Kuormittavat tekijät - ST1 BIOFUELS OY

ST1 BIOFUELS OY

3.3 Kuormittavat tekijät

Oulujärveen kohdistuva teollisuus- ja taajamakuormitus on jatkuvasti pienentynyt vii-meisen kolmenkymmenen vuoden aikana johtuen pääosin Kajaani Oy:n sulfiittiselluloo-satehtaan lopettamisesta vuonna 1982 ja edelleen UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan lopettamisesta vuonna 2008 sekä jatkuvasta jätevesien puhdistuksen tehostumisesta.

Nykyisin suurin osa Oulujärveen kohdistuvasta pistekuormituksesta on peräisin yhdys-kuntien jätevedenpuhdistamoilta (Kuva 3-5). Yhdysyhdys-kuntien BOD-kuormitus on vuodes-ta 2004 lähtien ollut selvästi aiempaa pienempää johtuen Kajaanin Peuraniemen puhdis-tamon puhdistustuloksen paranemisesta. Pistekuormituksen lisäksi Oulujärveen kohdis-tuu maa- ja metsätalouden, haja-asutuksen ja turvetuotannon hajakuormitusta. Terrafa-me Oy:n ja Mondo Minerals B.V. Branch Finlandin kaivokset sijaitsevat Kajaaninjoen yläpuolisella vesistöalueella ja kuormittavat Nuasjärveä. Kaivosten kuormitus poikkeaa huomattavasti tavanomaisesta jätevesikuormituksesta, koska kaivosteollisuuden jäteve-sille ominaista ovat suola- ja metallipitoisuudet.

0 50 100 150 200 250

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

m3/s

2011–2015 1991–2010

Koivukoski 1991–2010

HQ 370

MHQ 221

MQ 86,2

MNQ 17,3

NQ 0

Kuva 3-5 Oulujärven ympäristön yhdyskuntien ja UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan vesistö-kuormituksen kehitys vuosina 1998–2015.

3.4 Veden laatu

Vedenlaatutiedot on saatu Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskusten Pintavesien tilan tietojärjestelmä PIVET:stä 2.8.2016. Oulujärven vedenlaadun kehitystä ilmentävät kuvat ovat Oulujärven vesistötarkkailun aineistoa (Pöyry Finland Oy 2016a). Näytepis-teiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 3-6).

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4

98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

t/d BOD₇

0 5 10 15 20 25

98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

kg/d Kokonaisfosfori

0 100 200 300 400 500 600

98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

kg/d Kokonaistyppi

UPM - Kymmene Oyj Taajamat

Kuva 3-6 Vedenlaadun tarkkailupaikkojen sijainti.

Kajaaninjoki

Kajaaninjoen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 3-3) ja vedenlaadun kehitys vuosina 2000–2015 kuvissa (Kuva 3-7 ja Kuva 3-8). Vuosina 2008–2015 vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä, systemaatti-sia eroja joen ylä- ja alajuoksun näytepisteiden välillä. Joen vesi oli jaksolla lievästi ha-panta, humuspitoista ja ruskehtavaa. Ravinnepitoisuudet olivat vähä- tai keskiravintei-sille vekeskiravintei-sille tyypillistä tasoa.

UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas oli toiminnassa joulukuuhun 2008 saakka. Tehtaan toiminnan aikana jätevesien kuormitusvaikutus oli selvästi havaittavissa Kajaaninjoen alaosalla (Kuva 3-7, Kuva 3-8). Kuormituksen loputtua jokisuun näytepisteen 12200 happitilanne parani ja sähkönjohtavuusarvot sekä rehevyystaso laskivat. Kiintoaineen määritysmenetelmä on vaihtunut v. 2008, joten sen eri vuosien tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) määrä, väriarvot ja rautapitoi-suus vaikuttaisivat nousseen Kajaaninjoessa 2000-luvun aikana.

Taulukko 3-3 Kajaaninjoen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015.

pH Alkali- Sähkön- CODMn Kiintoaine Sameus Väri- Fe Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+ n

niteetti johtavuus suod. luku NO3-N

kyll.% mmol/l mS/m mg/l mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Petäisenniska 12100

ka 87 6,5 0,12 3,2 13 4,4 1,2 78 464 14 4 403 6 56 22–23

min 75 6,2 0,10 2,5 10 0,1 0,4 50 290 10 1 300 1 2

max 102 6,8 0,23 4,2 20 47,0 2,0 120 740 21 7 520 14 130

Kajaaninjoki 12200

ka 89 6,6 0,12 3,3 13 2,1 1,4 78 471 15 4 466 33 76 27–28

min 80 6,2 0,10 2,6 5 0,1 0,5 50 320 12 1 260 2 3

max 103 6,8 0,13 4,3 17 6,0 3,4 140 770 31 7 600 100 150

Happi

Kuva 3-7 Vedenlaatu Kajaaninjoen Petäisenniskalla (12100) ja jokisuulla (12200) vuosina 2000–

2015.

