Lean management

Lean-toimintamalli on alkujaan kehitetty Japanissa Toyotan tuotantoperiaatteiden pohjalta.

Ensimmäisenä se levisi autoteollisuuteen ja on tällä hetkellä johtava tuotantoperiaate lä-hes kaikilla toimialoilla. Yritykset, jotka noudattavat Lean-periaatteita, ovat tavallisesti toi-mialansa kannattavimpia ja nopeimmin kasvavia. (Kouri 2010, 6.)

Lean-toimintamalli näkyy tuotannon organisoinnissa, jatkuvassa kehitystyössä, ja se on voimakkaasti mukana yrityskulttuurissa sekä henkilöstön kehityshankkeisiin osallistumi-sessa. Toimintaa kehitetään siellä missä konkreettinen työ tapahtuu ja asiakkaan saama arvo syntyy. Lean management -toimintamallin avulla pyritään luomaan toimintaan tarkoi-tuksenmukaisuutta, järkevyyttä ja täsmällisyyttä asiakasnäkökulmasta lähtien. (Kouri 2010, 6.)

Lean-toiminta sisältää keskeisesti tinkimättömän laatuajattelun, jossa tuotteen ja toimin-nanlaadun varmistamiseksi tehdään kaikki, mikä on mahdollista. Laatuvastuu kuuluu yri-tyksen kaikille työntekijöille. Tuotteen tai palvelun arvo muodostuu tuotteen ominaisuuk-sista, laadusta, toimitusajasta ja -varmuudesta, jonka määrittää asiakas. Arvo voidaan määritellä kuitenkin eri tavoilla eri asiakkaiden näkökulmista. (Kouri 2010, 6.)

Asiakaslähtöisyys ja lisäarvon tuottaminen asiakkaalle kiteytyy yrityksen kykyyn hahmot-taa asiakkaalle arvoa lisäävät toiminnot yrityksen sisällä ja kohdishahmot-taa voimavarat näihin toimintoihin. Arvon kasvattaminen suhteutettuna toiminnan kustannuksiin parantaa yrityk-sen kilpailukykyä ja varmistaa toiminnan tulevaisuudessakin. (Kouri 2010, 6-7.) Kuvassa 5 on koottu keskeisimpiä asioita mikä on ja ei ole Leanin tarkoitus.

Kuva 5. Mikä on Leanin tarkoitus (mukailtu Kouri 2010, 7)

6.2 Lean-toiminnan kehittäminen

Kourin (2010) mukaan Lean-toiminnan kehittäminen koostuu yleisimmin seuraavista ete-nemistavoista:

• Arvo, tuotteen tai palvelun arvo määritellään asiakkaan näkökulmasta. Siitä voi-daan määritellä, mistä asiakas on valmis maksamaan ja mitkä ominaisuudet asiak-kaan kannalta ovat vähemmän tärkeitä. Arvon määrittelyllä tavoitellaan kehitystoi-minnan oikeaoppista ohjausta oikeisiin asioihin.

• Arvoketju, kuvataan yrityksessä, jotta pystytään määrittelemään prosessit ja toi-minnot, joista asiakkaan saama arvo muodostuu. Lisäarvoa tuottavia prosesseja tehostetaan ja lisäarvoa tuottamattomia poistetaan.

• Virtautus, tuotannon toteuttaminen niin, että tuotteet virtaavat pysähtymättä arvo-ketjussa. Käytännössä tehtaan koneiden ja laitteiden sijoittaminen sellaisille pai-koille, jossa materiaalivirta lyhenee ja selkenee. Välivarastoja pienennetään ja siir-tomatkoja lyhennetään.

• Imu, tuotteita ja osia valmistetaan sitä mukaan, kun todellinen tarve ja kulutus vaa-tii. Pyritään vähentämään valmistusta varastoon. Tapauksissa, joissa asiakaskoh-taisten tuotteiden valmistuksessa ei voida käyttää imua, tuotteet valmistetaan ly-hyen aikajänteen tuotantosuunnitelman perusteella.

