7.8.1 Lähtötiedot ja menetelmät
Liikennemäärät
Liikenteen automaattisia mittauspisteitä on Kemijärven ja Rovaniemen puolivälissä, noin 70 km Joutsijärveltä läntee, kantatiellä 82 (no 1405) sekä Suomulla noin 15 km Joutsijärveltä etelään, valtatiellä 5 (no 1426). Lisäksi on hyödynnetty tiehallinnon liikennemääräkarttoja.
Energiaturvetta toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (marras-huhtikuu). Vuosit-tainen toimitus (100 000 m3) vastaa noin 830 rekan kuljetuskertaa. Lämmityskaudella tämä vas-taa enimmillään noin viittä rekka-autokuljetusta päivää kohden eli 10 ajoneuvoa vuorokaudessa tieosuutta kohden.
Nykyisiä liikennemääriä on verrattu turvetuotannosta aiheutuvaan liikennemäärälisään sekä ko-konaisliikennemäärissä että raskaan liikenteen määrissä.
Liikenneturvallisuus
Kuljetusreitteinä toimivien tieyhteyksien liikenneturvallisuutta on tutkittu TARVA-ohjelman ja tie-rekisteriaineiston avulla. TARVA-ohjelma on Liikenneviraston kehittämä ja käyttämä ohjelma lii-kenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. TARVA-ohjelman antamat arviot
hen-kilövahinkoon ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vuotuisesta nykytilanteesta sekä esi-tettyjen toimenpiteiden vaikutuksista perustuvat viimeisten viiden vuoden aikana tapahtuneisiin onnettomuuksiin maantieverkolla. Turvekuljetusten vaikutuksia alueen tiestön liikenneturvallisuu-teen on tutkittu peilaamalla nykytilannetta ja ennustettua liikennetilannetta olemassa oleviin ominaisuuksiltaan samankaltaisiin tiejaksoihin (tieluokka, liikennemäärä, raskaan liikenteen mää-rä, päällysteen tyyppi ja päällysteen leveys) muualla Suomessa.
Vaikutukset koulumatkojen turvallisuuteen
Jalan ja pyörällä tehtävien koulumatkojen liikenneturvallisuutta voidaan arvioida ns. Koululiitu-menetelmällä. Menetelmä laskee tien ja liikenteen ominaisuustietojen perusteella tieosuuksittain indeksiluvun eli riskiluvun, joka kuvaa tieosuuden vaarallisuutta. Laskelman lähtöaineisto poimi-taan tierekisteristä ja se ottaa huomioon mm. liikennemäärät, nopeusrajoitukset, tien leveyden, valaistuksen, kevyen liikenteen väylät, näkemät jne. Mitä korkeampi riskiluku on, sitä vaaralli-sempana tieosuutta voidaan pitää. Koululiitu on päivitetty vuonna 2009 ja suositukset saadun pa-lautteen perusteella kesällä 2010.
Koululiitu -menetelmä ottaa huomioon vain tien ja liikenteen ominaisuuksia, ei koululaisen kykyä selviytyä liikenteessä, eikä koulumatkan pelottavuutta esimerkiksi petoeläinten takia. Koululiitun avulla pystytään määrittämään tieosuuksien keskinäinen järjestys vaarallisuuden suhteen. Näin eri alueilla asuvat koululaiset voidaan asettaa tasavertaiseen asemaan ratkaistaessa koulukulje-tuksia.
Taulukko 7-12. Ohjausryhmän suositukset raja-arvoiksi Luokka-asteet Raja-arvosuositus
1 lk 200
2 lk 210
3 lk 220
4 lk 230
5 lk 240
6 lk 250
7-9 lk 285
Vaikutukset tieverkkoon ja tieverkon kuntoon
Vaikutusalueen maanteiden ja siltojen kunto selvitetään tieleveyden, mäkisyyden, näkemien sekä siltojen hyötyleveyden ja kantavuuksien osalta olemassa olevista ELY-keskuksen rekistereistä.
Kuljetusreittien tien geometrian tarkistuksen jälkeen voidaan todeta yhdessä liikenne-ennusteiden kanssa vaikutukset tiestön liikennöitävyyteen (lähinnä alemmalla tieverkolla) ja esit-tää mahdollisesti parantamiskeinoja puutteellisiin osuuksiin.
