Kustannustehokkuuden parantaminen

Kustannustehokkuuteen voidaan vaikuttaa monella tasolla ja seuraavas-sa on luettelonomainen esitys keinoryhmistä:

- Toimialarationalisoinnin puitteissa voitaneen kustannustehokkuut-ta lisätä kustannustehokkuut-taimiyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten – mahdollisesti myös metsäkeskusten - taitavasti toteutetuilla fuusioilla ja taimitar-hojen yksikkökoon kasvattamisella. Julkisrahoitteisten toimijoiden työnjaon selkeyttäminen, yrittäjyyden edistäminen kilpailun esteet poistamalla sekä suurempien organisaatioiden sisäisen yrittävyy-den kehittäminen ovat myös tähän ryhmään kuuluvia keinoja.

- Metsälökoko on lähinnä perinnönjakojen seurauksena koko ajan pienentynyt, joskin suurien metsäomaisuuksien lukumäärä on lie-västi kasvanut (Karppinen et al. 2002). Pienet metsälöt lisäävät kustannuksia muun muassa työmaakoon pienentymisen vuoksi.

Metsälökoon kasvua ja yhteisomistusmuotojen yleistymistä tuke-vat toimenpiteet lisäävät tämän vuoksi myös kustannustehokkuutta samoin kuin päätehakkuuleimikoiden koon kasvattaminenkin.

- Johtamisjärjestelmien kehittäminen tuskin koskaan loppuu organi-saatioissa ja taimituotannon ja metsänviljelyn logistiikassa on mer-kittävää kehittämispotentiaalia (Rantala 2004).

- Metsänhoitotöiden koneellistaminen on suuressa mittakaavassa to-teutettu vain maanmuokkauksessa ja ojitustöissä. Koska manuaa-lista työtä halvempia koneellisia menetelmiä ei muihin töihin ole ol-lut, on kehitys edennyt verkalleen motiivina uhkaava työvoimapula.

On arvioitavissa, että lähiaikoina sekä istutukseen että taimikon-hoitoon tulee koneita, joilla yksikkökustannuksia pystytään alenta-maan. Kehitystä vauhdittanee jo nyt havaittu alueellinen työvoima-pula.

- Myös manuaalisessa työssä voidaan työn tuottavuutta edelleen ko-hottaa ja parantaa siten myös kustannustehokkuutta. On osoitettu, että esimerkiksi taimikonhoidon oikea-aikaisella toteutuksella kus-tannukset voisivat alentua kymmeniä prosentteja (Kiljunen et al.

2003).

- Metsänomistaja voi omatoimisella työllä saada varsin hyvän korva-uksen työstään (Harstela 2004).

83 7. LÄHITULEVAISUUDEN NELJÄ AVAINTOIMENPIDETTÄ

1. Työryhmän mielestä on perusteltua selvittää mahdollisuus siirtyä puun markkinoille tuloa tukevaan ja veroetuihin perustuvaan met-sä- ja tukipolitiikkaan.

2. Koska yhteiskunnassa tullee paineita peitteellisen metsätalouden sekä avohakkuiden luvanvaraisuuden ja naapureiden kuulemisen suuntaan, on näiden tietotausta tutkittava ja selvitettävä. Biotekno-logian sovelluksiin on otettava ennakkoluuloton asenne ja niitä on kehittävä metsätaloudessa.

3. MMM:n t&k-rahoituksesta on varattava riittävästi (esim. kolmasosa) kilpailtuja varoja tutkimus- ja teknologiaohjelmien ja laajojen hank-keiden toteuttamiseen.

4. Tuottavuuden nosto puuntuotannossa tapahtuu ennen muuta pailun ja yrittäjyyden kautta. Tärkeimpänä keinona on pidettävä kil-pailuesteiden poistamista tuotannollisesta toiminnasta.

Lähitulevaisuuden neljä avaintoimenpidettä

KIRJALLISUUTTA

Aarnio, J. (toim.) 2004. Julkinen tuki yksityismetsätaloudessa. Metsän-tutkimuslaitoksen tiedonantoja 923. 111 s.