Leanin tarkoitus ON:

- Parantaa

työskentelyolosuhteita - Antaa työntekijöille mahdollisuus osallistua kehitystyöhön

- Parantaa yrityksen kilpailukykyä

- Tehdä oikeita asioita!

Leanin tarkoitus EI ole:

- Toimia

kustannustensäästöohjelmana - Hakea pienempää

riippuvuutta työntekijöistä - Siirtyä liukuhihnatyöhön - Vähentää työn mielekkyyttä - Karsia kaikesta!

• Täydellisyyteen pyrkiminen, jatkuva prosessien kehittäminen ratkaisemalla on-gelmia ja poistamalla eri hukkailmiöitä. Tehtävät pyritään suorittamaan laaduk-kaasti ja tehoklaaduk-kaasti.

(Kouri 2010, 8-9.)

Lean-toiminnan kehittäminen aloitetaan yleensä arvoketjun analysoimisella ja kehittämi-sellä, eli käytännössä tuotannon layoutin ja ohjausperiaatteiden muuttamisella. Työpistei-den siisteydellä tehokkuus paranee. Seuraava vaihe on systemaattinen ongelmanratkaisu ja tavoitemittareiden tuominen työpisteisiin. (Kouri 2010, 9.)

6.3 Hukka

Lean managementissa tuottavuuden parantaminen työtahdin kasvattamisen sijaan perus-tuu erilaisten hukkien poistamiseen. Hukalla tarkoitetaan käytännössä kaikkea turhaa ja arvoa lisäämätöntä työtä. Erilaiset hukkailmiöt ovat esteenä tehokkaan työn tekemiselle, mutta niiden poistaminen systemaattisesti parantaa työn tuottavuutta ja laatua. Tuotannon hukat voidaan jakaa seitsemään helposti tunnistettavaan luokkaan. (Kouri 2010, 10.)

1. Ylituotanto tarkoittaa tuotteiden valmistamista enemmän kuin on tarve. Se johtaa suuriin eräkokoihin, keskeneräiseen tuotantoon ja varastoon valmistamiseen, joka johtaa muiden hukkien syntymiseen. Ylituotannosta johtuvat korkeat varastotasot myös vaikeuttavat epäkohtien havaitsemista, koska ne piilottavat ongelmia ja lie-ventävät niiden vaikutusta.

2. Odottelu ja viivästykset ovat arvottomia asiakkaalle. Niitä syntyy esimerkiksi kone- ja laitehäiriöistä sekä materiaalien puutoksesta.

3. Tarpeeton kuljettaminen. Materiaalien ja tuotteiden turha liikuttelu tuotantovaihei-den välillä ei tuo lisäarvoa asiakkaalle.

4. Laatuvirheet hukkaavat materiaaleja ja kapasiteettia ja johtavat asiakkaan tyyty-mättömyyteen.

5. Tarpeettomat varastot lisäävät kustannuksia, pidentävät läpimenoaikoja sekä pii-lottavat muita ongelmia.

6. Ylikäsittely eli merkityksettömien asioiden tekeminen asiakkaan näkökulmasta.

7. Tarpeeton liike työskentelyssä: Lisäarvoa tuottamaton liike on hukkaa.

(Kouri 2010, 10-11.)

Kouri (2010, 11) on maininnut myös kahdeksannen hukan, joka on käyttämättä jätetyn työntekijän luovuus. Tällä tarkoitetaan, että työntekijöillä on paras tieto työvaiheiden ja menetelmien toiminnasta sekä niiden kehittämisestä. Syy miksi Leanissa puhutaan yleensä seitsemästä hukasta, johtuu siitä, että kahdeksas hukka ei alun perin ollut osa To-yotan tuotantojärjestelmää. Skhmot (2017) on kirjoittanut:

Vaikka se ei ollut osa Toyotan tuotantojärjestelmää, monet ihmiset ovat hyvin tietoi-sia kahdeksannesta hukasta – ihmisen potentiaalin tuhlauksesta.

