Yhteystiedot
LIITE 2. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET
Yhteysviranomaiselle toimitettiin yhteensä 39 lausuntoa ja mielipidettä. Näiden lisäksi Fingri-din karttapalautejärjestelmään tuli 15 palautetta, joista osa oli samoja kuin ELY-keskukselle lähetetyt kannanotot.
Lausunnoissa mukana olleita liitteitä ja karttoja ei esitetä tässä, mutta ne on toimitettu hanke-vastaavalle. Yksityishenkilöiden mielipiteissä ei esitetä nimiä ja myös kiinteistötunnukset ja tilan nimet sekä lausuntojen mahdolliset johdantotekstit on poistettu.
Iin kunta
Iin kunnan näkemyksen mukaan YVA-selostus on hyvin toteutettu ja siinä on kattavasti esitetty voimajohtohankkeen vaikutusarviointi taustoituksineen sekä tehty kokonaisvertailua eri reittivaihtoehdoista kiitettävällä tasolla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on hyvin huomioitu ja pohjustettu selostuksessa myös voimajohtorakentamisen teknistä puolta ja mahdollisia rakentamiseen liittyviä riskejä.
Iin kunta pitää hyvänä asiana, että Järvelän kohdalla voimajohtoa on tarkistettu etäämmälle asutuksesta kun ympäristövaikutusten arviointiohjelmavaiheessa. Positiivinen muutos on myös Tuomelan kohdan uusien vaihtoehtojen lisäämisen arviointiselostukseen, sillä alueen asukkaissa voimajohtohanke on herättänyt aiheellisesti huolta. Yli-Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaava kuitenkin luo rajoitteita voimajohtoreitin sijoitteluun.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan kaikki voimajohtoreittiosuudet ovat toteut-tamiskelpoisia. Mikään tarkasteltu vaihtoehto ei edellytä toteutettujen asuin- tai lomakiinteis-töjen ostoa tai lunastusta eikä asuin- tai lomarakennuksia jää johtoalueelle, mikä on hyvä asia. Osassa vaihtoehdoista kuitenkin useita rakennuksia sijoittuu voimajohtojen lähietäisyy-delle, mutta Iin kunta näkee että voimajohtosuunnittelua on kuitenkin tehty parhaan mahdolli-sen ratkaisun etsimimahdolli-sen lähtökohdasta. Voimajohtoreittimahdollisuuksiin vaikuttaa muun muassa asutus ja luonto- ja maisema-arvot, sekä vireillä olevat muut hankkeet kuten tuuli-voimapuistot. Toteuttamatta jättäminen ei ole vaihtoehto sähköverkon tulevaisuuden kannalta, joten on etsittävä sijoitteluun vaihtoehto jolla on pienimmät haitalliset vaikutukset.
Merkittäviä eroja linjaosuuden vaikutuksissa ilmenee Tuomelan alueen vaihtoehdoissa Iin kunnan alueella. Eniten asutukselle häiriötä aiheuttaa Tuomelan kierron läntinen vaihtoehto sekä Tuomelan aseman itäinen vaihtoehto. Tuomelan kierron itäisellä vaihtoehdolla ei ole kielteisiä vaikutuksia asumiseen. On kuitenkin huomioitava, että Tuomelan aseman vaihto-ehdoilla on pienemmät kielteiset vaikutukset maisemalle, luonnolle ja metsätaloudelle johtojen sijoittuessa olevaan johtokäytävään. Tuomelan alueen läntisellä vaihtoehdolla arvioidaan olevan vähäisimmät kokonaisvaikutukset. Näillä perusteillä Iin kunnan näkökulmasta tulisi valita Tuomelan aseman läntinen vaihtoehto tai Tuomelan kierron itäinen vaihtoehto reitin sijainniksi.
Herva-Arkalan itäisessä vaihtoehdossa Järvelässä ja Leuanlatvassa on kaksi asuinraken-nusta voimajohdon lähialueella. Läntisen vaihtoehdon vaikutukset maankäyttöön, asutukseen ja viihtyvyyteen ovat kokonaisuudessaan vähäisemmät kuin itäisen. Läntisellä vaihtoehdolla voimajohtoreitti toisaalta sijoittuu Konttikankaan pohjavesialueelle, mutta läntistä vaihtoehtoa voidaan pitää haitattomampana kun tarkastellaan luontoon kohdistuvia vaikutuksia kokonai-suutena. Herva-Arkala läntisessä vaihtoehdossa metsätilojen osalta haitta kohdistuu pää-asiassa tiloihin, joihin on kohdistunut jo aikaisempi haitta Viitajärvi-Pyhänselkä voimajohdosta, itäisellä vaihtoehdolla rasite kohdistuu uusiin metsätiloihin mutta pinta-alallisesti kokonaisuu-tena laajempana. Oijärven paliskunnan eteläosissa läntinen vaihtoehto haittaa poronhoitoa vähemmän. Näillä perustein vaihtoehdoista tulisi Iin kunnan näkökulmasta valita läntinen vaihtoehto, vaikka huono asia on, että metsätiloihin kohdistuvat haitat kohdistuvat pääasiassa metsätiloihin, joita rasittaa jo aiempi voimajohtohanke.
