa tehokkuus- ja tasapuolisuusnäkökulmat. Teoksessa Majoinen, K., Mäki, J. & Tammi, T. (toim.) Seutujohtamisen vaihtoehdot. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 60 - 70.
Borja, J. & Castells, M. (1997) Local and global. The Management of Cities in the Information Age. London: Earthscan.
Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Harisalo R.& Stenvall J. (2000) Aluehallinto 2000 -uudistuksen arviointi: Uutta ideaa etsimässä. Tampere: Tampereen yliopisto. Hallintotieteen laitos.
Haveri, A. (2002) Kuntarajojen sopeuttamisen perusmekanismit ja näköalat. Artikkeli teoksessa Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/2002. Helsinki: Kunnallistieteellinen yhdistys. 7 - 21.
Haveri, A. (2003) Seutukunta- ja maakuntahallinto. Teoksessa Anttiroiko, A-V., Haveri, A., Karhu, V., Ryynänen, A. & Siitonen, P. (toim.) Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Tampere: Tampereen yliopistopaino. 217 - 235.
Haveri, A. & Majoinen, K. (1997) Seudullisen yhteistyön johtaminen. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
Haveri, A., Laamanen, T. & Majoinen, K. (2003) Kuntarakenne muutoksessa. tutkimus kuntajaon muutostarpeista tulevaisuudessa. Acta nro 155. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
Haveri, A. (2004) Seutujohtaminen osana paikallista hallintaa. Teoksessa Majoinen, K., Mäki, J. & Tammi, T. (toim.) Seutujohtamisen vaihtoehdot. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 19 – 36.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (1997/2003) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hoikka, P., Kallio, O. & Ryynänen, A. (1996) Kuntien unioniin. Tutkimus Lahden kaupunkiseudun kuntien yhteistoiminnan kehittämisvaihtoehdoista. Tampere:
Tampereen yliopisto. Kunnallistieteen laitos. Suunnittelusarja 49/1996.
Kauppinen, M. (2003). Kainuun malli kuntien uutena yhteistyörakenteena. Artikkeli teoksessa Kunnallistieteen aikakauskirja 3/2003. Helsinki: Kunnallistieteen yhdistys.
171 - 187.
Kivelä, T. & Möttönen, S. (2004) Uusia näkemyksiä kuntien strategiseen suunnitteluun - rationaalisesta strategiasta verkostostrategiaan. Teoksessa Majoinen, K., Mäki, J. &
Tammi, T. (toim.) Seutujohtamisen vaihtoehdot. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 142 - 153.
Kooiman, J. (2000) Societal Governance: Levels, Models, and Orders of Social – Political Interaction. Teoksessa Pierre, J. Debating Governance. Authority, Steering, and Democracy. Oxford University Press. 138 - 164.
Laamanen, E. & Tammi, T. (2004) Yhteislautakunta - haasteena palveluyhteistyön johtaminen. Teoksessa Majoinen, K., Mäki, J. & Tammi, T. (toim.) Seutujohtamisen vaihtoehdot. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 90.
Laine, M. & Peltonen, L. (2003). Ympäristökysymys ja aseveliakseli. Sähköinen väitöskirja. Saatavilla www-muodossa>URL:http://http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5657-2.pdf>. (Luettu 3.4.2005.)
Leväsvirta, L. (1999) Kuntien hallinto muuttuvassa toimintaympäristössä. Helsinki:
Suomen Kuntaliitto.
Lidström, A. (1996) Kommunsystem i Europa. Stockholm: Gotab.
Linnamaa, R. (2002) Verkostojen johtaminen Etelä-Pohjanmaan kehittämistyössä.
Artikkeli teoksessa Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/2002. Helsinki:
Kunnallistieteellinen yhdistys. 44 - 59.
Majoinen, K. & Mäki, J. (2004) Seutuvaltuuston kolmet kasvot. Artikkeli teoksessa Majoinen, K., Mäki, J. & Tammi, T. (toim.) Seutujohtamisen vaihtoehdot. Helsinki:
Suomen kuntaliitto. 71 - 85.