Myös Liker (2010, 28) on lisännyt tämän kahdeksannen hukkatyypin kirjaansa ”Toyotan tapaan.” Kahdeksas hukka on ilmeisesti lisätty vasta myöhemmin, kun sen tärkeys on huomattu.

7 NYKYINEN LAADUNVALVONTA

Tässä luvussa selitetään miten Plytecin nykyinen laadunvalvonta tapahtuu laadunvarmis-tuksessa, miten pää- ja alihankkijan välinen kommunikointi tapahtuu sekä miten toimitus-aikoja seurataan. Vastaukset kerättiin haastattelemalla Plytecin työntekijöitä sähköpos-titse kysymällä miten nykyinen laadunvalvonta tapahtuu.

Alihankinnalta tilattujen tuotteiden ja valmisteiden laadunvarmistus tapahtuu tilaajan ti-loissa. Laatu tarkastetaan vastaanottotarkastuksella silmämääräisesti ja testaamalla sii-hen määrätyn vastuusii-henkilön toimesta ja toimittaessa tarkastus suoritetaan FAT-testillä.

Asennuksen valvonnan vastuuhenkilönä toimii Plytecin asennusvalvoja, joka valvoo ali-hankintana ostettua asennustyötä. Asiakkaalle toimitetaan myös suoraan joitakin alihan-kinnan tuotteita, jotka ovat testattuja sekä koekäytettyjä. Jos alihankinnalta tilattu tuote ei täytä lähtötietojen mukaisia vaatimuksia, tehdään reklamaatio. Reklamointi suoritetaan ot-tamalla ensin yhteydenotto valmistajaan puhelimella, jonka jälkeen lähetetään kirjallinen reklamaatio sähköpostilla.

Plytec pitää palavereita tiettyjen alihankkijoiden kanssa ja näissä palavereissa valvotaan suunnittelua sekä sovitaan koneiden paikkojen sijoituksesta linjakokonaisuuteen. Palave-reiden jälkeen annetaan lopullinen hyväksyntä valmistukseen.

Toimitusaikoja ja saapumispäiviä seurataan Lemonsoft sekä MS-Project ohjelmilla. Plytec saa alihankkijoiltaan etukäteen ilmoituksia, jos on tulossa mahdollisia myöhästymisiä. Ali-hankkijoilta saadaan myös pyydettäessä kuukausittainen tilanneraportti.

8 TOTEUTUS

8.1 Tutkimuksen toteutus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Plytecin nykyistä alihankinnan laadunval-vonnan tilannetta ja löytää sitä koskevat ongelmat ja ratkaista ne. Ennen työn aloitusta pi-dimme Plytecilla 2019 syksyllä opinnäytetyöpalaverin, jossa keskustelin johdon sekä työn-tekijöiden kanssa opinnäytetyöstä. Keskustelua käytiin opinnäytetyön aiheesta ja sen ra-jaamisesta alihankinnan laadunvalvontaan. Haastattelin palaverissa työntekijöitä kysy-mällä nykyisistä laadunvalvonnan ongelmista. Ongelmiksi selvisi virheelliset tuotteet ja nii-den korjaamiseen tehty turha työ. Haastattelin myöhemmin lisää sähköpostilla Plytecin työntekijöitä kysyen nykyisestä laadunvalvonnasta (luku 7). Opinnäytetyöpalaverin ja haastattelujen vastauksien perusteella lähdin ensimmäiseksi hakemaan ratkaisua ongel-maan luomalla Plytecin alihankkijoille ohjekirjaa, jonka avulla alihankkijat pystyisivät toimi-maan Plytecin vaatimusten mukaisesti. Kuitenkin luovuin ohjekirjan ideasta, koska sen so-vittaminen opinnäytetyön aikatauluun ei ollut mahdollista sen laajan kokonaisuuden takia.

