5 Kaavoittajien käsitykset tieto- ja viestintäteknologian alueellisista vaikutuksista
5.1 Kaavoittajille suunnattu kysely
5.1.3 Kyselyn vastausten määrä ja kattavuus sekä vastaajien taustatietojen mukaiset
eivät vastanneet lomakkeen kaikkiin kysymyksiin. Siksi seuraavassa esitettävissä jakautuma-tiedoissa esiintyy myös puuttuvien tietojen määrää ilmaisevia lukuja. Samoin ristiintaulukoinnissa eräät samaa asiaa koskevat loppusummat voivat tästä syystä poiketa toisistaan.
Sukupuolta ei ilmoittanut 36 vastaajaa ja ikää 30 vastaajaa. Ikäjakauma vastaa yleistä käsitystä eri-tyisesti kunnallisten palvelussuhteiden osalta, eli yli 50-vuotiaiden osuus on suurin. Tarkempi eritte-ly osoittaa, että 40-vuotiaiden ja sitä nuorempien vastaajien osuus on suurin konsulttitoimistoissa, 34 % , ja pienin maakuntien liittojen vastaajista, 7 %. Kuntien kohdalla osuus on 15 %. Yli 50-vuotiaiden vastaajien osuus on suurin maakuntien liitoissa, 71 %, ja pienin konsulttitoimistoissa, 44
%. Kuntien kohdalla luku on 52 %.
Taulukko 5.1.3.1. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakautuma (n).
Sukupuoli/ikä Alle 30 vuotta 30–40 vuotta 41–50 vuotta Yli 50 vuotta Yhteensä
Nainen 1 14 34 28 77
Mies 5 24 49 109 187
Yhteensä 6 38 83 137 264
Myös sukupuolijakautumassa on työnantajien kesken eroja. Naisten osuus on suurin kunnissa, 35
%, ja pienin maakuntien liitoissa, 8 %. Myös konsulttitoimistot ovat miesvaltaisia. Naisvastaajien osuus niissä on 23 %.
Arkkitehti DI-Maanmitt.osasto
Rak.insinööri Teknikko DI-Rakennusosasto
Rak.arkkitehti Maanmitt.ins AMK FM.Muu maist FM.Suunnitt.maant Ei tietoa
0 50 100 150 200
kpl
146 66
22 21 16 13 10
9 5 2
Kuva 5.1.3. Vastaajien koulutusjakautuma.
Vastaajien jakautuminen eri koulutusmuotojen kesken vastaa hyvin todellisuutta. Toropaisen (2001) mukaan kaavoittajista suurin osa on arkkitehtejä ja toiseksi eniten on maanmittausosastolta (M-osasto) valmistuneita diplomi-insinöörejä. Tässä arkkitehtien osuus vastaajista on myös suurin 47
%, ja maanmittausosastolta (M-osasto) valmistuneiden osuus on toiseksi suurin, 21 % (Kuva 5.1.3).
Maisema-arkkitehtejä vastaajista oli vain muutama, ja heidät on luettu arkkitehtien joukkoon.
Naisten koulutusjakautuma osoittaa, että naisvastaajista on arkkitehtejä 74 %, M-osastolta valmis-tuneita diplomi-insinöörejä 8 % ja rakennusarkkitehtejä 7 %. Nämä kolme ryhmää edustavat 89 % kaikista naisvastaajista.
Asemakaavoittajia vastaajista oli 105 eli 34 % ja yleiskaavoittajia 34 eli 11 %. Sekä yleis- että ase-makaavojen laatijoita oli 98 eli 31 % ja maakuntakaavoittajia ja -suunnittelijoita 44 eli 14 %. Pää-asiallista kaavoitusmuotoaan ei ilmoittanut 29 vastaajaa. Naisista 48 % toimi asemakaavoittajina ja 35 % asema- ja yleiskaavoittajina. Yleispiirteisessä kaavoituksessa, yleis- ja maakuntakaavoituk-sessa, toimi naisista vain 17 %. Miesten vastaavat jakautumat olivat 33 %, 33 % ja 34 %.