Iin kunnalla ei ole muuta lausuttavaa Fingrid Oyj:n Petäjäskoski - Nuojuankangas 400+110 voimajohtohankkeen YVA-lain mukaisesta ympäristövaikutusten arviointi-selostuksesta.
Kuivaniemen Luonto
Kuivaniemen Luonto on huolissaan lisääntyvän sähkönsiirtolinjojen rakentelun vaikutuksista alueen linnustolle sekä muille luontoarvoille ja luonnon virkistyskäytölle.
Menneillään olevassa suunnittelussa eräs ongelmakohta on Petäjäskoski-Nuojuankangas siir-tolinjan viereen tulevan uuden 400+110 kv:n johdon linjaus, joka kiertää Rimpijärven Natura-alueen (kartat 7 ja 8). Tällöin Simon-Kuivaniemen suokeskittymän Finiba-Natura-alueen katkaisisi kaksi vajaan kilometrin välein olevaa suurta voimajohtoa, mikä muodostaa uhkan alueen nipuoliselle linnustolle sekä pilaa laajalti maisemakuvaa. Uhka voidaan poistaa sillä, että mo-lemmat linjat kaivetaan Finiba-alueella maahan samaan johtokäytävään uutta Naturan kiertä-vää linjausta käyttäen. Vanha johto Rimpijärven vieressä alkaa olla jo peruskorjausiässä ja on tärkeää, että se nyt puretaan suoalueen kuumimmalta lintupaikalta. Homman ei pitäisi olla mahdotonta, sillä onnistuuhan sähkön siirto merikaapeleilla paljon pitempien matkojen päästä kuin tässä tapauksessa.
Tällainen on myös varautumista tulevaan, sillä ennusteiden mukaan siirtolinjoja voi tulevaisuu-dessa tulla vielä paljon lisää. Jos ne kaikki Rimpijärven Natura- ja Finiba alueilla ovat ilmajoh-toja se tietää suuria tappioita linnustolle ja pilaa luonnontilaisen ja erämaisen suon maiseman ja virkistyskäyttöarvon. Myös yhteysviranomainen painottaa lausunnossaan yhteisvaikutusten huomioonottamisen tärkeyttä etenkin muiden voimajohtojen kanssa. Fingridillä on jo kaavai-luja kolmannesta johdosta tähän johtokäytävään ja se ei jää viimeiseksi, mikäli tuulivoiman rakentaminen Lappiin jatkuu.
Paitsi linnustolle, luonnontilaiset suot ovat tärkeitä myös ihmisen virkistyskäytölle, retkeilylle, lintuharrastukselle, metsästykselle ja marjastukselle. Luonnon virkistyskäyttöarvoja ei ole va-raa enää tuhota missään, sillä pandemian aika on näyttänyt, että kansallispuistot ovat käy-mässä ahtaiksi. Yhteysviranomainen pitää myös asian huomioimista tärkeänä: ”Voimajohto saattaa näkyä kauas avoimessa suomaastossa. Kun vaikutukset maisemaan ovat jokseenkin pysyviä, arvioinnissa tulee huomioida avoimen suomaiseman omaleimaisuus ja hankkeen vai-kutukset kohteiden ominaispiirteisiin. Kohteiden merkitystä on hyvä arvioida siitä näkökul-masta, että niillä voi olla lisääntyvää merkitystä ja käyttöä luontomatkailu- ja virkistyskohteina sekä hiljaisina koskemattomina alueina.” Ja edelleen, laajoilta luonnontilaisilta suoalueilta on tehtävä kuvasovitteita ja arviointiselostuksessa on kuvailtava, kuinka maisemahaittoja on mahdollista lieventää.
Rimpijärvi-Uusijärvi alueen Natura-arviossa lintuvaikutuksia on arvioitu lieventämisvaikutukset huomioiden ja päädytty arvioon, että eipä niitä paljon olekaan ja että uusikin linja olisi parasta vetää Natura-alueen läpi vanhan johdon rinnalle. Päätelmän perustelut eivät vakuuta. Niissä ei ole otettu huomioon tai ei ole tiedetty, että isot linnut, metsähanhet, joutsenet ja kurjet saa-puvat säännöllisesti koillisen suunnalta Rimpijärven laidoille syömään päivittäin. Metsähanhia saattaa olla kerralla jopa kymmenkunta, joutsenet ja kurjet liikkuvat pareittain. Myös Rimpijär-vellä pesii monia vesilintulajeja sekä lokkeja, jotka lentelevät nykyisen linjan kahta puolta. Jos sen rinnalle rakennetaan uusi johto, syntyy paikalle eri korkeuksissa olevien johtojen labyrintti, mikä lisää törmäysriskiä varmasti. Uusi johtokäytävä lisäisi myös hehtaarin verran metsäkatoa Rimpijärven viereisellä suojellulla pienellä metsäsaarekkeella, jota vanha linja on jo nakerta-nut. Lisäksi on otettava huomioon, että johtokäytävään on jokseenkin varmasti tulossa lisää voimalinjoja tämänkin jälkeen. Se edellyttäisi mm pienen metsäsaarekkeen lähes täydellistä avohakkaamista, mikä varmasti heikentäisi suhteellisen vähäisten suojeltujen vanhojen met-sien edustavuutta Naturakohteena. Natura-aluetta ei saa merkittävästi heikentää ja vanha voi-malinja täytyy purkaa alueelta.
