Käyttämieni arkistojen aineistot ovat hajanaisia ja puutteellisia, kuten tavallista historiallisten lähteiden kyseessä ollen, täydellisiä lähdeaineistoja ei ole. Käyttämä-ni aineistot poikkeavat kasvatustieteessä tyypillisistä tutkijan itsensä kokoamista aineistoista. Huomioita ei voi tehdä suoraan niistä asioista, jotka ovat tutkimuksen kannalta kiinnostavia, vaan huomioita joutuu tekemään niistä jäänteistä, joita on tarjolla. Tutkimusta tehdessä joutuu miettimään, mitä asioita lähteisiin on kirjattu ja mitä on jätetty kirjaamatta ja miksi jostakin asioista ei ole mainintoja lähteissä.
Menneisyyden jäänteet antavat vain osittaisen kuvan tutkittavasta asiasta. Aineistot voivat olla myös ”värittyneitä”, ne on kirjoitettu tiettyyn tarkoitukseen ja joitakin asioita on tietoisesti jätetty kirjaamatta, setlementtiliikkeen kohdalla tällaisia asioita
ovat esimerkiksi kurinpitoon liittyvät seikat.92 Tulkintoja tehdessä joutuu vertaa-maan eri lähteissä samasta asiasta tai savertaa-maan aikaan löytyviä merkintöjä. Setle-menttiliikkeen kansansivistystoiminnasta on kuitenkin jäänyt monenlaisia lähteitä, esimerkiksi tutkimani ajan tapana oli kirjoittaa hyvin seikkaperäisiä keskustelu-pöytäkirjoja tapaamisten kulusta, nämä ovat olleet hyödyllisiä lähteitä työssäni.
Selvittäessäni setlementtiliikkeen alkua Isossa-Britanniassa olen käyttänyt arkis-tolähteinä Lontoossa sijaitsevissa London Metropolitan Archivesissa (LMA) ja Toyn-bee Hallissa (TBH) olevia aineistoja. Arkistoissa on yleisiä ensimmäisen setlementin Toynbee Hallin toimintaan liittyviä toimintakertomuksia, setlementin perustajan Samuel Barnettin saarnoja ja niiden katkelmia, erilaisia esitteitä ja kirjeenvaihtoa sekä käsin kirjoitettu laaja matkapäiväkirja Toynbee Hallista järjestetyltä opin-tomatkalta Italiaan. Opintoryhmien osallistujista ei kerätty läsnäololistoja, vaan ainoastaan luentojen osallistujamääriä seurattiin tarkasti. Näin ollen opintoihin osallistujista ei ole tarkempia tietoja. Lisäksi Toynbee Hallissa oli 1941 pommitus-ten aikana tulipalo, millä on vaikutusta LMA:n ja TBH:n arkistojen kattavuuteen.
Olen käynyt läpi Kalliolan setlementtiä koskevaa Helsingin kaupunginarkistossa (HKA) sijaitsevaa arkistokokonaisuutta, joka on arkistossa Kalliolan Vapaaopiston nimekkeellä, vuosilta 1919─1939. Samassa aineistossa on myös muita Suomen setle-menttejä koskevia tietoja, koska aluksi muita uusia setlesetle-menttejä, kuten Rovalaa, Toivola-Luotolaa tai Viipurin setlementtiä Toukolaa, hallinnoitiin Kalliolasta, joka oli Kalliolan setlementin ylläpitäjän ja perustajan, Teollisuusseutujen Evankelioi-misseuran, päätoimipaikka.
Tutkimaltani ajalta ei ole kerätty tietoja johdonmukaisesti. Helsingin kaupungin-arkistossa on yhteensä 8281 opiskelijoiden täyttämää oppilaaksihaku- eli ilmoittau-tumislomaketta.93 Lomakkeista voidaan yksilöidä osallistujien taustatietoja useilta vuosilta.94 Lisäksi syksyiltä 1922 ja 1923 on säilynyt osallistujalistoja opintoryhmistä ja vuosilta 1930 (kevät ja syksy) ja 1931 (kevät) on tallessa hakemukset opintoihin pääsemiseksi. Lomakkeiden perusteella ei voida todentaa pääsivätkö kaikki haku-lomakkeen täyttäneet opiskelemaan. Kootusti samoja tietoja on myös johtokunnan asiakirjoissa, vuosikertomuksissa ja toimintakertomuksissa sekä erilaisissa selvityk-sissä, joita on tehty esimerkiksi Kouluhallitusta varten.
