YHTEYSVIRANOMAISEN PERUSTELTU PÄÄTELMÄ PETÄJÄSKOSKI – NUO-JUANKANGAS 400 + 110 KV VOIMAJOHTOHANKKEEN ARVIOINTISELOS-TUKSESTA

(1)

Fingrid Oyj PL 530

00101 Helsinki

YHTEYSVIRANOMAISEN PERUSTELTU PÄÄTELMÄ PETÄJÄSKOSKI – NUO- JUANKANGAS 400 + 110 KV VOIMAJOHTOHANKKEEN ARVIOINTISELOS- TUKSESTA

HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY Hankkeen nimi

Petäjäskoski – Nuojuankangas 400 + 110 kV voimajohtohanke

(Rovaniemi, Vaala)

Hankkeesta vastaava, YVA-konsultti ja yhteysviranomainen

Hankkeesta vastaava: Fingrid Oyj, yhteyshenkilönä Satu Vuorikoski.

YVA-konsultti: Sitowise Oy, yhteyshenkilö Lauri Erävuori.

Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, yhteyshenkilö Heli Kinnunen.

Hankkeen ja esitettyjen vaihtoehtojen kuvaus

YVA-menettelyssä tarkasteltavassa Rovaniemen Petäjäskosken ja Vaalan Nuoju- ankankaan sähköasemien välisessä voimajohtohankkeessa lähtökohtana on ollut uuden voimajohdon sijoittaminen nykyisten voimajohtojen yhteyteen niiltä osin, kuin se on ollut teknistaloudellisesti järkevää ja mahdollista. YVA-menettelyssä tarkasteltavat voimajohtoreitit sijoittuvat osittain nykyisten voimajohtojen rinnalle ja osittain uuteen maastokäytävään.

Voimajohtojen yhteiset osuudet sijoittuvat Rovaniemen Petäjäskoskelta Iin Hervaan ja Oulun Arkalasta Vaalan Nuojuankankaalle. Hervan ja Arkalan välillä tarkastellaan kahta vaihtoehtoista voimajohtoreittiä. Lisäksi voimajohtoreitillä on kolme lyhyttä tek- nistä vaihtoehtoa.

Petäjäskosken sähköaseman läheisyydessä uusi voimajohto sijoittuu nykyisten voimajohtojen eteläpuolelle. Antinkorvalta Tuomelaan uusi voimajohto sijoittuu pääasi- assa nykyisen voimajohdon itäpuolelle lukuun ottamatta Runkauksen luonnonpuistoa, joka kierretään länsipuolelta uudessa maastokäytävässä.

Siirtolan luonnonsuojelualueen ja Rimpijärvi-Uusijärven soidensuojelualueen (ja Na- tura 2000 -alueen) kiertävissä teknisissä vaihtoehdoissa voimajohtoreitti sijoittuu uuteen maastokäytävään. Pehkeensuon turvetuotantoalueen kohdalla sekä alueella oleva että alueen kiertävä tekninen vaihtoehtoreitti sijoittuvat uuteen maastokäytä- vään.

POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

0295 038 000 Kirjaamo

www.ely-keskus.fi PL 86, 90101 Oulu

Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi

(2)

Tuomelasta Oulun Röytänniemeen uusi voimajohto (läntinen vaihtoehto) sijoittuu jatkosuunnitteluun siirtyneen voimajohdon Viitajärvi-Pyhänselkä rinnalle. Röytännie- meltä Kiimingin Arkalaan läntinen vaihtoehto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Vaih- toehtona tarkastellaan Hervan kohdalta uuteen maastokäytävään sijoittuvaa itäistä vaihtoehtoa, joka sijoittuu Iijoen ylityskohtaa lukuun ottamatta uuteen maastokäytä- vään aina Kiimingin Arkalaan asti. Arkalasta Vaalan Nuojuankankaalle voimajohtorei- tillä ei ole vaihtoehtoa ja voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään.

Läntisen vaihtoehdon kokonaispituus on noin 209 kilometriä, josta uutta maastokäy- tävää on noin 105 kilometriä. Itäisen vaihtoehdon kokonaispituus on noin 215 kilo- metriä, josta uutta maastokäytävää on noin 145 kilometriä. Kokonaisuudessaan YVA- menettelyssä tarkasteltavien vaihtoehtoisten voimajohtoreittien yhteispituus on noin 259 kilometriä, josta uutta maastokäytävää on noin 154 kilometriä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Hankkeeseen sovelletaan 16.5.2017 voimaan tulleen YVA-lain (252/2017) säännök- siä (YVA-laki 40 §). Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin YVA-lain liitteenä olevan hankeluettelon kohdan 8 c perusteella: YVA-menettelyä sovelletaan vähintään 220 kilovoltin maanpäällisiin voimajohtoihin, joiden pituus on yli 15 kilometriä.

YVA-lain (252/2017) 8 § mukainen ennakkoneuvottelu järjestettiin 11.11.2020 Poh- jois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta 25.1.2021. Arviointiselostus tuli vireille 21.9.2021.

YVA:n ja muiden menettelyjen yhteensovittaminen

Nyt kyseessä olevan voimajohtohankkeen toteuttamisen edellyttämä luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukainen Natura-arviointi on toteutettu YVA-menettelyn yh- teydessä luonnonsuojelulain 65 §:n 4 momentin edellyttämällä tavalla. Natura-arvioinnin tulokset on esitetty arviointiselostuksen liitteenä 3 ja niistä annetut lausunnot tä- män perustellun päätelmän liitteinä 3 ja 4. Lisäksi aiemmin nähtävillä olleessa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on esitetty Natura-arvioinnin tarvesel- vitys yhdentoista Natura 2000 -alueen osalta.

OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN JA YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA ANNE- TUISTA LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ

Tiedottaminen ja osallistuminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedotti yhteysviranomaisena ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta kuuluttamalla siitä 6.10. - 19.11.2021 välisen ajan verkkosivuil- laan www.ely-keskus.fi ja www.ymparisto.fi. Tieto kuulutuksesta julkaistiin samanai- kaisesti myös hankealueen kunnissa (kunnan verkkosivut ja muu ilmoitustaulu, mikäli ne ovat olleet edelleen käytössä). Vireilläolosta ilmoitettiin sanomalehti Kalevassa ja Lapin Kansassa.

Hankkeesta vastaava tiedotti hankkeesta ja YVA-menettelystä mm. omin lehti-ilmoi- tuksin sekä voimalinja-alueen maanomistajille osoitetuin kirjein.

(3)

Tehdyt Natura-vaikutustenarvioinnit on pidetty nähtävänä yhdessä arviointiselostuksen kanssa ja niistä on tiedotettu arviointiselostusta koskevan kuulutuksen yhtey- dessä. Natura-arvioinneista on pyydetty lausunto Metsähallituksen luontopalveluilta sekä Lapin ELY-keskukselta.

Kuulemiseen varattu aika päättyi 19.11.2021. Arviointiselostus ja sitä koskeva kuulu- tus pidettiin 6.10.2021 alkaen nähtävillä osoitteessa

www.ymparisto.fi/petajaskosken400kvvoimajohtoyva.

Paperimuotoisena arviointiselostukseen oli mahdollista tutustua Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (Veteraanikatu 1, Oulu) sekä myös niiden kuntien kunnanviras- toissa, joissa se edelleen oli mahdollista.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyysi arviointiselostuksesta lausuntoja ja mielipi- teitä 19.11.2021 mennessä. Lausuntopyynnöt lähetettiin seuraaville tahoille:

Kunnat:

Rovaniemi Tervola Simo Ii Oulu Utajärvi Vaala

Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulun seudun ympäristötoimi Muut:

Lapin ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Lapin liitto

Pohjois-Pohjanmaan museo = Museo- ja tiedekeskus Luuppi Lapin maakuntamuseo

Tornionlaakson museo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto

Pohjois-Suomen AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Luonnonvarakeskus

Suomen riistakeskus, Oulu, Lappi Fintraffic Lennonvarmistus Oy Finavia

Metsähallitus

Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut MTK, Pohjois-Suomi

MTK, Lappi

Suomen Metsäkeskus Säteilyturvakeskus Väylävirasto

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom Paliskuntain yhdistys

Isosydänmaan paliskunta Kiimingin paliskunta Narkauksen paliskunta Oijärven paliskunta Kollajan paliskunta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Lapin luonnonsuojelupiiri

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry Lapin lintutieteellinen yhdistys

Näiden lisäksi muilla tahoilla ja kansalaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Saadut lausunnot ovat liitteessä 2.

(4)

Arviointiselostusta koskeva yleisötilaisuus järjestettiin webinaarina 25.10.2021. Ko- ronavirustilanteen vuoksi tilaisuus järjestettiin vain Internetissä. Esityksiä kuunteli ai- nakin 144 osallistujaa. Osallistujien oli tilaisuuden ajan mahdollista lähettää viestejä viestiseinälle. Saadut noin 30 kysymystä tai kommenttia koskivat linjausvaihtoehtoja, pylväsrakenteita, puuston raivausta, annetun palautteen huomioimista, terveyshait- toja, korvauksia maanomistajille ja niiden verotusta, lunastusmenettelyä, tiestön rakentamista, muita linjoja ja niiden kerrannaisvaikutuksia ja puuttuvia metsälakikoh- teita. Tilaisuuden tallenne oli kahden viikon ajan nähtävillä hankkeesta vastaavan verkkosivuilla www.fingrid.fi/petajaskoski-nuojuankangas. Tämän lisäksi samalla verkkosivulla hankkeesta vastaava tarjosi perustietoa hankkeesta ja mahdollisuuden palautteen antamiseen. Sivulla oli myös karttatyökalu reittilinjan tarkasteluun.

Hankkeesta vastaava on perustanut YVA-menettelyä varten YVA-seurantaryhmän, johon on viranomaistahojen lisäksi kutsuttu mm. eri järjestöjen edustajia. Seuranta- ryhmään kutsutut tahot mainitaan arviointiselostuksessa. Seurantaryhmä kokoontui Teamsilla arviointiohjelman luonnosvaiheessa 20.10.2020 ja toisen kerran arviointiselostuksen luonnosvaiheessa 23.8.2021.

Hankkeesta järjestettiin poronhoitolain 53 §:n mukainen neuvottelu 3.9.2020 ja siihen osallistuivat yhteysviranomaisen, hankkeesta vastaavan ja konsultin edustajien li- säksi edustajat Lapin ELY-keskuksesta, Paliskuntain yhdistyksestä sekä Isosydän- maan ja Kiimingin paliskunnista. Poronhoitolain mukainen toinen neuvottelu järjestet- tiin 5.5.2021 etäyhteyksin. Neuvotteluun osallistuivat Isosydänmaan ja Kiimingin paliskuntien sekä Paliskuntain yhdistyksen edustajat. Yhteisviranomainen toimi molem- missa neuvotteluissa puheenjohtajana.

Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä

ELY-keskukselle toimitettiin yhteensä 39 lausuntoa ja mielipidettä eri viranomaisilta, yhteisöiltä ja yksityisiltä kansalaisilta. Lausunnot ja mielipiteet on toimitettu YVA-lain 18 §:n edellyttämällä tavalla hankkeesta vastaavalle. Lausunnoista ja mielipiteistä esitetään seuraavassa keskeiset asiat lähinnä siltä osin, kun niissä on tuotu esille li- sätietoa tai muuta huomautettavaa. Kaikki saapuneet lausunnot ja mielipiteet on esitetty lausunnon liitteenä.

Iin kunta pitää hyvänä asiana, että Järvelän kohdalla voimajohtoa on tarkistettu etäämmälle asutuksesta sekä Tuomelan kohdan uusien vaihtoehtojen lisäämistä, sillä alueen asukkaissa voimajohtohanke on herättänyt aiheellisesti huolta. Yli-Olhavan tuulivoimapuiston osayleis- kaava luo rajoitteita voimajohtoreitin sijoitteluun. Mikään tarkasteltu vaihtoehto ei edellytä to- teutettujen asuin- tai lomakiinteistöjen ostoa tai lunastusta eikä asuin- tai lomarakennuksia jää johtoalueelle, mikä on hyvä asia. Osassa vaihtoehdoista useita rakennuksia sijoittuu voimajohtojen lähietäisyydelle, mutta Iin kunta näkee että voimajohtosuunnittelua on kuitenkin tehty parhaan mahdollisen ratkaisun etsimisen lähtökohdasta.

Merkittäviä eroja linjaosuuden vaikutuksissa ilmenee Tuomelan alueen vaihtoehdoissa Iin kunnan alueella. Eniten asutukselle häiriötä aiheuttaa Tuomelan kierron läntinen vaihtoehto sekä Tuomelan aseman itäinen vaihtoehto. Tuomelan aseman vaihtoehdoilla on pienemmät kielteiset vaikutukset maisemalle, luonnolle ja metsätaloudelle johtojen sijoittuessa olevaan johtokäytävään. Tuomelan alueen läntisellä vaihtoehdolla arvioidaan olevan vähäisimmät ko- konaisvaikutukset. Näillä perusteillä Iin kunnan näkökulmasta tulisi valita Tuomelan aseman läntinen vaihtoehto tai Tuomelan kierron itäinen vaihtoehto reitin sijainniksi.

Herva-Arkalan itäisessä vaihtoehdossa Järvelässä ja Leuanlatvassa on kaksi asuinrakennusta voimajohdon lähialueella. Läntisen vaihtoehdon vaikutukset maankäyttöön, asutukseen ja viihtyvyyteen ovat kokonaisuudessaan vähäisemmät kuin itäisen. Läntisellä vaihtoehdolla voimajohtoreitti toisaalta sijoittuu Konttikankaan pohjavesialueelle, mutta läntistä vaihtoehtoa

(5)

voidaan pitää haitattomampana kun tarkastellaan luontoon kohdistuvia vaikutuksia kokonaisuutena. Herva-Arkala läntisessä vaihtoehdossa metsätilojen osalta haitta kohdistuu pääasi- assa tiloihin, joihin on kohdistunut jo aikaisempi haitta Viitajärvi-Pyhänselkä voimajohdosta, itäisellä vaihtoehdolla rasite kohdistuu uusiin metsätiloihin, mutta pinta-alallisesti kokonaisuutena laajempana. Oijärven paliskunnan eteläosissa läntinen vaihtoehto haittaa poronhoitoa vähemmän. Näillä perustein vaihtoehdoista tulisi Iin kunnan näkökulmasta valita läntinen vaihtoehto, vaikka huono asia on, että metsätiloihin kohdistuvat haitat kohdistuvat pääasiassa metsätiloihin, joita rasittaa jo aiempi voimajohtohanke.

Kuivaniemen Luonto on huolissaan lisääntyvän sähkönsiirtolinjojen rakentelun vaikutuksista alueen linnustolle sekä muille luontoarvoille ja luonnon virkistyskäytölle. Ongelmakohtana pi- detään Petäjäskoski-Nuojuankangas siirtolinjan viereen tulevan uuden 400+110 kv:n johdon linjausta, joka kiertää Rimpijärven Natura-alueen. Tällöin Simon-Kuivaniemen suokeskittymän Finiba-alueen katkaisisi kaksi vajaan kilometrin välein olevaa suurta voimajohtoa, mikä muodostaa uhkan alueen monipuoliselle linnustolle sekä pilaa laajalti maisemakuvaa. Uhka voidaan poistaa sillä, että molemmat linjat kaivetaan Finiba-alueella maahan samaan johtokäytä- vään uutta Naturan kiertävää linjausta käyttäen ja vanha johto Rimpijärven puretaan.

Rimpijärvi-Uusijärvi alueen Natura-arviossa lintuvaikutuksia on arvioitu lieventämisvaikutukset huomioiden ja päädytty arvioon, että eipä niitä paljon olekaan ja että uusikin linja olisi parasta vetää Natura-alueen läpi vanhan johdon rinnalle. Niissä ei ole otettu huomioon tai ei ole tie- detty, että isot linnut, metsähanhet, joutsenet ja kurjet saapuvat säännöllisesti koillisen suun- nalta Rimpijärven laidoille syömään päivittäin. Jos sen rinnalle rakennetaan uusi johto, syntyy paikalle eri korkeuksissa olevien johtojen labyrintti, mikä lisää törmäysriskiä varmasti. Uusi johtokäytävä lisäisi myös hehtaarin verran metsäkatoa Rimpijärven viereisellä suojellulla pie- nellä metsäsaarekkeella, jota vanha linja on jo nakertanut. Lisäksi on otettava huomioon, että johtokäytävään on jokseenkin varmasti tulossa lisää voimalinjoja tämänkin jälkeen. Se edellyt- täisi mm pienen metsäsaarekkeen lähes täydellistä avohakkaamista, mikä varmasti heiken- täisi suhteellisen vähäisten suojeltujen vanhojen metsien edustavuutta Natura-kohteena. Na- tura-aluetta ei saa merkittävästi heikentää ja vanha voimalinja täytyy purkaa alueelta.

Lapin ELY-keskus toteaa, että suunniteltu johtoreitti leikkaa oikeusvaikutteisen Simojoen yleiskaavan, jota ollaan muuttamassa. Simon kunnanvaltuusto on hyväksynyt Simojoen yleiskaavan, mutta Lapin ELY-keskus on tehnyt kunnanvaltuuston päätöksestä oikaisukehotuksen.

Uuden voimajohdon toteutus on ristiriidassa voimassa olevassa kuten myös vireillä olevassa yleiskaavassa osoitetun loma-asumisen kanssa kahden toistaiseksi rakentamattoman raken- nuspaikan osalta. Lomarakennuspaikat, joita ei voimajohdon takia voida toteuttaa, korvataan lunastusmenettelyssä. Lapin ELY-keskus pyytää kuitenkin vielä ottamaan huomioon edellä todetun oikaisukehotuksen, jonka johdosta arviointiselostuksessa esitetty johtoreitti voitaisiin mahdollisesti ottaa huomioon yleiskaavaa koskevassa uudessa päätöksessä.

Pohjaveden pintaan saakka kaivamista tulee pohjavesialueella välttää, ja tarkemmassa suunnittelussa pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia vältetään parhaiten siten, ettei pohjavesialueelle perusteta pylväitä.

Luonnontilaisen lähteen vaarantaminen on kielletty, ja lähteisiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan hankkeen jatkosuunnittelussa vähentää ensisijaisesti pylvässijoittelun avulla, ja jättää lähteisiin riittävä suojaetäisyys. Lapin ELY-keskus myös korostaa huolellista toimintakulttuuria voimajohdon rakentamis- ja kunnossapitotoimenpiteiden aikana.

Arvokkaisiin geologisiin muodostumiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan parhaiten vähentää pylväiden sijoitteluun liittyvällä suunnittelulla, ja toisaalta Runkausvaara-Tökerövaaran osalta valitsemalla läntisempi vaihtoehto. Suunnittelussa ja vaihtoehdon valinnassa tulee huomioida myös maisemaan kohdistuvat vaikutukset. Arvokkailla geologisilla muodostumilla tulee välttää isojen maaleikkauksien tekemistä, johon voidaan myös osaltaan vaikuttaa huolellisella pylväs- sijoittelun suunnittelulla.

(6)

Arviointiselostuksessa on yleisesti todettu, että voimajohtosuunnittelussa huomioidaan riittävät alituskorkeudet sekä etäisyydet tiestöön voimassa olevien ohjeistusten sekä lausuntomenette- lyn kautta. Arviointiselostuksessa olisi voitu jo kertoa, mistä ohjeista on kyse ja mikä viran- omainen lausuntoja myöntää.

Lapin liitto toteaa, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus on vireillä. Maakun- takaavaehdotus oli viranomaislausunnolla 1.4.-7.5.2021. Maakuntakaava asetetaan julkisesti nähtäville arviolta vuoden 2022 alussa.

Simojoen yleiskaavan muutos on vireillä ja Simon kunnan nettisivujen mukaan osayleiskaavan muutos on hyväksytty 7.6.2021. Osayleiskaavassa on osoitettu 1-2 lomarakennuspaikkaa joiden toteuttamisen voimajohto voi estää. Selostuksessa ei ole esitetty, miten näiden osalta jatkosuunnittelussa toimitaan.

Lapin maakuntamuseo pitää arkeologisia selvityksiä riittävinä ja arkeologinen kulttuuriperintö on huomioitu riittävällä tavalla. Petäjäskosken pylvässijoittelusta ja rakennussuunnitelmasta tulee vielä pyytää lausunto Lapin maakuntamuseolta, jotta varmistutaan siitä, ettei kohde Pik- kurakka vahingoitu rakennustöiden yhteydessä.

Metsähallituksen Luontopalvelut toteaa, että Runkauksen luonnonpuiston lähellä, Lyypäkin tuulivoimapuiston pohjoisosissa on tiedossa kaksi potentiaalista kalliota kiviainesten ottoon.