60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

kyll.% Happi

12100 12200

5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

mg/l COD_Mn

12100 12200

2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

mS/m Sähkönjohtavuus

12100 12200

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

mg/l Kiintoaine

12100 (liuk) 12200 (liuk)

14 (17.5.2010) 47 (21.10.2010)

0 20 40 60 80 100 120 140 160

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

mg/l Pt Väri

12100 12200

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

µg/l Rauta

Kuva 3-8 Ravinnepitoisuudet Kajaaninjoen Petäisenniskalla (12100) ja jokisuulla (12200) vuosina 2000–2015.

Paltajärvi

Paltajärven keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 3-4) ja vedenlaadun kehitys vuosina 1982–2015 kuvassa (Kuva 3-9). Palta-järven vesi oli jaksolla 2009–2015 lievästi hapanta, ruskehtavaa ja humuspitoista. Ra-vinnepitoisuudet viittasivat lähinnä keskiravinteisuuteen ja klorofylli-a-pitoisuudet re-hevyyteen Forsbergin ja Rydingin (1980) luokkarajojen perusteella tarkasteltuna. Vii-meisen 30 vuoden aikana Paltajärven alusveden kesäaikainen happitilanne on parantu-nut selvästi. Ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet jätevesien käsittelyn parantumisen ja kuormituksen vähentymisen myötä.

Taulukko 3-4 Paltajärven (Ouj7) keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015.

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

µg/l Kok.N

0 5 10 15 20 25 30 35

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

µg/l Kok.P

12100 12200

53 (19.5.2009)

Näyte- pH Sähkön- CODMn Sameus Väri- Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+ Kloro- Näkö- Kok. n

syv. johtavuus luku NO3-N fylli-a syv. syv.

m kyll.% mS/m mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m

ka 1,0 87 6,4 3,6 13,1 1,1 77 17 3 446 34 41 7,2 1,6 16,5 9

min 1,0 81 5,7 3,2 10,0 1,0 40 12 1 390 7 3 3,6 1,3 13,4

max 1,0 98 6,9 4,4 18,0 1,3 100 21 6 520 56 86 11,2 1,9 17,0

ka 15,5 77 6,5 3,5 11,5 1,2 77 17 4 455 59 40 8

min 12,5 60 6,4 3,0 3,8 1,0 40 10 2 400 20 3

max 16,0 102 6,8 4,4 17,0 1,4 110 27 8 540 100 79

n=3–4 Happi

Kuva 3-9 Paltajärven (Ouj7) keskimääräinen vedenlaatu huhtikuussa ja heinä-elokuussa vuosina 1982–2015 (Pöyry Finland Oy 2016).

Oulujärvi, läntinen Paltaselkä

Oulujärven läntisen Paltaselän keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015 on esitet-ty taulukossa (Taulukko 3-5) ja vedenlaadun kehiesitet-tys vuosina 1985–2015 kuvassa (Kuva 3-10). Paltaselän vesi oli vuosina 2009–2015 keskimäärin lievästi hapanta, ruskehtavaa ja humuspitoista. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet viittasivat keskiravinteisuuteen.

Klorofylli-a-pitoisuudet olivat keski- tai runsasravinteisille vesille tyypillistä tasoa.

Alusvedessä on havaittu ajoittain happivajausta kevättalvisin.

Viimeisen 30 vuoden aikana Paltaselän alusveden talviaikainen happitilanne on hieman parantunut. Ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Kemialli-sen hapenkulutukKemialli-sen (CODMn) määrä vaikuttaisi hieman kasvaneen 2000-luvulla eten-kin kevättalvella.

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

Kyll. % Happi, 1 m

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 Kyll. % Happi, pohja - 1 m

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

µg/l Kok.P, 1 m

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

µg/l Kok.N, 1 m

02 4 68 1012 1416 1820

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 mg/l O₂ COD_Mn, 1 m

Huhtikuu Heinä-elokuu

Taulukko 3-5 Läntisen Paltaselän (Ouj11, Ouj16, Ouj18) keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–

2015.