Metsämuuronen, J. (2001) Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia-sarja 4. 2.
painos. Helsinki: International Methelp.
Mäenpää, O. (1994) Eurooppalainen hallinto-oikeus. Lähtökohtia ja perusteita. Helsinki:
Lakimiesliiton kustannus.
Pierre, J. (2000) Debating Governance. Authority, Steering, and Democracy. Oxford University Press. 1 - 54.
Rhodes, R. (2000) Governance and Public Administration. Teoksessa Pierre, J. Debating Governance. Authority, Steering, and Democracy. Oxford University Press. 54 - 76.
Riepula, E. (2004) Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon. Hallinto 2004.
Helsinki: Sisäasianministeriö.
Ryynänen, A. (2003) Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden renessanssi. Teoksessa
Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Tampere: Tampereen yliopistopaino. 134.
Ryynänen, A. (2004) Kuntien ja alueiden itsehallinto - kehittämisvaihtoehdot. Helsinki:
Edita.
Salli, P. (2004) Liikelaitosten ja osakeyhtiöiden soveltuvuus seudulliseen yhteistyöhön.
Artikkeli teoksessa Majoinen, K., Mäki, J. & Tammi, T. (toim.) Seutujohtamisen vaihtoehdot. Helsinki: Suomen kuntaliitto.124 - 139.
Sbragia, A. (2000) The European Union as Coxsvain: Governance by Steering.
Teoksessa Pierre, J. Debating Governance. Authority, Steering, and Democracy.
Oxford University Press. 219 - 240.
Sinkkonen, S. & Kinnunen, J. (1994) Arviointi ja seuranta julkisella sektorilla. Kuopio:
Kuopion yliopiston painatuskeskus.
Sisäasiainministeriö, Aluekeskukset – koko kuva (2003), Jyväskylä: Masanpaino.
Stoker, G. (2000) Urban Political Science and the Challenge of Urban Governance.
Teoksessa Pierre, J. Debating Governance. Authority, Steering, and Democracy.
Oxford University Press. 91 – 109.
Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E. & Saari, S. (1994) Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä.
Tervo, H. (2002) Aluepolitiikan edellytykset yhdentyvässä Euroopassa. Teoksessa Kunnallistieteen aikakauskirja 2/2002. Helsinki: Kunnallistieteen yhdistys. 227 - 233.
Vähä-Sipilä, M. (2004) Ignalinan tapaus. Liettualaiset ympäristöjärjestöt Euroopan integraation ja kansallisen suvereeniteettipolitiikan ristipaineessa. Väitöskirja.
Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Acta 1050.
Webster, F. (1995) Theories of the Information Society. London: Routledge.
MUUT LÄHTEET
Alueiden ominaisuudet, lisäarvo ja tulokset 2001 – 2003, Sisäasiainministeriö, AKO-tiimi 7.11.2003.
Aluekeskusohjelma (2004) Saatavilla www-muodossa:
<URL:http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/aky/home.nsf. > (Luettu 29.6.2004).
Borgåbladet (2005) Östnyland en enda kommun ? Slå ihop nu. Borgåbladet 1.3.2002, 1, 6.
Esiselvitys (2002) Esiselvitys yhteistyömahdollisuuksista Loviisan seudun kuntien teknisten palvelujen järjestämisessä. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
Itäväylä (2001) Kahtia jaettu maakunta. Itäväylä 14.6.2001, Pääkirjoitus, 2.
Ohjelmaehdotus (2001a) Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma-ehdotus 27.4.2001.
Ohjelmaehdotus (2001b) Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma-ehdotus 12.11.2001.
Itä-Uudenmaan asumispoliittinen ohjelma (2004). Porvoo: Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma.
Itä-Uudenmaan elinkeinostrategia (2002). Helsinki: Efektia Oy.
Esiselvitys yhteistyömahdollisuuksista Loviisan seudun kuntien teknisten palvelujen järjestämisessä (2002). Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
Jokinen, A. & Kuronen, M. (2005). Tapaustutkimus. Saatavilla www-muodossa URL>http://www.uta.fi/laitokset/sospol/sosnet/ammlis/tapaustut.htm>. (Luettu 29.3.2005.)