Metsähallitus esittää linjan kiertämistä tässä kohdin.

Pyhäportin lehto -niminen Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue tullaan perustamaan luonnonsuojelulain 17 §:n mukaiseksi muuksi luonnonsuojelualueeksi Länsi-Lapin luonnonsuojelualueita koskevan säädösvalmistelun yhteydessä.

Yhtenä Lyypäkin tuulivoimapuiston YVA-menettelyn vaihtoehtona tullaan todennäköisesti tar- kastelemaan mahdollisuutta liittää tuulivoimapuisto sähköverkkoon Petäjäskoski-Nuojuankan- gas-voimajohdon kautta. Uuden voimajohtolinjan suunnittelu ja rakentaminen vaatii yhteenso- vittamista tulevan tuulivoimapuiston toimintojen kanssa. Metsähallitus toivoo aktiivista vuoropuhelua osapuolten välille hankkeiden edetessä.

Lisäksi Metsähallitus on esittänyt salassapidettävää tietoa maakotkasta.

MTK-Lappi ry toteaa, että hanke tulee toteuttaa tavalla, jossa maa- ja metsätalouselinkeinoi- hin kohdistuvat haittavaikutukset voidaan minimoida. Hankkeen toteutuksen aikana mahdollisesti aiheutuvat vahingot ojastoon ja tiestöön tulee korjata niin että tiestön kunto säilyy vähin- tään nykytasolla eikä ojaston kuivatusteho heikkene. Maanrakennus- ja kaivutöiden yhtey- dessä on toteutettava tarpeelliset vesiensuojelutoimet. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu- rakenteita ei ole mitoitettu sellaiselle kuormalle, joka aiheutuu muista rakennushankkeista.

Johtoalueen tutkiminen ja rakentaminen tulee peltoalueilla suunnitella ja toteuttaa niin, että menetettävien satokausien määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. Peltoalueella tulee tarvittaessa käyttää haruksettomia pylväitä. Lisäksi pylväiden paikat sekä työn toteuttaminen tulee suunnitella yhdessä maanomistajien kanssa.

Metsätalouden näkökulmasta tulee suosia niitä vaihtoehtoisia linjauksia, jotka sijoittuvat met- sätaloudellisesti vähempiarvoisille maille. Pylväiden paikat tulee suunnitella yhdessä maanomistajien kanssa niin, etteivät ne haittaa linjaa ympäröivän alueen metsätalouden harjoitta- mista, kuten esimerkiksi puutavaran metsä- ja kaukokuljetuksia tai teiden kunnossapitoa.

Toimijalta tulee edellyttää hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyötä alueen maanomistajien kanssa. Tärkeää on, että myös urakoitsijat velvoitetaan ennakkoon tiedottamaan toimenpi- teistä maanomistajia. Näin voidaan edistää hankkeen hyväksyttävyyttä ja myös vähentää hankkeen haitallisia vaikutuksia maa- ja metsätalouteen.

Olhavan seudun kehittämisyhdistys katsoo, että Fingridin voimajohtohankkeet rankaisevat kohtuuttomasti samoja yksityisiä maanomistajia vuosikymmenestä toiseen. Kantaverkkoyhtiön tulisi etsiä ratkaisuja siten, että rasite kohdistuisi tasaisemmin eri maanomistajille. Fingrid

(7)

edelleen pyrkii sijoittamaan uudet voimalinjat olemassa olevaan johtokäytävään, tämä ei kui- tenkaan ole enää toimiva ratkaisu johtojen suuren määrän vuoksi. Maakuntakaava osoittaa linjarakentamisen paikan perustellusti valtion maalle Kaihuanvaaran itäpuolelle. On täysin kohtuutonta, että Yli-Olhavan tuulipuiston lisäksi myös voimalinjat sijoitetaan yksityisten maille. Yli-Olhavan tuulipuistossa myllyjen sijoittumista voi vielä muuttaa, jolloin myös linjan sijoittaminen maakuntakaavan osoittamaan reittiin olisi mahdollista.

Myös tulevaisuudessa on tarve rakentaa uusia linjoja Yli-Olhavan alueelle. Olisi tarpeen jo tässä vaiheessa miettiä sellainen linjaus, johon uudet linjat voidaan sijoittaa. Nyt esillä olevista vaihtoehdoista paras on Tuomelan kierron itäinen vaihtoehto G-O. Se on lähimpänä valtion maille sijoittuvaa tuulipuistoa, vähentää erittäin merkittävästi itä-länsi suuntaista linjojen rakentamista ja on etäämpänä vakituisesta asutuksesta. Se myös tasaa kuormitusta maanomistajien kesken.

Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää aiheellisena ja tärkeänä, että ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu vaihtoehtoisia voimajohtolinjauksia Iin Tuomelan alueen osalta.

Asutukselle aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää toteuttamiskelpoisimpana Tuomelan kierron itäistä vaihtoehtoa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että voimajohdon ja sen rakentamisen vaikutuksia pyritään vähentämään voimajohdon pylväspaikkojen tarkalla sijoitussuunnittelulla ja rakennustöiden ajoittamisella YVA-selostuksessa esitetyn mukaisesti. Linnustolle aiheutuvia vaikutuksia tulee vähentää rakennustöiden ajoittamisella lintujen pesimä- ja muuttokauden ulkopuolelle ja lintujen törmäysriskiä vähentävien merkintöjen käyttämisellä.

Oulunkaaren ympäristöpalvelut katsoo perustelluksi, että happamien sulfaattimaiden esiintyminen alueella selvitetään YVA-selostuksessa esitetyn mukaisesti ja voimalinjan toteutus- suunnitelmia tarkennetaan ja tarvittaessa muutetaan selvitysten tulosten perusteella. YVA- selostuksessa esitetyt toimenpiteet rakennustöiden aiheuttamien haitallisten vaikutusten estä- miseksi tulee toteuttaa täysimääräisesti.

Oulun kaupunki, yhdyskuntalautakunta pitää hankkeen jatkosuunnittelussakin tärkeänä käydä edelleen vuoropuhelua vaikutusalueen asukkaiden, maanomistajien ja yhdistysten kanssa haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.

Vaikka tämän hankkeen yhteydessä yhteisvaikutuksia tuulivoimarakentamiseen ei ole juuri arvioitu, tulisi sähkönsiirron yhteissuunnittelua kehittää haitallisten vaikutusten vähentä- miseksi.

Tehdyn arvioinnin mukaan Oulun kaupungin alueelle sijoittuvan Herva-Arkala välin läntisen vaihtoehdon vaikutukset maankäyttöön, asutukseen ja viihtyvyyteen sekä ilmastoon ovat kokonaisuudessaan vähäisemmät kuin itäisen. Läntinen vaihtoehto sijoittuu pääasiassa nykyisen voimajohdon rinnalle. Vaihtoehto toteuttaa paremmin valtakunnallisia alueidenkäyttöta- voitteita. Jatkosuunnittelussa tuleekin edistää suunnitteluratkaisua, jonka haitalliset vaikutukset ovat kokonaisuudessa vähäisempiä.

Oulun kaupunki, ympäristötoimi katsoo, että hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset on arvioitu hyvin ja esitetty selkeällä ja havainnollisella tavalla arviointiselostuksessa. Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitoksen johtokunnan 16.12.2020 antamassa lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu riittävällä tavalla.

Paliskuntain yhdistys katsoo, että poronhoitoon kohdistuu YVA-lain tarkoittamia vaikutuksia, jotka voivat olla merkittäviä, joten ne on selvitettävä asianmukaisesti. Poronhoitoalueella ta- pahtuva maankäytön suunnittelu on elinkeinon ja kulttuuriperinnön jatkuvuuden kannalta kes- keinen kysymys.

Voimajohto aiheuttaisi huomattavaa haittaa Narkauksen paliskunnan Jaatilanvaaran erotus- aidan käytölle. Olemassa olevan voimajohdon itäpuolelle sijoittuessaan uusi voimajohto sijoit- tuisi erotusaitapaikan tärkeimpien aitarakenteiden päälle. Uusi voimajohto tulee sijoittaa aita- alueen kohdalla nykyisen voimajohdon länsipuolelle ja sijoittaa aita-alueelle osuvat pylväät

(8)

niin ettei niistä aiheudu haittaa erotustoiminnalle sekä maadoittaa verkkoaidat. Mikäli käy niin, että voimajohdon vuoksi aita on pakko siirtää, Fingridin tulee korvata siirto ja olla myötävaikut- tamassa toimivan uuden aitapaikan sijoittamiseen.

Isosydänmaan paliskunnan alueella voimajohto on osittain uudessa ja osittain samassa maas- tokäytävässä olemassa olevan voimajohdon kanssa. Voimajohdon vaihtoehtoisista reiteistä Runkausvaaran läntinen vaihtoehto on itäistä vaihtoehtoa vähemmän haittaa aiheuttava. Tai- nijoen läntinen vaihtoehto aiheuttaa vähemmän haittaa sijoittuessaan nykyisen voimajohdon rinnalle, samoin kuin paliskunnan eteläosassa olevan Rimpisuon vaihtoehtoinen läntinen linjaus. Näitä vaihtoehtoja tulee suosia voimajohdon toteutuksessa.

Etenkin Kiimingin ja Oijärven paliskunnille aiheutuu haitallisia yhteisvaikutuksia lausuttavana olevan ja aiemmin suunnitellun 400+100 kV voimajohtolinjan (Viitajärvi-Pyhänselkä) rakentamisesta. Hankkeen vaihtoehdoista Herva-Arkala läntinen aiheuttaa vähemmän haittaa poronhoidolle, sillä se sijoittuu samaan maastokäytävään olemassa ja rakenteilla olevien voimajohtojen kanssa.

Hankkeessa tulee toteuttaa paliskuntien esittämiä keinoja poronhoidolle aiheutuvien haittojen estämiseen, vähentämiseen ja kompensointiin. Paliskunnille vähiten haittaa aiheuttavat lin- jaukset on syytä valita hankkeen toteutukseen, sillä niille aiheutuu haittoja jo aiemmin raken- netuista ja suunnitelluista voimajohdoista. Narkauksen paliskunnan Jaatilanvaaran erotusaitapaikan käyttökelpoisuus tulee turvata. Paliskunnat tulee osallistaa myös hankkeen jatkosuunnitteluun ja muihin menettelyihin, jotka seuraavat YVAa.

Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa, että Pohjois-Pohjanmaalla on voimassa neljä vaihemaa- kuntakaavaa, jotka kumoavat 11.6.2003 hyväksytyn Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan.