Koko johtoalue huomioiden allekirjoittavat yhtyvät yhteysviranomaisen kantaan hankkeen kas-vihuonevaikutuksista: ”Arviointiohjelmassa tuodaan esiin voimajohtohankkeen vaikutusmeka-nismit ja miten ilmastovaikutusta on tarkoitus arvioida. Päästöt tullaan esittämään hiilidioksi-diekvivalentteina ja hankkeen kokonaispäästöjä verrataan Suomen kasvihuonekaasupäästöi-hin.” Toisessa kohdassa todetaan myös, että vaikutukset hankkeen aiheuttamaan hiilinielun muutokseen arvioidaan.
Lapin ELY-keskus Kaavoitus
Johtoreitti sijoittuu Länsi-Lapin maakuntakaavan ja Rovaniemen maakuntakaavan alueelle.
Maakuntakaavojen merkinnät ja määräykset, sekä hankkeen suhde maakuntakaavoihin on esitetty arviointiselostuksessa. Arviointiselostuksessa on esitetty voimajohdon suhde myös vireillä olevaan Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaan.
Suunniteltu johtoreitti leikkaa oikeusvaikutteisen Simojoen yleiskaavan. Arviointiselostuksessa on esitetty voimajohdon suhde yleiskaavaan. Simojoen yleiskaavaa ollaan muuttamassa ja arviointiselostuksessa on esitetty Simojoen yleiskaavan muutosehdotus 24.11.2020. Lapin ELY-keskus toteaa, että Simon kunnanvaltuusto on 7.6.2021 hyväksynyt Simojoen yleiskaa-van, mutta Lapin ELY-keskus on 12.7.2021 tehnyt kunnanvaltuuston päätöksestä oikaisuke-hotuksen, jonka johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva uusi päätös kuuden kuukauden kuluessa.
Arviointiselostuksessa todetaan aivan oikein, että uuden voimajohdon toteutus on ristiriidassa voimassa olevassa kuten myös vireillä olevassa yleiskaavassa osoitetun loma-asumisen kanssa kahden toistaiseksi rakentamattoman rakennuspaikan (RA) osalta. Arviointiselostuk-sessa todetaan, että lomarakennuspaikat, joita ei voimajohdon takia voida toteuttaa, korva-taan lunastusmenettelyssä. Lapin ELY-keskus pyytää kuitenkin vielä ottamaan huomioon edellä todetun oikaisukehotuksen, jonka johdosta arviointiselostuksessa esitetty johtoreitti voi-taisiin mahdollisesti ottaa huomioon yleiskaavaa koskevassa uudessa päätöksessä.
Luontoympäristö
Vaikutukset luonnonympäristöön ja muuhun eläimistöön on asianmukaisesti laadittu. Vaiku-tusten esittäminen kartalla kohteittain tekee vaikuVaiku-tusten arvioinnista ymmärrettävämpää. Lin-nustoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu linnustollisesti arvokkaimmat alu-eet ja kartoitukset ovat riittävällä tavalla mitoitettuja. Vaikutusten arviointi on linnuston osalta toteutettu asianmukaisesti.
Pohjavedet
Suunniteltu voimajohtoreitti kulkee Lapin maakunnassa Tervolan Vammavaaran (1284511) 2E-luokan pohjavesialueella noin 320 metrin matkalla. Vammavaaran pohjavesialue on muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä maa- tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen. Tämä tarkoittaa, että alueella on vesilailla suojeltu lähteikkö tai use-ampia lähteikköjä.
YVA-selostuksessa on tunnistettu keskeisimmät pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset. Hank-keen keskeisin pohjavesiin kohdistuva vaikutus liittyy pylväiden perustamisen, sillä kaivutöi-den tekeminen pohjavesialueella voi vaikuttaa pohjavekaivutöi-den laatuun ja määrään. Koska pohja-vedenpinta varsinkin muodostuman reunaosissa on yleensä lähempänä maanpintaa, on ole-massa vaara, että kaivutöiden yhteydessä vettä johtavat kerrokset kaivetaan auki. Tällöin saattaa aiheutua pohjavesiesiintymän antoisuutta alentavaa pohjaveden purkautumista tai pohjaveden laadun heikkenemistä. Rakentamisen aikaisia pohjavesivaikutuksia pyritään vä-hentämään ensisijaisesti pylvässijoittelulla ja toimintatapojen huolellisella suunnitelulla (esi-merkiksi työkoneiden öljyvuotojen estäminen).