Vastanneista 199 eli 64 % oli kunnan palveluksessa. Maakuntien liitoissa työskenteli 43 ja konsult-titoimistoissa 44 vastaajaa. Aluearkkitehtejä vastanneista oli 8 ja muita samoin 8 henkeä. Työnanta-jaa ei ilmoittanut 8 vastaaTyönanta-jaa.
Vastaajien alueellinen ja aluetyypeittäinen jakautuma on seuraava: Isoja kaupunkeja, väkiluku yli 75 000, edusti 94 vastaajaa. Isojen kaupunkien seutukuntien muista kunnista oli 46 vastaajaa, muis-ta kunnismuis-ta 81 ja maakuntien liitoismuis-ta 46 vasmuis-taajaa. Usealla aluetyypillä toimi 38 vasmuis-taajaa. Alue-tyyppiä ei ilmoittanut 5 vastaajaa.
Vastaajia oli kaikista isoista kaupungeista sekä isojen kaupunkien seutukuntien alueilta. Näiden alu-eiden ulkopuolisista kunnista vastauksia ei tullut yhtään Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakuntien kunnista. Maakuntien liitoista vastauksia tuli kaikista muista paitsi Poh-janmaan maakunnasta. Vastaajat jakautuvat siten hyvin maan eri osien kesken. Isojen kaupunkien ja niiden seutukuntien kuntien vastaajien osuus kaikista vastaajista oli 45 %.
Eri koulutuksen saaneiden kaavoittajien jakautuminen suunnittelualuetyypeittäin on tärkeä ja mie-lenkiintoinen tekijä. Arkkitehdit olivat määrältään suurin ryhmä kaikissa suunnittelualueryhmissä, jotka kyselylomakkeen mukaisesti ovat 1. isot kaupungit (väkiluku yli 75 000), 2. isojen kaupunki-en seutukuntikaupunki-en muut kunnat, 3. em. alueisiin kuulumattomat kunnat, 4. maakunnat, 5. useilla alu-eilla toimivat kaavoittajat. Arkkitehdit ja M-osastolta valmistuneet diplomi-insinöörit edustavat suurimpia koulutusryhmiä, kuten edellä on ilmennyt. Heidän jakautumisensa eri suunnittelualue-ryhmiin on esitetty taulukossa 5.1.3.2.
Merkille pantavaa, mutta ei yllättävää, on arkkitehtien dominoiva osuus isojen kaupunkien kaavoit-tajista. Arkkitehtien ja M-osaston diplomi-insinöörien osuudet muissa suunnittelualueryhmissä ovat varsin samankaltaiset. Kokonaisuutena nämä koulutusmuodot edustivat vastanneista 68 %. Muiden koulutusmuotojen edustajat jakautuivat tasaisesti eri suunnittelualueryhmien kesken. Poikkeuksen tekevät rakennusosastojen (R-osasto) diplomi-insinöörit, joista 69 % toimi maakuntien suunnitte-lussa.
Taulukko 5.1.3.2. Arkkitehtien ja M-osaston diplomi-insinöörien jakautuminen eri suunnittelualue-ryhmiin: lukumäärä, jakautuma suunnittelualueryhmien kesken prosentteina ja prosenttiosuus suun-nittelualueryhmässä.
Muut kunnat Maakunnat Useilla alueilla toimivat
Vastaajien jakaantumista kuntien väkiluvun mukaisesti osoittavan taulukon 5.1.3.3 ei tietoa -lukuun sisältyy maakuntien liittojen 46 vastaajaa, joita väkiluku-tiedon ilmoittaminen ei koskenut.
Vastaajat jakautuivat väkiluvun perusteella hyvin. Väkiluvultaan isojen kuntien osuus on luonnolli-sesti suurin. Niissä myös kaavoittajia on eniten. Pienissä kunnissa omia kaavoittajia on vähän, ja siksi niiden osuus on pieni, vaikka kuntia on lukumäärältään eniten.