Etsin ratkaisua ongelmaan eri kirjallisuuden lähteistä. Tutkin teollisuuden alan kirjoista mahdollisia laadunvalvonnan työkaluja ja luin myös Lean-periaatteeseen liittyviä kirjoja, joista pyrin selvittämään Leanin tarkoituksen ja sen toiminnan yrityksessä. Luin myös kir-jallisuutta laadun määritelmästä sekä sen merkityksestä. Näiden lähteiden pohjalta kerä-sin materiaalia ja mahdollisia laadunvalvonnan ratkaisuvaihtoehtoja.

Pidimme toisen opinnäytetyöpalaverin Plytecilla keväällä 2020 johdon ja työntekijöiden kanssa. Tässä palaverissa toin ilmi tutkimuksessani selvitettyjä erilaisia ratkaisuvaihtoeh-toja, joista karsimme yhdessä heikoimmat ratkaisut pois ja jäljelle jäi vastaanottotarkastuk-sen tarkastuskortti. Kuitenkin yksi ongelma sisältyi vastaanottotarkastukvastaanottotarkastuk-sen tarkastuskort-tiin. Alihankinnalta tilatun viallisen tuotteen toteaminen Plytecin kiinteistössä on myö-häistä, koska vahinko on jo tapahtunut. Viallisesta tuotteesta tehdään reklamointi ja tuo-tanto sekä työnteko hidastuu tai pahimmassa tapauksessa pysähtyy viallisen tai puuttu-van tuotteen/valmisteen takia. Jos viallista tuotetta lähdetään korjaamaan itse, siihen ku-luu paljon yrityksen omia resursseja, kuten työntekijöitä ja materiaaleja. Ongelmassa esiintyy kaksi Lean-periaatteen hukkaa: viivästykset ja laatuvirheet.

Noudattamalla yhtä Lean-toiminnan etenemistapaa eli täydellisyyteen pyrkimistä, laadun-varmistusprosessin parantamiseksi ja ongelman poistamiseksi, keksimme palaverissa rat-kaisuksi tarkastuskortin sijoittamisen alihankkijoille. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä alihankinnassa virheellisesti valmistettujen tuotteiden lähettämisen Plytecille. Haastattelin myöhemmin lisää sähköpostilla Plytecin johdolta, mitä kriteerejä kortti voisi sisältää ja

miten niiden valvonta suoritettaisiin. Vastauksien perusteella lähdin tutkimaan eri konepa-jojen kriteerejä ja valvontamenetelmiä, joiden avulla voisin laatia tarkastuskortin. Tarkas-tuskortin yleisestä määritelmästä laadunvalvonnan työkaluna kerrottu luvussa 4.1.1 ja tar-kempi Plytecin tarkastuskortin määritelmästä luvussa 8.2. Plytecille tehty tarkastuskortti ja sen käyttöohjeet liitteissä 1 ja 2.

8.2 Tarkastuskortti

Tarkastuskortti lähetetään tilauksen mukana alihankkijalle. Kortti sisältää käyttöohjeet sekä tarkastuslistan kriteereistä, joiden avulla alihankkija tarkastaa onko Plytecin tilaama tuote tehty ja tarkastettu lähtötietojen mukaisesti. Kortti täytetään silloin, kun tuote on val-mistettu ja tarkastajana toimii alihankkijan määräämä vastuuhenkilö.

Tarkastuskorttia on kaksi versiota: paperinen A4 sekä sähköinen Word/PDF-tiedosto. Tar-kastuskortti on kaksipuoleinen, jossa ensimmäinen sivu sisältää tarkastajan täytettävät perustiedot sekä tarkasteltavat kriteerit. Kääntöpuolella on kortin käyttöohjeet sekä tar-kempi selitys kriteereistä ja valvontamenetelmistä. Kortin tarkoitus on olla mahdollisimman yksinkertainen rakenteeltaan ja käytöltään, sillä monimutkainen tarkastuskortti johtaa tar-kastusvirheisiin.