Hanhikiven ydinvoimakaava sai lainvoiman vuonna 2011, mutta se ei ulotu suunnitelma-alueelle. Ensimmäinen ja toinen vaihemaakuntakaava saivat lainvoiman alkuvuodesta 2017. Kol- mas vaihemaakuntakaava on määrätty voimaan ilman lainvoimaa marraskuussa 2018. Kor- keimmassa hallinto-oikeudessa on yksi jatkovalitus, joka ei koske tätä suunnittelualuetta. Poh- jois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on käynnistynyt lokakuussa 2021. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa käsitellään mm. energiantuotantoa ja -siirtoa.

Pohjois-Pohjanmaan kolmannessa vaihemaakuntakaavassa, jossa on käsitelty mm. sähkön- siirtoverkkoa, Petäjäskoski - Nuojuankangas pääsähköjohdon yhteystarvetta ei ole huomioitu.

Voimajohtohankkeen alustavassa suunnittelussa ja arviointimenettelyssä on huomioitu johto- käytävälle osuvat maakuntakaavoissa esitetyt aluevaraukset ja muut kaavamerkinnät. Maa- kuntakaavoituksen näkökulmasta uuden johtokäytävän avaaminen on perusteltua, mikäli Ou- lun seudulla olemassa olevien sähkölinjojen viereen se ei ole mahdollista.

Tuomelan kyläalueelle on osoitettu neljä eri linjausvaihtoehtoa, koska alueelle kohdistuu pai- neita myös tuulivoimapuistojen sähkönsiirtoreiteistä, muista sähkönsiirtoverkoista sekä uu- desta sähköasemasta. Tuomelan alueella lopullista sijoitusvaihtoehtoa harkitessa paikallisten asukkaiden näkemykset tulee huomioida erityisen tarkasti.

Tarkastelluissa vaihtoehdoissa ei tarvita asuin- tai lomakiinteistöjen ostoa tai lunastusta eikä asuin- tai lomarakennuksia jää johtoalueelle. Luotettava sähkönsiirto on turvattava ja toteutu- essaan hanke antaa mahdollisuuksia uusiutuvalle energiantuotannolle.

Vaikka Petäjäskoski - Nuojuankangas 400+110 kilovoltin pääsähköjohdon yhteystarvetta ei ole osoitettu voimassa olevissa maakuntakaavoissa, tukee hanke kuitenkin Pohjois-Pohjan- maan vaihemaakuntakaavojen ja juuri käynnistyneen uuden energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan tavoitteita. Voimajohtojen vaihtoehdot eivät ole merkittävässä ristiriidassa suunnittelualueen maakuntakaavamääräysten kanssa. Jatkosuunnittelussa on pyrittävä edelleen pie- nentämään hankkeen haitallisia vaikutuksia ja pyrkiä yhteistyöhön paikallisten asukkaiden kanssa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

(9)

Pohjois-Pohjanmaan museo (arkeologia) toteaa, että hankkeessa on tehty riittävät arkeolo- giset maastoinventoinnit kesällä 2020 ja kesällä 2021 edellistä täydentävä inventointi muuttuneilla reittiosuuksilla. Tehtyihin selvityksiin viitataan selostuksessa, mutta niitä ei erikseen mainita.

Kohdassa 13.3 todetaan, että voimajohtoreitille tai sen läheisyyteen (etäisyys noin 300 metriä tai vähemmän) sijoittuu 21 kiinteää muinaisjäännöstä. Taulukoiden 25 ja 27 mukaan tällaisia kohteita kuitenkin on 39, joista 5 Lapin puolella. Kuvan 136 kartalla kohde Suvannonsuo 4 on jäänyt nimeämättä.

Pohjois-Pohjanmaanmaalla viisi kohdetta sijaitsee johtoalueella. Kohteet ovat pienialaisia ja niille on määritelty selvät aluerajaukset, joten kohteet ovat jatkosuunnittelussa huomioon otet- tavissa pylväiden sijoitussuunnittelulla. Etenkin alueella liikkumista ajatellen kohteet on syytä merkitä maastoon ennen rakentamista.

Mikäli työtä suoritettaessa tavataan kiinteä muinaisjäännös tai muinaisesine, tulee työt mui- naisjäännöksen kohdalla keskeyttää ja asia tulee saattaa museoviranomaisen tietoon.

Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvat kiinteiden muinaisjäännösten ohella myös muinaisesineiden löytöpaikat sekä muut kulttuuriperintökohteet. Voimalinjan lähialueella tällainen on vuoden 2020 inventoinnissa todettu historiallisen ajan talonpaikka Oulu Mustalamminkangas (muinaisjäännöstunnus 1000010146). Kohteen rakenteet sijaitsevat noin 20 ja 50 metrin etäi- syydellä voimalinjasta. Tieto kohteesta on syytä lisätä selostukseen niin, että se tulee huo- mion otetuksi rakentamisen aikana.

Pohjois-Pohjanmaan museo (rakennettu kulttuuriympäristö): ei ole huomautettavaa YVA- selostuksesta maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Suomen metsäkeskus huomauttaa epäloogisuuksista laskelmissa voimajohdon reittivaihto- ehtojen vaikutuksia hiilivarastoihin ja -nieluihin. Selkeydyn parantamiseksi olisi hyvä tarkistaa laskelmat ja esittää myös laskennassa käytetyt keskiarvotiedot.

Selvityksestä ei käy ilmi, aiheutuuko linjan rakentamisesta tarvetta rakentaa uutta tai vahvista ja leventää olemassa olevaa tiestöä, mikä myös aiheuttaa metsäalan vähenemistä. Lisäksi pinta-aloista on selvityksessä taulukoissa 11. ja 16 toisistaan poikkeavia tietoja. Metsäalasta poistuvat pinta-alat luetaan osaksi metsäkatoa, joka tulisi korvata aiemmin puuttoman alueen metsityksellä. Metsäkeskus esittää, että vaikutusten arviointiin lisätään kirjaus metsäkadosta ja arvio mahdollisuudesta korvata menetys metsityksillä.

Pitkällä voimajohtoreitillä kokonaisvaikutuksen on arvioitu olevan kohtalaisen kielteinen met- sätaloudelle. Kiinteistökohtaisesti haitat voivat olla myös erittäin merkittäviä, mikä tulee huomioida lunastuskorvauksia määritettäessä.

Metsätiestön ja muun yksityisen tieverkon osalta voimalinjan rakentamisessa on ennakoiden kartoitettava ja tehtävä tarvittavat parannustoimenpiteet, joilla ennalta ehkäistään tiestön va- hingoittuminen ja lisäksi selostuksen esityksen mukaisesti korvattava mahdollisesti syntyvät vauriot.

Vesien poisjohtamisen yhteydessä on tarpeen huomioida, että metsä- ja pelto-ojastot sekä niihin liittyvät vesiensuojelurakenteet on mitoitettu metsä- ja maatalouden tarpeisiin. Tämän vuoksi ennen vesien johtamista näihin ojastoihin, on varmistettava rakenteiden riittävyys ja tarvittaessa toteutettava riittävät lisätoimenpiteet ravinne- ja kiintoaineshuuhtoutumien ehkäi- semiseksi.

Arvokkaiden luontokohteiden suojaamiseksi on esitetty laadittavaksi kohdekohtainen ohjeis- tus, miten haittoja voidaan minimoida. Lisäksi on tarpeen arvioida, voidaanko mahdollista luontokatoa korvata esimerkiksi lisäämällä luontokohteiden arvoa muualla luonnonhoitotoi- menpiteillä tai muilla kompensaatioilla. Rakentamisvaiheessa on syytä tarkistaa mahdollisten

(10)

luontokohteiden esiintyminen yksityismaiden osalta Metsäkeskuksen avoimesta metsätie- dosta.

Olisi tarpeen edistää linja-alueen hyödyntämistä kaupallisten luonnontuotteiden kasvuolosuh- teiden parantamiseen.

Säteilyturvakeskus toteaa, että uudet voimajohdot ovat STUKin suosituksen mukaisia ja ne voidaan siten rakentaa arviointiselostuksessa esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti.

Traficom muistuttaa lentoturvallisuuden huomioimisesta. Ilmailulain 158 § edellyttää lentoes- teluvan hankkimista. Tarkastelu tulee kohdistaa tässä tapauksessa Oulun ja Kemi-Tornion lentoasemiin.

Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan Simojokivarren maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön osalta olisi ollut hyvä havainnollistaa vaikutus myös valokuvasovitteen avulla. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja pylväspaikkojen sijoittamisessa on tärkeä kiinnittää erityistä huomiota haitallisten vaikutusten ehkäisyyn ja Iieventämiseen erityisesti Simojoen ylityskohdassa ja Vammavaaralla sekä muilla maisemallisesti herkillä alueilla.

Kun kohde Simon Maatela huomioidaan jatkosuunnittelussa ja merkitään maastoon ennen rakentamistoimenpiteitä, vaikutukset muinaisjäännöskohteelle jäävät vähäisiksi. Jos työtä suoritettaessa tavataan kiinteä muinaisjäännös tai muinaisesine, tulee työt muinaisjäännöksen kohdalla keskeyttää ja asia tulee saattaa museoviranomaisen tietoon.

Utajärven kunta huomauttaa puutteellisista tiedoista Utajärven kunnan alueella kehitteillä ole- vista tuulivoimahankkeista ja niihin liittyvistä voimajohtohankkeista. YVA-selostuksessa olisi tullut esittää myös Pahkavaaran tuulivoimahanke. Lisäksi olisi tullut huomioida Ponteman tuulivoimahanke, jonka yhdistetty YVA-ohjelma ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunni- telma olivat nähtävillä kesällä 2021. Pahkavaaran tuulivoimahankkeen YVAn yhteydessä on arvioitu myös voimajohtolinja, joka risteää Petäjäskoski - Nuojuankangas - voimajohdon kanssa ja johdoilla voi näin ollen olla yhteisvaikutuksia. Pahkavaaran voimajohtolinjaan on tarkoitus liittää myös Ponteman ja Maaselän tuulivoima-alueet.

YVA-selostuksessa on virheellisesti arvioitu (s. 123), että suunnitellun johtokäytävän jaksolle Puolangantie (Utajärvi)-Nuojuankangas ei ole suunnitteilla maankäytön kehittämistä. Utajär- ven kunnan elinkeinovaliokunta on linjannut kokouksessaan 2.11.2021 suunnitteluvarauspää- töstä alueen varaamisesta tuulivoimatuotannolle.

Pehkeensuon turvetuotantoalueen osalta tilanne on muuttunut YVAssa esitetystä tilanteesta.