Suomen setlementtiliikkeen perustajan, Sigfrid Sireniuksen, vahakantisiin vih-koihin kirjoittamia muistiinpanoja ja huomioita on Kansallisarkistossa sijaitsevassa Sireniuksen yksityisarkistossa. Vanhimmat vihkoihin kirjatut muistiinpanot ovat vuodelta 1899. Lähes päivittäisiä merkintöjä on ajalta 22.11.1918 ─ 5.10.1923. Kalli-olan setlementin perustaminen ja setlementin sivistystyön käynnistäminen osuivat
92 Ågren 2018, 45–46.
93 Käytän jatkossa näistä lomakkeista nimitystä ilmoittautumislomake.
94 kevät 1920, syksy 1920, kevät 1921, syksy 1921, kevät 1922, syksy 1931, kevät 1932, syksy 1932, kevät 1933, syksy 1933, kevät 1934 ja syksy 1934.
juuri tälle ajalle. Opiston perustamiseen liittyviä tietoja on myös Kansallisarkistossa säilytettävästä Työkeskusliiton arkistossa.
Helsingin kaupunginarkistossa säilyneissä ilmoittautumislomakkeissa on Kalli-olan sivistystyössä mukana olleista saatavilla monenlaisia tietoja. Lomakkeista käy ilmi tietoja opiskelijoiden määrän kehityksestä, sukupuolesta, iästä, Helsingissä syntyneiden osuudesta, aikaisemmasta koulunkäynnistä, ammatista, työajasta ja osoitteista. Nämä kaikki ovat kiinnostavia yksityiskohtia päätellessä sitä ketä toi-mintaan haluttiin mukaan ja olivatko ilmoittautuneet sellaisia henkilöitä.
Aineistoista huomaa, ettei tietojen kerääminen ollut Kalliolassa järjestelmällistä.
Joiltakin vuosilta tiedot puuttuvat kokonaan ja opiskelijoilta kerättyjen tietojen yk-sityiskohdat vaihtelivat vuosittain. Eri vuosina lomakkeissa kysyttiin erilaisia tietoja.
Kaikissa säilyneissä lomakkeissa on kysytty opiskelemaan haluavien perustiedot:
nimi, osoite, syntymäaika ja -paikka, ammatti ja aikaisemmat opinnot.95 1920-lu-vun lomakkeissa kysyttiin myös työpäivän pituutta. Kerättävät tiedot vakiintuivat 1930-luvulla. Perustietojen lisäksi tuolloin kerättiin tieto Helsinkiin muuttovuodesta sekä tiedot työnantajasta, kuulumisesta työväenjärjestöön tai muihin yhdistyksiin.
Lomakkeessa kysyttiin myös onko opistoon hakija töissä, onko hän aikaisemmin opiskellut opistossa tai osallistunut muuhun Kalliolan toimintaan, kuten tyttö- tai poikakerhoihin. Se, että lomakkeet olivat opiskelijoiden itse täyttämiä, lisää niiden painoarvoa lähdemateriaalina.96
Olen tarkastellut erikseen kevään 1920 opiskelijoita, koska ensimmäisistä opis-kelijoista voi päätellä, keihin uusi toiminta erityisesti vetosi. Muut kevätkaudet olen jättänyt pois tarkastelusta ja keskittynyt syksyllä aloittaneisiin, koska keväisin opis-kelijoita oli vähemmän, joskin vuosittain suuri osa syksyllä opiskelunsa aloittaneista jatkoi opiskeluaan kevätlukukaudella. Jo alkuvaiheessa opiskelu jakaantui toimeli-aaseen talvikauteen ja vapaampaan kesään. Keväiden osalta luotettavaa kuvaa on vaikea muodostaa, koska osa vanhoista opiskelijoista täytti ilmoittautumislomak-keen myös kevätlukukaudelle. Toisaalta kaikki uudet opiskelijat eivät täyttäneet lomakkeita. Muutenkin on huomioitava, että lomakkeita ei ole kaikista opiskelijoista ja lomakkeita on osin täytetty hyvinkin puutteellisesti tai jopa saman henkilön eri vuosina täyttämissä lomakkeissa voi olla keskenään ristiriitaisia tietoja, esimerkiksi syntymäajan ja -paikan suhteen.