Lapin ELY-keskus katsoo, että pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia on YVA-selostuksessa ar-vioitu riittävällä tarkkuudella. Lapin ELY-keskus toteaa, että pohjaveden pintaan saakka kaiva-mista tulee pohjavesialueella välttää, ja tarkemmassa suunnittelussa pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia vältetään parhaiten siten, ettei pohjavesialueelle perusteta pylväitä.
Lähteet ja lähteiköt
Lähteet, lähteiköt ja purot on arviointiselostuksessa tunnistettu ja inventoitu maastossa. YVA-selostuksen mukaan haitallisia vaikutuksia ennaltaehkäistään ja lievennetään muun muassa
pylvässijoittelun ja rakentamisen sekä kunnossapidon aikaisten toimintamallien avulla. Raken-tamistyöt pyritään keskittämään talviaikaan ja kohteille kulkeminen järjestämään siten, että esimerkiksi uomien ylityksiä vältetään ja työmaalle laaditaan kohdekohtainen ohjeistus.
Lapin ELY-keskus katsoo, että lähteisiin kohdistuvat vaikutukset ja niiden lieventämistoimen-piteet on YVA-selostuksessa tunnistettu ja huomioitu riittävällä tarkkuudella. Lapin ELY-kes-kus toteaa, että luonnontilaisen lähteen vaarantaminen on kielletty (vesilaki, 2 luku 11 §), ja lähteisiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan hankkeen jatkosuunnittelussa vähentää ensisijai-sesti pylvässijoittelun avulla, ja jättää lähteisiin riittävä suojaetäisyys. Lapin ELY-keskus myös korostaa huolellista toimintakulttuuria voimajohdon rakentamis- ja kunnossapitotoimenpiteiden aikana.
Maa- ja kallioperä
Suunniteltu voimajohtoreitti ylittää lähellä lähtöpaikkaansa Rovaniemen ja Tervolan kuntien alueelle sijoittuvan Vammavaaran valtakunnallisesti arvokkaan rantakerrostuman (TUU-13-126) ja valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen (KAO1200092, arvoluokitus: ainutlaatuinen).
Reitti kulkee Vammavaaran alueella noin 1,9 kilometrin matkan. Voimajohtoreitti sijoittuu Pe-täjäskoski-Isokangas - voimajohdon itäpuolelle. YVA-selostuksessa ei ole mainittu, montako pylvästä alueelle on tarvetta sijoittaa.
Simossa reitti sijoittuu Runkausvaara-Tökerövaaran valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen (KAO120018, arvoluokitus: erittäin arvokas) reunaosiin. YVA-selostuksen mukaan voimajoh-don läntinen tekninen vaihtoehtoreitti sijoittuu osin Runkausvaaran pohjoiselle reunalle. Itäi-nen tekniItäi-nen vaihtoehto taas sijoittuu Runkausvaaran ja Tökerövaaran väliin, osin Tökerövaa-ran luoteiselle rinteelle ja eteläisimmältä osaltaan RunkausvaaTökerövaa-ran eteläosalle. Arvokkaalle kallioalueelle on tarve sijoittaa noin kaksi pylvästä molemmissa vaihtoehdoissa. Läntisessä vaihtoehdossa voimajohto sijoittuu arvokkaan kallioalueen reunaan, joten kokonaisvaikutus on YVA-selostuksen mukaan lievempi kuin itäisessä vaihtoehdossa.
Lapin ELY-keskus on arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa todennut, että Vamma-vaaran muodostumaan kohdistuvat vaikutukset tulee YVA-selostusvaiheessa arvioida tarkem-min. YVA-selostukseen on täydennetty muodostumien geologisiin arvoihin kohdistuvia vaiku-tuksia, ja Lapin ELY-keskus katsoo, että nämä vaikutukset on arvioitu riittävällä tarkkuudella.