Kunnan tietojen mukaan alueella on turvetuotantoa enää vain auma-alueilla ja suuri osa vuok- ratuista maa-alueista on palautettu maanomistajille. Myös auma-alueiden turvetuotanto on kunnan tietojen mukaan päättymässä lähivuosina. Näin ollen Pehkeensuon kiertävä Iinjaus- vaihtoehto jäänee turhaksi.

Vaalan kunta toteaa, että YVA-selostuksen kohdasta 7.6.1. puuttuu syksyllä 2021 lainvoiman saanut Vaalan tuulivoimayleiskaava, joka tulisi mainita kuntakaavojen luettelossa. Tuulivoi- mayleiskaavassa on esitetty tuulivoiman tuotantoon soveltuvien alueiden lisäksi voimajohdot.

Uusien voimajohtojen osalta kaavassa on esitetty ainoastaan Nuojuankankaalta itään suun- tautuva 110 kV voimajohto, joka liittyy Vaalan itäosien tuulivoimahankkeisiin ja Kainuun maa- kuntakaavassa Paltamon ja Puolangan alueelle osoitettuihin tuulivoima-alueisiin. Tuulivoi- mayleiskaavan kaavaselostuksessa on lisäksi mainittu Pyhänselkä–Nuojua voimajohtohanke sekä ns. Järvilinjan voimajohtohanke.

Väylävirasto pitää myönteisenä, että voimajohto sijoitetaan osin olemassa olevien voimajoh- tojen rinnalle, jolloin vaikutukset mm. tiestölle ovat mahdollisimman vähäiset. Suunnittelussa tulee huomioida, etteivät voimajohdon pylväät estä tai haittaa maanteiden käyttöä. Voimajoh- torakenteiden kuljetuksissa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen, sillä suuret rakenteiden osat voivat esimerkiksi haitata näkymiä. Jos tierakenteiden vahvistamiselle todetaan tarvetta, toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan hankkeesta vastaavan

(11)

kustannuksella. Tämä koskee myös mahdollista valaisinpylväiden ja liikennemerkkien väliai- kaista siirtoa.

Kaapeleiden ja johtojen sijoittamisessa tiealueelle noudatetaan, mitä liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 42 §:ssä ja 42 a §:ssä säädetään. Rakennettaessa voimajohtoa maanteiden yhteyteen tulee noudattaa Väyläviraston "Sähkö- ja telejohdot ja maantiet" -ohjeen (Liikenneviraston ohjeita 3/2018) lisäksi Liikenneviraston 12.10.2018 antamaa määräystä johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta maantien tiealueelle

(LIVI/44/06.04.01/2018). Ohjetta tulee noudattaa siinäkin tapauksessa, että uusi johto rakennetaan olemassa olevan johdon rinnalle.

Yksityishenkilöt

Yksityishenkilöt ovat olleet huolissaan voimajohdon pirstovasta vaikutuksesta metsiin ja peltoi- hin, kiinteistöjen ja tonttien arvon alenemisesta ja rantatonttien rakentamisoikeuden menetyk- sestä. Monet tuovat esiin, että jo aiemmin rakennetut voimajohdot rasittavat samoja kiinteis- töjä. Pahimmassa tapauksessa kaikki voimalinjat tulevat kulkemaan saman maanomistajan maiden läpi. Voimajohto on haluttu valtion maille ja jo olemassa oleviin siirtolinjoihin. Monet kannattavat maakuntakaavan mukaista vaihtoehtoa Kaihuanjärven itäpuolta pitkin. Uusia reit- tivaihtoehtoja on myös ehdotettu. Reittivaihtoehdoista Tuomelan aseman kumpaakin vaihtoehtoa on vastustettu. Tuomelan kierron itäistä vaihtoehtoa on sekä vastustettu että kanna- tettu. Kannatusta on saanut Nuorittajoen uusi läntinen reitti ja Heposuon läntinen vaihtoehto.

Itäistä vaihtoehtoa Arkala-Herva halkoo yhden mielipiteen antajan perintömetsän keskeltä kahtia. Yhdessä palautteessa on todettu linjan menevän liian läheltä ympäristöluvallista lento- kenttää ja lentohallia.

Tuulivoimaloiden (erityisesti Yli-Olhavan hanke) ja voimajohdon yhteensovittaminen ja yhteisvaikutukset on mainittu useammassa palautteessa.

Linjan aiheuttama kerrannaisvaikutus myös läheisiin luontoalueisiin kuten Säippä-Kivisuon Natura-alueeseen ja Oulujoen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan tulisi palautteen mukaan ottaa arvioinnissa paremmin huomioon.

Yhdessä palautteessa on oltu huolissaan sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista ja vaikutuksista viljelytuotteisiin. Mielipiteen antajalla on EU-tukikelpoinen viljelypelto, jonka läpi voimajohto kulkisi. Jos tulee imago, että viljellyt tuotteet ovat kasvaneet säteilyn alla, niin se saattaa haitata tuotteiden menekkiä huomattavasti. Mielipiteen antaja haluaa vastuuvakuutuk- sen, että Iinjoista ei ole mitään terveyshaittaa.

On pidetty epäreiluna, että maan vuokraamisesta tuulipuistoalueelle saa hyvän vuokran joka vuosi, mutta sähkönsiirtolinjan alle jäävästä maasta saa pienen kertakorvauksen. Pahim- massa tapauksessa sähkönsiirtolinjojen alle jäävä maa-alue voidaan jopa pakkolunastaa. Ny- kyisiä pakkolunastuskorvauksia kuvattiin laillistetuksi ryöstämiseksi. Uusia sähkönsiirtolinjoja ei pitäisi rakentaa ennen kuin lainsäädännön puutteet on korjattu.

Palautteen mukaan selostuksessa ei ole tarpeeksi huomioitu hankkeen vaikutusta metsäluon- nolle ja alueella eläville metsäkanayhdyskunnille. Toisessa palautteessa tilalle on tarkoituk- sena kehittää monimuotoinen virkistysalue, jonka maisemaan voimalinja ei sovellu.

Palautteissa on esitetty, että linjojen suunnittelussa tulisi tukeutua ensisijaisesti jo olemassa oleviin siirtolinjoihin eikä viedä niitä neitseellisille metsäalueille ja täten aiheuttaa entistä enemmän hiilinielujen hävitystä ja metsäkatoa.

ARVIOINNIN RIITTÄVYYS JA LAATU

Yhteysviranomaisen perustellun päätelmän valmisteluun ovat osallistuneet Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa seuraavat henkilöt:

(12)

alueidenkäytönasiantuntija, arkkitehti Touko Linjama ylitarkastaja, FM (biologia) Marja-Liisa Seväkivi geologi, FM Maria Ekholm-Peltonen

ylitarkastaja, insinööri Kirsi Kalliokoski ylitarkastaja, TkL Heli Törttö

liikennejärjestelmäasiantuntija, Ins. (AMK) Anniina Gutzén asiantuntija, HTL (aluetiede) Jarkko Pietilä

ilmasto- ja kiertotalousasiantuntija, DI Sanna Moilanen ylitarkastaja, FT (biologia) Kimmo Aronsuu

ympäristöasiantuntija, FT Heli Kinnunen (lausunnon esittelijä)

Fingrid Oyj:n Petäjäskoski – Nuojuankangas 400 + 110 kV voimajohtohankkeen arviointiselostus on laadittu arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta.

Yhteysviranomaiselle toimitettu arviointiselostus täyttää YVA-lain (252/2017) 19 §:ssä ja YVA-asetuksen (277/2017) 4 §:ssä arviointiselostukselle säädetyt sisältövaatimuk- set. Selostukseen ei kokonaisuutena arvioiden sisälly sellaisia olennaisia puutteita, jotka estäisivät yhteysviranomaista laatimasta perusteltua päätelmää hankkeen mer- kittävistä vaikutuksista. Selostuksen perusteella on mahdollista muodostaa kokonais- kuva hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista sekä tunnistaa ja arvioida hankkeen merkittävät vaikutukset.

Arvioinnissa on kuulemisen ja yhteysviranomaisen oman tarkastelun perusteella todettu olevan joitakin puutteita ja epävarmuustekijöitä. Ne ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että voidaan korjata ja ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa sekä lupa- ja hyväksymismenettelyjen yhteydessä.

Yleistä selostuksen laadusta

Selostuksessa on esitetty YVA-lain 33 §:ssä edellytetyt tiedot arvioinnin laatijoiden pätevyydestä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisesta ovat vastan- neet Sitowise Oy:n asiantuntijat, joiden vastuualueet ja koulutus on esitetty. Yhteysvi- ranomainen arvioi, että asiantuntemus on ollut riittävä selostuksen laatimiseen, mutta asiantuntijoiden kokemus työvuosina olisi ollut hyvä esittää. Vaikutusten arvioinnin tekijä ei käy ilmi melun, säteilyn, eläinten, liikenteen, arkeologian ja yhteisvaikutusten osalta. Arvioinnin tekijä olisi hyvä mainita myös kunkin vaikutusosion yhteydessä.

Voimajohto on pituudeltaan yli 200 km ja ulottuu viiden kunnan alueelle. Siihen näh- den tietojen esittäminen kaikista vaihtoehtoisista voimajohtoreiteistä sekä niiden ny- kytilasta ja vaikutuksista on onnistunut tasapainoisesti ja havainnollisesti. Selostuk- sessa on paljon selkeitä ja havainnollisia kuvia, karttoja ja taulukoita. Erityisen havainnollisia ovat kartoilla esitetyt vaikutukset (karttalehdet 1-34). Selostus sisältää yleistajuisen tiivistelmän ja havainnollisen yhteenvetotaulukon. Tiivistelmän keskeis- ten ympäristövaikutusten väliotsikoinnit olisivat voineet erottua paremmin. Sisällys- luettelossa ja arviointiselostuksessa on kahteen kertaan kappale "Ympäristövaikutus- ten seuranta ja raportointi" (kappaleet 23 ja 26).

Hankkeen vaihtoehdot

Arvioinnissa ei käsitellä hankkeen toteuttamatta jättämistä, koska se ei olisi kantaver- kon toiminnan kannalta mahdollista.

(13)

Palautteen perusteella arviointiohjelmassa esitettyyn voimajohdon reittisuunnitelmaan tehdyt tarkennukset ja tekniset vaihtoehdot kuvataan luvussa 4. Uusia teknisiä vaihtoehtoja on muodostettu yhdeksän ohjelmassa esitettyjen kolmen lisäksi. Reitin tarkis- tuksia on tehty kahdessa kohdassa. Kaikki vaihtoehdot on kuvattu sekä tekstissä että kartoilla.