Tien kevätkantavuusarvon tulisi täyttää uuden tien tavoitekantavuudelle asetettu vaatimustaso, mikä tutkitaan olemassa olevan rekisteritiedon perusteella. Kelirikkoriskiä arvioidaan viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutuneiden kelirikko-osuuksien perusteella. Siltojen osalta selvite-tään niiden rakennusvuosi sekä viimeisin perusparannustoimenpide ja -ajankohta, joiden aikaisia siltarakenteen suunnittelunormeja verrataan tämän päivän kuormitusvaatimuksiin. Tarkastelun perusteella voidaan päätellä, mihin siltoihin olisi hyvä tehdä tarkempi kuntotarkastus.
7.8.2 Nykytila
Kuljetusreitit Poroaavalta ovat Salmivaaran kautta Kemijärvelle ja edelleen Rovaniemelle tai Sal-laan. Kuljetusreitit on esitetty seuraavaksi (Kuva 7-14). Mahdollisten kuljetusreittien nykyiset lii-kennemäärät ja raskaan liikenteen määrä on esitetty jäljempänä (Kuva 7-16, Kuva 7-17).
Poroaavan kuljetukset ajetaan yhdystien 19849 kautta tielle 19846, josta edelleen Salmivaaran kylän kohdalta kantatielle 82. Tästä kuljetukset suuntautuvat joko Sallaan tai Kemijärven suun-nalle. Tienumerot on esitetty kuvassa (Kuva 7-15).
Kantatie 82 Vikajärveltä Kelloselälle on pohjoisin TEN-verkon itä-länsisuuntainen reitti. Tie on kaksikaistainen ja vaihtelevatasoinen.
Tieyhteydet suolta yleisille teille tullaan tekemään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia metsäautoteiden pohjia hyödyntäen.
Kuva 7-14. Turpeen mahdolliset kuljetusreitit Poro-aavalta (Pohjakartta © Karttakeskus Oy, Lupa L10055/13).
Liikenteen automaattisen mittauspisteen (no 1405, Kemijärven ja Rovaniemen puolivälissä, noin 70 km Joutsijärveltä länteen) mukaan kantatiellä 82 vuorokausiliikennemäärät ja raskaiden ajo-neuvojen liikennemäärät ovat turvekuljetusten ajanjaksolla (marras-huhtikuu) samalla tasolla kuin kuvan 7-16 mukaiset vuoden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät. Viimeisten vuosien mukaan liikennemäärät ovat kantatiellä 82 kasvaneet alle 1 % vuodessa.
Liikenteen automaattisen mittauspisteen (no 1426, Suomulla noin 15 km Joutsijärveltä etelään) mukaan valtatiellä 5 vuorokausiliikennemäärät ovat turvekuljetusten ajanjaksolla (marras-huhtikuu) keskimäärin noin 20 % alhaisemmat kuin vuoden keskimääräiset vuorokausiliikenne-määrät. Raskaiden ajoneuvojen liikennemäärät ovat vastaavasti keskimäärin noin 5-10 % alhai-semmat kuin kuvassa 7-17 vuoden keskimääräiset raskaan liikenteen vuorokausiliikennemäärät.
Viimeisten vuosien mukaan liikennemäärät ovat valtatiellä 5 vähentyneet noin 1,1 % vuodessa.
Kuva 7-15. Tienumerokartta (Pohjakartta © Karttakeskus Oy, Lupa L10055/13).
Kuva 7-16. Liikennemäärät maanteillä 2012 (ajoneuvoa/vrk) (Pohjakartta © Karttakeskus Oy, Lupa L10055/13).
Kuva 7-17. Raskaan liikenteen määrät maanteillä 2012 (ajoneuvoa/vrk) (Pohjakartta © Karttakeskus Oy, Lupa L10055/13).
Sallassa haja-alueella kouluja on vähän ja oppilaat ovat tämän takia pääosin koulukuljetuksessa.