Tietojen vertailua vaikeuttaa myös tietojen keruun epäjohdonmukaisuus ja luokit-telujen ongelmallisuus. Esimerkiksi useita tietoja ei ole eritelty sukupuolittain, vaan miehet ja naiset on laskettu yhteen, Tarkastelussa olen käyttänyt vuosikertomusten tietoja. Niissä lukumäärät poikkeavat jossain määrin ilmoittautumislomakkeiden
95 Vuonna 1922 tämä muuttui muotoon koulunkäynti ja opiskelu ennen opistoon tuloa, vuodesta 1930 lähtien nimikkeellä aikaisempi koulunkäynti, johon oli esitetty valmiita vaihtoehtoja, kuten ei mitään koulua, vähemmän kuin kansakoulu, kansakoulu, kansakoulun jatkoluokat, ammattikoulu, kauppakoulu, keskikoulu, jokin muu koulu.
96 Katso LIITE 1
lukumääristä. Tämä johtuu siitä, että lukukausitietoja kerättiin eri tarkoituksiin eri ajankohdilta. Ilmoittautumislomakkeiden tiedot ovat peräisin kurssien alkamisajan-kohdalta syyskuusta, toimintakertomusten tiedot taas pääsääntöisesti päivitettiin kunkin vuoden lokakuun ensimmäisenä päivänä vallinneen tilanteen mukaan. Tä-män päivämäärän mukaiset tiedot ilmoitettiin Kouluhallitukselle. Opiskelijamää-rissä tapahtui lukuvuoden mittaan koko ajan pientä vaihtelua, jotkut opiskelijat lopettivat opintonsa ja uusia tuli mukaan kesken kauden.
Vapaaopiston opiskelijoiden aikaisemmista koulunkäyntitiedoista on vaikea muodostaa kuvaa saatavissa olevan arkistomateriaalin perusteella. Ilmoittautu-mislomakkeiden tarkastelussa joutuu ottamaan huomioon, että merkittävä osa opiskelijoista ei täyttänyt lomakkeiden kaikkia kohtia. Aivan ensimmäisien lukuvuo-sien opiskelijoista ei toimintakertomuksissa ole koulunkäyntitietoja. Alkuvaiheen tietoja opiskelijoiden koulunkäynnistä löytyy kuitenkin ilmoittautumislomakkeista.
Vuonna 1920 tietoja kyseltiin otsikolla ”entiset opinnot” ja vuonna 1921 otsikolla
”koulunkäynti ja opiskelu ennen opistoon tuloa”.
Ilmoittautumislomakkeissa on myös tietoja Kalliolan Vapaaopistossa opiskel-leiden ammattitaustoista. Kokonaiskuvaa opiskelijoiden taustoista on kuitenkin vaikea selvittää, koska useista ilmoittautumislomakkeista ammattitieto puuttuu.
Toimintakertomuksissa ammatteja on ryhmitelty, mutta ryhmittelyn perusteita ei ole aineistoissa selitetty. Näin ollen jälkikäteen on mahdotonta tietää, millaisilla perusteilla ryhmittely on tehty.
Helsingin kaupunginarkistossa on myös poikakerhojen ja tyttökerhojen päivä-kirjoja sekä Kalliolan tyttökerhojen viikoittaisista kokouksista pitämiä kerhokerto-muksia. Aivan kerhojen aloitusvuosilta päiväkirjoja ei ole säästynyt, ehkä niitä ei edes kirjoitettu kerhojen perustamisvaiheessa. Kerhotoiminnasta pidettyjä päiväkirjoja on kuitenkin vuoden 1927 syksystä alkaen.