YVA-selostuksen mukaan pylväiden perustuksia varten maaperää on tarpeen kaivaa pienia-laisesti. Siten sekä Vammavaaraan että Runkausvaara-Tökerövaaraan kohdistuvat vaikutuk-set liittyvät pääasiallisesti pylväiden perustamiseen. YVA-selostuksen mukaan vaikutukvaikutuk-set ovat sekä paikallisia että vähäisiä, eivätkä ne vaikuta oleellisesti muodostuman geologisiin arvoihin. YVA-selostuksessa on esitetty vaikutusten lieventämiseen liittyviä keinoja. Lapin ELY-keskus katsoo, että arvokkaisiin geologisiin muodostumiin kohdistuvia vaikutuksia voi-daan parhaiten vähentää pylväiden sijoitteluun liittyvällä suunnittelulla, ja toisaalta Runkaus-vaara-Tökerövaaran osalta valitsemalla läntisempi vaihtoehto. Suunnittelussa ja vaihtoehdon valinnassa tulee huomioida myös maisemaan kohdistuvat vaikutukset. Arvokkailla geologisilla muodostumilla tulee välttää isojen maaleikkauksien tekemistä, johon voidaan myös osaltaan vaikuttaa huolellisella pylvässijoittelun suunnittelulla.
Poronhoito
Hankealueen paliskunnat eivät sijoitu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle, mutta poronhoitolain 53 §:n mukaiset neuvottelut on käyty paliskuntien kanssa.
Liikenne
Arviointiselostuksessa on kuvattu hyvin yleisesti voimajohdon rakentamisen liikenteellisiä vai-kutuksia. Lapin ELY-keskus yhtyy arviointiselostuksessa esitettyyn näkemykseen, että voima-johtojen vaikutukset liikenteeseen eivät ole merkittäviä. Lähinnä vaikutukset liikenteeseen il-menevät voimajohdon rakentamisaikana ja mahdollisesti voimajohdon purkamisen aikana.
Arviointiselostuksessa on yleisesti todettu, että voimajohtosuunnittelussa huomioidaan riittävät alituskorkeudet sekä etäisyydet tiestöön voimassa olevien ohjeistusten sekä lausuntomenette-lyn kautta. Arviointiselostuksessa olisi voitu jo kertoa, mistä ohjeista on kyse ja mikä viran-omainen lausuntoja myöntää.
Kulttuuriympäristö
Lausunnossaan YVA-ohjelmasta Lapin ELY-keskus kiinnitti huomiota siihen, että valtakunnal-lisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkko-maisemat sekä Ruikan kylä sijoittuvat voimajohtohankkeeseen nähden sen verran etäälle, että heikentävät vaikutukset jäävät kohtuullisiksi. Maisemavaikutusten arviointiin ja lieventämi-seen pyydettiin kuitenkin kiinnittämään erityistä huomiota.
Lapin ELY-keskus toteaa, että YVA-selostuksessa on tunnistettu hankkeen tarkastelualueelle sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Lausuttavan aineiston perusteella maiseman ja kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi on ulotettu koko sille alueelle, jolle voimajohto nä-kyy, mitä ELY-keskus pitää riittävänä. Jokaisen kohteen yhteydessä on arvioitu ja esitetty voi-majohtohankkeesta johtuvien vaikutusten merkittävyyttä kulttuuriympäristöön ja sen arvoihin.
Esitetyt vaikutukset ja kohteita kuvaavat havainnekuvat mahdollistavat vaikutusten tunnistami-sen riittävällä tavalla. ELY-keskus toteaa, että vaikutusten arviointityössä on käytetty moni-puolisesti erilaisia lähdeaineistoja ja selvityksiä sekä arviointimenetelmiä. ELY-keskus pitää hyvänä ratkaisuna, että arvioinnissa on kiinnitetty huomiota keinoihin, joilla haitallisia maise-mavaikutuksia voidaan vähentää tai lieventää.
ELY-keskus toteaa, että voimajohdon vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan ovat pääosin vähäiset ja kulttuuriympäristön arvokohteet sijaitsevat pääasiassa melko etäällä voimajohdosta, mikä osaltaan lieventää vaikutuksia.
Lapin liitto
Voimajohtoreitti sijoittuu Lapissa 11.9.2015 lainvoiman saaneen Länsi-Lapin maakuntakaavan alueelle sekä 4.12.2001 lainvoiman saaneen Rovaniemen maakuntakaavan alueelle.
Länsi-Lapin maakuntakaavassa tarkasteltava voimajohtoreitti sijoittuu pääosin alueelle, joka on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) ja Simojokilaaksossa pienin osin merkinnällä maatalousalue (MT). Olemassa oleva voimajohto on osoitettu maakuntakaa-vassa voimajohtomerkinnällä.
Rovaniemen maakuntakaavassa tarkasteltava voimajohtoreitti sijoittuu pääosin alueelle, joka on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue (M). Petäjäskosken voimalaitos on osoitettu merkinnällä yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Olemassa olevat voimajohdot on osoitettu maakuntakaavassa voimajohto- merkinnällä.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus on vireillä. Lapin liiton hallitus hyväksyi 29.3.2021 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksen tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä tarkistetun maakuntakaavaehdotuksen lähetettäväksi maankäyttö-ja rakennusasetuksen 13 5:n mukaisesti viranomaislausunnoille. Maakuntakaavaehdotus oli viranomaislausunnolla 1.4.-7.5.2021. Maakuntakaava asetetaan julkisesti nähtäville arviolta vuoden 2022 alussa.