Suunnittelualueelle sijoittuvat kuntakeskuksessa sijaitseva Sallatunturin koulu sekä Kursun lu, joka sijaitsee noin 3 kilometriä kantatieltä pohjoiseen. Kuvassa 7-18 on esitetty nykytilan kou-lureittien vaarallisuus.
Kuva 7-18. Koulureittien vaarallisuuden nykytila (Pohjakartta © Karttakeskus Oy, Lupa L10055/13).
Paikallistie 19846 on päällystetty asfaltilla välillä Salmivaara-Vaulavaara (Mattilanmäki) ja tien leveys vaihtelee välillä 5–6,5 m. Paikallistie 19849 on sorapintainen ja 5,5 m leveä. Yhdystie 9640 välillä Mattilanmäki-Salla ja kantatie 82 ovat asfalttipäällysteisiä (Kuva 7-19). Yhdystien le-veys on 6 m.
Kuva 7-19. Tieverkon kestopäällysteen leveys (dm) sekä sorapintaiset tiet ja niiden leveydet (Tierekiste-ri 2012) (Pohjakartta © Karttakeskus Oy, Lupa L10055/13).
7.8.3 Vaikutusten arviointi
Vaikutukset liikennemääriin
Yhdystiellä 19849 raskaan liikenteen määrä nelinkertaistuu nykyiseen verrattuna. Tiellä 19846 raskaan liikenteen määrä kolmin- tai nelinkertaistuu nykyiseen verrattuna. Salmivaaran kylän kohdalla on lisäksi huomioitava sekä runsas asutus tienvarrella että tien mutkaisuus. Salmivaa-ran kylässä on asuttuja taloja noin 79 kpl ja loma-asuntoja noin 30 kpl. SalmivaaSalmivaa-ran kohdalla ei ole kevyen liikenteen väylää. Kantatiellä 82 raskaan liikenteen lisäys nykyiseen määrään Sallan suuntaan on noin 20 % ja Kemijärven suuntaan noin 8–18 %.
Liikenteen kokonaismääriin turvekuljetusten vaikutus jää vähäisemmiksi. Paikallisteillä kokonais-liikennemäärät kasvavat 4–17 %. Eniten liikenne lisääntyy välillä Kirmoivaara–Vaulavaara. Ras-kaan liikenteen osuuden kasvu kokonaisliikennemäärästä nousee 3-5 %:sta 7-19 %:iin. Koko Suomen paikallisteillä keskimääräinen raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Lukumääräisesti raskaan liikenteen ennustetut määrät eivät kuitenkaan poikkea valtakunnallisesta paikallisteiden keskiarvosta. Kantatiellä 82 kokonaisliikennemäärän lisäys on vain noin 1–1,4 %.
Sallan kuljetukset on mahdollista hoitaa myös yhdystien 9640 kautta. Tällöin välillä Kirmoivaara–
Salla raskaan liikenteen osuus 2,5-kertaistuisi ja kokonaisliikennemäärä lisääntyisi 2,6 % nykyi-seen verrattuna.
Liikennemäärälisäykset eri tieosuuksilla on esitetty taulukossa (Taulukko 7-13).
Taulukko 7-13. Liikennemäärien lisääntyminen vaihtoehdoissa 1 ja 2.
Mikäli kaikki Vapo Oy:n Sallassa suunnitteilla olevat turvetuotantoalueet toteutuisivat (Kuva 7-20) ja liikennöinti tapahtuisi samoja tieosuuksia pitkin, yhteisvaikutuksia aiheutuisi etenkin paikallisteille 19849 ja 19846. Pahajoenjängältä on arvioitu tapahtuvaksi noin 255 rekka-autokuljetusta vuosittain ja Laukkuaavalta noin 375 kuljetusta vuosittain. Tällöin paikallistien 19849 raskaan liikenteen määrä yli viisinkertaistuisi ja paikallistien 19846 raskaan liikenteen määrä nelin-kuusinkertaistuisi (Taulukko 7-14). Jälleen suurin vaikutus kokonaisliikennemääriin olisi välillä Kirmoivaara-Vaulavaara, jossa vuorokautinen kokonaisajoneuvojen määrä kasvaisi lä-hes 29 % nykyiseen verrattuna.