Ali-Yrkkiö, J., M. Lindström, M. Pajarinen ja P. Ylä-Anttila. 2004. Suomen asema globaalissa kilpailussa – yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat tekijät. ETLAn keskustelualoitteita 927.

Arevalo, J. 2003. The EU enlargement in 2004: analysis of the forestry situation and perspectives in relation to the present EU and Sweden.

Skogsstyrelsen. Rapport 2003:10. 30 s.

Aronen, T. 2004. Metsäpuiden geenimuuntelu – Tietoa vaan ei sovelluk-sia? Metsänhoitaja 4/04. ss. 4 – 7.

Asikainen, A. 2004. Integration of work tasks and supply chains in wood harvesting – Cost savings or complex solutions. International Journal of Forest Engineering Vol. 15 no 2:11-17.

Bergh, J., S. Linder & J. Bergström. 2005. Potential production of Norway spruce in Sweden. Forest Ecology and Management 204: 1-10.

Boyd, R. & W.F. Hyde. 1989. Forestry sector intervention: The impacts of public regulations on social welfare. Iowa State University Press, Ames.

Iowa. 295 s.

Cossalter, C. & C. Pye-Smith. 2003. Fast-wood Forestry. Myths and Rea-lities. CIFOR. 50 p.

Davner, L. 2003. 20 kr billigare per kubik! Skogen 11:6-7.

Davner, L. 2004. Mera contorta, gödsel och förädlat. Skogen 3: 47-49.

Dima, D.P., A. Serbanoaica Ilyes & J. Ylinen. 2004. Possibilities for CTL in mountainous region of Romania. NSR-Conference on Forest Operations.

30-31. August 2004. Silva Carelica 45: 321-331.

Drucker, P.F. 1986. Innovation and entrepreneurship –practice and prin-ciples. Pan Books Ltd. 258 s.

Drucker, P.F. 2000. Johtamisen haasteet. WSOY. Juva. 224 s.

Dudarev, G., S. Boltramovich & D. Efremov. 2002. From Russian Forests to World Markets. A competitive analysis of the Northwest Russian forest cluster. ETLA sarja B 195. 154 s.

85 FAO. 2003. State of the World´s Forest 2003. FAO. Rooma. 151 s.

Enroth, R.-R. & T. Karjalainen. 2003. EU:n itälaajeneminen ja Venäjä – lisää työtä ja vientiä vai hiipuva metsäsektori Suomessa? Pellervon Ta-loudellinen Tutkimuslaitos. PTT-katsaus 2: 24-31.

Gartland, K.M.A., Kellison, R.C. & Fenning. T.M. 2002. Forest Biotechno-logy and Europe´s Forests of the Future. A paper presented at Forest Biotechnology in Europe: Impending Barriers, Policy, and Implications.

September 12-13, 2002. Edinburgh, Scotland. 19 s.

Gerasimov, Y.Y. 2004. Cut-to-length method in the wood procurement of Russia: SWOT analysis. NSR-Conference on Forest Operations. 30-31.

August 2004. Silva Carelica 45: 338-344.

Harstela, P. 2004. Kustannustehokas metsänhoito. Gravita Ky. Keuruu.

126 s.

Harstela. P. (toim.). 2004. Metsähake ja metsätalous. Metsäntutkimuslai-toksen tiedonantoja 913. 80 s.

Harstela, P., J. Kettunen, N. Kiljunen & T. Meristö. 2001. Normitaloudesta yrittäjyyteen – puuntuotannon tulevaisuus Suomessa. Metsäntutkimus-laitoksen tiedonantoja 819. 69 s. + liitteet.

Hazley, C.J. 2000. Forest-Based and Related Industries of the European Union – Industrial Districts, Clusters and Agglomerations. ETLA Elinkei-noelämän tutkimuslaitos. Sarja B 160. 427 s.

Heikkilä, J. & M. Siren. 2004. Energiapuun korjuun mahdollisuudet. Esi-telmä kutsuseminaarissa “Saadanko taimikot hoidettua?” 31.5.2004.

Metsäteho ja Metla.