Taulukko 5.1.3.3. Kuntien väkiluvun mukainen vastaajien jakautuma.
Väkiluku n %
Arkkitehdeista 45 % toimii yli 100 000 asukkaan kaupunkien kaavoittajina, ja heidän osuutensa on 79 % kaikista em. kaupunkien kaavoittajista. Arkkitehtien osuus on suurin kaikissa suuruusluokissa paitsi luokassa ”yli 6000 alle 10 000” asukasta, jossa maanmittausosaston diplomi-insinöörien osuus on suurin, 42 %. Heidän osuutensa, 33 %, suuruusluokassa ”yli 10 000 alle 20 000” asukasta on lähes vastaava kuin arkkitehtien, 40 %. Muiden koulutusmuotojen edustajat jakautuvat eri suu-ruusryhmien kesken varsin tasaisesti. Maanmittausinsinöörin AMK-koulutuksen saaneita toimii vain kolmessa pienimmässä suuruusluokassa.
Taulukko 5.1.3.4. Vastaajien tieto- ja viestintätekniikan käyttö omassa työssä.
Aihe Käyttää Ei käytä Ei tietoa
Paikkatieto-ohjelmat 205 kpl, 66,1 % 79 kpl, 25,5 % 26 kpl, 8,4 % Kaavoitusohjelmat 165 kpl, 53,2 % 114 kpl, 36,8 % 31 kpl, 10,0 % Internet-palvelut 284 kpl, 91,6 % 16 kpl, 5,2 % 10 kpl, 3,2 %
Taulukon 5.1.3.4 mukaan kaavoittajat hakivat Internetin kautta tietoa varsin yleisesti. Eroja ei löy-tynyt eri sukupuolten eikä ikäryhmien kesken. Sen sijaan paikkatieto-ohjelmia käyttivät alle 30-vuotiaista kaikki, 30–50-30-vuotiaista käyttäjiä oli yli 80 %, mutta yli 50-30-vuotiaista vain 60 %. Kaavoi-tusohjelmia käytti 30–40-vuotiaista yli 80 %, mutta yli 50-vuotiaista vajaa 50 %. Alle 30- ja 41–50-vuotiaista kaavoitusohjelmia käytti runsaat 60 %. Alle 30-vuotiaita vastaajia oli niin vähän, 6 hen-keä, ettei heidän vastaustensa vertausluvulle voi antaa suurta painoa. Eri sukupuolten kesken ei kaavoitusohjelmien käytössä ollut eroja.
Paikkatieto-ohjelmien käytössä ei ollut merkittäviä eroja eri työnantajien palveluksessa olevien vä-lillä. Kuntien palveluksessa olevista niitä käytti 71 %, maakuntien liittojen palveluksessa olevista 74
% ja konsulteista eniten, 79 %. Sen sijaan kaavoitusohjelmien käytössä eroja jo oli. Kuntien palve-luksessa olevista niitä käytti 63 %, maakuntien liittojen palvepalve-luksessa olevista vain 17 % ja konsul-teista jälleen eniten, 83 %. Kaavoitusohjelmien käytössä erot saattavat johtua siitä, että ohjelmia käytetään kaavan tekniseen piirtämiseen, jolloin konsulttien luku selittyy tätä kautta. Maakuntien liittojen pientä lukua on vaikea selittää muuten kuin sillä, ettei liitoissa ilmeisesti ole viime aikoina laadittu kartallisia kaavoja. Paikkatietojen runsas käyttö viittaa ohjelmien käyttöön tietojen ana-lysoinnissa.
Paikkatieto- ja kaavoitusohjelmien käyttöä eri koulutuksen saaneiden ja eri kaavoitustehtävissä toi-mivien keskuudessa on myös mielenkiintoista vertailla (Taulukot 5.1.3.5 ja 5.1.3.6). Näin siksi, että noilla tiedoilla voi olla merkitystä myös kyselyn väittämiin annettuihin vastauksiin.