Tuotteen valmistuksessa huomattu virhe merkitään tarkastuskorttiin ja ongelma korjataan alihankkijan toimesta jo ennen tuotteen lähettämistä. Korjaamisen jälkeen tarkastus suori-tetaan uudestaan ja tuote voidaan lähettää, kun se on läpäissyt tarkastuksen. Onnistu-neen tarkastuksen jälkeen kortti allekirjoitetaan tarkastajan toimesta ja lähetetään Plyte-cille sähköpostina tai paperina rahdin mukana, jossa se kirjataan ylös dokumentteihin. Ali-hankkijan takaisin lähettämää tarkastuskorttia voi käyttää myöhemmin Plytecin vastaanot-totarkastuksessa tuplatarkastuksena, jossa nähdään, onko tarkastus tehty kunnolla. Tar-kastuskortin rakenteesta selitetty kuvassa 6 ja käyttöohjeista kuvassa 7.

Kuva 6. Tarkastuskortti ja sen rakenteen selitykset

Tarkastajan lähtötiedot.

Tarkastettavat kriteerit.

Tähän kohtaan kirjoitetaan seli-tys, miksi tarkasteltu kriteeri ei

noudattanut lähtötietoja.

Kyllä ja ei vastaus-ruudukko.

Tarkastuksessa heränneet huomiot kirjataan tähän.

Tarkastuksen tekijän allekirjoitus, että tar-kastus on suoritettu.

Tilaajan yhteystiedot.

Kuva 7. Tarkastuskortin käyttöohjeet ja sen rakenteen selitykset

Selitys kortin tarkoitukselle, mitä, milloin ja miksi.

Alkutietojen täyt-töohje.

Tarkastuskortin kriteerien-selitysruudukko.

Tilaajan vaatima tarkastus-menetelmä.

Tarkemmat kriteerit.

Kyllä ja ei ruudu-kon täyttöohje.

Tarkastus-kriteeri.

Tietoa tarkastuksen läpäisemisestä.

Maininta kortin mukana tulleesta

liitteestä.

9 YHTEENVETO

Opinnäytetyön aiheena oli Plytecin alihankinnan laadunvalvonnan parantaminen. Tarkoi-tuksena oli kartoittaa nykyinen alihankinnan laadunvalvonnan tilanne, selvittää mahdolliset ongelmat ja etsiä ratkaisuja ongelmien poistamiseksi. Työ onnistui mielestäni hyvin. Ali-hankinnan laadunvalvonnan parantamiseksi laadittiin ratkaisuksi yksinkertainen tarkastus-kortti. Kaikki tavoitteet melkein saavutettiin, mutta tarkastuskortin kriteerien tarkastusme-netelmien tarkat määritelmät eivät selvinneet täysin. Korttia ei myöskään päästy kokeile-maan aikataulun vuoksi, joten kortin tulokset ja toimivuus tiedetään vasta tulevaisuu-dessa. Tarkastuskriteerejä ja menetelmiä pystytään muokkaamaan kortin valmiin pohjan avulla.

Olen tyytyväinen työtulokseeni, mutta olisin voinut tehdä vielä enemmän. Jos tekisin jota-kin toisin, olisin aloittanut ja tehnyt opinnäytetyön aikaisemmin, koska työn loppupuolella alkoi tulemaan kiire. Olisin myös ollut enemmän yhteydessä ohjaajaan sekä toimeksianta-jaan ja kysynyt enemmän apua. Suurimmat huomaamani haasteet olivat tarkastuskortin kriteerien ja tarkastusmenetelmien selvittäminen sekä niiden mahduttaminen yhteen kak-sipuoliseen A4:een. Mahdollisesti työ olisi helpottunut, jos en olisi yrittänyt tehdä mahdolli-simman kattavaa tarkastuskorttia, vaan rajannut tarkastuskortin mallipohjan koskien yksit-täistä alihankkijaa.