Yhteysviranomainen totesi arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa, että YVA- menettelyyn on sisällytettävä vaihtoehtoinen voimajohtoaluelinjaus Simon pohjoisosassa Runkauksen luonnonpuiston länsipuolelta koilliseen Metsähallituksen lausunnon mukaisesti. Esitetty reittivaihtoehto on lisätty arviointiin Runkausvaaran läntisenä teknisenä vaihtoehtona. Yhteysviranomainen pitää hyvänä sitä, että vaihtoehtotarkas- telu on kehittynyt arviointiohjelmasta saadun palautteen perusteella.

Yhteysviranomaisen ja Utajärven kunnan tietojen mukaan Pehkeensuon turvetuotanto on päättymässä lähivuosina, joten Pehkeensuon kiertävä Iinjausvaihtoehto jää- nee turhaksi.

Vaikutukset ja niiden selvittäminen

Vaikutuksia tarkastellaan selkeästi vaikutustyypeittäin ja eri reittiosuuksilla. Kunkin vaikutuksen yhteydessä on esitetty yhteenveto vaikutusten merkittävyydestä ja vaihtoehtojen vertailu, lähtötiedot ja arviointimenetelmät, nykytila ja vaikutukset, haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen sekä arvioinnin epävarmuustekijät.

Arvioinnin lähtötietoina on käytetty hankealuetta koskevia selvityksiä, suunnitelmia, julkaisuja, karttoja sekä tietokantatietoja. Käytettävissä olleita tietoja on täydennetty erilaisin maastoselvityksin, mallinnuksin ja havainnekuvin ja sähkö- ja magneettikent- tälaskelmin. Yhteysviranomainen toteaa, että tunnistetut luonnon arvokohteet on mer- kitty selkeästi karttaliitteisiin. Lähtötietoja on hyödynnetty monipuolisesti ja maastosel- vitykset ovat pääosin riittävät.

Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan vaikutuksia koskevat selvitykset on koh- dennettu pääasiassa oikein ja kaikki todennäköisesti merkittävät vaikutukset on arvioitu. Yhteysviranomainen huomauttaa kuitenkin, että yhteisvaikutuksia ei ole nostettu todennäköisesti merkittäviin vaikutuksiin, vaikka yhteysviranomainen arviointiohjelmalausunnossaan sitä esitti. Lisäksi ilmastovaikutusten arvioinnin osalta on ristiriitai- suutta: arviointiohjelmassa ja arviointiselostuksen tiivistelmässä ilmastovaikutuksia ei ole pidettytodennäköisesti merkittävinä vaikutuksina, kun taas vaikutusten arvioinnin kuvauksessa (s. 43) ne ovat. Yhteysviranomainen nostaa sekä ilmastovaikutukset että yhteisvaikutukset merkittävimpiin vaikutuksiin.

Liittyminen muihin hankkeisiin

Muina hankkeina on selostuksessa kuvattu Järvilinjan voimajohtohanke, Pyhänselkä- Nuojuankangas 400 + 110 kilovoltin voimajohtohanke, Suhangon kaivoshanke sekä tuulivoimahankkeista Iin Yli-Olhava, Simon Lyypäkinaapa, Yli-Iin Iso-Rytisuo ja Oulun Iso-Pihlajasuo (Pahkakosken laajennus).

Lisäksi kappaleessa "Luonnonvarojen hyödyntäminen ja elinkeinot" on kuvattu lähi- alueen turvetuotanto, maa- ja kiviainesten otto ja kaivannaisteollisuus, matkailu ja tuulivoima.

(14)

Kuten arviointiselostuksessa todetaan, Pohjois-Pohjanmaa ja Länsi-Lappi ovat profi- loituneet voimakkaasti tuulivoimaa kehittäväksi alueeksi ja eri vaiheessa olevia hank- keita on paljon. Yhteysviranomainen katsoo, että hanketilannetta tulee päivittää jatko- suunnittelun aikana. Kuntien antamat lausunnot hankkeisiin liittyen tulee ottaa huomioon.

Tässä vaiheessa yhteysviranomainen toteaa hankkeisiin liittyen seuraavat päivityk- set:

- ELY-keskus on antanut lausunnon Utajärven Ponteman tuulivoimahankkeen YVA- suunnitelmasta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 23.9.2021.

- Iin Ollinkorven tuulivoimahankkeen osayleiskaavan kaavaehdotus (10 voimalaa) on ollut nähtävillä 15.10.–13.11.2021.

-

Pahkavaaran tuulivoimahankkeen valituksesta on tullut Pohjois-Suomen hallinto- oikeuden päätös marraskuussa 2021.

- Iso Pihlajasuo (Pahkakosken laajennus): Ennakkoneuvottelu ja yksi PHL 53 §:n mukainen neuvottelu on käyty, mutta YVA-menettely ei ole vielä alkanut.

Vaikutukset ilmastoon

Metsäkeskus huomauttaa lausunnossaan laskelmien epäloogisuuksista ja toivoo esi- tettäväksi laskennassa käytetyt keskiarvotiedot. Lisäksi Metsäkeskus toteaa, että selvityksestä ei käy ilmi, aiheutuuko linjan rakentamisesta tarvetta rakentaa uutta tai vahvistaa ja leventää olemassa olevaa tiestöä, mikä myös aiheuttaa metsä- alan vähenemistä. Metsäkeskus esittää, että vaikutusten arviointiin lisätään kirjaus metsäkadosta ja arvio mahdollisuudesta korvata menetys metsityksillä.

Yhteysviranomainen pitää arviointiselostuksen kasvihuonekaasupäästölaskentaa va- javaisena, sillä siinä ei ole huomioitu hankkeen koko elinkaaren aikaisia kasvihuone- kaasupäästöjä, vaan pelkästään materiaalien valmistuksessa syntyvät päästöt. Yh- teysviranomainen huomauttaa, että arvioinnissa tulee aina huomioida suunnitellun hankkeen rakentamisen aikaisen, käytön aikaisen ja käytön jälkeisen ajan kasvihuo- nekaasupäästöt. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi mitä voimajohtomateriaalien val- mistuksen päästöihin luetaan eikä siinä ole perusteltu, miksi tarkastelun ulkopuolelle on rajattu kuljetusten, työkoneiden ja muiden työmaatoimintojen, alueen raivauksen, kunnossapidon ja korjauksen sekä purkamisen ja osien kierrätyksen päästövaikutuk- set.

Hankkeen voimajohtoalueen raivauksen ja reunametsien kunnossapidon vaikutuksia alueen hiilivarastoihin ja -nieluihin olisi ollut syytä kuvata tarkemmin ja tuoda esiin, miten alueen hiilivarastot ja -nielut palautuvat voimalinjan käyttövaiheen aikana ja sen jälkeen. Hiilivarasto ja -nielulaskennan oletukset, rajaukset ja menetelmät on esitelty erittäin pintapuolisesti eikä ne kuvaa sitä, miten laskenta on tehty. Yhteysviranomai- nen huomauttaa, että arviointiselostuksessa tulee aina esittää selkeät laskentaperus- teet ja -menetelmät. Hiilivarasto- ja -nielulaskelmissa ei huomioida johtoalueen raivauksen ja kunnossapidon vaikutuksia maaperän hiilitaseeseen, mitä yhteysviranomainen pitää puutteena. Ilmastovaikutusten kokonaisarvion kannalta olisi suotavaa, että hankkeen koko elinkaaren aikaiset vaikutukset koottaisi yhteenvetotaulukkoon.

Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen

Voimajohdot eivät arviointiselostuksen mukaan muuta oleellisesti kaavojen osoitta- maa maankäyttöä. Poikkeuksen tähän tekevät arvioinnissa tunnistetut ristiriidat to- teuttamattomien yleiskaavojen rantarakennuspaikkojen kanssa Simon Simojoen yleiskaavassa (vaihtoehdoton osuus Petäjäskoski-Herva) ja Oulun Siuruanjoen

(15)

osayleiskaavassa (vaihtoehtoiset osuudet Herva-Arkala itäinen ja läntinen). Näissä kohteissa tarkasteltava voimajohto estää rantarakennuspaikkojen toteutumisen. To- teutumattomia lomarakennuspaikkoja koskevat menetykset mainitaan korvattavan lunastusmenettelyssä. Lapin ELY-keskus ja Lapin liitto nostavat lausunnoissaan esiin päivitettyä tietoa Simojoen yleiskaavan muutoksesta.

Pohjois-Pohjanmaan liitto tuo lausunnossaan esiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisen, joka on käynnistynyt lokakuussa 2021. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa käsitellään mm. energiantuotantoa ja -siirtoa. Liitto katsoo, että vaikka Petäjäskoski - Nuojuankangas 400+110 kilovoltin pääsähköjohdon yhteystarvetta ei ole osoitettu voimassa olevissa maakuntakaavoissa, tukee hanke kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavojen ja juuri käynnistyneen uuden energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan tavoitteita. Voimajohtojen vaihtoehdot eivät ole mer- kittävässä ristiriidassa suunnittelualueen maakuntakaavamääräysten kanssa.

Arviointiselostuksen mukaan johtokäytävän jaksolle Puolangantie (Utajärvi)-Nuoju- ankangas ei ole suunnitteilla maankäytön kehittämistä. Utajärven kunta oikaisee, että Utajärven kunnan elinkeinovaliokunta on linjannut kokouksessaan 2.11.2021 suunnit- teluvarauspäätöstä alueen varaamisesta tuulivoimatuotannolle.

Yhteysviranomainen toteaa, että lausunnoissa esiin nostetut päivitykset kaavoissa ja maankäytössä tulee huomioida jatkosuunnittelussa.

Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön

Yhteysviranomainen totesi arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa, että ”Hirvi- suo on edustava ja arvokas esimerkki Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden alueen suomaisemista. Alue on maisemallisesti ja linnustollisesti erittäin merkittävä. Tämän vuoksi erityisesti Hirvisuon laajaan ja avoimeen suomaisemaan kohdistuvia vaikutuk- sia tulee selostuksessa tarkastella ja arvioida hyödyntäen karttatarkasteluja ja kuva- sovitteita”. Yhteysviranomainen huomauttaa, että maisemavaikutusten osalta arvioin- tiselostuksessa on Hirvisuon osalta todettu ainoastaan sanallisesti, että suunniteltu voimajohto ei sijoitu suoalueelle, suoaluekokonaisuuden keskeisimmiltä osilta ei avaudu näkymiä voimajohtoalueelle, eikä voimajohto estä alueen virkistyskäyttöä.

