Kuusankosken lukion historiaa

Tässä tutkimuksessa tärkeässä osassa on Kuusankosken yhteislyseon teinikunta, mutta myös itse Kuusankosken yhteislyseon vaiheita on kontekstualisoinnin vuoksi paikallaan selvittää. Vaikka nimitystä Kuusankosken yhteislyseo on tässä tutkimuksessa koululaitoksen nimenä useimmin käytetty, on kyseisellä koulurakennuksella ollut monta eri nimeä vuosien saatossa. Alun perin oppilaitoksen nimenä oli Kuusankosken yhteiskoulu vuosina 1920–1961. Vuodesta 1961 vuoteen 1975 oppilaitoksen nimenä oli juurikin Kuusankosken yhteislyseo, kunnes peruskoulu-uudistuksen myötä koulun nimeksi muodostui Kuusankosken keskusta-alueen nimeä hyödyntänyt Kuusaan lukio¹⁴³. Kuusankosken lukio on taas ollut nykyisen oppilaitoksen nimenä vuodesta 2007 lähtien.¹⁴⁴

Kuva 1. Kuusankosken lukion koulurakennus nykyään (Jumppanen et al. 2000, 43). Lukiorakennus valmistui vuonna 1957. Tuolloin koulun nimenä oli vielä Kuusankosken yhteiskoulu, kunnes vuonna 1975 nimi vaihtui Kuusaan lukioksi, joka nimenä korostaa edelleen koulurakennuksen pohjoisseinää. Vuonna 2007 koululaitoksen nimi vaihtui nykyiseen muotoonsa (Jumppanen et al. 2000, 47).

Ensimmäinen yhteiskoulu perustettiin Kuusankoskelle pitkälti paikkakunnan huomattavan työllistäjän Kymin Oy:n taloudellisen tuen avulla. Vuoden 1920 oppivelvollisuuslaki sai seuraavana vuonna perustetun kunnan solmimaan yhtiön kanssa sopimuksen, jossa yhtiö ”sitoutui kustantamaan

143 Nimitys ”Kuusaa” toimii monesti myös kiertoilmauksena koko Kuusankosken paikkakunnalle.

144 Jumppanen et al. 2000, 47.

ja järjestämään olot kaikissa kunnan kouluissa”¹⁴⁵ – toki muutamia poikkeuksia oli. Kuusankoskelle oli haluttu perustaa oma oppikoulu jo pidemmän aikaa, sillä tehdasväestön jälkikasvu joutui käymään koulunsa Kouvolan lyseossa, eikä siellä suinkaan kaikille tilaa ollut. Olikin täten tärkeää, että Kuusankoski saisi tehdaspaikkakuntana sille oman oppikoulunsa ja vuonna 1920 tämä toteutui:

Kuusankosken yhteiskoulu näki päivänvalon.¹⁴⁶

Alussa oppilasmäärä pysyi maltillisena ja helposti hallittavana, sillä koulussa oli 1920-luvun alussa noin 150 oppilasta. Koulu sijaitsi Kymin Oy:n vanhassa seuratalossa, jonka yhtiö oli koulun käyttöön vuokrannut. Taloudellinen tilanne oli epävakaalla pohjalla, sillä kalustohankinnat olivat verottaneet kukkaroita, eivätkä opettajien palkat sekä varman tulolähteen puute suinkaan tilannetta parantaneet.