Voimajohtolinjaus sijoittuvat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa maa- ja metsäta-lousvaltaiselle alueelle (M 4513) sekä risteää moottorikelkkailureitin ja seututien kanssa. Voi-majohto päättyy Petäjäskoskella energianhuollon kohteeseen (EN 2210). Vammavaara on osoitettu osa-aluemerkinnällä arvokas harju tai muu geologinen muodostuma. Voimajohdon loppuosa sijoittuu kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle (ma 4810). Tarkasteltava voimajohto on osoitettu uutena voimajohtolinjana.
Arviointiselostuksen kappaleessa 7.4 Lapin maakuntakaavoitus maakuntakaavatilanne ja suhde Lapin maakuntakaavoihin on tuotu hyvin esille.
Esitetty voimajohtoreitti sijoittuu pääosin Lapin maakuntakaavoissa osoitetun olemassa ole-van voimajohdon rinnalle. Arviointiselostuksessa esitetyt poikkeamiset nykyisestä voimajoh-don linjauksesta ovat perusteltuja.
Arviointiselostuksen mukaan Simojoen yleiskaavan muutos on vireillä. Simon kunnan nettisi-vujen mukaan osayleiskaavan muutos on hyväksytty 7.6.2021. Osayleiskaavassa on osoitettu 1-2 lomarakennuspaikkaa joiden toteuttamisen voimajohto voi estää. Arviointiselostuksessa asia on tunnistettu, mutta selostuksessa ei ole esitetty, miten näiden osalta jatkosuunnitte-lussa toimitaan.
Lapin liiton virastolla ei ole muilta osin huomautettavaa ympäristövaikutusten arviointiselostuk-sesta.
Lapin maakuntamuseo Arkeologia
Voimajohtoalueella on tehty arkeologinen inventointi sekä vielä arkeologinen tarkkuusinven-tointi vuosien 2020 ja 2021 aikana. Tutkimusten perusteella voimajohtoalueelle jää yksi kiinteä muinaisjäännös – Pikkurakka (muinaisjäännösrekisterin tunnus 699010056). Tämä huomioi-daan YVA-selostuksessa (kappale 13.1 s. 221) toteamalla, että voimajohdon rakentamisvai-heella ei ole vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön, jos rakennustöissä ja pylväiden si-joittelussa kohde otetaan huomioon. YVA-selostuksessa todetaan, että kiinteät muinaisjään-nökset ovat helposti huomioitavissa voimajohdon pylväiden sijoitussuunnittelussa. Lapin maa-kuntamuseon näkemyksen mukaan arkeologiset selvitykset ovat riittävät ja arkeologinen kult-tuuriperintö on huomioitu riittävällä tavalla. Petäjäskosken pylvässijoittelusta ja rakennussuun-nitelmasta tulee vielä pyytää lausunto Lapin maakuntamuseolta, jotta varmistutaan siitä, ettei kohde Pikkurakka vahingoitu rakennustöiden yhteydessä.
Lapin maakuntamuseolla ei ole YVA-selostuksesta muuta huomautettavaa arkeologisen kult-tuuriperinnön osalta.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema
YVA-selostuksessa on tunnistettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Selvityksiin perustuen on arvioitu hankkeen vaikutuk-sia maisemaan sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön. Selostuksen mukaan uuden voima-johdon vaikutukset maisemarakenteeseen ja maisemakuvaan sekä kulttuuriympäristöön ovat Petäjäskoski-Herva reittiosuudella kokonaisuudessaan vähäiset. YVA-selostuksessa esitettyä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaikutustenarviointia voidaan pitää asianmukai-sena ja riittävänä.
Metsähallituksen Luontopalvelut
1. Maakotka
Maakotkan reviiritietoja koskeva osuus lausunnosta on salassa pidettävää (JulkL 24 § 1 mom.
14 kohta)
2. Kiviainesten otto Lyypäkin tuulivoimapuiston pohjoisosassa (mukana kuva)
Runkauksen luonnonpuiston lähellä, Lyypäkin tuulivoimapuiston pohjoisosissa on tiedossa kaksi potentiaalista kalliota kiviainesten ottoon. Metsähallitus esittää linja kiertäisi tässä kohdin paikan hieman kauempaa, jotta ottotoiminta olisi mahdollista tulevaisuudessa tarpeen niin vaatiessa.
3. Pyhäportin lehto Natura 2000-alue (mukana kartta)
Metsähallitus muistuttaa, että Pyhäportin lehto -niminen Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue tullaan perustamaan luonnonsuojelulain 17 §:n mukaiseksi muuksi luonnonsuojelualu-eeksi Länsi-Lapin luonnonsuojelualueita koskevan säädösvalmistelun yhteydessä. Luonnon-suojelualueeksi on tarkoitus perustaa Luontopalvelujen hallinnassa oleva alue oheisen rajauk-sen mukaan.