Lehdistötiedote (2002) Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma 27.6.2002.
Lehdistötiedote (2003) Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma 9.6.2003. Loviisan Sanomat (2005) Loviisan väestöpako päättyi viimein. Loviisan Sanomat 15.2.2005.
Pääkirjoitus, 2.
Maakuntaohjelma (2004) Itä-Uudenmaan maakuntaohjelma. Porvoo: Itä-Uudenmaan liitto.
Wallin, s. & Roininen, J. (2004) Aluerakenteen sekä elinkeinoelämän ja osaamisen kehittämislinjaukset maakuntasuunnitelmissa. Maakuntasuunnitelmien analyysin loppuraportti. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus & Teknillinen Korkeakoulu.
Net Effect (2002) Aluekeskusohjelman toteutuksen tilanne kesällä 2002/2. Helsinki.
Net Effect (2003) Alueiden ominaisuudet, lisäarvo ja tulokset 2001 – 2003, 7.11.2003.
Helsinki.
Pöytäkirja (2001) Kaupunginhallitus. Porvoon kaupunki 17.4.2001.
Pöytäkirja (2003a) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma. 11.8.2003.
Pöytäkirja(2003b) Ohjausryhmä Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma 16.10.2003.
Pöytäkirja (2003c) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma. 1.12.2003.
Pöytäkirja (2004a) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma. 27.1.2004 Pöytäkirja (2004b) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma. 5.3.2004.
Pöytäkirja (2004c) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma. 20.6.2004.
Pöytäkirja (2004d) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma. 30.8.2004.
Pöytäkirja (2004e) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma. 3.11.2004.
Pöytäkirja (2004f) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma. 8.12.2004.
Pöytäkirja (2005a) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma 14.2.2005.
Pöytäkirja (2005b) Ohjausryhmä. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma. 14.3.2005.
SEUTU-hanke (2005) Saatavilla www-muodossa: <URL:
http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf./pages/6a59461625A0BE47C2256DC600 3BE517?opendocument. (Luettu 9.1.2005.)
Sisäasianministeriö (2001a) : Ehdotus aluekeskusohjelmaan valittavista ohjelmaehdotuksista. Asiantuntijaraati 7.8.2001.
Sisäasiainministeriö (2001b): Ehdotus täydennettyjen aluekeskusohjelmaehdotusten hyväksymisestä ja uusien alueiden nimeämisestä.
Tilannekatsaus (2004) Aluekeskusohjelman arvioinnin tilannekatsaus.
Sisäasiainministeriö. Marraskuu 2004.
Tilastokeskus (2005) Saatavilla www-muodossa: http://URL>www.kunnat.net>. Luettu 15.4.2005.
Uusimaa (2001) Esitys aluekeskuksista torso ja kelvoton. Uusimaa 8.8.2001, Pääkirjoitus, 2.
Uusimaa (2004a) Maakunnalla on vetovoimaa. Uusimaa 11.6.2004. Pääkirjoitus, 2.
Uusimaa (2004b) Itä-Uudenmaan kasvu kiihtyy. Uusimaa 31.12.2004. Pääkirjoitus, 2.
Uusimaa (2005) Itä-Uudenmaan kuntien talous on kohentunut. Uusimaa 10.2.2005.
Uusimaa (2004b) Vain Ruotsinpyhtään väkiluku laski tänä vuonna. Uusimaa 30.12.2004.
Verkostoinfo n:o 1/15.01.2004, sisäasiainministeriö.
LIITTEET
Liite 1.: Efektia Oy:n elinkeinostrategiaa varten haastattelemat henkilöt kesä-heinäkuussa ja syyskuussa.2002.
Luottamushenkilöt
Simo Sorsa, Askolan kunnanhallituksen pj.
Karri Ollila, Askolan kunnanvaltuuston pj.