Tyttökerhoista pidettiin aluksi yhteistä päiväkirjaa, johon kukin kerhonvetäjä kirjasi ylös kerhon nimen ja läsnä olleiden tyttöjen lukumäärän. Vuodesta 1930 al-kaen näissä yleisissä päiväkirjoissa saattoi myös olla jokin lyhyt maininta kerhoillan sisällöstä, esimerkiksi käsitöitä, keskustelua, pieniä leikkejä ja hengitysliikkeitä.97 Tämä käytäntö jatkui 1980-luvun puolelle saakka. Vuodesta 1926 lähtien useissa kerhoissa pidettiin lisäksi kerhokohtaista päiväkirjaa, jota kirjoittivat kerhoon osal-listuneet tytöt vuorotellen. Kerhonpitäjät tarkistivat kirjoitukset ja tekivät niihin myös omia korjauksiaan. Tämä on epäilemättä vaikuttanut merkintöjen sisältöön.
Poikakerhoista tällaisia kerhokohtaisia kertomuksia ei ole. Poikakerhojen osalta pidettiin yhtä yhteistä luetteloa, johon kerhonjohtaja kirjasi kerhon nimen, vii-konpäivän ja kokoontumisajan sekä osallistujamäärän. Vuoden 1928 maaliskuusta
97 Tyttökerhojen päiväkirja 14.11.1930. HKA.
alkaen poikakerhojen luetteloon kirjattiin myös satunnaisesti huomioita toimin-nasta erilliseen sarakkeeseen.
Olen myös hyödyntänyt Helsingissä Kalliolan setlementin arkistossa säilytettyjä niin sanotun Franzenin jengin muisteluita. Lisäksi olen haastatellut yhtä 1930-lu-vulla tyttökerhossa aloittanutta henkilöä.
Olen käynyt läpi Suomen setlementtiliiton arkistossa säilytettävät setlement-tiliikkeen Yhdysside-lehdet tutkimaltani ajalta. Varsinkin alkuvaiheessa Teolli-suusseutujen Evankelioimisseuran kuukausittain julkaisemaan Yhdysside-lehteen kirjoitti myös opistossa opiskelevia tai Kalliolan toimintaan muuten osallistuvia henkilöitä. Vapaaehtoiset kirjoittajat olivat osallistujien valikoitunutta joukkoa ja he kirjoittivat kokemuksistaan omaehtoisesti.
Työväestön suhtautumista opiskeluun tai uskontoon olen etsinyt myös muis-ta lähteistä, kuten muistitiedoismuis-ta ja Tampereen Ahjolan setlementtiä koskevismuis-ta julkaistuista muisteluista. Setlementteihin liittyvistä kokemuksista on ollut vaikea löytää esimerkkejä. Suomalaisten työläisten pohdiskelua heidän näkemyksistään työväenopistoissa opiskelusta on ollut niukasti tarjolla. Arkistolähteissä pohdis-kelut ovat valikoituneita ja muistitietokannoissa tämäntyyppisestä opiskelusta on vähän aineistoja. Tarkastellessani työväestön ja alempien sosiaaliryhmien yleistä suhtautumista opiskeluun olen verrannut suomalaisia lähteitä myös ulkomaalaisiin lähteisiin. Vaikka yhteiskunnat ovat hyvinkin erilaisia, asenteissa opiskelua kohtaan on samoja piirteitä.
Olen taulukoinut Kalliolan Vapaaopiston kaikkien vuosilta 1920–1939 säily-neiden ilmoittautumislomakkeiden tiedot. Näistä yli 8000 lomakkeesta ilmeneviä tietoja olen ryhmitellyt iän, sukupuolen, osoitteen tai ammatin suhteen. Näistä koonneista olen tehnyt päätelmiä Vapaaopiston opiskelijoista, tavoitteenani selvittää millaisia ihmisiä setlementin toimintoihin tuli mukaan. Olen etsinyt opiskelijoiden mahdollisia sukulaisuussuhteita (samassa osoitteessa asuvia eri-ikäisiä henkilöitä, joilla on sama sukunimi) tai opiskelijoiden keskinäistä yhteisöllisyyttä (samasta katuosoitteesta useita henkilöitä ja perhekuntia mukana Kalliolan toiminnoissa).