Taulukko 5.1.3.5. Paikkatieto- ja kaavoitusohjelmien käyttö kaavoittajien koulutuksen mukaan.
Paikkatieto-ohjelman käyttö Kaavoitusohjelman käyttö Käyttää Ei käytä Yht. Käyttää Ei käytä Yht.
Koulutus
n % n % n n % n % n
Arkkitehti 86 64 49 36 135 80 59 56 41 136
DI-Maanmittausosasto 48 80 12 20 60 35 61 22 39 57
Rakennusinsinööri 17 85 3 15 20 14 70 6 30 20
Teknikko 14 78 4 22 18 15 83 3 17 18
DI-Rakennusosasto 10 71 4 29 14 1 8 12 92 13
Rakennusarkkitehti 10 83 2 17 12 8 61 4 39 12
Maanmittaus.ins. AMK 9 100 0 0 9 6 67 3 33 9
FM, muu maisteri 7 78 2 22 9 2 25 6 75 8
FM, suunnittelumaantiede 3 60 2 40 5 3 75 1 25 4
Yhteensä 204 72 78 28 282 164 59 113 41 277
Paikkatieto-ohjelmien käyttö on varsin samanlaista koulutustaustaltaan erilaisten vastaajien keskuu-dessa. Suunnittelumaantieteilijöistä ja arkkitehdeistä käyttäjien osuus on alle 70 %. Arkkitehtien ja M-osaston diplomi-insinöörien välinen ero on 16 prosenttiyksikköä. Kaavoitusohjelmien käytössä
ei näiden koulutusmuotojen edustajien kesken ole eroja. Suurin käyttöosuus on teknikoilla, mikä myös viittaa ohjelmien käyttöön kaavan teknisessä laatimisessa.
Taulukko 5.1.3.6. Paikkatieto- ja kaavoitusohjelmien käyttö eri kaavoitusmuodoissa.
Paikkatieto-ohjelman käyttö Kaavoitusohjelman käyttö Käyttää Ei käytä Yht. Käyttää Ei käytä Yht.
Kaavoitusmuoto
n % n % n n % n % n
Asemakaavoittajat 63 64 35 36 98 61 62 37 38 98
Asema- ja yleiskaavoittajat 68 76 21 24 89 66 73 25 27 91
Yleiskaavoittajat 25 83 5 17 30 18 60 12 40 30
Maakuntasuunnittelijat ja -kaavoittajat
31 72 12 28 43 6 17 30 83 36
Yhteensä 187 72 73 28 260 151 59 104 41 255
Paikkatieto-ohjelmia käyttävät eniten yleiskaavoittajat ja vähiten asemakaavoittajat. Tulos tuntuu luontevalta. Asemakaavoituksessa ehkä tarvitaan vähiten tämänkaltaista apua. Kuten edellä todet-tiin, on kaavoitusohjelmien käyttö maakuntasuunnittelijoilla muista poikkeavan vähäistä. Yleisintä se on asema- ja yleiskaavoittajilla, joskaan erot pelkkiin asema- ja yleiskaavoittajiin eivät ole kovin suuria.
Yli 85 % vastaajista ilmoitti, että työnantajan kotisivuilla oli kaavoitusta koskevaa tietoutta. 76 % vastaajista ilmoitti, että työnantajan kotisivun kautta voi antaa myös kaavoitusta koskevaa palau-tetta. Nämä luvut osoittavat, että Internetin mahdollisuuksia käytetään jo runsaasti hyväksi.
Kokonaisuutena pidän vastausten määrää ja kattavuutta riittävänä tutkimuksen tavoitteiden selvit-tämiseksi. Myös vastaajien jakautuminen koulutuksen mukaan niin eri suunnittelualueryhmien kuin väkimäärältään erikokoisten kuntien kesken vastaa vallitsevia ennakkokäsityksiä ja antaa hyvän pohjan keskinäisten vertailujen tekemiselle.