Läheisten saaman avun ja tuen kehitysehdotukset

Läheisillä oli erilaisia kokemuksia avun ja tuen saannista, ja kokemukset avun riittävyydestä vaihtelivat suuresti haastateltavien kokemusten ja eri palvelumuotojen välillä. Läheiset ehdottivatkin, että avun tu-lisi olla helposti saatavilla ja löydettävissä yhdestä paikasta sekä saatavasta tuesta tutu-lisi tiedottaa näky-vämmin.

”No ensinnäkin sitä apua pitäs olla enemmän saatavilla… Ja siitä pitäisi kertoa paremmin.”

”Et se tiedon suht helppo löytyminen… Joskus on vaikee löytää, pitää vähä tietää millä sanalla hakee.”

Läheiset pohtivat yhtäaikaisesti tekijöitä, jotka edistäisivät avun ja tuen saannin kokemisen täyttymistä ja mitkä puolestaan estävät sen toteutumista. Läheiset ehdottivat ratkaisuksi, ”yhtä luukkua” eli paikkaa, josta saisi helposti samasta paikasta kaiken tarvittavan avun ja tuen. Tämä yhden luukun -periaate nähtiin merkittävänä, koska omat voimavarat ovat välillä loppu, eikä jaksa mennä moneen eri paikkaan selittä-mään samoja asioita uudelleen eri ihmisille.

”Että tota, et tää on ihan käsittämätöntä, et ihmiset ei saa apua ja pitää. Pitäs olla yks paikka mun mielestä, mistä vois saada tuen ja avun eikä silleen et pitää soittaa miljoonaan eri paikkaan ja selittää kaikki asiat aina alusta ja alusta ja alusta.”

”... Pitäs olla yksi paikka, jossa läheinen saisi yhdellä soitolla tai yhdellä yhteydellä tietää mahdollisuudet, miten voi toimia, mihin kannattaa ottaa yhteyttä, miten huumehoitoon oh-jausta tapahtuu ja mitä siellä tapahtuu.”

”Ööh.. Siis jotenkin, mä en jotenkin. Mä oon miettinyt sitä, et miten sellanen pystyttäis toteuttamaan. Et joittenkin pitäs miettiä ihan tosissaan, et olis niiku se yks luukku.”

Lubmanin & McCannin (2018, 10) tutkimuksessa läheisten avun saannin kokemuksissa nousi esiin, ettei avunantajilla itsellään ole välttämättä riittävissä määrin tietoa ja läheinen voi olla huumeiden käyttöön liittyvistä asioista tietoisempi kuin asiantuntija, joka heikensi avun saannin kokemusta. Ajattelen, että yksi syy siihen, minkä vuoksi ihmisiä siirrellään paikasta toiseen, on eri ammattilaisten työnkuvien laajat

kokonaisuudet. Ymmärrän, että yhdellä ihmisellä ei voi olla käytössään kaikkea tietoa, mutta se että nämä ihmiset olisivat fyysisesti yhdessä paikassa, lisäisi se myös läheisten tyytyväisyyttä saatuun tu-keen.

Muita kehitysehdotuksia nimettiin, että läheisille tulisi olla saatavilla nopealla aikataululla kriisitukea nuoren huumeiden käytön tultua ilmi. Haastatteluissa kritisoitiin Suomen hoitojärjestelmän hitautta ja pitkiä jonoja, jotka edistävät perheen ongelmien syventymistä. Läheiset arvioivat tärkeäksi elementiksi kriisituen ensiapuna tilanteen käsittelemiseksi ja toivoivat tietopakettia, johon on koottuna oleellisimmat tiedot asian nuoren huumeiden käytöstä, tarjolla olevista palveluista ja paikoista, jotka tarjoavat apua ja tukea tilanteeseen.

”Niin, ku mä jotenkin näkisin, että aika nopeella. Tässä meidän hemmetin Suomen systee-missä ei kyllä mikään toimi nopeella.. Et kaikkialle on tietysti pitkät jonot ja ongelma sen-kun pahenee… Et jonsen-kunlainen ensiapu pitäs saada siihen perheesen nopeesti.. Niiku ihan super nopeesti. Edes ne ensimmäiset keskustelut”

Bradford, Moriarty, Lim, Stubbe & Tapper (2011) tutkimuksessa läheiset kokivat turhautumista päihde-hoidon järjestämisen hitaudesta sekä ehdoista, jotka liittyivät päihdepalveluiden saamiseen. (Emt, 215.) Suomen päihdehuoltolakiin on kirjattu läheisten oikeudesta saada apua ja tukea tilanteeseen. Haastatte-luissa kuitenkin nousi esiin, että tuen hakeminen on monimutkaista ja se edellyttää läheiseltä merkittäviä voimavaroja. Läheiset kuvasivat, ettei tilanteessa löytynyt aina jaksamista ja läheiset kokivat olevansa yksin tilanteessaan.