Kuva 7-20. Kaikki Vapo Oy:n Sallassa suunnitteilla olevat turvetuotantoalueet (Pohjakartta © Karttakes-kus Oy, Lupa L10055/13).
Nykytilanne Vaihtoehdot 1 ja 2
Tie Nro
Raskas liikenne (ajon./vrk)
Kokonaismäärä (ajon. /vrk)
raskaan
%-osuus
Raskas liikenne (ajon./vrk)
Kokonaismäärä (ajon. /vrk)
raskaan
%-osuus
Paikallistie 19849 3 111 3 % 13 121 11 %
Paikallistie 19846
Kirmoivaara-Vaulavaara 3 58 5 % 13 68 19 %
Vaulavaara-Salmivaara 7 240 3 % 17 250 7 %
Yhdystie 9640
Kirmoivaara-Salla 6 381 2 % 16 391 4 %
Kantatie 82
Salmivaara-Kursu 58 705 8 % 68 715 10 %
Kursu-Joutsijärvi 58 705 8 % 68 715 10 %
Joutsijärvi-Kemijärvi 126 1 160 11 % 136 1 170 12 %
Salmivaara-Salla 54 861 6 % 64 871 7 %
Mikäli Poroaavan, Pahajoenjängän ja Laukkuaavan kuljetukset ajetaan Sallaan ja yhdystietä 9640, tällöin yhdystien raskaan liikenteen määrä yli kolminkertaistuu. Kokonaisajoneuvojen mää-rä kasvaa vain 4,5 % nykyiseen verrattuna.
Kantatielle 82 raskaan liikenteen määriin voi aiheutua yli 56 prosentin korotus, mikäli kuljetukset kaikilta tuotantoalueilta suuntautuvat Kemijärvelle päin. Kokonaisliikennemäärät puolestaan li-sääntyvät 3-4 % nykyiseen verrattuna. Liikennemäärien kasvusta huolimatta liikennöitävyys kan-tatiellä 82 säilyy hyvänä, sillä välin Salla-Joutsijärvi liikennemäärät jäävät lisäyksestä huolimatta edelleen alle Lapin kantateiden keskiarvon. Vain raskaan liikenteen määrä nousee samalle tasolle muun Lapin kantateiden kanssa. Joutsijärven ja Kemijärven väli on jo nykyisillä liikennemäärillä hivenen vilkkaampi kuin Lapin kantatiet keskimäärin. Jos kantatien 82 vilkkaimman välin liiken-nemääriä verrataan koko maan kantateiden keskiarvoon, jää kokonaisliikennemäärä turvetuotan-tolisäyksenkin jälkeen yli kaksi kertaa pienemmäksi ja raskaan liikenteen määrä 1,5 kertaa alhai-semmaksi.
Taulukko 7-14. Kaikkien suunniteltujen tuotantoalueiden yhteisvaikutus liikennemääriin.
Liikenneturvallisuusvaikutukset
TARVA-ohjelman antaman nykytilanteen henkilövahinko-onnettomuusmäärien mukaan kantatie 82 välillä Salla–Joutsijärvi on selkeästi liikenneturvallisuudeltaan vaarallisempi kuin vastaavat (liikennemäärä, raskaan liikenteen määrä, päällysteen leveys) kantatiejaksot muualla Suomessa (onnettomuuksia 1,3 kertaa enemmän tie-km kohden). Tierekisteriaineiston ja TARVA-ohjelman onnettomuusmäärien perusteella on odotettavissa, että liikennemäärään suhteutettu riski joutua onnettomuuteen kasvaa turvetuotantotoimintojen yhteisvaikutuksesta 18 %:lla ja että onnetto-muusmäärät lisääntynevät vuositasolla 28 %:lla tie-km kohden välillä Salla-Joutsijärvi. Tämä tarkoittaisi onnettomuusmäärien kasvua 10 vuoden aikana keskimäärin 12 onnettomuudesta 15 onnettomuuteen. Kantatie 82 välillä Joutsijärvi–Kemijärvi on nykyisin liikenneturvallisuudeltaan suunnilleen samaa tasoa muiden vastaavien kantatieyhteyksien kanssa Suomessa. Muualla Suo-messa olevien ennustetilannetta vastaavien tieyhteyksien onnettomuusmäärien perusteella on odotettavissa, että liikennemäärään suhteutettu riski joutua onnettomuuteen kasvaa turvetuo-tantotoimintojen yhteisvaikutuksesta 23 %:lla ja että onnettomuusmäärät lisääntynevät vuosita-solla 20 %:lla tie-km kohden välillä Joutsijärvi–Kemijärvi. Tämä tarkoittaisi onnettomuusmäärien kasvua 10 vuoden aikana keskimäärin 7 onnettomuudesta 8 onnettomuuteen.