Koulu turvautui toimintansa ylläpitämiseksi pitkälti yksityisten lahjottajien tukeen – erityisesti juuri Kymin Oy oli koulutoiminnan aktiivinen tukija.¹⁴⁷

Vaikeuksista kuitenkin selvittiin: yhteiskoulu muutti uusiin tiloihin 1920-luvun puolivälissä Koulukatu 3:een, jossa koulu toimi vuoteen 1941 asti. Vuonna 1924 koulu muuttui viisiluokkaiseksi – alkujaan koulu oli ollut vain kaksiluokkainen – ja kehitys sekä oppilas- ja opettajamäärien kasvussa että taloudellisen tilanteen osalta parani aina talvisotaan asti¹⁴⁸. Sota kaikkine vaikeuksineen tiesi myös evakoiden tuloa paikkakunnalle ja tämä lisäsi oppilasmäärää huomattavasti. Oppilasmäärän kasvu tiesi kuitenkin myös ongelmia. Vaikka koulu oli vuonna 1941 vaihtanut jälleen uuteen kiinteistöön, tällä kertaa entisen Kymin Oy:n kansakoulun tiloihin Niementie 15:een, oli kuitenkin jo alusta alkaen selvää, että uudet tilat eivät tulisi riittämään kasvavalle oppilasmäärälle, etenkään suurien ikäluokkien päästyä kouluikään.¹⁴⁹

Niinpä vuonna 1957 saivat opettajat ja oppilaat astua upouuteen Valtakatu 46:ssa sijaitsevaan koulurakennukseen, jossa myös nykyinen Kuusankosken lukio toimii. Kouluhallitus¹⁵⁰ oli

145 Jokiniemi-Talvisto 1997, 236.

146 Jokiniemi-Talvisto 1997, 244.

147 Kilkki 1970, 17, 26–27.

148 Talvisodassa kaatui koulun sen aikainen rehtori että myös eräs tuntiopettaja. (Jumppanen et al. 2000, 45.)

149 Jumppanen et al. 2000, 45.

150 Koulut kuuluivat 1860-luvulle asti piispojen ja tuomiokapitulien alaisuuteen. Kirkot ja koulut erotettiin ensin kunnallisesti toisistaan vuonna 1865 kunnallisasetuksessa ja valtakunnallisesti vuonna 1869. Tällöin kirkollistoimituskunnan – opetusministeriön edeltäjän – alaisuuteen perustettiin Koulutoimen ylihallitus. Ylihallitus-nimike vaihtui 1918 kouluhallitukseksi, samoin kuin ylitirehtööri ylijohtajaksi ja ylitarkastajat kouluneuvoksiksi. 1960-luvulle tultaessa kouluhallituksen päätehtäviksi olivat muodostuneet muun muassa opetuksen valvonta, koulujen rakentaminen, valtionosuuksien myöntäminen sekä opetussuunnitelmien laatiminen. Vuonna 1991 kouluhallitus yhdistettiin Ammattikasvatushallituksen kanssa, ja tämä yhteenliittymä sai nimekseen opetushallitus, joka on myös yhä käytössä. (Nikander 2011, 141, 150–151.)

hyväksynyt uuden rakennuksen pääpiirustukset vuonna 1955, ja sen jälkeen ongelmana oli enää rahoitus. Muun muassa Kuusankosken kauppala ja Kymin Oy rahoittivat koululaitosta suurella summalla, ja Kymin Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Ekholm, vaikutti myös siihen, että vakuutusyhtiö suostui myöntämään koululle lainan. Lisäksi Kymin Oy:n sairas- ja eläkekassa antoi kumpainenkin viiden miljoonan markan lainan kuudeksi kuukaudeksi. Laina tosin uusittiin aina puolen vuoden välein uudeksi kuuden kuukauden laina-ajaksi. Kun koulurakennus sitten valmistui vuonna 1957, oli koululaitoksella 94 miljoonan indeksiehtoisen markan velat korkoineen.¹⁵¹