Toteamuksia ei ole näkymäanalyyseillä, karttaesityksillä tai kuvasovitteilla perusteltu.

Yhteysviranomainen katsoo, että mikäli itäinen vaihtoehto välillä Herva-Arkala tulee valituksi, tulee laatia yhteysviranomaisen ohjelmalausunnossaan edellyttämä Hirvi- suon laajaan ja avoimeen suomaisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointi hyödyn- täen karttatarkasteluja ja kuvasovitteita, minkä jälkeen asiassa tulee pyytää yhteysviranomaisen lausunto.

Luonnonvarojen hyödyntäminen

Voimajohdon mainitaan ylittävän yhden soranottoalueen (Seljänmaa), yhden turve- tuotantoon suunnitellun alueen (Raasakkasuo) sekä yhden tuotannossa olevan turvetuotantoalueen (Pehkeensuo), jonka kohdalla on teknisenä vaihtoehtona turvetuotantoalueen kiertävä reittivaihtoehto.

Metsähallitus esittää, että linja kiertäisi kauempaa potentiaaliset kiviainesten ottopai- kat Lyypäkin tuulivoimapuiston pohjoisosassa, jotta ottotoiminta olisi mahdollista tulevaisuudessa tarpeen niin vaatiessa.

Yhteysviranomainen toteaa, että Taulukko 17 ei enää ole aivan ajan tasalla:

(16)

- Sarvisuo-Hakasuolla tuotanto on päättynyt.

- Raasakkasuon lupahakemus on peruttu ja tästä on tullut PSAVIn päätös 22.3.2021.

- Neova on ilmoittanut 9.11.2020, että Pehkeensuon turvetuotanto on lopetettu.

Liikennevaikutukset

Arviointiselostuksen mukaan hankkeen rakentamisen, käytön ja käytöstä poistamisen aiheuttamat vaikutukset liikennemääriin, liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuu- teen ovat vähäiset ja aiheutuvat rakentamisaikana mahdollisista lyhytaikaisista liiken- nekatkoista tai nopeusrajoituksista kohdissa, jossa voimajohto ylittää maantien.

Arviointiselostuksen sivulla 132 todetaan: "Voimajohto ei risteä valtateiden tai rauta- teiden kanssa, mutta risteää seututiet 926 (Petäjäisessä), 924 (Taininiemessä), 855 (Yli-Olhavalla) ja 849 (Yli-Iissä) (Kuva 84)." Yhteysviranomainen huomauttaa, että kartta-aineistojen mukaan voimajohto risteää valtateiden 20 ja 22 sekä lisäksi seutu- teiden 836 ja 837 kanssa. Valtatie 22 kuuluu Oulu – Vaala välillä suurten erikoiskulje- tusten runkoverkkoon (SEKV 7x7 mitoituksella), myös valtatiellä 20 liikkuu paljon suu- ria erikoiskuljetuksia välillä Taivalkoski - Oulu. Sekä valtatiellä 22 että valtatiellä 20 on turvattava 7 m vapaa alikulkukorkeus asianmukaiset varoetäisyydet huomioiden. Se- lostusta on syytä korjata näiltä osin.

Voimajohdon suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava Liikenneviraston ohje

"Sähkö- ja telejohdot ja maantiet" (Liikenneviraston ohjeita 3/2018) ja Liikenneviras- ton määräys johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta maantien tiealueelle (12.10.2018, LIVI/44/06.04.01/2018). Pääsääntöisesti valta- ja kantateillä sekä muilla vilkasliiken- teisillä teillä ilmajohtojen sijoitusperiaatteisiin vaikuttavat näiden teiden parantamistar- peet ja törmäysturvallisuus, vähäliikenteisillä teillä taas korostuvat kunnossapitoluon- teiset työt. Ohjeen mukaan mm. riittävä vapaa alikulkukorkeus tien kohdalla on turvattava maanteitä ylitettäessä. Lisäksi pylväiden riittävistä etäisyyksistä maanteiden kohdalla on huolehdittava.

Mikäli tierakenteiden vahvistamiselle todetaan tarvetta, toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä paikallisen ELY-keskuksen kanssa hankkeesta vastaavan kustannuksella. Tämä koskee myös mahdollisia liikennemerkkien, opasteiden tai va- laisinpylväiden väliaikaisia siirtoja.

Kaapeleiden, johtojen ja putkien sijoittamiseen maantien tiealueelle ja niiden tiealu- eella tapahtuviin rakentamis- ja huoltotöihin tarvitaan aina tienpitoviranomaisen lupa (sijoituslupa, työlupa). Myös uusien yksityistieliittymien rakentaminen tai nykyisten liit- tymien parantaminen edellyttävät ELY-keskuksen myöntämää liittymälupaa.

Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön

Hankkeessa on tehty arkeologiset maastoinventoinnit kesällä 2020 ja kesällä 2021 edellistä täydentävä inventointi muuttuneilla reittiosuuksilla. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuviin muinaisjäännöksiin ei arvioinnin mukaan kohdistu vaikutuksia, kun kohteet huomioidaan jatkosuunnittelussa muun muassa pylvässijoitte- lussa ja kulkureittien osalta.

Pohjois-Pohjanmaan museo muistuttaa, että myös muinaisesineiden löytöpaikat sekä muut kulttuuriperintökohteet kuuluvat arkeologiseen kulttuuriperintöön. Voimalinjan lähialueella tällainen on vuoden 2020 inventoinnissa todettu historiallisen ajan talonpaikka Oulu Mustalamminkangas (muinaisjäännöstunnus 1000010146).

(17)

Yhteysviranomainen katsoo, että Pohjois-Pohjanmaan museon sekä Tornionlaakson museon lausunnoissa esitetyt asiat tulee ottaa huomioon.

Vaikutukset maa- ja kallioperään

Selostuksessa on huomioitu, että happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusta ei voida käyttää tarkkaan suunnitteluun ja esitetty selvitettäväksi happamien sulfaattimaiden esiintyminen riskialueilla tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Yhteysviranomainen lisää, että happamia sulfaattimaita voi esiintyä myös alueilla, joilla esiintymisen todennäköisyys on GTK:n aineiston perusteella pieni. Tästä syystä rakentava organisaatio on ohjeistettava tunnistamaan happamat sulfaattimaat myös näillä alueilla. Jos happamia sulfaattimaita havaitaan GTK:n aineiston perusteella tunnistettujen riskialueiden ulkopuolella, tulee myös niillä tehdä asianmukaisia toi- menpiteitä haitan vähentämiseksi

Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin

Hankkeeseen liittyy useita Kiiminkijoen Natura-alueen ylityksiä reittivaihtoehdoista riippuen. Taulukossa 56 on viitattu näistä vain yhteen, Nuorittajoen ylitykseen kartta- lehdellä 26. Yhteysviranomainen huomauttaa, että Kiiminkijoen Natura-alueeseen si- sältyvät myös joen sivupurot; karttalehdelle 26 sijoittuu pääuoman lisäksi mm Syvä- ojan ylitys kahdessa kohdassa ja läntisellä reittivaihtoehdolla Korottimenoja-Manki- lanojan ylitykset (Syväoja tunnistettu myös arvokkaana purokohteena), samoin kartta- lehdille 28 (Heinäoja 2 ylityskohtaa, Vuotonoja 1 ylitys) ja kartalle 25 Hirviojan ylitys.

Näitä kohteita ei ole vaikutusten tarkastelussa huomioitu. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että Kiiminkijoen ja Simojoen Natura-alueet käsittävät vain vesistöjä. Natura- vesistöihin rajautuvilla toimenpiteillä (puuston poisto rantavyöhykkeestä, rakentamis- toimet, vesistön ylitykset) voi olla vaikutuksia myös vesistöalueelle, mikä olisi tullut vaikutusarvioinnissa tuoda esille ja analysoida tarkemmin. Selostuksessa ei myös- kään esitetä tarkemmin suunnitelmia tai keinoja, kuinka vaikutukset Kiiminkijoen Na- tura-alueeseen estetään rakentamisteknisin keinoin.

Liitekartassa 9 oleva kohde M13 -M17 on suurelta osin hankittu valtiolle luonnonsuo- jelutarkoituksiin. Samoin saman karttalehden alueella Hirvosenojan varressa on luon- nonsuojelutarkoituksiin hankittu kohde.

Metsähallituksen lausunnossa muistutetaan, että Pyhäportin lehto -niminen Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue tullaan perustamaan luonnonsuojelulain 17 §:n mukaiseksi muuksi luonnonsuojelualueeksi Länsi-Lapin luonnonsuojelualueita koskevan säädösvalmistelun yhteydessä.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan SL-1 ja Luo-1 -alueet

Yhteysviranomainen totesi arviointiohjelmalausunnossaan, että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan SL-1 ja Luo-1 -alueet tulee arvioinnissa ottaa huomioon suojelualu- eiden tapaan ja tarkastella vaikutuksia sekä kohteiden lajistoon (kasvillisuus, linnusto, mahdolliset muu lajit), luontotyyppeihin, vesitalouteen ja myös maisemaan. Lisäksi yhteysviranomainen totesi, että maakuntakaavan suokohteista on saatavissa Pohjois- Pohjanmaan liiton verkkosivuilta myös tarkempia kohdekuvauksia ja luontotietoja ja osalla kohteista on tehty myös täydentäviä linnustoinventointeja.

(18)

Yhteysviranomainen katsoo, että näiden kohteiden osalta yhteysviranomaisen lausuntoa ei ole täysin huomioitu. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi onko mainittuja Poh- jois-Pohjanmaan liiton aineistoja hyödynnetty ja vaikutuksia on arvioitu vain pintapuolisesti.

Natura-arvioinnin käsittely ja Natura-lausuntojen johtopäätökset

Natura-arviointi on esitetty arviointiselostuksen liitteessä 3. Natura-arvioinnin johto- päätöksenä todetaan, että Natura-alueen suojelun perusteina olevista luontotyypeistä läntisellä vaihtoehdolla on kohtalaisia vaikutuksia luontotyyppiin boreaaliset luonnon- metsät. Muihin luontotyyppeihin vaihtoehdon vaikutukset ovat korkeintaan vähäisiä tai vaikutuksia ei ole. Itäisellä vaihtoehdolla ei ole vaikutuksia suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin.