4. Lyypäkin tuulivoiman liittäminen Petäjäskoski-Nuojuankangas-voimalinjaan
Metsähallitus on käynnistynyt Simon kunnan alueella, Runkauksen luonnonpuiston eteläpuo-lella Lyypäkin tuulivoimahankkeen kehittämisen. Fingrid Oyj:n suunnittelema voimajohtoreitti kulkee tuulivoimapuiston hankealueen pohjoisosassa lähellä suunniteltuja voimalapaikkoja.
Tuulivoimapuiston YVA-menettely ja osayleiskaavoitus käynnistyvät vuoden 2022 alussa. Yh-tenä Lyypäkin tuulivoimapuiston YVA-menettelyn vaihtona tullaan todennäköisesti tarkastele-maan mahdollisuutta liittää tuulivoimapuisto sähköverkkoon Petäjäskoski-Nuojuankangas-voimajohdon kautta. Uuden voimajohtolinjan suunnittelu ja rakentaminen vaatii yhteensovitta-mista tulevan tuulivoimapuiston toimintojen kanssa. Metsähallitus toivoo aktiivista vuoropuhe-lua osapuolten välille hankkeiden edetessä.
MTK-Lappi ry
MTK-Lappi ry katsoo, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on laadittu riittä-vässä laajuudessa ja hankkeen vaikutuksia maaseutuelinkeinoihin on arvioitu arviointiselos-tuksessa. Hanke tulee toteuttaa tavalla, jossa maa- ja metsätalouselinkeinoihin kohdistuvat haittavaikutukset voidaan minimoida.
Hankkeen toteutuksen aikana mahdollisesti aiheutuvat vahingot ojastoon ja tiestöön tulee kor-jata niin että tiestön kunto säilyy vähintään nykytasolla eikä ojaston kuivatusteho heikkene.
Maanrakennus- ja kaivutöiden yhteydessä on toteutettava tarpeelliset vesiensuojelutoimet.
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelurakenteita ei ole mitoitettu sellaiselle kuormalle, joka ai-heutuu muista rakennushankkeista.
Johtoalueen tutkiminen ja rakentaminen tulee peltoalueilla suunnitella ja toteuttaa niin, että menetettävien satokausien määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. Peltoalueella tulee tarvitta-essa käyttää haruksettomia pylväitä. Lisäksi pylväiden paikat sekä työn toteuttaminen tulee suunnitella yhdessä maanomistajien kanssa.
Metsätalouden näkökulmasta tulee suosia niitä vaihtoehtoisia linjauksia, jotka sijoittuvat met-sätaloudellisesti vähempiarvoisille maille. Pylväiden paikat tulee suunnitella yhdessä maan-omistajien kanssa niin, etteivät ne haittaa linjaa ympäröivän alueen metsätalouden harjoitta-mista, kuten esimerkiksi puutavaran metsä- ja kaukokuljetuksia tai teiden kunnossapitoa.
Lisäksi toimijalta tulee edellyttää hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyötä alueen maanomistajien kanssa. Tärkeää on, että myös urakoitsijat velvoitetaan ennakkoon tiedottamaan toimenpi-teistä maanomistajia. Näin voidaan edistää hankkeen hyväksyttävyyttä ja myös vähentää hankkeen haitallisia vaikutuksia maa- ja metsätalouteen.
Olhavan seudun kehittämisyhdistys
Finngridin voimajohtohankkeet rankaisevat kohtuuttomasti samoja yksityisiä maanomistajia, vuosikymmenestä toiseen. Koska Finngrid on valtion kantaverkkoyhtiö, joka vastaa kansalli-sesta huoltovarmuudesta, linjat tuli rakentaa valtion maille, aina kun se on mahdollista, kuten tässä hankkeessa. Kantaverkkoyhtiön tulisi etsiä ratkaisuja siten, että rasite kohdistuisi tasai-semmin eri maanomistajille. Finngrid edelleen pyrkii sijoittamaan uudet voimalinjat olemassa olevaan johtokäytävään, tämä ei kuitenkaan ole enää toimiva ratkaisu johtojen suuren määrän vuoksi. Maakuntakaava osoittaa linjarakentamisen paikan perustellusti valtion maalle Kaihu-anvaaran itäpuolelle. Maakuntakaavaa tulisi noudattaa. On täysin kohtuutonta, että Yli-Olha-van tuulipuiston lisäksi, myös voimalinjat sijoitetaan yksityisten maille. Tämän hetkisissä
vaih-toehdoissa tuulipuiston hyöty jää valtiolle ja haitat yksityisille. Yli-Olhavan tuulipuistossa mylly-jen sijoittumista voi vielä muuttaa, jolloin myös linjan sijoittaminen maakuntakaavan osoitta-maan reittiin olisi mahdollista. Mikäli linja sijoittuisi maakuntakaavan mukaisesti Kaihuanvaa-ran itäpuolelle, sekä puiston hyöty ja linjojen haitat jäisivät valtiolle. Asutus ei rajoita myllypaik-kojen liikuttelua, eikä kaavalla ole vielä lainvoimaa.