Näitä päätelmiä olen käyttänyt pohtiessani suostumuksen käsitettä sekä sitä, tuliko setlementin ajatusmaailmasta arkijärkeä toimintaan osallistuneiden keskuudessa.
Olen tutkinut setlementin erilaisia käytänteitä ja kirjattuja keskusteluja pöytäkir-joista, muistioista ja vuosikertomuksista. Olen pyrkinyt havainnoimaan setlement-titoimijoiden ja toisaalta opiskelijoina olleiden työläisten ja työläisnaisten asenteita ja ajatustapoja luokittelemalla arkistotekstejä esimerkiksi suostumusta ilmentävien ilmaisuiden avulla.
Vuosikertomuksiin ja kokouspöytäkirjoihin sisältyviä tekstejä olen käynyt läpi etsien teksteistä sitouttamisen rakentumiseen liittyviä sisältöjä, kuten yhteisöllisyy-den korostamista, kuria tai itsekasvatukseen ohjaamista. Olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, kenelle asiakirja on tarkoitettu. Olen verrannut eri lähteissä olevia tietoja toisiinsa, ja miettinyt kuinka hyvin tiedot pitävät paikkansa muun tiedon
nojalla. Olen tarkastellut samaan aikaan sijoittuvia tekstejä verraten vuosikerto-muksia, kokouspöytäkirjoja, Kouluhallitukselle laadittuja raportteja, opiskelijoiden tekstejä Yhdysside-lehdessä, Kalliolan työntekijöiden ilmoittautumislomakkeisiin käsin kirjoittamia huomioita ja kerhoista tehtyjä muistioita.
Olen verrannut vuosi- ja toimintakertomusten tietoja sisäisiin kokouspöytäkir-joihin ja näitä molempia tyttö- ja poikakerhojen päiväkirkokouspöytäkir-joihin samoilta ajanjaksoil-ta. Olen myös verrannut setlementin taloudesta eri lähteissä esitettyjä tietoja, vuosi- ja toimintakertomuksia, talouskatsauksia ja keskustelupöytäkirjoja. Olen pyrkinyt tarkastelemaan eri lähteissä samoista asioista esiintyviä tietoja kriittisesti. Olen pyrkinyt myös lukemaan rivien välistä eli kiinnittämään erityistä huomiota asioihin, joita ei ole lainkaan käsitelty teksteissä, mutta jotka voidaan havaita, kun aineistoja tarkastellaan kokonaisuutena yhteiskunnallisessa kontekstissaan.98 Olen kiinnittä-nyt huomiota setlementin menettelytapoihin esimerkiksi kokoontumiskäytäntöjen, opiskelijaksi valinnan, juhlien tai kurinpidon suhteen. Olen kiinnittänyt huomiota myös kristillisen symboliikan esiintymiseen setlementin tilojen sisustuksessa.
Pastoraalivallan ilmenemistä jäljittäessäni olen kiinnittänyt erityisesti huomiota setlementin johdon toimintatapoihin ja toteuttamiin käyntänteihin. Olen verrannut toisiinsa lähteissä ilmitulevia menettelytapoja ja kirjallisia tuotoksia, muun muassa Sireniuksen päiväkirjoissa kirjoittamia huomiota ja setlementissä pidettyjen koko-usten pöytäkirjoja.
Suostumuksen käsitteen olemusta tarkastellessa erityisesti tyttökerhojen päivä-kirjat ovat olleet hyödyllisiä lähteitä. Olen teemoitellut kerhotyttöjen kirjoittamista selostuksista kerhoissa käsiteltyjä aiheita sekä tyttöjen suhtautumista niihin.
Olen myös pyrkinyt etsimään aineistoista vihjeitä ja johtolankoja.99 Olen yh-distellyt useista eri lähteistä saatuja tietoja ja tarkastellut kriittisesti eri lähteiden muodostamaa kuvaa. Olen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen kuinka hyvin yksittäisessä tekstissä esiintyvät asiat pitävät paikkansa kun niitä vertaa muissa teksteissä samoista aihepiireistä esitettyihin asioihin. Näin toimimalla olen pyrkinyt muodostamaan kokonaiskuvaa Kalliolan setlementin toiminnasta.