Kartta 1. Taustakartta Kuusankoskesta vuodelta 2020. Ympyröidyt alueet kuvaavat Kuusankosken lukion koulurakennuksen sijainteja vuosien varrella. Selitteet numeroille (rakennuksen nimi, osoite, suluissa käyttövuodet): 1. = Kymin Oy:n vanha seuratalo, ei osoitetta, (1920–1925); 2. = Vanha yhteiskoulun talo, Marskinkatu 3, (1925–1941); 3. = Entinen Kymin Oy:n kansakoulu, Niementie 15, (1941–1957); 4. = Kuusankosken lukion nykyinen rakennus, Valtakatu 46, (1957–). Lähteet: Kuvan taustana olen käyttänyt Maanmittauslaitoksen ilmaisesta Karttapaikka-palvelusta otettua taustakarttaa Kuusankosken seudusta (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ [viitattu 3.5.2020]). Kuvaan tehdyt muokkaukset koulurakennusten sijainneista perustuvat taittaja Mirja Näkin tekemään karttaan teoksessa Yhteiskoulusta lukioksi 1920–2000 (Jumppanen et al. 2000, 45).

151 Jumppanen et al. 2000, 45; Kilkki 1970, 52–54.

4.

1.

2. 3.

N Kymijoki

Kirkko

Kartta 2. Ilmakuva Kuusankoskesta vuodelta 2020. Suorakulmioilla merkityt alueet kuvaavat Kuusankosken lukion koulurakennuksen sijainteja vuosien varrella. Selitteet numeroille (rakennuksen nimi, osoite, suluissa käyttövuodet): 1. = Kymin Oy:n vanha seuratalo, ei osoitetta, (1920–1925); 2. = Vanha yhteiskoulun talo, Marskinkatu 3, (1925–1941); 3. = Entinen Kymin Oy:n kansakoulu, Niementie 15, (1941–1957); 4. = Kuusankosken lukion nykyinen rakennus, Valtakatu 46, (1957–). Lähteet: Kuvan taustana olen käyttänyt Maanmittauslaitoksen ilmaisesta Karttapaikka-palvelusta otettua ilmakuvaa Kuusankosken seudusta (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ [viitattu 3.5.2020]). Kuvaan tehdyt muokkaukset koulurakennusten sijainneista perustuvat taittaja Mirja Näkin tekemään karttaan teoksessa Yhteiskoulusta lukioksi 1920–2000 (Jumppanen et al. 2000, 45).

Näin korkean velan lyhennykset indeksilisineen aiheuttivat luonnollisesti huolta koulun talouden saralla, huolimatta valtion avustuksista. Kun kauppalaan oli perustettu toinen yhteiskoulu, Voikkaan yhteiskoulu, ei avustusten saaminen Kuusankosken kauppalalta ja Kymin Oy:ltä antanut helpotusta entiseen malliin: toinen yhteiskoulu oli saapunut kilpailijaksi avustusmarkkinoille. Tällöin katseet kohdistuivatkin muutamien kouluneuvosten lupauksiin siitä, että nyt kun koulu oli saanut ikioman rakennuksen, voitaisiin se ottaa valtion omistukseen. Kun Kuusankoskelta oli vielä sopivasti valittu kansanedustaja eduskuntaan, pystyttiin asia viemään helposti eteenpäin aloitteen muodossa.¹⁵²

152 Kilkki 1970, 88.

Kymijoki Kirkko

4.

2. 3.

1.

N

Ensimmäinen Heikki Hykkäälän raha-aloite ei johtanut toimenpiteisiin. Vuonna 1960 kansanedustajana toimineen Veikko Kansikkaan aloite puolestaan johti, mutta ei toivottuihin.

Eduskunta oli nimittäin unohtanut merkitä varat koulun ylläpitokustannuksia varten, eikä tasavallan presidentti Urho Kekkosella ollut tällöin muuta mahdollisuutta kuin tulo- ja menoarvion hylkääminen. Takaiskusta ei kuitenkaan lannistuttu ja kouluneuvos Jussi Saukkosen kautta asia otettiin esille sivistysvaliokunnassa. Saukkonen oli itse tutustunut koulun vaiheisiin sen uuden koulurakennuksen rakennussuunnittelun aikoina. Sivistyslautakunnan puoltava kanta koulun valtionomistukseen ottamisesta oletettavasti vaikutti myös opetusministeriön päätökseen myöntää koululle tarvittavat varat lisätulo- ja menoarvioon: Kuusankosken yhteiskoulu päätettiin näin ottaa valtion omistukseen.¹⁵³

Vuonna 1961 koulun nimi muuttui valtionomistuksen myötä Kuusankosken yhteislyseoksi.