Näyte- pH Sähkön- CODMn Sameus Väri- Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+ Kloro- Näkö- Kok. n

syv. johtavuus luku NO3-N fylli-a syv. syv.

m kyll.% mS/m mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m Ouj11

ka 1,0 83 6,7 3,0 12,4 0,7 73 14 3 388 21 55 8,0 2,0 11,7 10–12

min 1,0 70 6,2 2,8 9,4 0,5 40 7 1 310 3 3 5,0 1,2 11,0

max 1,0 98 7,1 3,2 17,0 0,9 120 19 8 460 59 120 13,0 7,0 12,5

ka 10,7 78 6,6 3,0 12,1 0,6 76 14 4 395 32 63 2,0 12

min 10,0 66 6,2 2,7 8,7 0,5 40 8 1 300 3 7 1,2

max 11,2 89 7,1 3,3 16,0 0,7 120 16 9 450 95 110 7,0

Ouj16

ka 1,0 81 6,7 2,9 12,7 0,8 79 14 3 367 12 51 6,0 1,8 29,8 11–14

min 1,0 66 6,3 2,6 10,0 0,5 50 9 1 320 3 3 3,2 1,1 21,0

max 1,0 106 7,2 3,2 16,0 1,2 110 20 7 430 31 110 8,2 2,9 32,7

ka 29,1 61 6,5 3,2 13,3 0,7 89 16 6 405 26 82 1,8 8–10

min 28,0 50 6,2 2,8 11,0 0,5 70 9 1 350 3 39 1,1

max 30,5 67 6,9 4,1 16,0 1,1 120 19 11 480 60 110 2,9

Ouj18

ka 1,0 84 6,6 2,9 11,9 0,7 78 14 3 366 16 48 5,8 1,6 25,1 14

min 1,0 71 6,1 2,6 9,0 0,4 40 10 1 320 3 3 3,1 1,0 23,0

max 1,0 110 7,2 3,1 15,0 1,1 110 24 8 430 34 100 9,4 1,9 26,0

ka 24,1 64 6,4 3,1 11,5 0,8 77 18 8 389 25 82 1,6 14–16

min 22,0 44 5,7 2,8 8,6 0,5 40 9 1 330 3 26 1,0

max 25,0 92 6,9 3,6 15,0 1,1 120 25 15 430 63 130 1,9

n=4–7 Happi

Kuva 3-10 Läntisen Paltaselän (Ouj11, Ouj16, Ouj18) keskimääräinen vedenlaatu huhtikuussa ja heinä-elokuussa vuosina 1985–2015.

Oulujärvi, itäinen Ärjänselkä

Oulujärven itäisen Ärjänselän keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015 on esitet-ty taulukossa (Taulukko 3-6) ja vedenlaadun kehiesitet-tys vuosina 1985–2015 kuvassa (Kuva 3-11). Ärjänselän vesi oli vuosina 2009–2015 keskimäärin lievästi hapanta, rus-kehtavaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä vähäravinteisuuteen ja klorofylli-a-pitoisuudet vähä- tai keskiravinteisuuteen. Viimeisen 30 vuoden aikana Är-jänselän vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

Kyll. % Happi, 1 m

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 Kyll. % Happi, pohja - 1 m

0 5 10 15 20 25 30

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

µg/l Kok.P, 1 m

0 100 200 300 400 500 600

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

µg/l Kok.N, 1 m

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 mg/l O₂ COD_Mn, 1 m

Huhtikuu Heinä-elokuu

Taulukko 3-6 Itäisen Ärjänselän (Ouj139) keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015.

Kuva 3-11 Ärjänselän (Ouj139, Ouj26, Ouj27, Ouj29) keskimääräinen vedenlaatu huhtikuussa ja heinä-elokuussa vuosina 1985–2015. Vuodesta 2013 alkaen näytteitä otettiin vain pisteeltä Ouj139.

Näyte- pH Sähkön- CODMn Sameus Väri- Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+ Kloro- Näkö- Kok. n

syv. johtavuus luku NO₃-N fylli-a syv. syv.

m kyll.% mS/m mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m

ka 1,0 83 6,5 3,0 12,5 0,7 78 13 3 381 17 60 4,5 1,8 29,6 12–14

min 1,0 72 5,9 2,7 9,5 0,3 45 8 1 320 3 3 2,8 1,4 28,0

max 1,0 98 7,2 3,3 16,0 1,3 110 17 9 440 35 110 5,9 2,4 31,5

ka 28,5 65 6,3 3,2 11,5 1,0 74 16 6 410 25 96 12–14

min 27,0 48 5,6 2,8 9,5 0,6 50 9 3 370 6 33

max 29,0 77 6,9 3,4 15,0 1,9 110 22 10 490 67 180

n=6 Happi

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

Kyll. % Happi, 1 m

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 Kyll. % Happi, pohja - 1 m

0 5 10 15 20 25

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

µg/l Kok.P, 1 m

500 100150 200250 300350 400450 500

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

µg/l Kok.N, 1 m

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 mg/l O₂ COD_Mn, 1 m

Huhtikuu Heinä-elokuu

Kasviplankton

Paltajärven ja Oulujärven kasviplanktonyhteisön tilaa on tutkittu vuosina 2010 ja 2013–