Sekä voimalinja-, että tuulimylly rakentamisessa on kysymys siitä, kenen arvoja, elinympäris-töä ja elinkeinoja arvostetaan. Alueen asukkaat ja maanomistajat tuntevat itsensä pieneksi isojen yhtiöiden rinnalla. Moni onkin sanonut, että ”eihän me asialla mitään voida”.
Esiin on nostettu, että myös tulevaisuudessa on tarve rakentaa uusia linjoja Yli-Olhavan alu-eelle, nyt arvioitavana olevan linjaston lisäksi. Olisi tarpeen jo tässä vaiheessa miettiä sellai-nen linjaus, johon uudet linjat voidaan sijoittaa. Nyt esillä olevista vaihtoehdoista paras on Tuomelan kierron itäinen vaihtoehto G-O. Se on lähimpänä valtion maille sijoittuvaa tuulipuis-toa, vähentää erittäin merkittävästi itä-länsi suuntaista linjojen rakentamista ja on etäämpänä vakituisesta asutuksesta. Se myös tasaa kuormitusta maanomistajien kesken.
Paras ja oikea vaihtoehto linjalle on kuitenkin maakuntakaavan mukainen vaihtoehto Kaihu-anvaarassa.
Oulunkaaren ympäristölautakunta
Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää aiheellisena ja tärkeänä, että ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu vaihtoehtoisia voimajohtolinjauksia Iin Tuomelan alueen osalta.
Asutukselle aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää toteuttamiskelpoisimpana Tuomelan kierron itäistä vaihtoehtoa.
Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että voimajohdon ja sen rakentamisen vai-kutuksia pyritään vähentämään voimajohdon pylväspaikkojen tarkalla sijoitussuunnittelulla ja rakennustöiden ajoittamisella YVA-selostuksessa esitetyn mukaisesti. Linnustolle aiheutuvia vaikutuksia tulee vähentää rakennustöiden ajoittamisella lintujen pesimä- ja muuttokauden ulkopuolelle ja lintujen törmäysriskiä vähentävien merkintöjen käyttämisellä.
Oulunkaaren ympäristöpalvelut katsoo perustelluksi, että happamien sulfaattimaiden esiinty-minen alueella selvitetään YVA-selostuksessa esitetyn mukaisesti ja voimalinjan toteutus-suunnitelmia tarkennetaan ja tarvittaessa muutetaan selvitysten tulosten perusteella. YVA-selostuksessa esitetyt toimenpiteet rakennustöiden aiheuttamien haitallisten vaikutusten estä-miseksi tulee toteuttaa täysimääräisesti.
Oulun kaupunki, yhdyskuntalautakunta
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tarkasteltava Rovaniemen Petäjäskosken ja Vaa-lan Nuojuankankaan välinen voimajohtohanke sijoittuu noin 80 kilometrin matkalle Oulun alu-eella. Voimajohto sijoittuu Oulun alueella pitkälle reittiosuudelle ja laajasti uuteen maastokäy-tävään. Uuden voimajohtoreitin vaikutukset kohdistuvat laajasti Ouluun, Oulun eri alueiden asukkaisiin sekä voimajohtoalueen maanomistajiin.
Laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on kokonaisuutena selkeä, vaikka voimajohto-hankkeen suuri pituus vaikeuttaa eri alueille kohdistuvien vaikutusten tunnistamista. Arviointi-selostuksessa on kuvattu asianmukaisesti maankäytön suunnittelutilanne sekä arvioitu maan-käyttöön kohdistuvia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on otettu huo-mioon Oulun kaupungin ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta antama lausunto. Voimajoh-tohankkeen maisemavaikutuksia on esitetty havainnollisesti ja hankkeen vaikutuksia hiilinielui-hin on esitetty kuntatasolla. Myös asukaspalaute on otettu huomioon lisäämällä arviointiin tek-nisten vaihtoehtojen tarkastelua. Hankkeen jatkosuunnittelussakin on tärkeää käydä edelleen vuoropuhelua vaikutusalueen asukkaiden, maanomistajien ja yhdistysten kanssa haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Voimajohtoreitillä ja sen vaikutusalueella on käynnissä lukuisia tuulivoimahankkeita, myös Oulussa. Tuulivoima ja voimajohdot kytkeytyvät toisiinsa voimajoh-toliityntöjen kautta. Nyt arvioitava voimajohtohanke lisää tuulivoimarakentamisen sekä niiden sähkönsiirron toteutumisedellytyksiä. Vaikka tämän hankkeen yhteydessä yhteisvaikutuksia