Vaikka nukkuminen on akateemisessa tutkimuksessa pitkään sivuutettu126, monet nukkumisen kulttuurin tutkijat ovat toden-neet, että nukkuminen ja uni tulevat nykyään jatkuvasti esiin jul-kisissa keskusteluissa sanomalehdissä, aikakauslehdissä, radiossa, televisiossa ja netissä. On hyväksyttävää puhua univajeesta tai päiväsaikaisesta väsymyksestä. Yhteiskunta joka elää yötä päivää – 24/7-yhteiskunnaksi kutsuttu – vaatii riittävän pitkää mutta te-hokasta ajankäyttöä myös unen suhteen. Keskustelut unen mää-rästä johtavat moraalisiin pohdintoihin: kenellä on aikaa nukkua, ja nukkuvatko ihmiset riittävän tehokkaasti. Unen vähyys eli uni-vaje nähdään uhkana esimerkiksi turvallisuudelle, mutta toisaalta liika unikin on pahasta. Media tarjoaa jatkuvasti nukkumisvink-kejä ja kirjoituksia vaikkapa siitä, miten hyvä uni saavutetaan.127
Kun kiinnostus unta kohtaan on lisääntynyt, on syntynyt myös uudenlainen ”uniteollisuus”. Tutkija Tarja Salmela koko-si Unesta elinvoimaa -hankkeessa työskennellessään katsauk-sen unen ja levon tutkimuksiin ja unimarkkinoihin. Katsaus näyttää, miten laaja kenttä unen ja nukkumisen yhteyteen on muodostunut. Se sisältää niin tehotorkkujen ympärille ra-kentuneita palveluita, uniteknologiaan liittyviä sovelluksia, uniturismiin keskittyviä hotelleja kuin erilaisia nukkumiseen
124 Valtonen 2011, 18. Williams 2005, 1.
125 Esim. Steger & Brunt 2003, xii.
126 Ks. Valtonen 2011.
127 Brunt & Steger 2008, 9; Williams 2005, 2.
75 liittyviä tuotteitakin.128 Itseapukirjat, sleep trackerit eli unta
mittaavat laitteet sekä erilaiset tavat kontrolloida ja tuottaa
”oikeanlaista” unta ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuo-sina. Sleep podit eli tuntiperusteisesti vuokrattavat ”nukkumis-kapselit” tarjoavat esimerkiksi lentokentillä kiireisille bisnes-matkustajille paikan, jossa on riittävästi yksityisyyttä lyhyille unille. On kehitetty nukkumislaboratorioita, ja nukkumisen ympärille on syntynyt uusia ammatteja unilääketeollisuudes-ta puhumatunilääketeollisuudes-takaan. Unesunilääketeollisuudes-ta on tullut kaupallisesti merkittävä kenttä ja kuluttamisen väylä.129130
128 Salmela 2012 a ja b.
129 Hancock 2008, 417; Brunt & Steger 2008, 9; Valtonen 2014, 39; Valtonen &
Veijola 2011, 178; Williams 2005, 160–161.
130 Kuva on jaettu Creative Commons CC BY 2.0 -lisenssillä. Kuvan lähde: https://www.
flickr.com/photos/sellonkirjasto/6521068899/in/album-72157628442068039/
Sellon kirjaston torkkutuoli on käytössä musiikkiosastolla. Kuva: Irving Hernandez.130
76
Uni on paitsi kaupallistunut myös medikalisoitunut, mikä tarkoittaa, että nukkumista ja unta on yhä enemmän alettu katsoa lääketieteellisten silmälasien läpi. Nukkumisvaikeudet tulkitaan terveysongelmaksi, joka pitää hoitaa, ja uniongelmien kanssa ohjaudutaan usein ensisijaisesti juuri lääkärin puheille.
Etenkin Yhdysvalloissa on lisääntyvässä määrin havaittavissa teemoja ja keskusteluja, jotka kertovat unen medikalisoitumi-sesta. Uniklinikoista, unilääketieteestä ja unihäiriöiden diagno- soinnista on tullut osa arkipäivää.131
Unen lääketieteellistyminen liittyy myös sen ongelmallistumi-seen. Anu Valtonen kertoo artikkelissaan Talous nukkuu meissä, että kun hän mainitsee tutkivansa nukkumista, ihmiset yleensä alkavat puhua nukkumisen ongelmista. Kun hän täsmentää ole-vansa kiinnostunut pikemminkin nukkumisen nautinnollisuu-desta kuin unettomuunautinnollisuu-desta, hän saa usein torjuvan vastaanoton.
