Auditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä Auditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyväAuditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä Auditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä Auditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen,dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely
toimijoiden ja vastuiden määrittelytoimijoiden ja vastuiden määrittely toimijoiden ja vastuiden määrittely toimijoiden ja vastuiden määrittely
LAMK:n laatukäsikirjan mukaan laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio on nelitasoinen. Tämä laatupyramidiksi kutsuttu kuvaus on luettavissa LAMK:n intranetissä. Laatupyramidi on jaoteltu neljään eri tasoon: strategia-taso, prosessistrategia-taso, sisäisen ohjauksen taso ja muun ohjeistuksen taso. Strategia-tasolla on dokumentoitu Lahden ammattikorkeakoulun hyvän oppimisen stra-tegia, kehittämisen strategia sekä alakohtaiset strategiat. Laatupyramidin ke-hittäminen on aloitettu vuonna 2004 mutta intranettiin laatupyramidi saatiin toukokuussa 2006.
Hyvän oppimisen strategia on LAMK:ssa sovellettava määritys laadusta ja sen jatkuvasta parantamisesta. Kyseessä on LAMK:n laatupolitiikka ja siinä määritetään laatutavoitteet, vaatimukset laadunvarmistusjärjestelmälle, opiske-lijan rooli laadunvarmistuksessa, järjestelmän kuvaus ja sen dokumentaatio, ar-viointi-, palaute- ja seurantajärjestelmä sekä arviointiohjelma.
Kehittämisen strategia on LAMK:n kokonaisstrategia, jossa määritetään ja esitetään arvot, visio, toiminta-ajatus ja liikeidea, sidosryhmäkuvaus, strate-giamenetelmä ja -kuvaus, kriittiset menestystekijät, arviointikriteerit ja vuo-sitavoitteet sekä strategian toteutumisen seuranta.
Alakohtaiset strategiat ovat alisteisia kokonaisstrategialle. Näitä ovat ai-kuiskoulutuksen strategia, aluestrategia, kansainvälistymisstrategia, kielistrate-gia, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön stratekielistrate-gia, tutkimus- ja kehitys-työn strategia sekä viestintästrategia.
Prosessitasolla on dokumentoitu LAMK:n organisaatiokaavio ja prosessi-kartta (joka on LAMK:n prosessien visuaalinen yhteenvetokuvaus). Prosessit on kuvattu jaoteltuna neljään ryhmään:
■ ydinprosessit (koulutusprosessit, tutkimus- ja kehittämistyön prosessit)
■ opetusprosessit (ovat opetusta ja oppimista välittömästi tukevia prosesseja)
■ tuki- ja johtamisprosessit
■ arviointi-, palaute- ja seurantajärjestelmä.
##
Lisäksi kuvataan korkeakoulutason arviointijärjestelmä, johon sisältyvät myös laitosten opiskelijapalautejärjestelmien kuvaukset.
Sisäisen ohjeistuksen tasolta löytyvät LAMK:n sisäistä toimintaa ohjaavat dokumentit sekä arviointi-, palaute- ja seurantatieto että muu toiminnasta ke-rätty tieto. Laatukäsikirjassa on mainittu tavoitteena, että kaikki LAMK:a kos-kevat arviointitiedot on luettavissa laatupyramidin kautta. Tällä hetkellä do-kumentointi sisältää esimerkkejä LAMK:n palautekyselyistä sekä laitosten pa-lautejärjestelmien kuvauksia. Jatkossa olisi hyvä saada systemaattisesti doku-mentoitua palaute- ja seurantatieto sekä sen perusteella tehdyt toimenpiteet.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan projektiohjeessa kuvataan projektitoimin-nan prosessi ja annetaan määräyksiä ja ohjeita siitä, miten projektin eri vai-heissa tulee toimia. Projektiohje ohjaa ansiokkaalla tavalla tutkimus- ja kehi-tystoimintaa ja sen käytöstä projektien toteutuksessa on näyttöjä.
Laitosten välillä havaittiin eroja dokumentoinnin tasossa. Eroja ilmeni mm. LAMK:n BSC-tuloskortista johdettujen laitostason tavoitteiden doku-mentoinnissa, palautejärjestelmien kuvauksessa sekä prosessikuvauksissa.
Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentit ovat henkilökunnan saatavilla intranetin kautta. Opiskelijoiden sähköiseen Reppu-järjestelmään on juuri perustettu LaatuLokero, jonka kautta on tarkoitus välittää tietoa LAMK:n laa-dunvarmistusjärjestelmästä. Haastatteluissa todettiin, että LaatuLokero on jat-kossa hyvä väline viestiä laadunvarmistusjärjestelmään liittyen. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että tämä uusi järjestelmä ei vielä ollut laajasti opiskelijoiden tiedossa.
Auditointiaineistossa olleessa SWOT-analyysissä on todettu dokumen-toinnin osalta heikkoutena, että dokumentointi ei ole systemaattista. Tämä il-menee mm. siten, että eri tavoilla kerätyn palautetiedon osalta ei aina ole ku-vattu, mihin toimenpiteisiin palautteen perusteella on ryhdytty ja sidosryh-mäpalautetta ei ole systemaattisesti dokumentoitu. Korkeakoulun intranettiin koottuja osaprosessien kuvauksia ei ole laadittu yhdenmukaisella tavalla. Pro-sessikuvauksista ei ilmene, koska ne on laadittu eikä niissä myöskään ole mai-nintaa laatijasta. Jatkossa kannattaisi kiinnittää huomiota dokumentoinnin sys-temaattisuuden kehittämiseen ja harkita yhdenmukaisen prosessikuvaustavan käyttöönottoa.
Laadunvarmistusjärjestelmän vastuut on dokumentoitu laatukäsikirjassa prosesseittain. Vastuuhenkilöt on määritelty ydinprosesseille, opetuksen osasesseille, tukiprosesseille sekä johtamisprosesseille. Laatukäsikirjan mukaan pro-sessien omistajien vastuulla on prosessin toiminnan arviointi, seuranta ja ke-hittäminen. Laatu- ja arviointitoiminta on määritelty hyvinvointitoimialan
va-#(
rarehtorin vastuualueeseen. Vararehtorin apuna työskentelevät laatu- ja arvi-ointipäällikkö sekä laatu- ja arviointitiimi.
SWOT-analyysissä on yhtenä heikkoutena todettu, että laadunvarmistus-järjestelmään liittyvissä vastuissa on vielä epäselvyyttä. Haastatteluissa sekä opiskelijoilta, opettajilta, että tukitoiminnoilta tuli esille näkemyksiä, joiden mukaan laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen ja toimintaan pääsee ha-lutessaan vaikuttamaan ja osallistumaan. Haastateltavat eivät kuitenkaan aina pystyneet yksilöimään laadunvarmistusjärjestelmään liittyviä tehtäviään. Jatkos-sa olisi hyvä dokumentoida yksilötason laadunvarmistukseen liittyvät tehtävät selkeästi sekä viestiä nämä vastuut ja tehtävät koko henkilöstölle ja opiskeli-joille.
Johtopäätökset
■ Kokonaisuutena laadunvarmistusjärjestelmä on dokumentoitu kattavasti.
Laatupyramidi on toimiva tapa koota laadunvarmistusjärjestelmään liitty-vä dokumentaatio yhteen paikkaan henkilöstön saataville.
■ Tutkimus- ja kehitystoiminnan projektiohje ohjaa ansiokkaalla tavalla tut-kimus- ja kehitystoimintaa ja sen käytöstä projektien toteutuksessa on näyttöjä.
■ Juuri käyttöönotettu opiskelijoille suunnattu LaatuLokero tarjoaa hyvät mahdollisuudet laadunvarmistusjärjestelmään liittyvän tiedon viestinnäs-sä. Jatkossa tulisi huolehtia, että LaatuLokero otetaan koko LAMK:ssa käyttöön.
■ Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvät vastuut on kuvattu selkeästi pro-sessien omistajatasolla. Jatkossa tulisi dokumentoida yksilötason laadun-varmistukseen liittyvät tehtävät selkeästi sekä viestiä nämä vastuut koko henkilöstölle ja opiskelijoille.
■ Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon dokumentointiin tulisi kiinnittää huomiota. Erityisesti niillä laitoksilla, joissa ei ole dokumen-taatioon perustuvaa toimintamallia, olisi syytä kehittää heille tarkoituk-senmukaiset periaatteet.
■ Jatkossa tulisi huolehtia laadunvarmistusdokumentaation jatkuvasta ja sel-keämmästä päivittämisestä ja kehittämisestä LAMK:n intranetissä. Laa-dunvarmistusdokumentaatioon tulisi myös sisällyttää päivämäärä- ja pro-sessien tarkistustiedot ja näin todentaa dokumenttien ajantasaisuus.
#)