Työssäni opin paljon teollisuuden alihankinnasta, laadusta sekä laadunvalvonnan työka-luista. Opin myös erittäin paljon Lean-periaatteesta, joka oli minulle ennen tätä työtä tunte-maton käsite. Lean-filosofia perustuu hukkien poistamiseen ja mielestäni sen käyttö rat-kaisua tehdessäni oli sopivaa.

Päätelmiä kortin toimivuudesta ei voida tehdä, koska käytännön tuloksia ei ole. Tarkastus-korttia sekä tutkimusta voi jatkaa vielä pidemmälle siihen pisteeseen, että luodaan jokai-selle alihankkijalle oma tarkastuskortti ja oikeat tarkastusmenetelmät. Uskon, että kortti voi toimia lähtökohtana Plytecin laadunvalvonnan kehitykselle sekä laatukäsikirjan laatimi-selle.

LÄHTEET

Painetut lähteet:

Haverila, M.J., Uusi-Rauva, E., Kouri, I. & Miettinen, A. 2009. Teollisuustalous. 6. p. Tam-pere: Infacs Oy.

Kouri, I. 2010. Lean taskukirja. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Liker, J.K. 2010. Toyotan tapaan. Helsinki: Readme.fi.

Tossavainen, M. 1985. Teollisuusyritysten alihankinta. Helsinki: Teollistamisrahasto Oy.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Elektroniset lähteet:

Jyväskylän Yliopisto. 2015. Laadullinen tutkimus [viitattu 15.3.2020]. Saatavissa:

https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tutkimusstrate-giat/laadullinen-tutkimus

Logistiikan maailma. 2020. Laatu yrityksissä [viitattu 4.4.2020]. Saatavissa: http://www.lo-gistiikanmaailma.fi/logistiikka/laatu/laatu-yrityksissa/

Six Sigma. 2016. Kymmenen tilastollista Six Sigman työkalua selitettynä [viitattu

22.3.2020]. Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/index.php/fi/artikkelit/tilastolliset-tyokalut/

Skhmot, N. 2017. The 8 Wastes of Lean. The Lean Way [viitattu 4.4.2020]. Saatavissa:

https://theleanway.net/The-8-Wastes-of-Lean

Suulliset lähteet:

Vatanen, E. P. 2019. Toimitusjohtaja. Plytec Oy. Haastattelu 11.11.2019.

Virolainen, T. 2019. Teknologiajohtaja. Plytec Oy. Haastattelu 11.11.2019.

LIITTEET

Liite 1 Tarkastuskortti

Liite 2 Tarkastuskortin käyttöohjeet

.k

Page 1 / 2 TARKASTUSKORTTI

Plytec Oy Contact Banker Trade reg./VAT No.

Laakerikatu 14 Tel. +358 3 877 340 Pohjola Bank plc FI17025095 FIN-15700 Lahti Fax +358 3 877 3410 Swift: OKOYFIHH

FINLAND Email plytec@plytec.fi 561211-276382

Web www.plytec.fi IBAN: FI70 5612 1120 0763 82

Toimittaja

-

Tuote

-

Tarkastaja

-

Päivämäärä

-

Merkitse rasti ruutuun noudattaako tuote/valmiste lähtötietoja. Tarkastuksen kriteerit ja menetelmät selitettynä käyttöohjeissa. Käyttöohjeet toisella puolella.

Kriteerit Kyllä Ei Selitys kielteiselle vastaukselle.

Perustiedot

☐ ☐

Mitat

☐ ☐

Materiaali

☐ ☐

Pintakäsittely

☐ ☐

Laatu

☐ ☐

Hitsauksen laatu

☐ ☐

Kiinnittimet

☐ ☐

Hihnat

☐ ☐

Lastaus

☐ ☐

Muuta huomioitavaa:

Allekirjoitus:

.k

Page 2 / 2 KÄYTTÖOHJEET

Tarkastuskortin tarkoituksena on ennalta ehkäistä mahdollisesti virheellisen tuotteen lähettämistä tilaajalle.