Valtosen mukaan julkinen puhe unesta onkin usein uhkapu-hetta, jonka keskiössä ovat unettomuuden kustannukset, haitat ja vaarat. Näin tietynlainen tapa puhua unesta ja nukkumisesta tulee osaltaan oikeuttaneeksi erilaisia uniongelmien hoitamiseen suunnattuja tuote- ja palveluratkaisuja ja normalisoineeksi niiden käyttöä. Kun on ongelma, se pitää ratkaista.132
Tästä näkökulmasta voisikin esittää kysymyksen, onko lää-käri oikea ihminen ohjaamaan hyvän unen saavuttamisessa.
Entä miksi unesta puhutaan niin usein ongelmallisena asiana, sen sijaan että kerrottaisiin nukkumisen nautinnollisuudesta?
”Nukuinpa hyvin” – kuinka usein tällaisen kommentin kuulee esimerkiksi työpaikan aamiaispöydässä?
Uni on taloudellinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Uuden-lainen puhe unesta antaa arvoa unelle ja levolle, mutta pitkälti
131 Brunt & Steger 2008, 10; Williams 2005, 154.
132 Valtonen 2014, 45.
77 talouden ehdoilla. Hyvin nukkunut yksilö on tehokas,
innovatii-vinen ja luova. Hyvin nukkumisesta on tullut yksilön velvollisuus, josta hänen tulee itse ottaa vastuu. ”Terve, onnellinen ja hyvin nukkunut” voisi olla mottona uudenlaiselle unen hallinnalle ja yksilölliselle vastuulle unen riittävyydestä ja laadusta. Unella esitetään olevan voimauttava, palauttava ja energisoiva vaikutus niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Nukkumista hehkutetaan luonnon parannuskeinona ja tienä onnellisempaan, terveempään, kau-niimpaan ja tyydyttävämpään elämään. Tällaisen kuvan saa aina-kin silmäilemällä 2010-luvun lehtiartikkeleita niin päivälehdissä, talousalan julkaisuissa kuin naistenlehdissäkin. Esimerkiksi Me Naiset -lehden jutussa annettiin joulukuussa 2014 ohjeita ruoka-tottumusten muuttamiseen: ”Ota ennen kotiinlähtöä pasteijan si-jaan jokin järkevä välipala, vaikkapa jugurttia ja mysliä. Jos nälkä kurnii siitä huolimatta kotiovellakin, ota kupponen kahvia ja 15 minuutin voimatorkut, tai lepää silmät kiinni”. 133
Nukkumiseen liittyvät ohjeistukset, rituaalit, ympäristöt ja unihygienia134, joka pohjautuu tieteelliselle perustalle ja joka on sisäänrakennettuna nukkumiskasvattajien uskomusjärjestel-mään. Nukkumisen ongelmiin on olemassa lukuisa määrä itse- apuoppaita ja opaskirjoja, joiden kirjoittajat voivat vaihdella psy-kologeista lääkäreihin ja muihin asiantuntijoihin.135 Unesta tulee
133 Rönkkö, 2014.
134 Unihygienialla tarkoitetaan niitä henkilön tapoja ja tottumuksia sekä muita ul-koisia tekijöitä, jotka vaikuttavat uneen joko sitä edistävästi tai sitä haittaavasti.
Unihygienian piiriin kuuluvat esimerkiksi uni- ja valverytmi, nukkumaanmeno- ja ylösnousuajat, riittävä liikunta ja piristysaineiden, kuten kahvin ja teen, käyttö.
(Kronholm 1998, 20.) Ajatuksella unihygienian noudattamisesta hyvän unen takaajana on juurensa historiassa. Esimerkiksi 1600- ja 1700-luvun kirjoituksis-ta löytyy merkkejä siitä, että petivaatteet kannatti pestä silloin tällöin, ja 1800- luvun loppupuolella annettiin ohjeita siihen, paljonko raikasta ilmaa ihminen nukkuessaan tarvitsee. Sopiva ilma, valo ja lämpö sekä puhtaus takasivat hyvän unen. (Crook 2008, 24.)
135 Brunt & Steger 2008, 21; Valtonen & Veijola 2011, 178; Williams 2005, 155.
78
pitää huolta, koska siitä on hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnal-le. Uni kasvattaa yksilön ruumiillista pääomaa. Huonosti nukuttu yö on työnantajalle taloudellinen rasite, unettomuus aiheuttaa rahanmenoa ja tehottomuutta, ja muuttuu näin myös moraali-seksi ongelmaksi. Huoli unen määrästä ja laadusta, siitä osaavat-ko ihmiset nukkua ”oikein”, näkyy esimerkiksi talousalan median lisääntyneissä ”näin huollat untasi” -listoissa ja artikkeleissa. Anu Valtonen kirjoittaakin, että ne ovat jatkumo länsimaisen kult-tuurihistorian unihygieniasta, kulttuurisesta säännöstöstä, jonka avulla meitä ohjeistetaan nukkumaan oikein.136 Talouden unipu-heessa yhdistyvätkin lääketieteellinen sanasto, talous ja erilaisten tuotteiden kuluttaminen.