Päällystetyillä paikallisteillä 9640 ja19846 Poroaavan turvetuotannon mahdollisilla kuljetusreiteillä on odotettavissa onnettomuusmäärien kasvamista kaksinkertaiseksi raskaan liikenteen määrien lisääntyessä turvetuotantoalueiden yhteisvaikutuksesta. Tämä tarkoittaisi onnettomuusmäärien kasvua 10 vuoden aikana paikallistiellä 9640 keskimäärin 2,5 onnettomuudesta 5 onnettomuu-teen ja paikallistiellä 19846 keskimäärin 0,5 onnettomuudesta yhonnettomuu-teen onnettomuuonnettomuu-teen.
Sorapintaisella paikallistiellä 19849 ei ole odotettavissa onnettomuusmäärissä juurikaan muutok-sia, vaikka raskaan liikenteen määrä kasvaisi turvetuotantotoimintojen yhteisvaikutuksen mää-rällä. Nykyisin paikallistiellä 19849 tapahtuu 10 vuoden aikana keskimäärin 0,3 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.
Nykytilanne Yhteisvaikutukset
(kaikki suunnitellut tuotantoalueet)
Tie Nro
Raskas liikenne (ajon./vrk)
Kokonaismäärä (ajon. /vrk)
raskaan
%-osuus
Raskas liikenne (ajon./vrk)
Kokonaismäärä (ajon. /vrk)
raskaan
%-osuus
Paikallistie 19849 3 111 3 % 16 124 13 %
Paikallistie 19846
Kirmoivaara-Vaulavaara 3 58 5 % 20 75 27 %
Vaulavaara-Salmivaara 7 240 3 % 24 257 9 %
Yhdystie 9640
Kirmoivaara-Salla 6 381 2 % 23 398 6 %
Kantatie 82
Salmivaara-Kursu 58 705 8 % 85 732 12 %
Kursu-Joutsijärvi 58 705 8 % 91 738 12 %
Joutsijärvi-Kemijärvi 126 1 160 11 % 159 1 199 13 %
Salmivaara-Salla 54 860 6 % 77 883 9 %
Porokolareita on käsitelty kappaleessa 7.17.
Vaikutukset koulumatkojen turvallisuuteen
Poroaavan osalta vaihtoehtojen 1 ja 2 toteutuessa vaikutukset koululiitu -pisteisiin ovat tieosasta riippuen 2-6 pistettä. Koulumatkan vaarallisuuden osalta merkittävin muutos tulisi kantatielle 82 Salmivaarasta Kursun suuntaan, jossa riskiluku nousee korkeampaan 1-luokkalaisille vaarallises-ta 2-luokkalaisille vaaralliseen (Kuva 7-21).
Kuva 7-21. Koulureittien vaarallisuus vaihtoehtojen 1 ja 2 toteutuessa (Pohjakartta © Karttakeskus Oy, Lupa L10055/13).
Jos kaikki suunnitellut turvetuotantoalueet toteutuisivat, olisivat myös vaikutukset koulumatkojen turvallisuuteen merkittävämmät. 20–40 raskaan ajoneuvon lisäys vuorokausiliikenteessä muut-taisi teiden luonnetta. Koululiitun pisteet kasvaisivat tieosasta riippuen 6-9 pistettä, mikä merkit-see lähes kaikille teille nousua yhtä luokka-astetta vaarallisemmaksi (Kuva 7-22).
Kuva 7-22. Koulureittien vaarallisuus kaikkien suunniteltujen turvetuotantoalueiden toteutuessa (Pohja-kartta © Karttakeskus Oy, L10055/13).