Pekka Pallas, Lapinjärven kunnanvaltuuston pj.
Tom Liljestrand, Liljendalin kunnanvaltuuston pj.
Nils Vainio, Liljendalin kunnanhallituksen pj.
Agneta Alm, Loviisan kaupunginvaltuuston pj.
Henrik Sjölund, Myrskylän kunnanhallituksen pj.
Lasse Viren, Myrskylän kunnanvaltuuston pj.
Elisabet Fält-Grönqvist, Pernajan kunnanvaltuuston pj.
Patrick Flinck, Pernajan kunnanhallituksen pj.
Johan Söderberg, Porvoon kaupunginhallituksen pj.
Klaus Hellberg, Porvoon kaupunginvaltuuston pj.
Erja Sihlman, Pukkilan kunnanvaltuuston pj.
Taisto Uutinen, Ruotsinpyhtään kunnanhallituksen pj.
Kjell Peter Söderlund, Sipoon kunnanvaltuuston pj.
Kristina Lyytikäinen, kunnanhallituksen pj.
Esa Halme, maakuntajohtaja Elinkeinoelämän edustajat
Kalevi Ilonen, Loviisan yrittäjät ry.
Tor-Leif Bergström, Loviisan seudun Uusyrityskeskus, tj Raino Ojansivu, Pyhtään yrittäjät, pj
Ulf Weckström, Pernajan yrittäjäyhdistys, pj Mikko Simolinna, Pukkilan Yrittäjät ry, pj.
Kari Hirvonen, Rutumin kartano, tj
Ilkka Vääränen, Myrskylän savustamo Oy, tj Reijo Korhonen, Myrskylän yrittäjäyhdistys, siht Pekka Ollila, Kuljetusliike Velj. Ollila, tj
Hannu Salminen, Myrskylän yrittäjäyhdistys, pj Kari Perttilä, Käkikosken saha Oy, tj
Ari Talkara Pukkilan Op, tj
Juha Virkki, Pornaisten yrittäjäyhdistys, pj Jukka Pråhl, Suomen Selluvilla-Eriste Oy, tj Göran Jonsson, Sibbo företagare rf. pj Johan Granberg, Lexel Electric Oy, tj Ensio Miettinen, Ensto–yhtiöt Oy Birger Martas, Kausikämpät, tj Veikko Vuoristo, Vuoristo-yhtiöt, tj Ben Henriksson, Strömfors fisk, tj
Ohjausryhmä
Organisaatio yhdyshenkilö virka/tehtävä
Puheenjohtaja:
Askolan kunta Mikko Komulainen Kunnanjohtaja Varapuheenjohtaja
Loviisan kaupunki Olavi Kaleva Kaupunginjohtaja Sihteeri:
Porvoon kaupunki Martin Söderlund Kehittämispäällikkö Jäsenet: Itä-Uudenmaan elinkeinotyöryhmä
Helsingin Kauppakamari
Tapani Myllys toimitusjohtaja
Itä-Uudenmaan liitto Ilmi Tikkanen Kehittämispäällikkö Lapinjärven kunta Antti Vaittinen Elinkeinoasiamies Liljendalin kunta Sten Frondén Kunnanjohtaja Loviisan kaupunki Tuula Jäppinen EU-koordinaattori Loviisanseudun uusyrityskeskus
Torleif Bergström Toimitusjohtaja
Loviisan seudun yrittäjät
Kalevi Ilonen toimitusjohtaja
Myrskylän kunta Pertti Rasinaho Elinkeinoasiamies Mäntsälän kunta Jyrki Teeriaho Markkinointipäällikkö Pernajan kunta Ralf Sjödahl Kunnanjohtaja
Porvoon Seudun
Uusyrityskeskus Harri Kari Toimitusjohtaja Posintra Oy Mikko Jokinen Toimitusjohtaja Pukkilan kunta Pirjo Metsola Elinkeinoasiamies Pornaisten kunta Erkki Pesonen Kunnanjohtaja Ruotsinpyhtään kunta Risto Nieminen Kunnanjohtaja Sipoon kunta Markku Luoma Kunnanjohtaja
Liite: Efektian haastatteluteemat
1) Mitä mieltä olette alue-/seutuyhteistyöstä Itä-Uudellamaalla? (hyvää / huonoa)
2) Miten erityisesti elinkeinopuolen yhteistyö on kehittynyt? (Yhtiön muodostuminen?)