Linnuston osalta vaikutuksia on arvioitu lieventämistoimet huomioiden. Lieventämis- toimiksi on esitetty rakentamisajan rajoittamista pesimäajan ulkopuolelle ja voimajohdon merkitsemistä huomiomerkinnöin. Lieventämistoimet huomioiden kummankin vaihtoehdon vaikutukset Natura-alueen suojelun perusteena oleviin lintulajeihin ovat korkeintaan vähäisiä. Tästä huolimatta läntistä vaihtoehtoa pidetään lintujen pitkän aikavälin törmäysriskin kannalta parempana kuin itäistä vaihtoehtoa. Arvion perusteena on itäisen vaihtoehdon sijoittuminen kokonaan uuteen maastokäytävään. Pit- källä aikavälillä kokonaan uuteen maastokäytävään sijoittuvan voimajohdon katso- taan nostavan lintujen törmäysriskiä alueella.

Lapin ELY-keskus toteaa Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa, että arvioinnissa jää epäselväksi tullaanko arvioinnissa lievennystoimenpiteenä esitetty rakentamisen ja kunnossapitotoimien rajoittaminen lintujen pesimäkauden ulkopuolelle to- teuttamaan. Lapin ELY-keskus katsoo, että mikäli arviointi tehdään ainoastaan lie- vennystoimet huomioiden, tulee vaihtoehdossa esitetyt kaikki lievennystoimenpiteet hankkeessa varmuudella toteuttaa. Lisäksi Lapin ELY-keskus huomauttaa, että lin- nustovaikutusten arvioinnissa olisi tullut tunnistaa yhteisvaikutukset olemassa olevan voimajohdon kanssa omana kohtanaan. Yhteisvaikutusten arviointia on tältä osin kä- sitelty epäselvästi.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittaman lausunnon Natura-arvioinnista samaan aikaan perustellun päätelmän kanssa. Poh- jois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa, että hankkeesta ei aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia niille luonnonar- voille, joiden vuoksi Rimpijärvi-Uusijärvi (FI1101405) on sisällytetty Suomen Natura 2000 -verkostoon.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Lapin ELY-keskuksen lausunnot Rimpijärvi- Uusijärven Natura-arvioinnista ovat liitteissä 3 ja 4.

Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmalausunnon huomioon ottaminen

Arviointiselostuksen liitteessä 5 on esitetty YVA-asetuksen (277/2017) mukainen sel- vitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon. Yhteysviranomainen katsoo, että yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta an- tama lausunto on otettu pääosin hyvin huomioon.

Arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen edellytti erityisesti Hirvisuon laajaan ja avoimeen suomaisemaan kohdistuvien vaikutusten tarkastelua ja arviointia hyödyntäen karttatarkasteluja ja kuvasovitteita. Arviointiselostuksen liitteen

(19)

5 mukaan kuvasovitteita on tehty Hirvisuolta ja Isosuolta ja kuvasovitteet on esitetty selostuksen liitteenä 12. Todetaan myös, että "Selostuksessa on maisema-analyysin pohjalta laaditut karttaesitykset (liite 11) neljältä alueelta ja valokuvasovitteet kahdek- salta kohteelta". Arviointiselostuksessa on kuitenkin vain 10 liitettä. Liite 10 sisältää maisema-analyysit, mutta kyseisiä kuvasovitteita sieltä ei löydy, ainakaan ne eivät lukijalle selvästi hahmotu. Isosuolta otetun havainnekuvan ottopaikka on esitetty ku- vassa 100, mutta havainnekuvaa ei löydy.

Myöskään maakuntakaavan SL- ja Luo- kohteita ei ole huomioitu eikä vaikutuksia arvioitu sillä laajuudella kuin yhteysviranomainen edellytti.

Yhteysviranomainen nosti arviointiohjelmasta annetussa lausunnossaan yhteisvaikutukset merkittävimpiin vaikutuksiin. Yhteisvaikutukset korostuivat myös arviointiselostuksesta saadussa palautteessa, joten yhteisvaikutukset olisi ollut perusteltua ottaa mukaan hankkeen merkittävimpiin vaikutuksiin.

YHTEYSVIRANOMAISEN PERUSTELTU PÄÄTELMÄ

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä pohjautuu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) 19 § mukaisiin vaatimuksiin arviointiselostuksen sisällöstä sekä Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arvioinnista (277/2017) 4 §:n 1 momentin mukaisiin kohtiin. Perusteltu päätelmä laaditaan arviointiselostuksen, siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä yhteysviranomaisen oman tarkastelun pohjalta (YVAL 2 § 8. kohta).

Johtopäätökset hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista

Ympäristövaikutusten arviointi on kohdistettu pääasiallisesti seuraaviin todennäköi- sesti merkittäviksi arvioituihin vaikutuksiin:

▪ Vaikutukset ihmisten elinoloihin

▪ Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin

▪ Vaikutukset elinkeinoihin, mm. metsätalous ja poronhoito

▪ Vaikutukset luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen

Arviointiselostuksessa esitetyn arvion, kuulemisen ja oman tarkastelun perusteella yhteysviranomainen esittää perusteltuna päätelmänään voimajohtohankkeen merkit- tävistä vaikutuksista seuraavaa:

Vaikutukset ilmastoon

Hankkeen todetaan olevan merkityksellinen ilmastonmuutoksen hillinnän näkökul- masta, koska hanke mahdollistaa uusiutuvan energian hankkeiden liittämisen sähkö- verkkoon. Hankkeen kielteiset vaikutukset ilmastoon aiheutuvat rakentamisesta sekä johtoalueelta poistuvan puuston hiilivaraston sekä puuston hiilinielujen menetyksistä.

Menetettävän hiilinielun ja rakentamisvaiheen kasvihuonekaasupäästöjen merkitys suhteessa hankkeella saavutettaviin hyötyihin arvioidaan vähäiseksi.

Yhteysviranomainen toteaa, että hiilivarasto ja -nielulaskelmissa on epätarkkuuksia ja selkeitä puutteita, jotka todennäköisesti aliarvioivat hiilivarastojen ja -nielujen mene- tystä. Arviointiselostuksen hiilivarastojen ja -nielujen heikko menetelmäkuvaus sekä laskelmien epätarkkuudet ja puutteet vaikeuttavat huomattavasti tulosten tarkastelua ja maankäytön muutosten vaikutusarviota.

(20)

Vaikutukset ihmisten elinoloihin

Ihmisiin ja yhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia on selvitetty ja arvioitu voimajohtoalueen lähiympäristössä (etäisyys noin 300 metriä). Virkistyskäytön arvioinnissa on huomioitu myös muutokset maisemakuvassa.

Valittavasta voimajohtoreittivaihtoehdosta riippuen alle 300 metrin etäisyydelle jäisi suunnittelualueella 16-33 asuinrakennusta ja 14-40 lomarakennusta. Merkittäviä haittoja tunnistetaan 4 asuin- tai lomarakennuksen kohdalla. Arviointi on toteutettu kartta- tarkastelun ja maastokäyntien perusteella. Kiinteistöjen todellista käyttöä, rakennus- ten kuntoa tai omistajien intressejä ei tiedetä.

Yhteysviranomainen toteaa, että huomioiden voimajohtolinjauksen koko pituus, on sen vaikutusalueella ja välittömässä läheisyydessä vähän asutusta. Huomattavalta osin reitti on linjattu kulkemaan metsäisessä tai soisessa maastossa ja merkittävältä osin linjauksessa hyödynnetään olemassa olevaa voimalinjausta. Arvioinnissa on pai- kannettu kohteet, joissa voimajohdolla voisi olla vaikutusta isompiin asutuskeskitty- miin. Valtaosin nämä sijaitsevat jokilaaksoissa ja muutamilla kyläalueilla. Suurimmat asutuskeskittymät voimajohtoreitin varrella ovat Oulun Siuruanjokilaaksossa ja Nuo- rittajokilaaksossa. Haasteellisimmille kylä- ja jokivarsialueille (esim. Tuomela, Hirsi- niemi, Pankinaho) on tehty tarkemmat tarkastelut ja hahmotettu myös uusia reittivaih- toehtoja. Eri vaihtoehtojen vertailu on täsmällistä ja selostus sisältää keskeiset pää- telmät.

Kuten selostuksessa todetaan, voimajohdosta ei olisi toiminnallista pitkäkestoista haittaa eri asutuskeskittymissä tai kyläyhteisöissä. Selvityksessä tuodaan esiin yksit- täiset rakennuspaikat, joissa vaikutukset olisivat merkittävät. Vaikutukset asutukseen on huomioitu eri reittivaihtoehtojen kokonaistarkasteluissa riittävästi. Väliaikaisia haittoja voisi muodostua asumiselle ja virkistykselle lähinnä rakentamisen aikana, kun työmaaliikenne kasvaa ja työkoneista ja kuljetuksista syntyy hetkittäistä melua, pölyä ja tärinää. Merkittäviä haittoja asutukselle on tunnistettu kohteissa, joihin liittyy vaihto- ehtotarkastelua, joten mahdollisesti haitat voidaan välttää jatkosuunnitteluun valitta- van johtoreitin valinnan myötä.

Suunnittelualueen varrella ei ole laajoja virkistyksen ja ulkoilun alueita, eikä voimajoh- toreitillä ole virallisia, kaavoissa esitettyjä virkistysalueita. Voimajohtoreitti eri vaihto- ehtoineen ei vaikuta haitallisesti ja heikentävästi alueiden virkistyskäyttöön tai harras- teisiin. Jokien hyödyntäminen vesiretkeilyreitteinä ei vaarannu. Uusi voimajohto tuo uuden visuaalisen elementin maisemaan ja se koetaan yksilöllisesti. Alueen ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit on tunnistettu - tarkemmassa pylväspaikkojen suunnittelussa voidaan huomioida eri reitit maastotarkastelujen perusteella.

Arviointiselostuksessa on huomioitu suunnittelualueen asukkaiden ja muiden toimijoi- den esittämät mielipiteet arviointiohjelman nähtävillä olon yhteydessä ja yleisötilai- suudessa. Hankeaikana palautetta on kerätty myös sähköisellä palautejärjestelmällä.

Saatu palaute on ollut perusteena myös laadituille uusille vaihtoehtotarkasteluille. Yh- teysviranomainen pitää tärkeänä käydä jatkossakin vuoropuhelua vaikutusalueen asukkaiden ja maanomistajien parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. Erityisen tärkeää tämä on Tuomelan kyläalueella.

Sähkö- ja magneettikentät

Tehtyjen laskelmien mukaan uusi voimajohto ei aiheuta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1045/2018) raja-arvoja ylittävää magneettikenttää.