Hernesniemi, H., P. Kymäläinen, P. Mäkelä, O. Rantala, R. Rautkylä-Wil-ley & M. Valtakari. 2001. Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus. Tuo-tanto, työllisyys ja osaaminen. ESR-julkaisut. Helsinki. Ss. 83-91.

Hetemäki, L. 2000. Informaatioteknologian kehitys ja paperituotteet. Jul-kaisussa: Seppälä, R. (toim.) Suomen metsäklusteri tienhaarassa. TE-KES, Helsinki. 138 s.

Huuskonen, J. 2004. Suomi metsäteollisuuden kotipesänä tulevaisuudes-sa – sellun keitto vai mekaaninen kuidutus. Esitelmä. Metsäalan tulevai-suusseminaari 2, 1.6.2004. Tampere.

Huttunen, J. 2004. Valtion sektoritutkimusjärjestelmän rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Selvitysmiesraportti. Valtion tiede- ja tekno-logianeuvosto. 88 s.

Kirjallisuutta

Hyde, W.F., B. Belcher & J. Xu. (toim.). 2003. China´s Forests. RFF Press.

Washington DC. 224 s.

Hänninen, H. & E.-J. Viitala. 1994. Metsänomistuksen rakennemuutos ja metsätalouden edistämistoiminta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonanto-ja 484:75-105.

Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka. Maaseutupolitiikan yh-teistyöryhmä 8/2000. 176 s.

Kalela, K..2003. Paperinkeräyksen funktio kirkastui oleelliseksi osaksi metsäyhtiöiden ympäristöajattelua 1990-luvulla. Teoksessa: Marttila, R.

2003. Paperinmakuista elämääkö? Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu. Ss.

79-87.

Kalela. K. 2004. Huipulta on helppo pudota. Talouselämä 29: 42-44.

Kalland, F. & P. Harstela. 2003. Ratkaisevatko yksityismetsien operatiivi-sen suunnittelun tarpeet metsäsuunnittelun kehittämioperatiivi-sen suunnan? Met-sätieteen aikauskirja 3:403-408.

Kauppa- ja teollisuusministeriön tulevaisuuskatsaus –muuttuva toimin-taympäristö ja uudet haasteet. Kauppa- ja teollisuusministeriön monis-teita 1/2003. 21 s.

Kauppalehti Optio 2004. Vieraana vuorineuvos Antti Oksanen. Kauppa-lehti Optio 9.12.2004 ss 84 – 87.

Keskilohko, A. 2004. Metsänuudistamisen koneellistaminen – ratkaisu työvoimapulaan? Esitelmä. Metsäalan tulevaisuusseminaari 2, 1.6.2004.

Tampere.

Kettunen, J.1998. Voiko metsä vielä vaurastuttaa Suomea? Suomen metsäklusteri vuoteen 2020. Teoksessa: Reunala, A., I. Tikkanen, & E.

Åsvik. Vihreä valtakunta. Suomen metsäklusteri. Otava. Keuruu. 302-339.

Kettunen, A. & P. Hourunranta. 2003. Pienyritysten puunhankinnan ja yhteistyöverkkojen kehittäminen Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Työtehoseu-ran raportteja ja oppaita 2. 56 s.

Kolström, T. & Harstela, P. 2004. Viisi teemaa puuntuotannon tulevaisuu-desta. Metsätieteen aikakauskirja 4: 541-545.

Koskinen, P. 2004. Metsäteollisuus vie työpaikkoja Venäjälle. Talouselä-mä 29: 14-15.

87 Kullas, E. 2004. Sellupula uhkaa paperiteollisuutta. Talouselämä 32. s 16.

Laarman, J. 2000. 2050: A Scenario for People and Forests. Journal of Forestry February 2000: 4-9.

Lainela, S.2003. Väestökehityksen varjot. Suomen Pankki, Siirtymätalo-uksien tutkimuslaitos, BOFIT. BOFIT Online No. 8:14-15.

Li, D., S. Fan, A. He & F. Yin. 2004. Forest resources and environment in China. Journal of Forest Research 9:307–312.

Lidén, B. 2004. Logistics in Forestry 2010 needs 3G off-road. Presentati-on in the NSR-CPresentati-onference Presentati-on Forest OperatiPresentati-ons. 30-31. August 2004, Hyytiälä, Finland.