3) Mitä edisteitä/kannustimia näette alue-/seutuyhteistyölle (erityisesti elinkeinopuolen?)
4) Mitä esteitä näette alue-/seutuyhteistyölle (erityisesti elinkeinopuolen?)
5) Mitkä ovat alueen elinkeinoelämän ja yritysten vahvuudet?
6) Mitkä ovat alueen elinkeinoelämän ja yritysten heikkoudet (SWOT->
mahdollisuudet ja uhat)
7) Miten elinkeinoja olisi mielestänne kehitettävä Itä-Uudellamaalla?
(tavoitteet, toimenpiteet, kokonaispanostus, painopisteet, yhteistyö, organisointi ja organisaatio)
Liite3. Tutkielman tekijän asumispoliittista ohjelmaa varten haastatellut tahot
Taho Nimi Asema Haastattelupvm
Askolan kunta kunnanjohtaja Mikko Komulainen 17.03.2003 aluearkkitehti Ulla-Maija Upola
Lapinjärven kunta kunnanjohtaja Peter Backman 19.03.2003 rakennustarkastaja Ulla-Maija Turja
Liljendalin kunta kunnanjohtaja Sten Frondén 19.03.2003 rakennustarkastaja Rolf Weckman
Loviisan kaupunki kaupunginjohtaja Olavi Kaleva 21.03.2003 geodeetti Kalevi Ansaharju
Myrskylän kunta kunnanjohtaja Jouko Asuja 21.3.2004 aluearkkitehti Ulla-Maija Upola
Pernajan kunta kunnanjohtaja Ralf Sjödahl 01.04.2003 rakennustarkastaja Sixten Wackström
Porvoon kaupunki kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte 31.03.2003 asuntopäällikkö Ulf Backman
yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio
Pukkilan kunta kunnanjohtaja Juha Myyryläinen 24.03.2003 aluearkkitehti Ulla-Maija Upola
Ruotsinpyhtään kunta kunnanjohtaja Risto Nieminen 17.03.2003 kunnansihteeri Jorma Liiri
Sipoon kunta kunnanjohtaja Markku Luoma 01.04.2003 kaavoituspäällikkö Pekka Normo
Liite 4: Tekemieni asumishaastattelujen teemat
1. Kunnan asumispolitiikan nykytila /yhdyskuntarakenteen kehitys kunnassa 1) Tyyppi
2) Ideaalinen kuntakoko
3) Ideaali väestömäärä, max kasvuprosentti
4) Kuntien asuntopoliittiset ohjelmat/asuminen kuntasuunnitelmissa) 2. Toivotut kehityskuvat vuoteen 2006 ja vuoteen 2020 mennessä.
1) Mitä asumiseen liittyviä hankkeita kunnassa on menossa vuosina 2003 – 2006 ?
2) Hankkeiden esittely
3) Mihin kaavoituksessa on varauduttu ja missä aikataulussa ? 4) Tuleva yhdyskuntarakenne
5) Mitkä ovat kehittämisen painopisteet kunnassa (palvelurakenteen muutostarpeet) ?
6) Mitä kunta haluaa kehittää (tyypit) ? 7) Mikä on tonttivaranto ?
8) Mitkä ovat asuin- ja työpaikka-alueet sekä vapaa-ajan asutuksen alueet ?
9) Liikenne
10) Julkinen/yksityinen/kevyt liikenne (mikä kunnossa, mitkä suunnitelmat)
3. Tahtotila
1) Kuntanne yhteistyöhalukkuus ja –suunnitelmat, jotka liittyvät asumiseen ja yhdyskuntien ja palveluiden kehittämiseen?