Läheisten avun ja tuen täyttymistä edistävät toimivat ja laadultaan riittävät palvelut, jotka vastaavat lä-heisten määrittämiin tarpeisiin. Avun tarpeista muodostuneiden tuen tarpeiden tulisi olla helposti saata-villa. Tuenpiiriin pääsyn tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti. Läheisten rooli on kuitenkin kompleksinen, jossa tasapainotellaan yhtäältä tulevien lakien ja rajoitusten kanssa. Haastatte-luiden läheiset olivat joko alaikäisten tai täysi-ikäisten nuorten vanhempia. Alaikäisten vanhempien koh-dalla kokemukset palveluita kohtaan vaihtelivat, osa niistä oli todettu toimivina, kuten sosiaalipalvelui-den perhetyöntekijä, mutta yhtäaikaisesti lastensuojelun ja sijaishuollon palvelut nähtiin toimimattomina sisällöiltään ja avun nähtiin olevan enemmän keskustelutukea kuin muutokseen tähtäävää.

5 PALASISTA ETEENPÄIN – HANKKEEN ARVIOINTI

Tässä luvussa arvioin Palasista eteenpäin -hanketoimintaan liittyvää Palaset-mallin työskentelyä. Arvi-oinnin kautta tavoiteltu tieto ohjaa sitä, keneltä arviointitietoa kerätään (Linfield & Posavac 2019, 84).

Tässä tutkielmassa arviointitiedonkeruu on johdettu Palaset-mallin työskentelyyn osallistuneiden läheis-ten haastatteluista. Arviointitutkimuksessa osallistujat voivat tuottaa sellaista tietoa, jota muilla arvioin-nin tavoilla ei voida saavuttaa (Linfield & Posavac 2019, 78).

Tässä tutkielmassa keskityn ohjelma-arvioinnin tuottamiseen prosessiarvioinnin kautta, jonka myötä

”tarkistetaan” vastaako palvelu sille asetettuihin tavoitteisiin, joita ohjelman suunnitteluvaiheessa on oletettu ja löytyykö näille todisteille vahvistusta ohjelmassa käytetyn teorian kautta. (Linfield & Posavac 2019, 9.) Palasista eteenpäin -hankkeen tavoitteena on tarjota tukea nuorten huumeiden käytön aiheut-tamassa kriisissä Palaset-mallin työskentelyn kautta. Palaset-mallille asetettuja tavoitteita arvioitiin sen kautta, miten se vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin ja näille todisteille haettiin vahvistuta mallin työs-kentelyssä hyödynnetyn Viisi askeleisen -menetelmän teoreettisten periaatteiden kautta.

Ohjelma-arvioinnin päätavoitteena on tuottaa tietoa laadukkaista palveluista, jotka vastaavat sen käyttä-jien tarpeisiin. Ohjelma-arviointi voi edistää palvelujen laatua tarjoten tietoa ja palautetta sen toimintaa ohjaaville käyttäjille sekä mahdollisesti jatkopäätösten tekemiselle. (Emt, 14.) Arviointia tehdessä tulee pohtia arviointistrategiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten miksi arviointia tehdään, kenelle sitä teh-dään ja kenen toimesta (Emt, 25). Tässä tulosluvussa keskitytään tavoitepohjaisen arviointimallin kautta tuottamaan tietoa hankkeen prosessiarvioinnista. Tarkoituksena ei ole arvioida hankkeelle asetettuja ta-voitteiden sisältöä, vaan sille asetettujen tata-voitteiden toteutumista hankkeen toiminnassa. (ks. Linfield

& Posavac 2019, 27.) Palaset-mallin prosessiarvioinnin tieto luokiteltiin työskentelyn tarpeen, prosessin ja tulosten käsitteiden kautta.

Kävin aluksi haastateltavien kanssa läpi sitä suhdetta, joka yhdisti heidät Palaset-mallin työskentelyyn.

Palasista eteenpäin -hankkeen työskentelyyn on ollut mahdollista osallistua kaikkien nuorten läheisten henkilöiden ja tämän tutkielman aineisto muodostui vanhempien haastatteluista. Haastattelin yhteensä viittä nuoren vanhempaa, jotka olivat osallistuneet Palaset-mallin työskentelyyn. Käytän kuitenkin sel-vyyden vuoksi heistä edelleen sanaa läheinen tai haastateltava.

Keskustelimme läheisten kanssa siitä, millaista apua, tukea tai tietoa läheiset olivat saaneet Palaset-mal-lin työskentelyn kautta ja mistä asioista nämä tekijät olivat muodostuneet. Vastaavasti kävimme läpi, millaista apua tai tukea haastateltavat olisivat toivoneet Palaset-mallin sisältävän, mikäli se ei itsessään sisältynyt työskentelyyn. Pyysin vastaajia arvioimaan Palaset-mallin kautta saadun tuen vaikutusta hy-vinvointiin sekä avun ja tuen tarpeisiin.

Tarkastelimme myös, miten ja millä tavoin haastateltavat kehittäisivät työskentelyä sekä millaista jatko-tukea he olisivat toivoneet tilanteeseen. Näistä muodostui teorian ohjaamana yläluokat Palaset-mallin tarve ja prosessi, Palaset-mallin tuloksien arviointi ja Palaset-mallin kehittäminen. Alaluokat on johdettu edellisen tulosluvun käsitteiden kautta, joita olivat: avun saannin kokemus, joka näkyi läheisten saa-massa sosiaalisessa tuessa ja sen laadussa. Avun ja tuen tarpeiden osuudesta johdettuja luokituksia hyö-dynnetiin myös Palaset-mallin arviointiosuudessa, joita olivat sosiaalinen ja emotionaalinen tuki ja tie-dollinen ja toiminnallinen tuki.