Linder, S. & j. Bergh. 1996. Näringsoptimering –granen växer ur produk-tionstabellerna. Fakta Skog 4. 4 p.

Lopatina, J. 2004. Logging costs comparison between the cut-to-length and full-tree harvesting systems in the Republic of Komi, Russia. NSR-Conference on Forest Operations. 30-31. August 2004. Silva Carelica 45:

314-320.

Löfgren, B. & I. Wästerlund. 2004. Automation - way to increase the productivity of logging. NSR-Conference on Forest Operations. 30-31.

August 2004. Silva Carelica 45: 261-271.

Mannermaa, M. 1993. Tulevaisuus – murroksesta mosaiikkiin. Otava.

Keuruu. 253 s.

Martikainen, V. 2004. Keksijä ei kulje ongelman ohi. Keksintö uutiset 5-6/

2004: 8-9.

Meristö, T. 1991. Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa. Tulevai-suuden tutkimuksen seura. Helsinki, 188 s.

Meristö, T., J. Kettunen & C. Hagström-Näsi. 2000. Metsäklusterin tule-vaisuuskenaariot. Tekes. Teknologiakatsaus 95/2000. 69 s.

Metsäkeskusten tavoitteet ja toiminnan vaikuttavuus. Tapio 19.12.1997.

32 s.

Metsäsektorin suhdannekatsaus 2004-2005. 2004. Metsäntutkimuslai-tos. 68 s.

Metsätilastollinen vuosikirja 2003. 2003. Metsäntutkimuslaitos. 388 s.

Metsätilastollinen vuosikirja 2004. 2004. Metsäntutkimuslaitos. 416 s.

Kirjallisuutta

Myllynen, A.-L. ja O. Saastamoinen. 1995. Karjalan tasavallan metsäta-lous. Silva Carelica 29. 210 s.

Mäki-Hakola, M. 2004. Roundwood price development and market linka-ges in central and northern Europe. Pellervo Economic Research Institu-te Working Papers No 68. 30 s.

Möykkynen,.T., J. Miina & T. Pukkala. 2000. Optimizing the management of a Picea abies stand under risk of butt rot. Forest Pathology 630: 65-7.

Nabuurs, G.J., M.J. Schelhaas, A. Ouwehand, A. Pussinen, J. Van Brus-selen, E. Pesonen, A. Schuck, M.F.F.W Jans & L. Kuiper. 2003a. Future wood supply from European forests. Implications on the pulp and paper industry. Wageningen, Alterra, Green World Research. 147 s.

Nabuurs, G.J. ,R. Päivinen, A. Pussinen, & M.J. Schelhaas. 2003b. De-velopment of European forests until 2050. European Forest Institute Re-port 15. Brill – Leiden – Boston. 242 s.

Nair, C.T.S. 2001. Changing forestry scenarios: some history and a few speculations. Unasylva 204 vol. 52(1):3 – 6.

Nieminen, M. 2004. Eläkeikäisten demografiaa, osa 1. Elämme pidem-pään kuin aikanaan aavistimmekaan. Tietoaika 2004/12. ss. 29.

Oksanen, T., A. Lehvo & A. Nuutinen (toim.). 2003. Suomen tieteen tila ja taso. Suomen Akatemian julkaisuja 9. 300 s.

Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. 2004. Suomi-maailmantaloudes-sa selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisuSuomi-maailmantaloudes-sarja 19.

148 s.

Osara, N.A. 1978. Metsä ja Suomen tulevaisuus. Teoksessa: Paatela, J., V.J. Palosuo, E. Hänninen, H. Vauraste & R. Leppänen. 1978. Metsä. Tuot-tava maa 5. Kirjayhtymä. Helsinki. Ss. 410 - 412.

Øyen, B.-H. & Nilsen, P. 2004. Growth and recruitment after mountain forest selective cutting in irregular sruce forest. A case study in Nortern Norway. Silva Fennica 38(4): 383-392.

Paavilainen, L. (toim.) 2002. Finnish Forest Cluster Research Program-me WOOD WISDOM (1998-2001). Final report. Tampere. 441 s.