Vaikutukset tiestöön ja siltoihin
Tieosuuksien keskimääräisiä kevätkantavuusarvoja vertailtaessa uusien teiden rakenteellisiin ta-voitekantavuusarvoihin, voidaan olettaa turvekuljetusreitin tiestöllä olevan jo nykyisiin liikenne-määriinsä nähden lieviä kantavuuspuutteita maantiellä 19849 noin 4 km matkalla sorapintaisella osuudella välillä Mattilanmäki-tuotantoalue (kevätkantavuus 89 MPa; tavoitekantavuus 115 MPa) sekä maantiellä 9640 noin 2 km matkalla Mattilanmäen kohdalla (kevätkantavuus 145 MPa; ta-voitekantavuus 165 MPa). Muualla kuljetusreitin tiestöllä (kantatie 82 välillä Salmivaara-Vikajärvi) tierekisterin mukaiset kevätkantavuusarvot vastaavat liikennemääriltään vastaaville uusille teille asetettuja kantavuustavoitteita. Kuljetusreiteillä olevat mahdollisesti huonokuntoiset edellä mainitut tieosuudet olisi syytä tutkia tarkemmissa kantavuusmittauksissa ja päättää mah-dollisista rakenteen parantamistoimenpiteistä tämän jälkeen. Huomioitava seikka on, että pääosa kuljetuksista tapahtuu roudan aikana, jolloin tiestön kantavuus on moninkertainen kevätkanta-vuusarvoihin nähden.
Kuljetusreitin varrella on maantiellä 19849 yksi puinen, lyhyt, vuonna 1971 rakennettu vesistösil-ta (Jaurujoen silvesistösil-ta) sekä maantiellä 9640 teräsbetoninen vuonna 1953 rakennettu vesistösilvesistösil-ta (Käsmänjoen silta), joiden kunnot ja kantavuudet on syytä tutkia tarkemmin ennen raskaan
lii-kenteen merkittävää lisäystä. Käsmänjoen sillalla on siltarekisterin mukaan 12 t painorajoitus, josta johtuen vuonna 1990 on aloitettu tehostettu sillan tarkkailu. Kantavuusseuranta on lopetet-tu vuonna 2008, koska sillassa ei havaitlopetet-tu kuormilopetet-tuksesta aiheulopetet-tuneita vaurioita (Olli Pyykönen ja Jouko Karjalainen 13.8.2008, Lapin ELY-keskus).
Kantatiellä 82 on yhdeksän 60-luvulla rakennettua teräsbetonista vesistösiltaa, joista viisi siltaa on kunnostettu 2000-luvulla. Kantatien 82 sillat täyttävät nykyisten suunnittelunormien mukai-set kantavuusvaatimukmukai-set. Maantiellä 19849 olevan Jaurujoen sillan leveys on vain 4,6 metriä (0,9 metriä kapeampi kuin tie) ja Käsmänjoen sillan leveys 6,1 metriä (0,1 metriä leveämpi kuin tie). Muut alueen sillat ovat sopivan levyisiä tien leveyteen nähden.
Alueen tiestöllä ei ole ollut voimassa olleita painorajoituksia viimeisten 10 vuoden aikana (http://kelirikko.liikennevirasto.fi). Välillä Salmivaara-Mattilanmäki (noin 11 km) maantien 19846 leveys täyttää juuri ja juuri leveysvaatimukset suunnitteluohjeistuksen mukaan. Raskaan liiken-teen määrän noustessa olisi kuitenkin suositeltavaa leventää päällystettä 6,0 metriin (nyt 5,0 metriä) vähintään Salmivaaran asutuksen kohdalla noin 3 km matkalla, jossa on runsaasti asu-tusta ja tieosuus erittäin mutkainen. Tieosuus Salmivaaran kylän kohdalla on valaistu. Lisäksi so-rapintaisella tieosuudella Mattilanmäen ja tuotantoalueen välillä tien leveys on riittävä (kohtaa-mispaikkojen tarvetta ei ole).
Kantatien 82 ja maantien 19846 liittymän havaittavuutta on syytä parantaa sivusuunnan tulp-pasaarekkeella liikenneturvallisuussyistä johtuen.