Tarkastuskortti täytetään, kun tilattu tuote on valmistettu ja valmis lähetettäväksi tilaajalle.

Tarkastuskortin täyttää toimittajan määräämä vastuuhenkilö.

Kortin tarkastaja täyttää ensiksi:

- Toimittaja, eli kyseisen tuotteen valmistanut yritys.

- Tuote, tarkastuksen kohteena olevan tuotteen nimike.

- Tarkastaja, eli tarkastuksen tekijän nimi.

- Päivämäärä, milloin tarkastus on tehty.

Sen jälkeen tarkastaja tarkistaa tuotteen kriteerin perusteella ja niille määrätyillä tarkastusmenetelmillä. Jos kriteeri ei ole olennainen kyseisen tuotteen tarkastusta, kohderivi jätetään tyhjäksi. Vaihtoehtoisesti piirretään Selitys-ruudukkoon viiva.

• Jos kyseinen kriteeri noudattaa lähtötietoja, merkitään rasti Kyllä-ruutuun.

• Jos kyseinen kriteeri ei noudata lähtötietoja, merkitään rasti Ei-ruutuun ja kommentoidaan lisätietoja-ruudukkoon syy.

• Muuta huomioitavaa-ruutuun voi kommentoida tarkastuksessa heränneet huomiot.

Kriteerien selitys ja niille määrätyt tarkastusmenetelmät:

Perustiedot - Oikea tuote

- Oikea kappalemäärä - Täsmää piirustukseen

Silmämääräinen tarkastus.

Mitat

- Oikeat mitat - Oikeat toleranssit - Oikea reikien koko - Oikeat akseleiden

toleranssit, suoruus ja linjaus

Tarkastus mittatyökaluilla, akselit mittakellolla.

Materiaali

- Oikea materiaali

Silmämääräinen tarkastus.

Pintakäsittely - Maalaus

- Epoksi/polyuretaani maalaus

Silmämääräinen tarkastus, Epoksi/Pur maalauksen

tarkastus standardin ISO 19840 mukaisesti.

Laatu

- Kosketuspinnan laatu - Reikien laatu

- Tuotteen puhtaus

Silmämääräinen tarkastus.

Hitsauksen laatu - Hitsausliitokset

Silmämääräinen tarkastus standardin ISO 17637 mukaisesti.

Kiinnittimet

- Kiinnittimien mitat - Hyvä kunto ja voitelu - Liitoksen kiinnittimet tiukasti

kiinni ennen lopullista kiristämistä

- Asianmukainen kiristämisen tarkastaminen

Silmämääräinen ja

mittatyökaluilla tarkastus sekä käytännön testaus.

Hihnat

- Oikea hihnojen pituus - Oikea kireys

- Koepyöritys suoritettu

Tarkastus mittatyökaluilla.

Kortin mukana tulleessa liitteessä ohje hihnojen kiristykselle.

Lastaus

- Tuote ei tukkeudu - Iskunvaimennus - Kiinnitys huolella

- Mahtuu lastausajoneuvoon

Silmämääräinen tarkastus.

Lopuksi tarkastuksen tekijä allekirjoittaa nimensä, joka merkitsee sitä, että tarkastus on toteutettu.

Tarkastuksen läpäissyt tuote on lähtötietojen mukaisesti valmistettu ja lähetyskelpoinen. Myönteinen tarkastuskortti lähetetään rahdin mukana tai sähköpostitse tilaajalle. Jos tuote ei läpäissyt tarkastusta, suoritetaan mahdolliset korjaavat toimenpiteet ja tarkastetaan tuote uudestaan.

In document Alihankinnan laadunvalvonnan parantaminen (sivua 24-0)