Paperi 2030. 2003. Kauppa- ja Teollisuusministeriö. Tutkimuksia ja ra-portteja 6/2003. 77 s.

Pennanen, O. 2003. Maaottelun voitto vai häviö? Metsäteho 1: 3-5.

89 Piiparinen, H. 2003. Metsäteiden kunnossapitokustannukset Etelä-Suo-men yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja 3: 275-290.

Pisarenko, A.I., V.V. Strakhov, R. Päivinen, K. Kuusela, F.A. Dyakun & V.V.

Sdobnova. 2001. Development of Forest Resources in the European Part of the Russian Federation. European Forest Institure Report 11. Brill – Leiden – Boston – Köln. 102 s.

Porter, M. & C. van der Linde. 1995. Green and competitive: Ending and stalemate. Harward Business Reviev, Sep-Oct -95.

Puun ja kuoren välissä. Metsäkeskus Tapion arviointiraportti. MMM:n jul-kaisuja 2/2000. 75 s.

Rantala, J. 2004. Models for improving cost-efficiency in seedling supply chains of Finnish nursery industry. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema. Käsikirjoitus.

Reunala, A., Tikkanen, I. & Åsvik, E. (toim.) 1998. Vihreä valtakunta. Suo-men metsäklusteri. Otava. Keuruu. 306 s.

Rummukainen. A., J. Heikkilä, J. Aarnio, J. Ala-Ilomäki, A. Asikainen, P.

Mäkinen, L. Sikanen, L. Tahvanainen ja K. Väätäinen. 2004. Puunhankin-nan tutkimusaiheita pitkälle tulevaisuuteen. Käsikirjoitus Metsätieteen aikakauskirjaan. 16 s.

Ruokanen, T. 2004. Suomen menestyksen eväät. Tiekartta tulevaisuu-teen. EVA-raportti. Yliopistopaino. 125 s.

Saksa, T. 2003. Metsänuudistamisen seurantamenetelmä ja uudistami-sen mittaaminen. Teoksessa: Luoranen, J. (toim.) Etelä-Suomen metsi-en uudistaminmetsi-en . tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitok-sen tiedonantoja 888: 66-73.

Salo, M. 2004. Kokemuksia energiapuun tuotannosta nuorista metsistä.

Nuoret metsät energianlähteenä seminaari Joensuusssa 1.9.2004. Puu-energian teknologiaohjelma.

Sedjo, R.A. 2001. From foraging to cropping: the transition to plantation forestry, and implications for wood supply and demand. Unasylva 52(204):

24-32.

Seppälä, R. (toim.) 2000. Suomen metsäklusteri tienhaarassa. Tekes.

Helsinki. 138 s.

Kirjallisuutta

Sikanen, L. & A. Asikainen. 2004 Technology transfer of CTL as a rese-arch challenge. NSR-Conference on Forest Operations. 30-31. August 2004. Silva Carelica 45: 332-337.

Skogsstyrelsen. 2004. Kontinuitetsskogar – en förstudie. Skogsstyrelsen.

Meddelande 2004:1. 60 s.

Spiecker, H., Hansen, J., Klimo, E.,, Skovsgaard, J.P., Sterba, H. & voon Teuffel, K. (toim.). 2004. Norway Spruce Conversion – Options and Con-sequences. European Forest Research Institute Report 18. 269 s.

Tahvonen, O., Leppänen, T., Hyytiäinen, K., Laakso, T., Määttä, T. & Viita-la, E.-J. 2004. Puuntuotannolliset ja taloudelliset tavoitteet Suomen met-sälainsäädännössä. Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja N:o 12/2004.

Tapion vuositilastot 2003. 2004. Tapio. 48 s.

Tulevaisuuden voittajat. Liiketoiminnan ja teknologian linjaus 2010. 2003.

Teknologiateollisuus ry. 35 s.

91 Liitteet

93 Liitteet

95 Liitteet

97 Liitteet

In document Puuntuotannon ja -korjuun tulevaisuus : Metsäalan tulevaisuusfoorumin työryhmäraportti (sivua 82-0)