2015 (Taulukko 3-7) (Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 4.8.2016). Paltajär-ven kasviplanktonnäytteiden biomassa viittasi pääosin lievään rehevyyteen (lievä rehe-vyys 1,0–2,5 mg/l (Mitikka ym. 2001)), Oulujärven Paltaselän (Ouj16) näytteiden bio-massa alkavaan tai lievään rehevyyteen (alkava rehevyys 0,5–1,0 mg/l) ja Oulujärven Ärjänselän (Ouj139) näytteiden biomassa pääosin alkavaan rehevyyteen. Kasviplank-tonnäytteiden biomassamäärä, TPi-indeksitulokset ja haitallisiksi määriteltyjen sinilevi-en esiintymismäärä viittasivat useimmitsinilevi-en hyvään ekologisesinilevi-en tilaan.

Taulukko 3-7 Paltajärven ja Oulujärven kasviplanktonnäytteiden kokonaisbiomassa, TPI-indeksitulos sekä haitalliseksi määriteltyjen sinilevien määrä (% näytteestä) vuosina 2010–2015 sekä tulosten ilmentämä ekologinen tilaluokka. E = erinomainen, HY = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä

Pohjaeläimet

Oulujärven Paltaselältä ja Ärjänselältä on kummaltakin olemassa vain yksi ympäristö-hallinnon ottama syvännepohjaeläinnäyte vuodelta 2009 (Pohje-rekisteri 2016). Pohja-eläinnäytteestä laskettujen PICM- ja PMA-arvojen perusteella alueet ovat hyvässä eko-logisessa tilassa (Pöyry Finland Oy 2014). Pohjaeläinlajistossa voi kuitenkin tapahtua luontaista ajallista vaihtelua ja yhden näytteen perusteella ei voida tehdä tarkkoja johto-päätöksiä alueen ekologisesta tilasta.

3.6 Minimiravinne

Epäorgaanisen ravinnesuhteen (Fosberg & Ryding 1978) perusteella perustuotantoa ra-joittava ravinne oli vuosina 2011–2015 pääosin fosfori sekä Kajaaninjoessa, Paltajär-vessä että OulujärPaltajär-vessä (Kuva 3-12). Kajaaninjoen yläosalla esiintyi ajoittain typpi- tai yhteisrajoitteisuutta, mutta joen alaosalla havaittiin vain yhdellä näytteenottokerralla typpirajoitteisuutta. Paltajärvessä ja Ärjänselällä rajoittava ravinne oli jokaisella näyt-teenottokerralla fosfori.

Kokonaisbiomassa (mg/l) 1,97 T 1,37 T 1,08 HY 0,94 HY 1,17 HY

TPI-indeksi 0,30 HY 0,10 HY 0,90 T

Haitalliset sinilevät (%) 4,8 E 13,7 HY 9,8 HY

Kokonaisbiomassa (mg/l) 1,14 T 1,01 T 0,68 HY 1,10 T 0,86 HY

TPI-indeksi -1,02 E -0,63 HY 0,14 HY

Haitalliset sinilevät (%) 5,0 HY 5,9 HY

Kokonaisbiomassa (mg/l) 0,73 HY 0,65 HY 0,42 E 0,99 T 1,40 T

TPI-indeksi 1,10 V -1,33 E 0,22 T

Haitalliset sinilevät (%) 18,4 HY 7,2 HY 8,5 HY

16.7.2013 11.8.2010 20.7.2010

20.7.2015 22.7.2014 16.7.2013 11.8.2010 20.7.2010 Paltajärvi 7 (Ouj7)

Paltaselkä 138 (Ouj16)

Ärjänselkä 139 (Ouj139)

20.7.2015 22.7.2014 16.7.2013 11.8.2010 20.7.2010

20.7.2015 22.7.2014

Kuva 3-12 Perustuotantoa rajoittava ravinne Kajaaninjoen (12100, 12200), Paltajärven (Ouj7), läntisen Paltaselän (Ouj11, Ouj16, Ouj18) ja Ärjänselän (Ouj139) näytepisteillä päällysvedessä (1 m) touko-elokuussa vuosina 2011–2015.

In document LIITE 4Linnustoselvitys (sivua 32-42)