Rahahuolet olivat takanapäin, eikä valtion omistus tarkoittanut mainittavaa koulun autonomian katoamista: edelleen oli opettajakunnalla vaikutus vaikuttaa koulun jokapäiväisiin asioihin, esimerkiksi rehtorin valintaan. Ainoastaan kouluylihallinnon oppikouluosaston tarkastaja saattoi tulla käymään, mutta tämä tapahtui vain, mikäli paikkakunnalta tuli erityisen paljon valituksia. Valtion oppikouluissa toimivat myös vanhempainneuvostot, mutta ainakin KYL:n kohdalla vanhempainneuvoston merkitys koulun hallinnon kannalta oli olematon neuvoston keskittyessä lähinnä kodin ja koulun suhteiden ylläpidon vaalimiseen.¹⁵⁴

1970-luvulla koulumaailma kohtasi peruskoulu-uudistuksen, joka tarkoitti myös Kuusankosken yhteislyseon jakamista kolmeen osaan. Ala-aste – eli entinen kansakoulu – sai otolleen kaksi luokka-astetta lisää, kun oppikoulun kaksi alinta luokkaa (I ja II) siirrettiin osaksi alakoulua. Yläaste puolestaan muodostui oppikoulujen ja kansalaiskoulujen luokista III–V. Lukio muodostui täten kolmivuotiseksi, sen käsittäessä entiset oppikoulun luokat VI–VIII. Kuusankosken yhteislyseon nimi vaihtuikin Kuusaan lukioksi vuonna 1975.¹⁵⁵

Oppilasmäärän pieneneminen tuli lukiossa totisesti tarpeeseen. Koululaitoksessa oli pahimmillaan ollut yhteensä yli kahdeksan ja puoli sataa oppilasta lukuvuonna 1970–1971, roimasti yli virallisen tilakapasiteetin: entiset oppikoulun peruskoululuokat vaihtoivat lähistön Naukion peruskouluun.

Valtion oppikoulujen kunnallistaminen ja uusien koululakien käyttöönotto 1980-luvun puolivälissä

153 Kilkki 1970, 88–89.

154 Jumppanen et al. 2000, 46.

155 Jumppanen et al. 2000, 46–47.

tiesi vanhanaikaisten ja osittain epäonnistuneiden kouluneuvostojen menoa, niin myös Kuusaan lukiossa. Kouluneuvostojen tilalle tulivat johtokunnat, joiden vaikutus koulutoimintaan on säilynyt vähäisenä, johtuen osittain koulu(tus)lautakuntien halusta pitää narut käsissään.¹⁵⁶

Tänä päivänä Kuusankosken lukio toimii edelleen kunnallisena kouluna noin 300 oppilaan ja 30 opettajan suuruisena.¹⁵⁷ Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat silloisesta yhteiskoulusta vuonna 1946.¹⁵⁸ Ylioppilasputki on jatkunut katkeamattomana tähän päivään saakka. Koulu täyttää 100 vuotta vuonna 2020 ja tämän koulun satavuotisen taipaleen aikana on nähty monia kriisivaiheita, niin paikallisia kuin myös valtakunnallisia: lamat, sodat, pulat sekä koulutusrakenteen muutokset.¹⁵⁹ Omanlaistaan muutosta olivat myös teinitoiminnan radikalisoitumisen vuodet, joita seuraavaksi lähden tarkemmin Kuusankosken yhteislyseon osalta tarkastelemaan.

4.2 Alku aina hankalaa – 1960-luvun lopun vuodet